Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
#Älyradio – Salesforce podcast
Salesforcen Älyradio pureutuu suomalaiseen bisnesmaailmaan teknologialasien läpi Jenny Tallholmin ja Eero Österin johdolla. Asialistalla ovat bisnes, markkinointi, myynti ja data – kaikki älykäs! He kutsuvat keskusteluun mukaan liike-elämän vaikuttajia, johtajia ja nousevia tähtiä.
Jaksot
Yhteensä 50 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 19.11.2018.
60. Saku Tuominen, HundrED: ”Paras tapa kehittää luovuutta on nukkua hyvin”
To do -listat estävät priorisointia, stressaavat ja heikentävät luovaa ongelmanratkaisua. Priorisoimalla tehtävät niin vähiin, että ne pysyvät mielessä, voi keskittyä jäljelle jäävien tekemiseen paremmin kuin pitkän tehtävälistan puristuksessa. Näin sanoo kantapään kautta listattomuuden omaksunut Saku Tuominen, joka saapui Älyradion kevätkauden viimeiseen jaksoon Jenny Tallholmin ja Eero Österin vieraaksi.
Jaksossa keskustellaan muun muassa ajattelusta, stressin sietämisestä, koulutusinnovaatioita kehittävästä HundrEDistä ja ajanhallinnasta. Sakulla on itselläänkin monta rautaa tulessa, ja hän on opetellut paljon priorisointia.
“Mä koitan lähteä mukaan vain sellaisiin hankkeisiin, jotka mulla riittää aikaa tehdä hyvin. Jos näyttää, ettei näin ole, en lähde mukaan tai lopetan jonkin tekemisen. Teen paljon asioita, mutta jätän myös hyvin paljon tekemättä. Se on mulle ihan yhtä tärkeää”, Saku sanoo.
Innovaatiot, laadukas ajattelu ja luovuus ylipäätään vaativat kehittyäkseen hyvän pohjan. Kun voi hyvin fyysisesti ja henkisesti on avoimempi laadukkaan ajattelun kehittymiselle. Uni ja mielenrauha ovat Sakun mielestä äärimmäisen tärkeitä pohjan rakentamiselle. Paniikissa ihminen mielellään haalii lisää tekemistä; ein sanominen vaatii usein rauhallista ja kirkasta mieltä.
59. Katri Vataja, Sitra: ”Kun moni muutos kietoutuu yhteen, voi vaikutus yllättää”
Mitä tulee mieleen sanasta megatrendi? Ehkä ympäristö, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen… Megatrendit ovat monelle otsikkotasolla tuttuja, mutta harva ymmärtää niiden vaikutuksen vaikkapa oman yrityksen liiketoimintaan.
Kutsuimme Älyradion vieraaksi Sitran ennakoinnista ja strategiasta vastaavan johtajan Katri Vatajan. Puhumme Vatajan kanssa Sitran kunnioitettavan laajasta megatrendiennusteesta, työn muutoksesta sekä ennakoinnista – miten ennakointia voi tuoda omaan yritykseen?
Ennakointi on nimittäin helpommin sanottu kuin tehty. Vatajan mukaan on helppo katsoa yhtä sektoria tai megatrendiä, mutta isot muutokset tapahtuvat, kun useampi muutos kietoutuu yhteen. Kuuntele jakso ja opit muun muassa sen, miten ennakointivalmiuksiaan voi parantaa!
58. Mikko Koponen, Finlayson: ”Tämä on melkeinpä rosvojen johtama toimiala”
201-vuotias Finlayson on viime vuosina uudistunut radikaalisti. Yksi Suomen tunnetuimmista tekstiilialan brändeistä on tuonut markkinoille muun muassa pellavalakanat 50 vuoden takuulla sekä ottanut aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja oman toimialansa vastuullisuuteen.
