Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Sivumennen
Puhetta siitä mistä ei ole puute: hyvistä kirjoista. Ensimmäinen suomenkielinen kirjapodcast, perustettu helmikuussa 2016. Tunnusmusiikki: Artemi Remes Graafinen suunnittelu: Reetta Kyttä
Jaksot
Yhteensä 81 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 12.2.2016.
79. Jalat ristissä istuva mies
Barack Obaman muistelmien kuvaliite inspiroi pohtimaan vallakkaiden miesten istuma-asentoa, Yhdysvaltojen suhdetta self-made maneihin sekä lapsirakkaita miehiä. Entä miksi silmiinpistävän komean Obaman komeudesta ei juurikaan keskustella? Jonna on lukenut Gloria Steinemin My Life on the Roadin ja nautti siitä, miten Steinem häivyttää itsensä taustalle ja korostaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyydestä puheen ollen, koronan myötä elämme sen kulta-aikaa: mitä se tarkoittaa huomionkipeille julkkiksille ja heidän yleisösuhteelleen? LUE Barack Obama: Luvattu maa (Otava, suom. Seppo Raudaskoski, Kyösti Karvonen ja Ilkka Rekiaro)Gloria Steinem: My Life on the Road KATSO KUVAT Barack Obama: Luvattu maa
78. Keskiluokan kashmirinpehmeitä kärsimysnäytelmiä
Sivumennen palaa pitkältä tauolta – Johanna autiolta saareltaan ja Jonna kaninkolostaan. Taon aikana Johanna on katsonut koko internetin tyhjäksi: seuraa analyysia tv-sarjoista, etenkin romanttisesta fiktiosta, ja siitä, miksi niitä ei osata arvioida lajityyppinsä puitteissa. Entä mikä keskiluokan kärsimysnäytelmissä meitä niin viehättää, ja onko – Zadie Smithin koronaesseen sanoin – kärsimys absoluuttista? Italialaiskirjailija Elena Ferrante näyttää uudessa romaanissa, miten mestarillisesti hän kuvaa totuutta ihmisen valheiden takana – mutta ennen kaikkea hän kirjoittaa taiturimaisesti ihmisistä eri yhteiskuntaluokissa. Mutta miksi luokkakritiikki on populaarikulttuurissa yleensä joko poseeraavaa tai loistaa poissaolollaan? Lopuksi kysymme, pelastaako ihmisen typeryys meidät lopulta algoritmin vallalta? LUE Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä (Suom. Helinä Kangas, WSOY) Zadie Smith: Intimations (essee: Suffering like Mel Gibson) 13 katseluasentoa (Silvia Hosseinin essee Sarja kutsuu suremaan) (Kosmos) KATSO Musta kuningatar (Netflix) Kärlek & Anarki (Netflix) Undoing (HBO) Emily in Paris (Netflix) Rakasta minua (Yle Areena) Dash & Lily (Netflix) KUUNTELE Finlandia-hymni ODOTAMME The Happiest Season -elokuva KATSOMME, KOSKA EMME SAANEET MEMOA CANCELLAUKSESTA Love actually
77. Kapitalismia vahvemmat kolmiobikinit ja muita totuuksia surullisten naisten elämästä
Sivumennen keskustelee pitkään ja hartaasti Aase Bergin Akasta, joka herättää paljon ja ristiriitaisia ajatuksia. Mikä on jätetyksi tulleen ns. toisen naisen paikka? Lisäksi puhetta bikineistä, Jim Morrisonista ja eräästä suuresta ruotsalaisrunoilijasta, joka sanoitti surullisten naisten maailmaa. Jaksossa selviää myös, mikä yhdistää Angeliquea ja Le Bureaun Moukkaa. Entä mikä ihme saa Jonnan kiroilemaan? Lue: Aase Berg: Akka (suom. Jyrki Kiiskinen, Siltala) Emilie Pine: Tästä on vaikea puhua (suom. Karoliina Timonen, Atena)
76. Black Lives Matter
Colson Whiteheadin palkittu Nickelin pojat näyttää, mitä rasismi on henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Pohdimme blacklivesmatter-liikkeen uutta nousua Ta-Nehisi Coatesin, Audre Lorden, Toni Morrison ja Judith Butlerin sanojen kautta. Miksi liike on niin voimakas ja herättää jopa toivoa? Muistelemme keväällä kuollutta Yahya Hassania ja puolustamme runoilijan oikeutta olla vapaa. Olemme katsoneet myös Normal People -tv-sarjan ja opettelemme syksyyn mennessä norjaa – syy siihen on selvä. LUE: Colson Whitehead: Nickelin pojat (suom. Markku Päkkilä, Otava) Yahya Hassan: Yahya Hassan (suom. Katriina Huttunen, Tammi) Ta-Nehisi Coates: Between the world and me + Letter to my son -essee Atlantic-lehdessä Audre Lorde: Sister Outsider KATSO: 13. lisäys (Netflix) Normal People (Yle Areena)
75. Ihmistä leikkivä botti ja yläluokkaa leikkivä keskiluokka
Sivumennen on lukenut Philip Teirin rakkaus- ja uusperheromaanin Neitsytpolku ja kysyy, saako ihminen valita, kun kaikki valinnat on jo tehty. HBO:n Mrs America tuo mieleen, miten vaikea liberaalien on nähdä konservatismin lumoa ja miksi sisaruus ei ole käytännöllinen käsite. Johannalla on teoria siitä, miksi muu maailma on pakkomielteisen kiinnostunut Ruotsin koronalinjasta. Jonna puolestaan huomaa ilokseen, ettei autofiktion aika ole ollenkaan ohi. LUE: Philip Teir: Neitsytpolku (Otava, Jaana Nikula) Vigdis Hjorth: Perintötekijät (S&S, Katriina Huttunen) KATSO: Mrs America (HBO)
74. Pientä elämää
Teatterinero Milja Sarkolan esikoisromaani Pääomani herättää ajatuksia ihmissuhteiden arvottamisesta, luokkaan sidotusta mausta ja siitä, kuinka vittumaista on joutua tekemään ryhmätöitä kaikkein tylsimmässä ryhmässä. Ja kuinka ollakaan, puhumme myös koronasta. Johanna pohtii kriisiajan synnyttämää ahdistusta Melancholia-elokuvan kautta, Jonna taas löytää lohtua Virginia Woolfin sodanaikaisista päiväkirjoista. Vai olisiko runous sittenkin parasta luettavaa keskittymiskyvyttömyyden aikakautena? Mutta mitä voimme odottaa tulevaisuudelta? Siinä käännymme tietenkin kirjailijoiden puoleen. LUE: Milja Sarkola: Pääomani (Teos) päiväkirja virginia woolf savukeidas Virginia Woolf: Päiväkirja I (suom. Ville-Juhani Sutinen, Savukeidas) Kuva: Jarkko Mikkonen
73. Mistä puhumme, kun puhumme seksistä?
Maailmamme on seksin kyllästämä, mutta osaammeko me vieläkään puhua seksistä merkityksellisellä tavalla? Lisa Taddeon kaunokirjallinen tietokirja Kolme naista kuvaa naisen halua ja seksin olemusta poikkeuksellisen todentuntuisella tavalla. Kolmen päähenkilön kautta päästään tutkimaan myös toimijuutta ja vallankäyttöä seksisuhteissa. Johanna ja Jonna pohtivat myös, mitä merkitsee naisen seksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden valtavirtaistuminen. Miksi seksistä kirjoittavia naisia silti yhä moralisoidaan? LUE Lisa Taddeo: Kolme naista (suom. Marianne Kurtto, Gummerus)
72. Uusi vuosi, uudet kirjat!
Uuden vuosikymmenen kunniaksi (ja muutenkin) Sivumennen vinkkaa, mitä lukea ja mitä katsoa kevään 2020 (ja omaksi) iloksi. Vaikka mitä! Jouluna Jonna on uppoutunut 900-sivuiseen romaanijärkäleeseen, joka tarjoaa rakkautta ja henkisyyttä. Johanna puolestaan on ollut lukupaastolla (sanotaan nyt vaikka niin) ja palannut kirjojen pariin alkuvuodesta. Mutta. Miksi hevonen on niin hauska sana? LUE: George Eliot: Daniel Deronda (suom. Alice Martin, WSOY) Antti Rönkä & Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen (Gummerus)
71. Vuoden parhaat tv-sarjat
Jonna ja Johanna ovat saatelleet vuosikymmenen loppuun makaamalla peiton alla ja katsomalla telkkaria. Listaamme siis vuoden parhaat tv-sarjat! Niistä Watchmen, When they see us ja Toni Morrison -dokumentti synnyttävät puhetta rasismista Yhdysvalloissa. Kysymme, kuten Morrison, ”miksi jotkut tuntevat olevansa pitkiä vain, kun joku toinen on polvillaan?” Sivumennen paljastaa myös, mitä he lukevat jouluna. Spoiler: aneemisia insinöörejä vuorella ja jousiammuntaa ja rakkautta Englannissa. Kuva: Arré / Illustration: Shruti Yatam
70. Ruotsin Akatemia ja huono miesmaku
Kirjallisuuden Nobel jäi jakamatta vuonna 2018. Mistä Ruotsin Akatemian kriisi oikein alkoi? Sivumennen on lukenut Matilda Gustavssonin teoksen Yhdeksästoista jäsen: Miten sen avainhenkilö – stereotyyppisesti viinit tunteva, poskisuudelmia jakeleva ranskalainen – pääsi Akatemian suosioon? Ja millaista hänen valtansa lopulta oli? Puhetta myös muun muassa siitä, miten naisilla on oikeus huonoon miesmakuun. LUE: Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen (Suom. Elina Lustig, Otava) Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö (Tammi) Kuva: THRON ULLBERG
69. Kadonnutta iloa etsimässä
Jonna etsii nousua marraskuisesta murheen laaksosta muun muassa Hannah Gadsbyn Douglasin, Fleabag-teatteriesityksen ja Kate Atkinsonin uusimman romaanin avulla. Minne katosi nauru? Vai eikö ilakointi ole enää sopivaa? Johanna taas sulattelee viime vuosien tarinallistamisähkyä ja liputtaa nyt vankasti tarinallistamisen puolesta. Tosin tilanne voi muuttua hetkellä millä hyvänsä. Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo vakuuttaa dystooppisella realismillaan. Sen väkivallankuvaus johdattaa puhumaan maskuliinisuuden viimeisestä tabusta: miksi miehet eivät puhu miesten välisestä väkivallasta? LUE Kate Atkinson: Liian kirkas taivas (Suom. Kaisa Kattelus, S&S) Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo (LIke) NÄE Hannah Gadsby: Douglas (ensi vuonna Netflixissä) Fleabag (Amazon Prime) 9 to 5 -elokuva
68. Oman elämänsä algoritmi
Sivumennen on lukenut nettinovellin This is Pleasure ja herkeää pohtimaan seksuaalista ahdistelua metoon kaksivuotishengessä: miksi kannattaa sanoa ei, ja miksi kaikkien on syytä ymmärtää, että “ei” ei välttämättä johda mihinkään? Puhumme myös hiljaisista pariskunnista rantakahviloissa, isänpäiväkuvista Instagramissa ja siitä, miten meistä tuli ihmisalgoritmeja. Ja miksi kannattikaan mennä tanssimaan tuntemattomien kanssa? Paljastamme, miten Sivumennen toimii – tai luulee toimivansa – shokkitilanteissa. LUKULISTA Mary Gaitskill: This is Pleasure Rachel Cusk: Coventry KATSO Untouchables-dokumentti Kuva: David Shankbone
67. Rakkaus on kuollut (patriarkaatissa)
Ranskalaiskirjailija Édouard Louisin esikoisromaanissa ei ole tilaa rakkaudelle, toivolle tai huumorille: Ei enää Eddy on pienoiskuva patriarkaatista, jossa toteutetaan pakkomielteisesti perinteisiä sukupuolirooleja ja heteroseksuaalisuutta. Monika Fagerholmin uutuus Kuka tappoi bambin? on tyylipuhdas #metoo-ajan romaani, tavallinen tarina joka Fagerholmin käsissä muuttuu kaikkea muuta kuin tavalliseksi. Tämän rinnalla Netflixin Epäuskottava tarjoaa tarpeellisen kuvauksen maailmasta, jossa seksuaalisen väkivallan uhri saa oikeutta. Patriarkaatin ja kapitalismin irvokkuutta olemme ihailleet myös HBO:n Successionin äärellä. LUE: Édouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi, suom. Lotta Toivanen) Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin? (Teos, suom. Laura Jänisniemi) KATSO Succession (HBO) Epäuskottava (Netflix)
66. Norjalainen aksentti ja muita syitä lukea
Sivumennen palaa perusasioiden ääreen: Atwood, Knausgård ja tyttöjen oikeudet! Käsittelyssä on tapaus Caroline Calloway / Natalie Beach, ja arviomme on: paljon melua tyhjästä. Jonna pohtii, miksi uusi elämäkerta moralisoi Susan Sontagia niin, kun hyvän elämäkerran tehtävä on olla moralisoimatta. Jaksossa mainitaan myös... designreput. Jakso on tehty yhteistyössä Plan International Suomen kanssa. LUE: Margaret Atwood: Testamentit (Otava, suom. Hilkka Pekkanen) Karl Ove Kausgård: Inadvertent (Why I Write) Kuva: Alasdair McLellan
65. Radikaalia rakkautta vai elämää diktatuurissa?
“Ajattelen, miten epäreilua on että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: ihmisiä joiden ei tarvitse pelätä mitään ja ihmisiä joiden täytyy ymmärtää pelätä kaikkea.” Onko vapaus sitä, ettei pelkää? Onko rohkeus sitä, että rakastaa? Mikä on paratiisi? Pajtim Statovcin upea Bolla, Sally Rooneyn viihdyttävä Normal People, Jonas Hassen Khemirin ihana Isän säännöt sekä Phoebe Waller-Bridgen loistava Fleabag-draamakomedia vievät Jonnan ja Johannan syviin vesiin. Mutta minkä sanan Johanna on juuri oppinut? Miksi Jonna on kokenut kehosta irtautumisen? LUKULISTA Pajtim Statovci: Bolla (Otava) Liv Strömquist: Den rödaste rosen slår ut Sally Rooney: Normal People Jonas Hassen Khemiri: Isän säännöt (Johnny Kniga) KATSO: Fleabag Kuva: Gisèle Vienne: Crowd, Helsingin juhlaviikot
64. Malja Morrisonille
Sivumennen elää kirjailija Toni Morrisonin jälkeistä aikaa haikeana. Katsomme ja luemme synkkiä mutta vaikuttavia kuvia Yhdysvalloista: tv-sarja Euphoria ja runoilijan romaani, joka summaa 200 sivussa uskomattoman paljon. Jonna ilahtuu siitä, miten brittikitaristi ei seesty iän myötä vaan kääntää selkänsä patriarkaatille. Johanna miettii, miksi maailma EI ole meidän omaisuuttamme ja miksi ajatus "jos haluan jotain todella paljon, minulla on siihen oikeus" on väärä. Lukulista: Toni Morrison: The Source of Self-Regard Viv Albertine: To Throw Away Unopened Ocean Vuong: On Earth We're Briefly Corgeous Kuva: Michael Lionstar
63. Kesäkirjojen opetuksia ja teiniangstia
Kesä oli, kesä meni: Johanna teki kaikkea liikaa, Jonna opetteli survivalistiksi. Sally Rooneyn ja Ottesa Mosfeghin romaanit luettuaan parissa Johanna äityi miettimään ulkonäön antamaa valtaa, Jonna taas pohti venäläisen ihmisen mysteeriä Svetlana Aleksijevitšin Neuvostoihmisen loppu -kirjan parissa. Mutta kumpikin on kesän aikana suistunut eksistentiaaliseen kriisiin. Miksi lukea? Miksi elää? Löytyykö vastaus lapsuuden rutiineista vai sienien vetämisestä? LUKULISTA Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu – kuinka nykyajasta tuli second handia (suom. Vappu Orlov) Ottessa Mosfegh: My Year of Rest and Relaxation Sally Rooney: Normal People Åsa Beckman et al. Klimakteriet Pamela Paul: My Life with Bob: Flawed Heroine Keeps Book of Books, Plot Ensues
62. Tunnustuksellinen kärpästen kesä
Sivumennen puhuu mm. siitä, voiko taustasta oikeastaan koskaan päästä eroon ja miksi itsekkyys on hyvä asia. Ja mikä yhdistääkään Astrid Swania ja Kalle Päätaloa? Lisäksi käy ilmi, että Johanna on potenut flunssaa, mutta Jonnalta heruu vain vähän sympatiaa. Se ei kuitenkaan aiheuta eripuraa, vaan kaksikko jakaa kesäkirjavinkkinsä sulassa sovussa. Lukulista: Svetlana Aleksijevits: Tshernobylistä nousee rukous (suom. Marja-Leena Jaakkola, Tammi) Lisa Brennan-Jobs: Pikkusintti (Suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi, WSOY) Carolina Setterwall: Toivotaan parasta (suom.Laura Beck, Otava) Astrid Swan: Viimeinen kirjani (Nemo) Kalle Päätalo: Nuoruuden savotat (Gummerus)
61. Keskustelu kahden ystävän kesken
Irlantilaiskirjailija Sally Rooney on herättänyt maailmanlaajuista huomiota esikoisromaanillaan Keskusteluja ystävien kesken. Me emme ihmettele miksi. Rooneyn teos on älykäs, viihdyttävä, ajassa kiinni oleva mutta myös ajaton romaani rakkaudesta, ihmissuhteista ja identiteetistä. Jonna iloitsee lukuilon palaamisesta elämäänsä, mutta Johanna synkeilee politiikan mustien virtausten edessä. Puhumme jälleen myös autofiktiosta ja siitä, kunnioittaako kirjallisuudessa subjektiivinen näkökulma paremmin ihmisen mysteeriä. Entä mitä on autotodellisuus? LUKULISTA Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (suom. Kaijamari Sivill, Otava) Maggie Nelson: Argonautit, Sinelmiä (suom. Kaijamari Sivill, Kustantamo S&S) Rachel Cusk: Ääriviivat (Suom. Kaisa Kattelus, Kustantamo S&S)
60. Terapian tarpeessa
Millainen on nainen, joka hakee avointa konfliktia terapeuttinsa kanssa? Siihen saamme vastauksen Laura Lindstedtin Ystäväni Nataliassa, joka myös osoittaa, että seksistä voi kirjottaa todenmukaisesti ja hauskasti. Mainitsemme jälleen Freudin! Alkuun olemme vaikuttuneita Leaving Neverland -dokumentista, joka pakottaa katsomaan maailmaa tällä kertaa väistelemättä ja näkemään asiat sellaisina kuin ne silmiemme edessä ovat. Kuva: Teos
59. Minna Canthista, mustasukkaisuudesta ja rohkeudesta
Kolme uutta teosta tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus häpeällinen tunne vain naiselle. Kippis MC 175!
58. Sopimattomia suhteita ja heikkoja lukijoita
Rakkautta, intohimoa, ei kumpaakaan vai sekä että? Marguerite Duras’n Rakastaja on monen mielestä täydellinen kirja, ja he ovat oikeassa! Kirja, joka ei kerro, miten pitäisi ajatella, mutta auttaa ajattelemaan. Puhetta myös Nick Cave -dokumentista ja surun vaikutuksesta ihmiseen. Mitä tarkoittaa ruotsalaiskirjailija toivoessaan, että häntä luettaisiin niin kuin hän olisi kuollut ja kuopattu? Jakso on tehty yhteistyössä lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin kanssa. Siis: #eihymyilytä
57. Sarjakuvaromaanin mittainen psykoanalyysi
Tunnustuksellinen kirjallisuus kiehtoo meitä edelleen. Nyt luemme sarjakuvaromaanien merkkiteoksen, Alison Bechdelin Äideistä parhaimman ja ihailemme sen tapaa käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia psykoanalyysin ja kirjallisuushistorian välinein. Keskustelussa nousee esiin yllättävä hiljainen trendi: Freud ja unien tulkinta (vaikka Johanna ei jaksakaan kuunnella Jonnan unia ja vice versa)! Mietimme myös kritiikin vastaanottamista, tv-sarjojen opetuksia sekä ajassa kiinni pysymisen tuskaa. Kuva: Alison Bechdel / Like
56. Vihan ja katkeruuden vastavoima
Sivumennen lukee yhdysvaltalaista ikonia James Baldwinia. Mitä Baldwin opettaa suhtautumisesta maailman epäoikeudenmukaisuuksiin, entä mitä vihasta ja katkeruudesta? Lisäksi puhumme mieleen jäävistä faktoista ja huumorin tärkeydestä. Muuta elämäämme voi kuvailla sanoilla seksi (Netflixin Sex Education) ja tragikoominen romanssi (Miia Tervon Aurora). Ai niin! Jakso on omistettu Johannaa HBO-pulmissa auttaneille kuulijoille. Kiitos! Kuva: Richard Avedon
55. Rakas päiväkirja
Tarkkaa, rehellistä, hauskaa – ja taiturimaisesti kirjoitettua. Sivumennen on löytänyt pakollista luettavaa kaikille: Aila Meriluodon päiväkirjat vuosilta 1953–1975 eli Vaarallista kokea. Opimme, että vaikka elämä heittelee, Meriluoto ei horju kirjailijanuskossaan! Aavistelemme päiväkirjamuodosta ja aika monesta muustakin uutta trendiä. Jaksossa myös ihanan ylitunteikkaita äänikirjoja ja tv-sarjoja sekä tyttöjen välisiä katseita. PS Ja hei! Olemme torstaina 7.2. Korjaamolla POD OFF -tapahtumassa kisaamassa podcast-mestaruudesta. Tule!
54. Ihana Michelle! Hauskoja naisia! Äänikirjazen!
Miljoonat ihmiset eivät ole väärässä, mekin pidimme Michelle Obaman muistelmista. Opimme, että Obamatkin ovat vain ihmisiä, toki lähes täydellisiä. Mutta miksi Johanna huutoitki kirjan äärellä ja mistä Jonna sai isoimmat kiksit? Puhumme myös uusista omaperäisen hauskoista äänistä kirjallisuudessamme sekä runouden uudesta nosteesta Ruotsissa. Entä saavutammeko vähitellen zenin äänikirjoja kuuntelemalla? Jakson kumppani on Bookbeat. Rekisteröityessäsi Sivumennen-koodilla saat äänikirjapalvelun ilmaiseksi käyttöösi kuukauden ajaksi!