Kutsuimme Älyradion vieraaksi Finlaysonin tuoreen toimitusjohtajan Mikko Koposen. Kysymme Koposelta, kuinka yritys kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 43 prosenttia ja kolminkertaisti verkkokauppansa. Yhtiö on uudistanut toimintaansa isosti, ja tähtäimessä on suunnitelmallinen ja systemaattinen kasvun rakennus myös pitkälle tulevaisuuteen.
Vastuullisuudessa Finlayson luottaa avoimuuteen. Yhtiö on tarkkana alihankintaketjujen kanssa ja pelaa asiakkaan kanssa avoimin kortein. Finlayson haluaakin keskustella suoraan alan vastuullisuudesta ja ottaa kantaa tekstiilialan ja yhteiskunnan kehitykseen.
57. 4 x Salesforce Live: ”Mikä toimii Pohjois-Euroopassa, ei välttämättä toimi Kiinassa”
Salesforcen virtuaalitapahtuma Salesforce Live kokosi jälleen yhteen Suomen liike-elämän huiput ja maailmalla tunnetut nimet. Tässä jaksossa Älyradion juontajat Jenny Tallholm ja Eero Öster käsittelevät Salesforce Liven antia.
Jaksossa kuullaan muun muassa Koneen uudesta strategiasta, Varman ja Kalmarin markkinoinnin tekemisen isoista uudistuksista sekä siitä, miten sovelluskehitys on nopeutunut viime vuosina.
Jaksossa kuullaan myös klippejä Salesforce Liven puheenvuoroista. Klippien lomassa Eero ja Jenny keskustelevat muun muassa kestävästä liiketoiminnasta, markkinoinnin ja sovelluskehityksen muutoksesta sekä hieman omista uravalinnoistaan.
56. Rive Kanerva, Huuhkajat: “Minä en laivan kipparina määritä arvoja vaan pelaajien pitää valita ne”
Älyradion uusimmassa jaksossa vieraana on jo nyt kulttimainetta nauttiva Huuhkajien päävalmentaja Markku “Rive” Kanerva!
Rive Kanervan valmennustavat ovat saaneet laajaa tunnustusta niin jalkapallomaailmassa kuin yritysmaailmassakin. Riven sanoin taikakeinoja johtamiseen ei ole, vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä pelaajien osallistamiseksi. Riven apukeinoina tässä ovat olleet palaute- ja kehityskeskustelut sekä yhteisten arvojen määrittely, jotka lisäävät pelaajien sitoutumista ja itseohjautuvuutta. Kuulostaa tutulta, eikö vain?
Kuuntele koko jakso, niin pääset kuulemaan yhden aikamme kiinnostavimman johtajan valmennusfilosofiasta, datalla höystetystä valmennuksesta sekä jalkapallon ja bisnesmaailman johtamisen yhtäläisyyksistä ja eroista.
55. Juha Näkki, Etteplan: “3D-tulostus syrjäyttää nykyisiä valmistustapoja jo lähivuosina”
Älyradion tuoreimmassa jaksossa Jennyn ja Eeron vieraaksi saapui Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki.
Etteplan on yritys suomalaisen insinööritaidon ytimestä. Sen kädenjälki löytyy niin Koneen hisseistä, Postin pakettiautomaatista, Husqvarnan moottorisahoista kuin 3D-tulostuksestakin.
Yritys on globaalisti monen teknologian etulinjassa. Jaksossa onkin luvassa kiinnostavaa puhetta 3D-tulostuksesta ja valmistavasta teollisuudesta.
3D-tulostus mahdollistaa nopeat tuotannot ja helpon tuotevarioinnin lähellä markkinoita. Korvaako 3D-tulostus perinteiset valmistustavat, ja mitä Etteplan teki ensimmäisenä maailmassa? Kuuntele niin tiedät!
54. Teemu Roos, Helsingin yliopisto: ”Tekoälyllä parannettu asiakaskokemus ei tarkoita chatbottia”
Tekoälystä puhuu moni, mutta kuka oikeastaan tietää, mitä kaikkea tekoäly on?