53. Toiveikkaita tulevaisuudenkuvia ja turvallista kauhua
Puhumme, miksi kauhukirjallisuus ja kauhuelokuvat toimivat tässä ajassa ja pohdimme, millaisen fiktionaalisen foliohatun poliisi aikoo asettaa päähän tutkiessaan Perno Mega Cityä. Summaamme Simone de Beauvoirin klassikkoa Toinen sukupuoli, ja suosittelemme Mohsin Hamidin uutuusromaania Exit West. Se näyttää, että maailma on ennenkin järkkynyt, mutta ihmiset ovat silti aina löytäneet tavan muodostaa yhteisiä tulevaisuudenkuvia. LUKULISTA Shirley Jackson: Haunting of the Hill House, Lottery (+ huom! Kuten Johanna uumoili, Fabriikki on suomentanut Jacksonilta ainakin teoksen Linna on aina ollut kotimme) Noora Vallinkoski: Perno Mega City (Atena) Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta (Siltala) Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli (Tammi) Minna Rytisalo: Rouva C (Gummerus) Mohsin Hamid: Exit West (Suom. Juhani Lindholm) KATSO Haunting of the Hill House, Netflix Halloween (no ei ole pakko)
52. Junantuomat akateemisessa maailmassa
Sivumennen lukee Tara Westoverin oppimismuistelmat Opintiellä (Tammi, suom. Tero Valkonen) ja päätyy miettimään syntyjä syviä. Miltä tuntuu siirtyä ei-akateemisesta taustasta yliopistoon? Saako omaan menneisyyteen koskaan etäisyyttä? Puhumme, mikä merkitys toisaalta faktoilla ja toisaalta itsensä tuntemisella on omalle ajattelulle. Herkistymme seuraavalle idealle: siitä ei voi unelmoida, minkä ei tiedä edes olevan olemassa. Aloitamme kuitenkin Pikku naisista ja Sinkkuelämää-sarjasta ja pohdimme, miksi jälkiviisaasta kritiikistä puuttuu terä. Kuva: Paul Stuart
51. Tosien tarinoiden syksy
On taas syksy, eikä kulttuurihumussa ole hetkeäkään hukattavissa! Onneksi me, aina valppaat yleisönpalvelijat, olemme kasanneet valmiiksi niin Rakkautta & anarkiaa -leffatärpit kuin syksyn kirjavaliotkin. Emme näemmä eläkään totuudenjälkeistä aikaa, sillä kaikkein kiinnostavimpia leffoja ja kirjoja yhdistää juuri totuudellisuus tai yritys ilmaista sitä dokumentin tai autofiktion keinoin. Mitä se kertoo taitelijasta, meistä ja ajastamme? Jakson yhteistyökumppanina Plan Suomi. KATSO @helsinkifilmfestival Matangi / Maya / M.I.A. Ei koskaan enää Bombshell: The Hedy Lamarr Story RBG LUE Svetlana Aleksijevits: Neuvostoihmisen loppu (Tammi) Hans Rosling et co: Faktojen maailma (Otava) Leila Slimani: Kehtolaulu (WSOY) Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen (Siltala) Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa (Gummerus) Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta (Bazar) Karl Ove Knausgård: Poissa päiväjärjestyksestä (Like) Mohsin Hamid: Exit West (Otava) Edward St Aubin: Toivoa sopii (Otava) Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava) Jennifer Egan: Manhattan Beach (Tammi) Tara Westover: Opintiellä (Tammi) Rachel Cusk: Ääriviivat (S&S) Michelle Obama: Minun tarinani (Otava) TUE Plan.fi/tyttosponssi Ei koskaan enää -kampanjakiertue ja Viimeinen isku -klubit Kuva: HS / Juhani Niiranen
50. Ollako äiti vai eikö olla
Podcastimme 50. juhlajaksossa olemme suurten kysymysten äärellä. Miltä tuntuu äitiys, ja miltä tuntuu ei-äitiys? Miksi äitiys saa jotkut naiset pitämään vähemmän toisista naisista? Ja jos lapsia ei ole, miksi sitä pitää yhä selitellä? Äitiyskirjallisuudella on momentum, kun moni nykykirjailija pohtii sen vaikutuksia identiteettin ja koko elämään ylipäänsä. Puhumme myös siitä, jääkö kirjallisuuden huumori herkästi huomaamatta. Lukuvuorossa kaksi ilahduttavalla tavalla oman tiensä kulkijaa, Maggie Nelsonin Argonautit ja Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaosto. LUE: Maggie Nelson: Argonautit (suom. Kaijamari Sivill, Kustantamo S&S) Jenny Offill: Syvien pohdintojen jaosto (suom. Marianna Kurtto, Gummerus) Adrienne Rich: Of Woman Born: Motherhood as Experience and Institution Sheila Heti: Motherhood Rivka Galchen: Little Labors Rachel Cusk: Life’s work – On Becoming a Mother Karl Ove Knausgård: Taisteluni II Alison Bechdel: Äideistä parhain (Like) KATSO: Tyttökullat KOE: Kajaanin runoviikot Mäntän kuvataideviikot
49. Eläimellistä rakkautta, perhetabuja ja botoxia
Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton -romaani on kuvaus Lucyn lähes eläimellisestä rakkaudesta äitiinsä. Jos perhetabuista ei voi puhua, onko niistä vaiettava? Ayòbámi Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois näyttää, millaisia rajoja rakkaus ei voi ylittää. "En usko, että patriarkaatti voi jättää tilaa täydelle ja todelle rakkaudelle", sanoi Helsinki Litissä vieraillut kirjailija haastattelussamme. Masennumme myös Junot Díazin edesottamuksista ja puimme ulkonäköpaineita ja kauneuden ideaalia.
48. Uskosta, peloista ja dinosauruksistakin
Sivumennen crashasi Helsinki Lit -festarille ja havahtui pohtimaan suuria kysymyksiä. Miksi lapset osaavat suhtautua kuolemaan? Millainen on TODELLA HYVÄ KIRJA? Kuuntelevatko meidän isämme meidän podcastiamme? Kirjailijaa pääsee kuulemaan myös Sivumennenissä: jakson lopuksi haastattelussa on ruotsalaiskirjailija Johannes Anyuru. Puhetta hänen dystopiastaan He hukkuvat äitiensä kyyneliin, pahimmista peloista ja maailman monimutkaisuudesta. Voiko vapaudesta luopua ilolla? Kuva: Adam Ihse
47. Naisia ilman miehiä, poikia vailla rakkautta
Tämän jakson yhteistyökumppani on Storytel, joten sen myötä keväinen lahja teille rakkaat kuulijat: osoitteessa storytel.fi/sivumennen pääsee kokeilemaan Storyteliä maksutta 30 päivän ajan. Suosittelemme! Kerromme omat suosikkiäänikirjamme ja lempilukijamme, pohdimme, voiko äänikirjojen kuuntelijaksi oppia, missä asennossa niitä kannattaa kuunnella ja mitä patologiset alleviivaajat tähän kaikkeen sanovat? Olemme lukeneet myös Patrick Melrose -kirjat, jotka on suomennettu maanantaina alkavan tv-sarjan alla. Edward St Aubynin Loistava menneisyys -trilogiassa brittiaristokratian rakkaudeton maailma kauhistuttaa ja naurattaa. Mutta mistä kertoo se, että kirjallisuudessa ja tv-sarjoissa naiset hylkäävät avioliiton ja romanttisesta rakkaudesta haaveilun ja etsivät onnea aivan muualta? Siinähän saattaa jäädä aikaa tehdä vaikka vallankumous! LUE, KUUNTELE, KATSO Edward St. Aubyn: Loistava menneisyys (sis. Patrick Melrose -kirjat I-III: Mitäs pienistä, Ikävä juttu, Toivon mukaan, suom. Markku Päkkilä, Otava) + suomentamattomat Mother’s Milk ja At Last Rachel Kushner: The Mars Room Deborah Levy: Cost of Living + Things I Don’t Want to Know Maggie Nelson: Argonautit (S&S, ilm. kesäkuussa) Rachel Cusk: Outline (ilmestyy syksyllä nimellä Ääriviivat, S&S), Transit, Kudos Sheila Heti: Motherhood Patrick Melrose, HBO Nordic, alkaa 12.5. Keisari Aarnio, Ruutu Frankie ja Grace, Netflix Better Things, HBO Nordic Divorce, HBO Nordic Franca: Kaaos ja luovuus, Netflix Avicii: True Stories, Netflix
46. Leena Krohnin filosofiset dystopiat
Kirjailija Leena Krohn saa meiltä fanikirjeen: hän on suuri filosofi, joka tutkii kirjoissaan tietoisuutta, elämän tarkoitusta ja ihmisen rimpuilua näiden ymmärtämisessä. Uudessa romaanissa Kadotus (Teos) tarinat kehiytyvät löytötavaratoimistoon tuotujen esineiden ympärille. Mitäpä muuta meistä tänne pysyvämmin jää kuin valtava tavaramäärä. Krohnin lisäksi meistä tekevät fiksumpia kirjailijat Zadie Smith, Édouard Louis ja Junot Díaz, sen sijaan Ruotsin akatemian kriisi herättää raivoa mm. vellihousukunkkua kohtaan. Kuva: Laura Böök
45. Surusta, sivullisuudesta ja rakkaudesta
Päättämättömyys vaivaa, joten putsaamme yöpöydän maaliskuussa luetuista kirjoista. Käsittelyssä muun muassa Saara Turusen Sivuhenkilö, Jani Toivolan Kirja tytölleni sekä Jessa Crispinin Why I am not a feminist – a Feminist Manifesto – ja erityisesti puhumme surukirjallisuudesta. Crispin käskee meitä feministejä murskaamaan patriarkaatin eikä pönkittämään sitä, Saara Turusen Sivuhenkilö on tarpeellinen kuvaus macho-Suomesta ja sisäistetystä naisvihasta, Jani Toivolan kirja taa todistaa, että hoiva kuuluu myös miehille. Ja koska on kevät, puhumme jälleen kuolemasta: Max Porterin kirja Surulla on sulkapeite näyttää, miten nauru voi auttaa myös kuoleman käsittelyssä, Carolina Setterwallin Låt oss hoppas på det bästa on kuvaus rakkaudesta, surusta, syyllisyydestä. Sen sijaan Naja Marie Aidtin Jos kuolema on vienyt sinulta jotain anna se takaisin – Carlin kirja on hurja, ruumiillinen ja runollinen kuvaus menetyksistä kauheimmasta. Lisäksi Emma González, Naomi Wadleer ja muut nuoret ja lapset saavat meidät herkistymään, summaamme Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitsin ajatuksia Putinin voitosta sekä avaudumme varhaisteini-idolistamme Gorbatshovista.
44. Ferranten ja Hashemzadeh Bonden vihaiset naiset
Tapaamme kirjallisuudessa kaksi naista, jotka osaavat ilmaista raivoaan: Elena Ferranten Olgan ja Golnaz Hashemzadeh Bonden Nahidin. He ovat vihaisia ja he ovat ylpeitä, ja siitä me pidämme. Siitä sujuvasti takaisin omaan arkeen: miksi on parempi huutoitkeä kuin olla cool girl? Mitä muuta? Pidämme kiinni naisten oikeudesta olla paha emmekä vieläkään osaa muodostaa lopullista kantaa pornosta. Sitä ennen kirjailija Lena Anderssonin metoo-kritiikin herättämiä ajatuksia – nobody’s (and nothing’s) perfect. Hashemzadeh Bonden kuva: Helén Karlsson
43. Han Kangin paha ihminen
Sivumennen lukee eteläkorealaisen Han Kangin Ihmiset teot (kohdasta 31:14), joka kertoo meille tuntemattomasta tapahtumasta, Gwangjun kansannousun tukahduttamisesta. Vaikuttava kirja osoittaa, että tähän kirjallisuutta tarvitaan. Jaksossa on myös paljon muuta: Jonna haluaa rajoittaa omaa ruutuaikaa ja hakee tukea Zadie Smithiltä, joka tietää, miten somea vältellään. Amerikkalaisen Ariel Levyn muistelmateos herättää kahtalaisia tunteita. Sen menetykset järkyttävät ja etuoikeudet ärsyttävät. Sitaattipalkinnon saa Märta Tikkanen. (Onnea!!!) Entä millä ennakkosynttärilahjalla Jonna yllättää Johannan? LUKULISTA: Han Kang Ihmisen teot + Vegetaristi(Suom. Sari Karhulahti, Gummerus) Zadie Smith: Feel Free – essays Jaron Lanier: You are not a gadget Ariel Levy: The Rules do not Apply
42. Esikoisten aikaa osa 1
Aaah, tunnetteko tuon freeshaavan tuulenvireen tukanhaituvissanne? Sehän on vuoden ensimmäinen esikoisromaanijakso! Pikkupaikkakunnan tyttöihin vetoaa tosi pikkupaikkakuntakuvaus. Elin Willowsin Inlandet / Sisämaa-esikoisromaani on sellainen, mutta ennen kaikkea hallittu ja riisuttu kuvaus masennuksesta. Maija Sirkjärven esikoisnovellikokoelma Barbara ja muita hurrikaaneja taas on brutaalin hauska, friikkien tyyppien kauhugalleria. Lisäksi Johanna on lukenut kaupan päälle Rafael Donnerin esikoisesseekokoelmaa Ihminen on herkkä eläin. Ja siitä hänellä on kenties aika yllättävä mielipide. Ehdimme myös intoilla toukokuisen Helsinki Lit -tapahtuman vieraista ja juhlistaa podcastimme kaksivuotispäivää! Ennen tätä kaikkea on kuitenkin purettava sydäntä – mikä onkin aika vaikeaa, sillä se on MURSKANA. Syypää on kaikkien tuntema pitkänhuiskea norjalaiskirjailija ja hänen uusi rakkautensa. Olemme tunnustuksellisia Karl Ove Knausgård -faneja mutta tässä jaksossa tunnustamme muutakin – ja saatamme käydä siitä myös hiukan defensiivisiksi. LUKULISTA Elin Willows, Inlandet / Sisämaa (Förlaget & Teos, suom. Raija Rintamäki) Maija Sirkjärvi, Barbara ja muita hurrikaaneja (Teos) Rafael Donner, Ihminen on herkkä eläin (Förlaget & Teos, Suom. Laura Jänisniemi) Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen 13 sinfoniaa (Gummerus) Laura Manninen: Kaikki anteeksi (WSOY) Eeva Turunen: Neiti u muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala) Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois (Atena) Kim Leine: Kuilu (Tammi) Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S) Domenico Starnone: Solmut (WSOY) . #sivumennen #kirjapodcast #podcast
41. Kauhun kuningatar Mary Shelley (ja sen suloinen hirviö)
Kaksisataa vuotta sitten Mary Shelley kirjoitti Frankensteinin, joka muutti paljon: sitä pidetään ensimmäisenä kauhu- ja scifikirjana. Sivumennen vaikuttuu tarinan monikerroksellisuudesta, tunnelmasta, tutkivasta psykologisesta otteesta sekä siitä, miten Shelley kirjoittaa stooriin poissaolevan naisen. Tapahtuu vahvaa samastumista itse hirviöön: myös monsteri haluaa tulla huomatuksi ja rakastetuksi. Vihan ja inhon internetin innoittamana puhumme netin trolleista ja vihapuhujista, joita yhdistää rasismi ja naisviha. Naisten vaientamisella on loputtoman pitkä historia, mikä näkyy yhä monin muinkin tavoin. Vikana, ei vähäisimpänä: Marjo Niemi saa meiltä sitaattipalkinnon! Taide forever!
40. Moyes ja Moriarty – kepeät ja vakavat tarinankertojat
Naisten viihde, romanttinen kirjallisuus, chick lit... Genrestä viis, Jojo Moyes ja Liane Moriarty hallitsevat viihdyttävän tarinan. Luimme menestyskirjailijoilta kasan romaaneja. Haastattelemme myös miestä, joka luki chick litiä, muuttuivatko ennakkokäsitykset? Aiheena myös tapaus Azis Ansari: miksi huonosta seksistä on tärkeä puhua? Moyesin kuva: Stine Heilmann
39. Vuoden 2017 huiput + kevään 2018 odotetut
Sivumennen summaa menneen kirjavuoden huippuhetket ja suuntaa katseensa myös ensi kevään odotetuimpiin romaaneihin. Lukulistallemme nousee niin vanhoja rakkauksia kuin uusia tuttavuuksia. (Ferrante ja Knausgård mainittu!) Lisäksi kiitämme #metoo -liikkeen ja uuden feministisen kirjallisuuden loppuvuoteen tuomaa toivoa ja pohdiskelemme, onko kirjallisuuden suurin tarkoitus välittää tunteita – kuten tuore kirjallisuuden nobelisti väittää. Myönnämme, että oma suorituksemme jäi viime vuonna lanseeraamassamme #hyllynlämmittäjä -lukuhaasteessa perin vaatimattomaksi MUTTA sehän ei estä meitä heittämästä haastetta uudella innolla vuodelle 2018. UUdet lämmittäjät lukuun! LUKULISTA: sivumennenpodcastFinaalissa! Vuoden viimeisessä jaksossa summaamme kirjavuotta ja suuntaamme katseemme ensi kevään odotetuimpiin romaaneihin. Mitä TE rakkaat kuulijat haluaisitte, että luemme?! Kysyimme myös kustantajilta heidän vuotensa valopilkusta sekä siitä, mikä kilpailijan kirja kadehditutti. (Laitamme vastauksia lisää Instaan ja Faceen.) Lisäksi kiitämme #metoon ja feministisen keskustelun loppuvuoteen tuomaa toivoa ja pohdimme, onko kirjallisuuden suurin tarkoitus välittää tunteita. Lopuksi myönnämme, että oma suorituksemme jäi #hyllynlämmittäjä -lukuhaasteessa hieman vajaaksi MUTTA heitämme uuden haasteen vuodelle 2018. Oletteko messissä?! LUKULISTA Kazuo Ishiguro Pitkän päivän illan + Ole luonani aina (Suom. Helene Bützow, Tammi) Olavi Koistinen: Mies joka laski miljardiin (Kosmos) Ben Kalland: Vien sinut kotiin (Atena) Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (Suom. Riie Heikkilä, Atena) Favilli & Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (Suom. S&S) Katja Kaukonen: Lumikadun kertoja (WSOY) Jyrki Lehtonen: Suomi 100 (S&S) Torgny Lindgren: Taiteilija Klingsor (Suom. Liisa Ryömä, Tammi) Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja (Siltala) Rebecca Solnit: Men explain things to me Rosa Liksom: Everstinna (Like) Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti (Teos) Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. (Suom. Kristiina Drews. Aula & Co) Miranda July: Uimakoulu (Suom. Hilkka Pekkanen, Siltala) Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha (Suom. Kaisa Sivenius. Teos) Ayn Rand: Kun maailma järkkyi (Suom. Jyrki Iivonen, Minerva) Liv Strömquist: Nousu ja Tuho + Prinssi Charlesin tunne (Suom. Helena Kulmala, Sammakko) Johanna Vehkoo ja Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet (Kosmos) Juha Hurme: Niemi (Teos) Angie Thomas Viha jonka kylvät (Suom. Kaijamari Sivill, Otava) Yuval Noah Harari: Homo deus – Huomisen lyhyt historia (Suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) Joyce Carol Oates: Blondi. (Otava 2001, suom. Kristiina Drews) Frank O’Haran tuotanto Jessa Crispin: Why I am Not a Feminist – A Feminist Manifesto 2018 ILMESTYVIÄ: Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (WSOY) Helena Sinervo: Merveli (WSOY) Harry Salmenniemi: Yö ja lasi – Runoja (Siltala) LjudmIla Ulitskaja: Meidän tsaarimme väkeä (Siltala) Han Kang: Ihmisen teot (Gummerus) A. J. Finn: Nainen ikkunassa (Otava) Laura Manninen: Kaikki anteeksi (WSOY) Eeva Turunen: Neiti u muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala) Elisabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi) + Olive Kitteridge + Anything is possible Merete Mazzarella: Alma Söderhjelm - Edelläkävijän tarina (Tammi) Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran (Otava) Edward St Aubyn: Loistava menneisyys (Otava) Domenico Starnone: Solmut (WSOY) George Saunders: Lincoln Bardossa (Siltala) Morten A . Stroksnes: Merikirja (Gummerus) Leena Krohn: Kadotus (Teos) Patti Smith: Omistautuminen (miksi kirjoitan) (Siltala) Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois (Atena) Rose McGowan: Brave Roxane Gay (ed.): Not That Bad: Dispatches from Rape Culture Zadie Smith: Feel Free: Essays Kate Atkinson: Powerful Dylan Jones: David Bowie – A Life Stephen Davis: Gold Dust Woman - a Biography of Stevie Nicks Mayte Garcia: The Most Beautiful
38. Elisabeth Åsbrinkin häikäisevä tietokirja vuodesta 1947
Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 – Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Käymme läpi Finlandia-voittajien lisäksi maailman kirjallisuuspalkintojen kiinnostavimmat voittajat ja pohdimme, saammeko lisää nuoria tekijänaisia, kuten Frankie Shaw ja Issa Rae, Hollywoodin ahdistelijaäijien tilalle. LUKULISTA Elisabeth Åsbrink: 1947. Mistä historiamme alkaa? (Suom. Sanna Manninen, Siltala) Alexander Stubb, Karo Hämäläinen: Alex (Otava) Juha Hurme: Niemi (Teos) Yuval Noah Harari: Homo Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (Bazar) Sanna Mander: Avain hukassa (S&S) Riitta Kylänpää: Linkola (Siltala) Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, ilm. ensi keväänä) Jesmyn Ward: Sing Unburied Sing Masha Gessen, The Future Is History: How Totalitarianism Reclaimed Russia Mika Waltari: Lähdin Istanbuliin + Yksinäisen miehen juna (WSOY)
37. Selja Ahavan ja Laura Gustafssonin vaikuttavat autofiktiot
Pitihän meidänkin vielä jatkaa #metoo-keskustelua, ja hyvä niin! Mutta miksi Suomessa ei synny samanlaista massaliikettä kuin esimerkiksi Ruotsissa? No yksi syy voi olla – hei, ollaanko me kuultu tää joskus aikaisemminkin – brändäys ja markkinointi! Tämä selviää muun muassa tutkija Anu Koivusen ansiokkaista Ruotsi-raporteista Twitterissä. Me syytämme myös suomalaista machokulttuuria. Yhdysvalloissa asiaa analysoivat muun muassa uusi suosikkifeministimme LIndy West, suosikkitoimittaja-kirjailijamme Rebecca Traister sekä suosikkiälykkömme Rebecca Solnit. Miksi miehen työpaikan menetys on vääryyksistä suurin? Millaisia tekijänaisia olemme menettäneet näiden törppöjen takia? Miten suhtautua ahdistelijoiden tekemiin kulttuurisiin tuotteisiin? Ja WTF Louis CK?! Vedämme henkeä ja etsimme rauhaa kirjallisuudesta. Jakson kirjoina on kaksi kotimaista romaania, jotka ponnistavat omaelämäkerrallisista teemoista. Laura Gustafssonin Pohja on raaka, rohkea ja ajatuksia herättävä naiseuden ruumiinavaus. Vai onko sittenkin kyse ihan vain ihmisenä elämisen vaativuudesta? Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa puolestaan on hallitun nerokas ja samalla viiltävän kaunis taideteos menetyksestä ja siitä, miten nopeasti elämä voi heittää meidät aavalle merelle kellumaan, vaikka luulemme voivamme hallita sitä valinnoillamme. LUKULISTA Lindy West: Shrill Laura Gustafsson: Huorasatu, Anomalia, Korpisoturi, Pohja (Into Kustannus) Selja Ahava: Eksyneen muistikirja, Taivaalta tippuvat asiat, Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus) Kuva: Liisa Valonen
36. Cool, coolimpi, Lucia Berlin
Jos Sivumenneniltä kysytään, niin maailman paras novellisti on amerikkalainen Lucia Berlin (1936–2004). Häneltä on juuri suomennettu briljantti, järjettömän suositeltava Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (suom. Kristiina Drews, Aula & co). Miten sitten summata hänen neroutensa? Berlin eli vaiherikkaan elämän, ammensi kirjoituksissaan siitä, ja niinpä myös hänen novellikokoelmansa on rikas. Teksteissä on aina tarina, vaikka pienikin sellainen, niissä on täydellinen rytmi ja jokainen sana on harkittu. Ne ovat hauskoja ja täynnä kummallisia mielleyhtymiä ja outoja ajatuksia. Ne tuntuvat täysin todelta. Emme voi kuin ihailla ja lähetämme Berlinille kauniita ajatuksia sinne tähtiin! Vuoden loppu lähestyy, ja siihen mennessä pitää ehtiä vaikka mitä. Esimerkiksi lukea ne viisisataa kirjaa, jotka aikoo päästä loppuun tämän vuoden puolella. Eikä siinä vielä kaikki, vaan elämme Finlandia-viikkoa, jonka aikana julkistetaan palkintoehdokkaat, mikä kasvattaa lukupinoja entisestään. Mikä neuvoksi, kun ahdistaa? Pää kylmänä. Fanitytöt fanittaa läpi koko jakson. Ensin meidät naulasi ruutujen ääreen Joan Didion -dokumentti (Netflix). Didion on laaja-alainen ja suuruusluokaltaan öbaut gigantti amerikkalainen kirjailija, eikä pelkästään sitä vaan myös kulttihahmo. Dokumentin avulla opimme, miksi. Didion on yhä (yli 80-vuotiaana) järkähtämättömän terävä ja rehellinen. Hän paljastaa, millainen ammattietiikka hänellä on kirjoittajana ollut. Netflixissä myös Margaret Atwoodin Alias Grace -kirjaan perustuva sarja sekä ei-mihinkään-kirjaan perustuva Stranger Things, joka lainaa kuitenkin jotain kirjallisuudesta. Lisäksi tunnustamme kasvaneemme tynnyrissä: Lydia Davis on meille vain nimenä tuttu, mutta nyt Sivumennen-kirjahylly karttuu yhdellä uudella kirjailijalla, kun sinne solahtaa Davisin kirjoja. Flash fictionia kirjoittava Booker-palkittu Davis on tunnettu semikoomisesta ja semitraagisesta tyylistään (kuvailu lainattu Guardianilta, kiitos G). Mutta siitä joskus myöhemmin! KIRJALISTA: Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (suom. Kristiina Drews) * Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken Elisabeth Åsbrink: 1947. Mistä historiamme alkaa Yuval Noah Harari: Homo Deus Colson Whitehead: Underground Railroad Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas Juha Hurme: Niemi Marianna Kurtto: Tristania Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex James Baldwin: Notes of a Native Son Maya Angelou: I Know Why the Caged Bird Sings Maya Angelou: The Complete Poetry Joan Didion: Maagisen ajattelun aika Joan Didion: Iltojen sinessä Joan Didion: Keskipäivän illuusio Margaret Atwood: Alias Grace Margaret Atwood: Oryx ja Crake Margaret Atwood: Herran tarhurit Margaret Atwood: Uusi maa
35. Ossi Nymanin, Annastiina Stormin ja Cristina Sandun esikoiset
Luimme kolme oivaa esikoista: Ossi Nymanin Röyhkeyden, Annastiina Stormin Me täytytään valosta ja Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat. Sitä ennen Johanna summaa Frankfurtin kirjamessut, Jonna fanittaa Liv Strömquistia ja puhumme meneillään olevasta palkintokaudesta sekä #metoo-kampanjasta.
34. Rosa Liksom – aatteen paloa ja lihan himoa
Rosa Liksom saa valtaisasti irti aiheesta, jonka luulimme olevan jo käsitelty. Everstinna kuvaa fasismin nousua Suomessa ennen toista maailmansotaa ja näyttää koko sodan kaaren hurmoksesta uupumukseen – ja paljon muuta sodan lisäksi. Mukana myös Hillarya, Deucea, leffoja ja sukupuolineutraalia kieltä. Kuva: Pekka Mustonen
33. Svetlana Aleksijevitšin hieno ja hirvittävä kuvaus naisten sodasta
Lue lisää jaksosta ja ota talteen kirjalista www.menaiset.fi/blogit/sivumennen. Kuva: Margarita Kabakova
32. Future Sex – paljon puhetta seksistä
Sivumennen puhuu naisen halusta ja seksistä; kirjallisuudessa ja sen ulkopuolella; eilen, tänään ja huomenna. Yhtenä tärkeänä johtotähtenä amerikkalainen Emily Witt ja hänen kirjansa Future Sex.
31. Arundhati Roy ja nationalismin tuhoisuus
Joutavuuksien jumalan kirjoittaja hautoi seuraavaa romaaniaan 20 vuotta. Arundhati Royn romaani Äärimmäisen onnen ministeriö on poliittinen, vihainen, sekava ja henkeäsalpaavan kaunis. Lue lisää jaksosta + kirjalista: www.menaiset.fi/blogit/sivumennen
30. Kesän ja syksyn huiput 2017
Sivumennen-kesä oli nappisuoritus, sillä Jonna ja Johanna lukivat paljon ja hyviä kirjoja. Mieleen painuvimpien kesäkirjojen analyysin lisäksi suunnitellaan jo syksyä ja sitä, mihin kirjoihin tartutaan seuraavaksi. Ajatuksia myös kirjahyllyistä sekä kaksi vinkkiä. Lue koko jakson kuvaus + kirjalista: www.menaiset.fi/blogit/sivumennen
Viiden minuutin arvio: Hilary Mantelin pienet julmat tarinat
Kuuntele Margaret Thatcherin salamurha -novellikokoelman pika-arvio (suom. Kaisa Sivenius, Siltala) ja lue lisää Hilary Mantelista http://www.menaiset.fi/blogit/sivumennen/podcast-arvio-hilary-mantelin-pienet-julmat-tarinat
29. Yaa Gyasin eeppinen sukusaaga
Ghanalaissyntyisen Yaa Gyasin ihmeellisestä esikoisesta, Roxane Gayn rohkeudesta, Karl Ove Knausgårdin maineenpalautuksesta ja Anita Pallenbergin yhden naisen kulttuurivallankumouksesta. Lue koko jaksokuvaus + kirjalista + lisää blogimerkintöjä, www.menaiset.fi/blogit/sivumennen.
28. Swingaava, slaidaava Zadie Smith
Pitkän tauon jälkeistä paljoa puhetta yhdestä erityispirtelöstä, New Yorkin kirjakaupoista, Wonder Womanista, vaihdevuosista ja epärealistisista lukusuunnitelmista. Jakson kirjana Zadie Smithin Swing Time, jossa kaksi tyttöä opettelevat tanssia ja elämää. Smithin kuva: Jackie Nickerson
27. Garth Greenwell himojen Bulgariassa
Sivumennen valmistautuu Helsinki Litiin ja leveilee lukemillaan festariesiintyjien kirjoilla. Jakson fokus on Garth Greenwellin kuumottavassa kirjassa Kaikki mikä sinulle kuuluu, joka käynnistyy yleisessä käymälässä Sofiassa. Muutoin keskustelua Handmaid's Talesta sekä Big Little Liesista. Rebecca Solnit saa taas ylistystä, samoin Sheryl Sandberg. Kuva: Max Freeman
26. Hanya Yanagiharan julma satu
Yhdysvaltalaisen Hanya Yanagiharan Pieni elämä seuraa kolmen vuosikymmenen ajan neljän nuoren miehen, Juden, JB:n, Malcolmin ja Willemin, elämää New Yorkissa. Päähenkilöksi nousee kuitenkin Jude, jonka järkyttävä lapsuus paljastuu vähitellen. Toinen meistä rakasti kirjaa, toinen taas vihasi sitä. Puhumme myös päättyneestä Girls-sarjasta, kirja-alan tilasta ja ihan tosi tosi vähän Karl Ove Knausgårdin tulevasta Kesä-kirjasta. Lue koko jakso summaus ja muista blogauksia osoitteessa www.menaiset.fi/blogit/sivumennen Kuva: Jenny Westerhoff
25. Karl Ove Knausgård ja elämän kevät
Tie Jonnan ja Johannan sydämeen kulkee Karl Ove Knausgårdin kirjojen kautta (kuuntele viimevuotinen keskustelumme Taisteluni-sarjasta täältä). Se tuli (taas uudemman kerran) todistetuksi, kun Sivumennen luki Knausgårdin viimeisimmän suomennetun romaanin Kevät. Se on kaunis, kaunistelematon, tarkka ja tosi kuvaus vaimon syvästä masennuksesta, perheen elämästä sairauden rinnalla ja toisaalta myös siitä, miten rakkaus joutuu koetukselle ja puolisoiden etääntyminen toisistaan alkaa. (Linda Boström Knausgårdin tuotannosta keskustelimme maaliskuussa, voit kuunnella jakson täältä.) Knausgård on mestari kuvaamaan luontoa, mestari kuvaamaan lapsuutta ja vanhemmuutta ja mestari kuvaamaan oikeastaan ihan mitä tahansa – röökiä, pikakahvia, vessassa käyntiä – joten palataan aiheeseen, kun Kesä ilmestyy! Kevään rinnalla Jonna on lukenut toista norjalaista valkoista keski-ikäistä heteromiestä = Geir Gulliksenia, joka on kaiken kukkuraksi Knausgårdin frendi. (Aivan, juuri se sama, joka esiintyy Taisteluni-sarjassa.) Gulliksenin Kertomus eräästä avioliitosta on mainio tutkielma siitä, voiko avioliitto olla rehellinen, avoin (olematta avoin), vapaa ja tasavertainen ja samalla toimia ongelmitta. Spoiler alert! Ei voi, sanoo Gulliksenin romaani. Avioliitosta kirjallisuudessa keskustellaan muutenkin. Ensinnäkin maailmassa on liian vähän tarinoita, joiden pääpointti ei ole saattaa nainen avioon. Mutta toisekseen sellaisia tarinoita on, kun oikein tarkalla kammalla haravoi, joten kolmanneksi hurraa! Ja ne tarinat paljastavat, että avioliitto symboloi muutakin kuin romantiikkaa. Seuraa pitkä pätkä esseisti Rebecca Solnit -fanitusta! Make your own family! Johanna referoi Men Explain Things to Me -esseen! Huomioidaan, että kiinnostavia Solnit-haastatteluja saa lukea, kiitos naistenlehtien. Välihuomio: Elena Ferranten Uuden nimen tarina on juuri ilmestynyt suomeksi, koko Napoli-sarja muuntuu parhaillaan 32-osaiseksi tv-sarjaksi, ja Lontoossa pyörii Napoli-kirjoihin perustuva näytelmä (jonka Johanna missasi taannoisella reissullaan pffffffffttttt) ja vähän muutakin Ferranten ympäriltä. Jonna on katsonut Feudia, sarjaa Bette Davisista ja Joan Crawfordista. Sen biiffi on se, että kun näistä kahdesta superstarasta oli juuri tulla ystäviä, filmiyhtiö masinoi heidän välilleen kissatappelun. Sellainen PR-kikka sitten. Sivumennen paheksuu kaikkia, jotka ylläpitävät myyttiä naisista toistensa vihamiehinä, murrr. Jakso alkaa monimutkaisilla laskutoimituksilla siitä, kuinka monta kirjaa meillä on vielä elämän aikana luettavana, ja ne saattavat mennä vähän pieleen. Tarkastuslaskenta on käynnissä! KIRJALISTA: Karl Ove Knausgård: Kevät (suom. Jonna Joskitt-Pöyry, LIKE) Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta (suom. Hanna Tarkka, Siltala) Jessa Crispin: Why I am not a Feminist Curtis Sittenfield: Eligible Rebecca Traister: All the single ladies Jami Attenberg: All Grown Up Rebecca Solnit: The Mother of All Questions Rebecca Solnit: Men Explain Things to Me Rebecca Solnit: Hope in the Dark Elena Ferrante: Uuden nimen tarina (WSOY) Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät (WSOY) Karl Ove Knausgård: Syksy (LIKE) Karl Ove Knausgård: Talvi (LIKE) Kuva: Cato Lein (Knausgård-keskustelu alkaa kohdasta 20:40:) Kuva: Cato Lein
24. Roxane Gayn ja Koko Hubaran elämä esseissä
Vuorossa suuri feminismijakso!!! Noh, yksi niistä monista, mutta nyt Johannaa ja Jonnaa puhuttavat aivan erityisen mahtavat mirkut. Moderni feminismi on paskaa, väittää Bookslut-bloggaaja Jessa Crispin juuri ilmestyneessä Why I'm not a Feminist – a Feminist Manifesto -kirjassaan. Siksi, että se on kulutuskeskeistä lifestyle-feminismiä, jolla ajetaan vain omia individualistisia tarpeita. Feminismin ei pitäisi pelata patriarkaatin ja kapitalismin säännöillä vaan puolustaa taas vähemmistöjen ja heikompien asemaa. Me olemme innoissamme feminismin politisoitumisesta ja nostamme Jessan saman tien kaapin päälle. Sen sijaan vanhan idolimme Chimamanda Ngozi Adichien mielipiteet transnaisista herättävät kummastusta. Samansuuntaisia ovat laukoneet edellisen sukupolven feministit, kuten vanha jäärä Germaine Greer, mutta toiset, kuten Gloria Steinem, ovat päivittäneet päänsä 2000-luvulle. Meidän mielestämme Chimamanda todistaa, ettei kukaan ole täydellinen, ei edes feministi. Oppimisprosessi tämä on kaikille. Ennen kaikkea puhumme Roxane Gaysta ja Koko Hubarasta. Roxane Gay on supertähti, "feminismin J. K. Rowling", jonka kirjat myyvät Jenkeissä satojatuhansia, jonka luennot ovat aina täynnä ja jolla on omistautuneita faneja, mustia ja valkoisia, miehiä, naisia ja muita. Hänen juuri suomennettu esseekokoelmansa Bad Feminist on itseironinen, hauska, kivuliaan henkilökohtainen ja räyhäkkään poliittinen. Myös Ruskeat Tytöt -blogin perustajan ja -median päätoimittajan Koko Hubaran esikoisteos ponnistaa henkilökohtaisesta. Kummankin kirjat herättävät tunteita: avartavia, järkyttäviä, samastuttavia, riemastuttavia, surullisia. Samalla ne todistavat, että tunne on tietoa ja joskus myös ainoa tapa perustella asioita. Jaksossa selviää myös, mitä eroa on kultakalan ja ihmisen keskittymiskyvyssä, mistä kirja-ala juorusi Lontoon kirjamessuilla ja miksi on ihan ok käyttää huutomerkkejä. Kirjalista alla. JAKSOSSA MAINITUT KIRJAT: Roxane Gay: Bad Feminist (suom. Koko Hubara, Anu Partanen, Like Kustannus) Koko Hubara: Ruskeat Tytöt – Tunne-esseitä (Like) Adam Alter: Irresistible: The Rise of Addictive Technology and the Business of Keeping Us Hooked Ben Blatt: Nabokov’s fvaourite word was mauve Jessa Crispin: Why I’m Not a Feminist: a Feminist Manifesto Liv Strömquist: Uppgång och fall
23. Han Kang ja kasvimaailman kaipuu
Sivumennen sukeltaa eteläkorealaisen Han Kangin romaaniin. Omaääninen ja vaikuttava Vegetaristi (suom. Sari Karhulahti, Gummerus) palkittiin viime vuonna Bookerilla, eikä syyttä. Puhumme paljon siitä, kuinka kirja saa ymmärtämään hulluutta (niin sanottua) ja vieroksumaan normaaliutta (niin sanottua) ja miten mekin oikeastaan haluaisimme olla puita. Jos ihmisenä oleminen välillä väsyttää, tämä kirja on sinulle. Podcastin aluksi Johanna analysoi Lahden mm-kisat uudesta näkökulmasta. Jonna on kanavoinut omia aggressioitaan elokuvateatterissa Loganin kanssa ja tietää nyt, milloin on aika fiktiiviselle väkivallalle. Hyllynlämmittäjä etenee, kun Johanna on lukenut Emmi Itärannan Teemestarin kirjan, josta lyhyesti täällä. Uutisosiossa tiedämme kertoa, että Edward St Aubynin Patrick Melrose -sarjaa ollaan televisioimassa ja sarjan pääosaan on valittu täydellinen Benedict Cumberbatch. Rumpujen pärinää! Ikiteema rakkaus kiehtoo aina. Tällä kertaa gurunamme on On Being podcastin vieraana ollut kirjailija, filosofi Alain de Botton, joka puhuu viisaita. Tämä saa Jonnan tavoittelemaan kyllin hyvää parisuhdetta ja Johannan tunnustamaan, että rakkaudessa hän on huono. Entä miksi de Bottonin mukaan joskus suurin rakkauden teko on jättää ihminen rauhaan eikä yrittää saada häntä parisuhteeseen? Kuuntele ja tiedä. Kuva: Park Jaehong
22. Linda Boström Knausgårdin valoisa perhe
Uuden podcast-jakson pääkirjana on ruotsalaisen Linda Boström Knausgårdin Tervetuloa Amerikkaan (suom. Petri Stenman, LIKE). August-palkintoehdokkaana ollut kirja on sivumäärältään pieni, mutta syvyyttä siinä on sitäkin enemmän. Kirja kertoo tytöstä, joka lakkaa puhumasta, ja se kertoo perheestä, jonka äiti vakuuttaa olevan valoisa. Mutta onko valoisuus vain kulissi? Boström Knausgård on alkujen ja loppujen kirjailija, taidokas tyylittelijä, joka osaa summata täydellisesti, missä piilee yön hohto. Sitä ennen Sivumennen kilauttaa lasit yhteen, sillä podcast on vuoden ikäinen. Onnea meille! Jonna on viime aikoina lukenut kuuntelemalla George Saundersin moniäänistä teosta Lincoln in the Bardo ja tunnustaa tippuneensa kärryiltä. Tulevaisuuden äänikirja onkin siis vähän liikaa. Girls on naulinnut Johannan taas kerran ruudun ääreen. Lähetämme Lena Dunhamille etäihailua ja -rakkautta, sillä hän tekee sen, mistä Hollywoodissa vielä haaveillaan: hän kirjoittaa itselleen sekä inhorealistisen naishahmon että komeita kundeja. Girlsissä vilahtaa tuttu kirjankansi niin kuin monessa muussakin sarjassa. Mitä se viestii – vai viestiikö mitään? Lisäksi Jonna on tutustunut taiteilijanaisiin, jotka on pyyhitty pois historiankirjoituksesta, ja huomaa ilokseen, että näitä naisia tuodaan nyt esiin museoissa ja kirjoissa. Sivumennen pohtii myös Yhdysvalloissa käynnistynyttä keskustelua siitä, mitä tehdä, kun tunnettu vihapuhuja haluaa julkaista kirjan. Jaksossa mainitut kirjat: Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (suom. Petri Stenman, LIKE) Hanya Yanagihara: Pieni elämä (Tammi) Stieg Larsson: Millennium-sarja (WSOY) Karl-Ove Knausgård: Taisteluni-sarja (LIKE) Riitta Konttinen: Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa (Siltala) Kuva: Cato Lein
21. Tom Malmquistin pakahduttava kuvaus surusta
Viikon kirjana on ruotsalaisen Tom Malmquistin raa’an surullinen ja järisyttävän kaunis teos Joka hetki olemme yhä elossa (Suomentaja Outi Menna, Kustantamo S&S). Kirja kertoo Tomin avovaimon Karin Lagerlöfin kuolemasta pian parin esikoistyttären syntymän jälkeen. Se on kliininen ja silti vereslihainen kuvaus surun anatomiasta mutta myös tunteisiin käyvä rakkaudenjulistus edesmenneelle vaimolle – lähestulkoon kehollinen lukukokemus, joka ei hevin unohdu. Tom Malmquistin lisäksi puhumme muista surukirjallisuuden merkkiteoksista, Joan Didionista Julian Barnesiin, Helen McDonaldista Roz Chastiin. Sitä ennen podcast-kaksikko vaihtaa kuulumisia: Johanna on ehtinyt slalom-lomalle Itävaltaan ja kirjalliselle teatterivisiitille Tukholmaan sillä aikaa kun Jonna on hassannut kaikki lukuhetkensä katsomalla Skamia. (Toki sen on Johannakin jo ehtinyt katsoa.) Norjalle siis 12 pistettä siitä, että se on ensimmäisenä 2000-luvun televisiossa synnyttänyt menestyksen, jossa young adult -kirjallisuus on ollut kiinni jo vuosia: tehnyt teinejä aliarvioimatta fiksun, ihon alle menevän, ihanan nuortensarjan. Sen johdosta Johanna vapautuu sovituskopissa ja Jonna kokee saaneensa teinimentorin. Ihailemme myös sanojen valtaa. Pimpistä ja pillusta puhumista on pidetty aina kovin vulgaarina, mutta kukapa muu muka teki sanasta yhdessä yössä salonkikelpoisen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald T***p! Yhtäkkiä pussy on kaikkien huulilla (pun intended), se painetaan laatulehtien sivuille, on brittisatiirikko Howard Jacobsonin tulevan kirjan nimi sekä vastarinnan vaaleanpunainen voitonmerkki. Isn’t it ironic, laulaisi varmasti Alaniskin. T***p synnyttää muutenkin kiinnostavaa taidetta ja nostaa vanhat klassikkodystopiat myyntilistojen kärkeen. Roskan paavin John Watersin sanoin: on syntymässä uudenlaista, positiivista anarkiaa. JAKSOSSA MAINITUT KIRJAT Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (Tammi) Herman Koch: Illallinen (Siltala) Rosa Meriläinen & Saara Särmä: Anna mennä. Opas hauskempaan elämään (S&S) Howard Jacobson: Pussy (ilmestyy keväällä Englannissa) Hillary Clintonin kirja vaalitaistelusta (tekeillä) George Orwell: 1984 (WSOY) Hannah Arendt: Totalitarismin synty (Vastapaino) John Berger: Näkemisen tavat (WSOY) Rebecca Solnit: Hope in the Dark Margaret Atwood: Orjatar (Tammi) Joan Didion: Maagisen ajattelun (Like) Joan Didion: Iltojen sinessä (Like) Jenni Diski: In Gratitude Paul Kalanithi: Henkäys on ilmaa vain (Bazar) Max Porter: Grief is the thing with feathers Niklas Ekdal: Hur jag dog Helen Mcdonald: H niin kuin haukka (Gummerus) Han Kang: Vegetaristi (Gummerus) Reko ja Tiina Lundan: Viikkoja, kuukausia (WSOY) Tuomas Juntunen: Tuntematon lapsi (WSOY) Julian Barnes: Levels of Life Cheryl Strayed: Villi vaellus (Like) Caroline Ferrada-Noli & Liv Strömquist: Kära Liv och Caroline Alison Bechdel: Hautuukoti: Tragikoominen perheeni (Like) Alison Bechdel: Äideistä parhain: Koominen drama (Like) Roz Chast: Cant we talk about something more pleasant Cory Taylor: Dying: A Memoir Tom Malmquist: Sudden death Tom Malmquist: Fadersmjölken (Kuva: Viktor Gårdsäter)
20. Paul Kalanithi ja kyllin hyvä kuolema
Nyt puhuttavat: Women's March ja Madonna, George Saundersin ällistyttävä äänikirja, ilmiöiden synnyttämisen vaikeus sekä väärin luetut kirjan nimet. Vinkkeinä elokuvat jotka perustuvat kirjoihin ja yksi liki 10-tuntinen dokumentti. Ihan alkuun väliaikatietoja #hyllynlämmittäjä haasteesta. Lopussa Sivumennen hiljenee Paul Kalanithin kirjan Henkäys on ilmaa vain äärelle. KIRJALISTA: Paul Kalanithi: Henkäys on ilmaa vain (Bazar) (suom. Ilkka Rekiaro) George Saunders: Lincoln in a Bardo Karl Ove Knausgård: Taisteluni, osa 6 (Like) J.K. Rowling, Jack Thorne & John Tiffany: Harry Potter ja kirottu lapsi (Tammi) Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat (Otava) Sylvia Plath: Lasikellon alla (Otava) Joan Didion: Keskipäivän illuusio (W+G) Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi (WSOY) Herman Koch: Illallinen (Siltala) Stephen King: Se (Tammi) Magaret Atwood: Orjattaresi (Tammi) Margaret Atwood: Sokea surmaaja (Tammi) Jo Nesbo: Lumiukko (Johnny Kniga) Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä (Siltala) Mark Frost: Twin Peaks: Salattu historia (Otava)
19. Kevään 2017 kirjatärpit (Elena! Zadie! Kang! Hanya!)
Sivumennen omistaa vuoden 2017 ensimmäisen jakson Zygmunt Baumanille, ikävöi David Bowieta, esittää haasteen, perkaa kevään kiinnostavimmat kirjat ja kehittää useita teorioita Paul Austerista. KIRJALISTA: Zygmunt Bauman: Postmodernin lumo (Vastapaino) Michael Cunningham: Koti maailman laidalla (Gummerus) Michael Cunningham: Tunnit (Gummerus) Michael Cunningham: Villijoutsenet (Gummerus) Elizabeth Gilbert: Big Magic (Gummerus) Elizabeth Gilbert: Eat Pray Love - Omaa tietä etsimässä (Gummerus) Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin (Johnny Kniga) Herman Koch: Illallinen (Siltala) Doris Lessing: Kultainen muistikirja (WSOY) Rafael Yglesias: A Happy Marriage Jacqueline Susann: Valley of the Dolls Jonathan Franzen: Purity (Siltala) Yuval Noah Harari: Homo Deus. Huomisen lyhyt historia (Bazar) Svetlana Aleksijevits: Sodalla ei ole naisen kasvoja (Tammi) Paul Kalanithi: Henkäys on ilmaa vain (Bazar) Sheryl Sandberg & Adam Grant: Option B Cordelia Fine: Testosterone Rex Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (Like) Karl Ove Knausgård: Kevät (Like) Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa (S&S) Elena Ferrante: Uuden nimen tarina (WSOY) Zadie Smith: Swing time (WSOY) Ian McEwan: Pähkinänkuori (Otava) Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha (Teos) Paul Auster: 4321 (Tammi) George Saunders: Lincoln in the Bardo Roxane Gay: Bad Feminist (Like) Roxane Gay: Hunger Roxanne Gay: Difficult Women Yaa Gyasi: Matkalla kotiin (Otava) Petina Gappah: Muistojen kirja (Tammi) Miranda July: Uimakoulu (Siltala) Alice Munro: Jupiterin kuut (Tammi) Hanya Yanagihara: Pieni elämä (Tammi) Han Kang: Vegetaristi (Gummerus) Satu Taskinen: Lapset (Teos) Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat (Otava) Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (Otava) Jo Nesbø: Jano (Johnny Kniga)
18. George Saundersin hilpeyttä herättävä dystopia
Viikon kirjana on amerikkalaiskirjailija George Saundersin esikoisteos, novellikokoelma Sotapuiston perikato (Siltala Kustannus ). Sen maailma on silkkaa betonibrutalismia: rujo, ruma ja hilpeyttä herättävä. Sitä ennen Sivumennen käärii vuoden 2016 pakettiin (good riddance). Hyviäkin asioita tapahtui: tänään 70 vuotta täyttävä Patti Smith on yhä elossa. Hän kirjoittaa New Yorkerissa, miltä tuntuu mokata Nobel-seremoniassa. Zadie Smithin suusta putoili koko vuoden pelkästään kultakimpaleita. Ja UUSI KIRJA <3 Saimme myös Karl Ove Knausgårdin ja Elena Ferranten romaanisarjojen päätösosat. Obama lähtee, mutta kahdesta kaudesta syntyy varmasti taas loistavaa kirjallisuutta. Mitä tunnetut kirjailivat (ja Johanna) sanovat Obaman perinnöstä? Ja ennen kaikkea vuoden 2016 voi summata Elena Ferranten lauseeseen: Naiset ovat vasta aloittaneet. (Kuva: Tim Knox)
17. Fintiaanien mailla – vieraina Katja Kettu ja Maria Seppälä
Sivumennen-podcastin itsenäisyyspäivän jaksossa puhutaan hienosta tietokirjasta Fintiaanien mailla. Kirjasta ovat kertomassa kirjailijat Katja Kettu ja Maria Seppälä. (kuva WSOY) Aluksi podcastaajat kuitenkin terapoivat toisiaan Knausgårdien ero-uutisen äärellä: miten toimia kun rakkaat romaanihenkilöt eivät eläkään onnellisina yhdessä elämänsä loppuun saakka?
16. Kolme kovaa Finlandia-ehdokasta: Puikkonen, Sandström, Viikilä
Alakuloiset podcastaajat pohtivat USAn vaalitulosta kirjailijoiden Masha Gessenin ja Sady Doylen tekstien kautta. Onneksi kirjallisuuden palkintokausi vie ajatuksia muualle. Hehkutuksessa kaunokirjallisuuden Finlandia-listan kolme kiinnostavinta ehdokasta - Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet (WSOY) , Peter Sandströmin Laudatur (Kustantamo S&S) ja Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus Kustannus, kuva: Kuva Marek Sabogal).
15. Bruce Springsteenin työläät muistelmat
Syksyn odotetuin kirja vei mehut: on tunnustettava, että Bruce Springsteenin muistelmat on työläs lukea. Mutta sitäkin enemmän puhetta Göteborgin kirjamessujen todenperäisestä ja kauhistuttavasta annista, hauskoista naisista, Rob Lowen meriiteistä sekä tietenkin viime viikkojen kuumista kirjallisuusaiheista eli uudesta nobelistista ja Elena Ferrantesta.
14. Hanna Weseliuksen hullu, hieno, hullun hieno Alma
Sivumennen-duon hento aavistus saa vahvistusta: nyt on outojen tyttöjen aika!! Puhetta Stranger Thingsin ihanasta Elevenistä, Bridget Jonesista ja chick litin uusista muodoista. Käsitteet kiinnostavat: kulttuurinen omiminen, whitesplainaus, spinster lit ja autoteoria. Sivukirjana Riitta Jalosen Kirkkaus, pääkirjana Hanna Weseliuksen Alma!, josta keskustellessa Jonna valaistuu. LUKULISTA Hanna Weselius: Alma! (WSOY) Riitta Jalonen: Kirkkaus (Tammi) Helen Fielding: Bridget Jonesin päiväkirja Candace Bushnell: Sinkkuelämää Lionel Shiver: Mandibles Chris Cleave: Little Been tarina Emily Witt: Future Sex Moira Weigel: Labor of Love Kate Bolick: Spinster Jessica Valenti: Sex Object Alexandra Kleeman: You Too Can Have a Body Like Mine Joyce Carol Oates: Blondi. Janet Frame: Owls Do Cry + Faces in the Water Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa Kuvaaja: Carl Bergman
13. Pajtim Statovcin sydäntä raastava Tiranan sydän
Kirjasyksyn odotetuin romaani taisi jo ilmestyä: Pajtim Statovcin Tiranan sydän ottaa, noh, sydämestä. Sitä ennen tutkija-kirjailija Saara Särmä kertoo kirjallisista innoittajistaan. Jonna kanavoi Paavo Väyrystä ja lukee nykyisin 20 minuutissa vaikka Stephen Hawkingsin Ajan lyhyen historian. Miten? Johannalla ei ole sitäkään aikaa, sillä käynnissä on maaninen syksy.
12. Emma Clinen loistava tyttöyden kuvaus
Sivumennen sukeltaa syvälle ja spottaa viimeisimmät trendit, joista yksi on kuukautiset. Toinen on kirjat, joissa paljastuu, että tytöt ja naisetkin ovat seksuaalisia olentoja. Tarkemmassa käsittelyssä Kalifornian valoa hohtava Emma Clinen Tytöt. Lisäksi tehdään katsaus syksyn kuumimpiin kirjoihin!
11. Karl Ove Knausgårdin viimeinen taistelu
Viisi vuotta ja yli 3 000 sivua myöhemmin. Onko kirjallisuutta KnausGODin Taisteluni-romaanisarjan jälkeen? Summaamme myös kesän ulkokirjalliset huippuhetket ja tunnustamme mitä tulikaan lomalla luettua. Kuva Thomas Wagström
10. Yuval Noah Hararin Sapiens vie ihmisen ihmeellisyyteen
Summertime! Sapiens vie sydämen: miten ihmeessä Yuval Noah Hararin tietokirja homo sapiensin historiasta voi olla niin tajuttoman hyvä? Alkuun Jonna ja Johanna keskustelevat siitä, miksi naiskiintiöt ovat kirjallisuudessakin paikallaan. Ja kesällä Sivumennen aikoo lukea itsensä pökerryksiin – mutta millä kirjoilla? LUKULISTA Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. (Suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) Carl Bernstein: Naisista ensimmäinen (Suom. Leena Nivala, Tammi) John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe (Suom. Helene Bützow, WSOY) Salman Rushdie: Keskiyön lapset (Suom. Arto Häilä, WSOY) Salman Rushdie: Joseph Anton (Suom. Arto Häilä, WSOY) Mohammad Ali, Richard Durman, Toni Morrison: The Greatest Edgar Rica Burroughs: Tarzan, apinain kuningas (useita suomentajia ja kustantajia) Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä (WSOY) Truman Capote: In Cold Blood Jo Nesbø: Veritimantit ja koko Harry Hole -sarja (Suom. Outi Menna, Johnny Kniga) Paula Hawkins: Nainen junassa (Oona Timonen, Otava) Gillian Flynn: Kiltti tyttö (Terhi Kuusisto, WSOY) Emma Cline: Girls (Tytöt, suom. Kaijamari Sivill, ilmestyy syksyllä Otavalta) Louis-Ferdinand Céline: Niin kauas kuin yötä riittää (Suom. Jukka Mannerkorpi, Siltala) ja Kuolema luotolla (Suom. Sirkka Aulanko, Siltala) Leo Tolstoi: Sota ja rauha (Suom. J. A. Hollo, WSOY) Karl Ove Knausgård: Taisteluni VI (Suom. Katriina Huttunen, Like)
9. Antti Ritvasen äiti ja poika, Soili Pohjalaisen isä ja tytär
Poika ja alkoholisoitunut taiteilijaäiti, tytär ja alkoholisoitunut autokauppias-isä. Luvussa kaksi kevään hienoa esikoista. Puhetta myös Johannan tulevasta poikakaverista (KATSO KUVA), Alastair Campbellin self help -kirjasta sekä Joachim Löwin hyvin leikatuista puvuista. LUKULISTA Antti Ritvanen: Miten muistat minut (Otava) Soili Pohjalainen: Käyttövehkeitä (Atena) Alastair Campbell: Winners. And How They Succeed (Hutchinson) Alastair Campbell: The Blair Years (Knopf) Kati Reijonen: Lyhyt matka perille. Meditaatiosta, elämästä ja rakkaudesta (Atena) Zadie Smith: Two men arrive at Village (novelli, New Yorker) Caitlin Moran: Moranifesto (Ebury Press) Caitlin Moran: Naisena olemisen taito (suom. Sari Luhtanen, Kustantamo S&S) Åsa Linderborg: Minua ei omista kukaan (suom. Leena Peltomaa, Like Kustannus) Liv Strömquist: Ja till Liv! Liv Strömquists ABC (Galago)
8. Helsinki Lit -special – vieraina Jonas Hassen Khemiri ja Helen Macdonald!
WE'RE BAAAAACK! Haastattelimme Helsinki Litin kiinnostavimman kaksikon, Jonas Hassen Khemirin ja Helen Macdonaldin. Uusi teoria tytöttelystä vakuuttaa, mutta bell hooksin kommentti Beyoncésta arveluttaa. Entä mitä kannattaa pakata matkalukemiseksi sademetsään, ja missä ovat Kiinan kadonneet kirjakauppiaat? LUKULISTA Helen Macdonald: H niin kuin haukka (suom. Irmeli Ruuska, Gummerus) Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (suom. Tarja Lipponen, Johnny Kniga) Karl-Ove Knausgård. Taisteluni, osa 6 (suom. Katriina Huttunen, Like) Antti Ritvanen: Miten muistat minut (Otava) Iris Murdoch: The sea, the sea (Chatto & Windus) Amy Schumer: The Girl with a Lower Back Tattoo (Gallery Books) Hope Jahren: Lab Girl (Alfred A. Knopf) Lena Dunham: Is It Evil Not to be Sure? (Lenny Letter) Lena Dunham: Sellainen tyttö (Suom. Lotta Sonninen, Otava) Emma Cline: Tytöt (tulossa, suom. Kaijamari Sivill, Otava) Ed Sanders: Sharon Tate: A Life (Da Capo Press) Roxane Gay: Bad Feminist (tulossa, suom. Koko Hubara, Like)
7. Sivumennen Shanghaissa: Eileen Changin lemmenpelit – vieraana Antti Järvi
Järkevä nainen kohtaa playboyn, ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Sivumennen-studio siirtyi tuokioksi Shanghaihin, ja käsittelyssä on kiinalaiskirjailija Eileen Chang. Keskustelijoina Johanna ja yllätysvieras, Longplay-toimittaja, tietokirjailija Antti Järvi, koska Jonna on netittömän taipaleen takana Boliviassa. Lopuksi aasinsilta, jonka päässä on Queen Bee!!
6. Katri Lipsonin viihdyttävä kiekkonäytelmä – vieraana Tuomas Nyholm
Ny rillataan! Sivumennen veivaa ja leipoo tällä kertaa jääkiekosta! Käsittelemme Katri Lipsonin NHL-maailmaan sijoittuvaa uutuutta Detroit sekä urheilua kaunokirjallisuudessa. Studiokommentaattorina ja Poikana saunassa kirjailija-urheilutoimittaja Tuomas Nyholm. (Lopuksi myös vetovinkit toukokuun MM-turnaukseen!) LUKULISTA Katri Lipson: Detroit + Kosmonautti + Jäätelökauppias (Tammi) Tuomas Nyholm: Sinun edestäsi vuodatettu (Teos), Jarkko Ruutu. Jumalainen näytelmä (Otava), Omiensa luo (ilmestyy tällä viikolla, Teos) William Shakespeare, (KOKO TUOTANTO, WSOY) Charlotte Brönte: Kotiopettajattaren romaani ((Suom. Kaarina Ruohtula, Karisto) Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru (Suom. Arja Gothoni, Otava) + Reader, I Married Him (ei suomennettu) Jane Steele: A Confession (ei suomennettu) Catherine Lowell: The Madwoman Upstairs (ei suomennettu) Svetlana Aleksijevitš: Tšernobylistä nousee rukous (Suom. Marja-Leena Jaakkola, Tammi) + Sodalla ei ole naisen kasvoja (Suom. Robert Kolomainen, Progress, SN-kirjat Oy) Ja ylläri: Karl-Ove Knausgård: Taisteluni. Osa 6. (Suom. Katriina Huttunen, Like) Nick Hornby: Hornankattila (Suom. Jukka Jääskeläinen, WSOY) Chad Harbach: Pelin henki (Suom. Tero Valkonen, Otava). Karo Hämäläinen: Yksin (WSOY) Andre Agassi: Andre Agassi (Suom. Pekka Tuomisto, Otava) David Lagercrantz: Minä Zlatan Ibrahimovic. (Suom. Miika Nousiainen, WSOY)
5. bell hooks ja muut rakastamisen klassikot
Sivumennen tarttuu härkää sarvista ja nostaa kissan pöydälle: on kevät ja korkea aika puhua rakkaudesta. Siis mistä? Johtotähtenämme, henkisenä oppaanamme bell hooks ja Rakkaus muuttaa kaiken. Rakkaudesta puhuvat myös kustannuspäällikkö Mirjam Ilvas ja nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio, kun he paljastavat lempirakkauskirjansa. KIRJALISTA Athena Farrokkhzad: Vitsvit (ei suomennettu) Virginia Woolf: Oma Huone (Suom. Kirsti Simonsuuri, Tammi), Mrs. Dalloway (Suom. Kyllikki Hämäläinen, Otava), Majakka (Suom. Kai Kaila, Kirjayhtymä) ja Orlando (Suom. Kirsti Simonsuuri. Kirjayhtymä) Olgra Grushin: 40 Rooms (ei tietoa onko tulossa suomeksi) Rebecca Traister: All the Single Ladies. Unmarried Women and the rise of an independent nation (ei tietoa onko tulossa suomeksi) E.M. Forster: Hotelli Firenzessä (Suom. Hanna-Liisa Timonen, Gummerus) Michael Ondaatje: Englantilainen potilas (Suom. Juhani Lindholm, Otava) Toni Morrison: Jazz, Paratiisi (Suom. Seppo Loponen, Tammi) Amity Gaige: Schroder (Suom. Jaakko Kankaanpää, Kustantamo S&S) Hanya Yanagihara: A Little Life Dave Eggers: Zeitoun Alan Hollinghurst: The Line of Beauty bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken (suom. Elina Halttunen-Riikonen, 2016, niin & näin) Lena Andersson: Enpä usko (Suom. Sanna Manninen, Siltala) Louisa May Alcott: Pikku naisia (Suom. Tyyni Haapanen, WSOY) George Eliot: Middlemarch (Suom. Aune Tuomikoski, WSOY) Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (Suom. Kersti Juva), Emma (Aune Brotherus, WSOY), Järki ja tunteet (Aune Brotherus, WSOY) Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (Suom. Kaarina Ruohtula, Karisto) Emily Brontë: Humiseva harju (Suom. Kaarina Ruohtula, Karisto) Leo Tolstoi Anna Karenina (Suom. Eino Kalima, WSOY) Julian Barnes: Puhumalla paras (Suom. Kristiina Drews, WSOY) + jatko-osa Love etc (ei suomennettu) Christina Nehring; Vindication of Love. Reclaiming Romance for the Twenty-first Century (ei suomennettu)
4. Jonas Hassen Khemiri ja muistamisen vaikeus
Mikä kirja Suomessa myy juuri nyt – ei ainakaan äänikirja, jonka nousuun multitaskaava Sivumennen kuitenkin uskoo. Lähiluvussa Jonas Hassen Khemirin uusi ihana romaani. Onko elämässä (ja tässä kirjassa) kysymys todella siitä, mitä emme muista, vai siitä, mitä emme halua kertoa? LUKULISTA Paul Kalanithi: When Breath Becomes Air (tulee suomeksi) Marie Kondo: KonMari. Siivouksen elämänmullistava taika (suom. Päivi Rekiaro, Bazar) Thomas W Laquer: The Work of the Dead. A Cultural History of Mortal Remains. Christopher Hitchens: Mortality Kristian Gidlund: I kroppen min. Resan mot livets slut och alltings början. Katri Lipson: Detroit (Tammi) Jonas Hassen Khemiri, Kaikki se mitä en muista (suom. Tarja Lipponen, Johnny Kniga) Jonas Hassen Khemiri, Montecore (suom. Katriina Savolainen, Johnny Kniga) Jonas Hassen Khemiri, Ajaussulttaani (suom. Outi Menna, Johnny Kniga)
3. Elena Ferranten tajun räjäyttävä Napoli-sarja
Elena Ferranten saaga ystävyydestä, yhteiskunnasta, luokasta ja patriarkaatista. Mitä tämän jälkeen voi muka lukea? “There was something unbearable in the things, in the people, in the buildings, in the streets that, only if you reinvented it all, as in a game, became acceptable. The essential, however, was to know how to play, and she and I, only she and I, knew how to do it.” LUKULISTA Bruce Springsteen: Born to Run (syksyllä 2016, Otava) Patti Smith: M Train. Elämäni tiekartta (suom. Antti Nylén, Siltala) Kim Gordon: Tyttö Bändissä (suom. Sirje Niitepold, Like) Malka Marom: Joni Mitchell. Omin sanoin. Lauluntekijän elämä (suom. Sini Linteri, Nemo) Bob Dylan, Muistelmat. Osa 1. (Suom. Erkki Jukarainen, WSOY) Marianne Faithfull & David Dalton: Elämäni rock'n'roll (Suom. Jaana Kapari, Tammi) Doris Lessing: Ihon alla, Varjossa vaeltaja (suom. Eva Siikarla, Otava) David Lagercrantz: Minä, Zlatan Ibrahimovitz (suom. Miika Nousiainen, WSOY) Andre Agassi: Andre Agassi (suom. Pekka Tuomisto, Otava) KAIKKI venäläiset klassikot, mm. Sota ja rauha (useita suomentajia, WSOY/Otava) Joan Schenkar: The Talented Miss Highsmith: The Secret Life and Serious Art of Patricia Highsmith (ei suomennettu) Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat (suom. Mari Janatuinen, Atena) Zadie Smith, Swing time (ilm. Briteissä syksyllä 2016) Siri Hustvedt: Elää, ajatella, katsoa (Suom. Kaisa Sivenius, Otava, ilm. maaliskuussa) Lena Andersson: Enpä usko (suom. Sanna Manninen, Siltala) Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä (suom. Sanna Manninen, Siltala) Lena Andersson: Vailla henkilökohtaista vastuuta (suom. Sanna Manninen, Siltala) Miranda July: Avokämmen (suom. Hilkka Pennanen, Siltala) Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (suom. Tarja Lipponen, Johnny Kniga) Jonas Hassen Khemiri: Montecore (suom. Katriina Savolainen, Johnny Kniga) Jonas Hassen Khemiri: Ajatussulttaani (suom. Outi Menna, Johnny Kniga) Katri Lipson: Detroit (Tammi, maaliskuussa) Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon (Kaijamri Sivill, Tammi) bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken (Suom. Elina Halttunen-Riikonen, Niin&Näin, ilm. maaliskuussa) Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. (suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) Jens Andersen: Astrid Lindgren. Tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski, WSOY) Karl Ove Knausgård: Taisteluni-sarja (Suom. Katriina Huttunen, Like) Elena Ferrante: Napoli-tetralogia (Loistava ystäväni, suom. Helinä kangas, WSOY, ilm. maaliskuussa)
2. Odotetuimmat kirjat vuonna 2016
Sivumennen-podcast on edennyt toiseen jaksoonsa, ja Jonna ja Johanna löytävät voimaa myös kirjallisuuden ulkopuolelta. Bucketlist päivittyy: nousussa venäläiset klassikot, älyköiden esseet ja Junibackenin satujuna. LUKULISTA: Bruce Springsteen: Born to Run (syksyllä 2016, Otava) Patti Smith: M Train. Elämäni tiekartta (suom. Antti Nylén, Siltala) Kim Gordon: Tyttö bändissä (suom. Sirje Niitepold, Like) Malka Marom: Joni Mitchell. Omin sanoin. Lauluntekijän elämä (suom. Sini Linteri, Nemo) Bob Dylan, Muistelmat. Osa 1. (Suom. Erkki Jukarainen, WSOY) Marianne Faithfull & David Dalton: Elämäni rock'n'roll (Suom. Jaana Kapari, Tammi) Doris Lessing: Ihon alla, Varjossa vaeltaja (suom. Eva Siikarla, Otava) David Lagercrantz: Minä, Zlatan Ibrahimovitz (suom. Miika Nousiainen, WSOY) Andre Agassi: Andre Agassi (suom. Pekka Tuomisto, Otava) KAIKKI venäläiset klassikot, mm. Sota ja rauha (useita suomentajia, WSOY/Otava) Joan Schenkar: The Talented Miss Highsmith: The Secret Life and Serious Art of Patricia Highsmith (ei suomennettu) Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat (suom. Mari Janatuinen, Atena) Zadie Smith, Swing time (ilm. Briteissä syksyllä 2016) Siri Hustvedt: Elää, ajatella, katsoa (Suom. Kaisa Sivenius, Otava, ilm. maaliskuussa) Lena Andersson: Enpä usko (suom. Sanna Manninen, Siltala) Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä (suom. Sanna Manninen, Siltala) Lena Andersson: Vailla henkilökohtaista vastuuta (suom. Sanna Manninen, Siltala) Miranda July: Avokämmen (suom. Hilkka Pennanen, Siltala) Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (suom. Tarja Lipponen, Johnny Kniga) Jonas Hassen Khemiri: Montecore (suom. Katriina Savolainen, Johnny Kniga) Jonas Hassen Khemiri: Ajatussulttaani (suom. Outi Menna, Johnny Kniga) Katri Lipson: Detroit (Tammi, maaliskuussa) Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon (Kaijamri Sivill, Tammi) bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken (Suom. Elina Halttunen-Riikonen, Niin&Näin, ilm. maaliskuussa) Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. (suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) Jens Andersen: Astrid Lindgren. Tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski, WSOY) Karl Ove Knausgård: Taisteluni-sarja (Suom. Katriina Huttunen, Like) Elena Ferrante: Napoli-tetralogia (Loistava ystäväni, suom. Helinä kangas, WSOY, ilm. maaliskuussa)
1. jakson bonusraita: Tyttö joka kävi Nykissä
Sivumennen-podcastin ensimmäisen jakson bonusraita, jossa puhutaan kirjallisuuden tämän hetken trendeistä, Nykin cocktailkulttuurin alennustilasta - ja tietenkin Karl Ove Knausgårdista. PAHOITTELEMME ÄÄNENLAATUA, jakso myös suhinasta litteroituina: NEW YORKIN KUULUMISET Cocktailkulttuuri on vähän alamaissa, mutta mitä siitä: sähkökirja ei ole enää mörkö, ja New Yorkissa katsotaan luottavaisesti kirja-alan tulevaisuuteen. Mutta mikä ihme on Ouneiwon? AUTOFIKTIO No mitäs, tätähän meillä ovat kirjoittaneet naiset 1970-luvulta lähtien (Märta! Pirkko! Anja!). Mutta - Siri Hustvedtin sanoin - Knasuhan kirjoittaakin kuin nainen. * Karl Ove Knausgård: Taisteluni I-V, viimeinen osa VI ilmestyy 23.4. (EIH!) (Like) KERTOVA TIETOKIRJALLISUUS Elämme kertomusten aikakautta, ja tietokirjallisuudessakin pitää vokotella lukija hyvällä tarinalla. * Mia Kankimäki Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava), Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina (Teos), Kimmo Oksanen: Kasvonsa menettänyt mies (WSOY). UUSI STONER Kadonneen timantin metsästys on alkanut! Harmi, että kirjailijat eivät aina itse pääse todistamaan toista tulemistaan. * John Williams: Stoner (Bazar), Ida Simons: Tyhmä neitsyt (Gummerus) TYTTÖ SINÄ OLET EPÄLUOTETTAVA KERTOJA Kirjojen nimissä tytötellään, soosoo. Girl sitä, Girl tätä, vaikka päähenkilö olisi yli satavuotias. Kiitos tästä, Stieg Larssonin jenkkikustantaja. Suomessa tyttö junassa on sentään nainen junassa. Ja kovin ovat tytöt myös epäluotettavia kertojia. * Gillian Flynn: Kiltti tyttö (WSOY), Paula Hawkins: Nainen junassa (Otava) ÄHKYLUKEMINEN Mitä dekkaristit edellä, sitä muut perässä. Myös kirjallisia kirjoja ilmestyy sarjoina. Ei enää pelkkää tv-sarjojen bingewatchingia, nyt voi syrjäytyä (taas?) lukemalla! * Elena Ferrante: Loistava ystäväni (ilmestyy 30.3. WSOY) + kolme tulevaa jatko-osaa, Knasun Taistelut, Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän -kirjan jatko-osa Palatkaa perhoset (Otava, kevät 2016)
Sivumennen-podcast aloittaa! 1. jakso: Naisia ja apinoita
Sivumennen-kirjapodcastin 1. jaksossa Johanna Laitinen ja Jonna Tapanainen SOKKIPALJASTAVAT vuoden 2015 lempikirjansa. (Lopputulos: Johanna pitää miehistä ja väkivallasta, Jonna naisista ja apinoista.) LUKULISTA: Kate Atkinson, Hävityksen jumala (Suom. Kaisa Kattelus, S&S) Kate Atkinson, Elämä elämältä (Suom. Kaisa Kattelus, S&S) David Lagercrantz, Kaikki mikä ei tapa. (Suom. Outi Menna, WSOY) Hanya Yanagihara, A Little Life. (Tulossa myöhemmin suomeksi.) Åsne Seierstad, Yksi meistä. Kertomus Norjasta (Suom. Pirkko Leino, WSOY) Karen Joy Fowler, Olimme ihan suunniltamme (Suom. Sari Karhulahti, Tammi) Laura Lindstedt, Oneiron (Teos) Naomi Klein, Tämä muuttaa kaiken. Kapitalismi vs ilmasto (Suom. Teppo Eskelinen, Kaj Lipponen ja Henri Purje, Into) Elizabeth Kolbert, Kuudes sukupuutto. Luonnoton historia (Suom. Pirkko Vesterinen, Atena) Jussi Valtonen, He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi) Hassan Blasim, Irakin Purkkajeesus (Suom. Sampsa Peltonen, WSOY) Ken Follett, Taivaan pilarit (Suom. Anu Niroma, WSOY)