Älyradion Eero ja Jenny kutsuivat studioon tekoälyprofessorina tunnetun Teemu Roosin Helsingin yliopistosta. Hän on ollut luomassa muun muassa huippusuosittua Elements of AI -kurssia.
Luvassa on paljon kiinnostavaa puhetta tekoälystä ja siitä, mihin sitä oikein voi käyttää. Roosin mukaan asiakaskokemus ja sen kehittäminen ovat yksi tekoälyn avainalueista. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että asiakas keskustelee chatbotin kanssa!
Luvassa on myös vinkki vanhemmille ja opettajille: jälkikasvun kouluaineiden kanssa kannattaa olla tulevaisuudessa tarkkana!
53. Kati Packalén, PostNord: ”Ulkomaille laajentavan verkkokaupan kannattaa tehdä kotiläksynsä”
Verkkokaupan määrä on räjähtänyt, ja kuljetuksella on yhä isompi rooli asiakaskokemuksessa. Älyradion uusi juontajakaksikko Jenny Tallholm ja Eero Öster kutsuivat studioon vieraaksi PostNordin asiakaskokemusjohtajan Kati Packalénin.
Katilla on aitiopaikka suomalaisen verkkokaupan ytimeen: esimerkiksi viime vuonna PostNordin kotiinkuljetusten määrä kasvoi 70 prosenttia. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, millainen rooli kuljetuksella on verkkokaupan asiakaskokemuksessa, miten verkkokauppa-asiakkaiden odotukset vaihtelevat ja eroavat toisistaan Euroopassa ja siitä, miksi kuluttaja valitsee juuri tietyn kuljetusvaihtoehdon.
Vapaa-ajallaan Packalén valmentaa kehitysvammaisten paraolympiajoukkuetta. Hän on viemässä Suomen maajoukkuetta vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoihin. PostNord myöntää myös stipendejä nuorten koripalloharrastukseen We Deliver -rahaston kautta. Jaksossa Eero lupautuu lahjoittamaan rahastoon ja hakee vielä Salesforcelta matchauksen lahjoitukselle.
52. Älyradio x 6 – parhaat palat vuodelta 2020
Vuosi 2020 painuu historiaan erittäin poikkeuksellisena vuotena. Älyradio on luodannut tietä tulevaisuuteen myös pandemia-aikana.
Vuonna 2020 Älyradiossa keskusteltiin muun muassa kahden ison pörssiyrityksen fuusiosta, Stockmannin tulevaisuudesta, rakkaudellisuudesta työpaikalla, ihmistieteilijöistä bisneksessä, työmarkkinoista ja tulevaisuudesta.
Kokosimme tähän jaksoon pätkät kuudesta Älyradion jaksosta. Nostimme esiin isoja ajatuksia, joita kannattaa pohtia myös tänä vuonna.
Tämä jakso on Älyradion juontajan Sami Lampisen läksiäisjakso. Sami jää sapattivapaalle, ja Älyradio palaa uudistuneena jälleen maaliskuussa. Sillä välin voit perehtyä Älyradion aiempiin jaksoihin tai muihin Salesforcen sisältöihin osoitteessa salesforce.com/suomiblogi
51. Jari Latvanen, Stockmann: “Korona iski kuin tsunami”
Stockmann symboloi monelle suomalaiselle ylellisyyttä: upeaksi stailattua näyteikkunaa, henkilökohtaista palvelua ja laajaa valikoimaa.
Sami Lampinen kutsui studioon Stockmannin toimitusjohtajan Jari Latvasen. Puheenaiheina ovat muun muassa muutoksen johtaminen, monikanavainen kauppa ja se, miten Stockmann luo nahkaansa kohti uudenlaista asiakaskeskeisyyttä.
“Stockmann on uudistanut palveluitaan uskomattomassa paineessa. Yhtiö on erityisen kiinnostava, koska se rakentaa aidosti monikanavaista ostokokemusta, jossa kivijalalla ja verkkokaupalla on kummallakin omat roolinsa”, Lampinen sanoo.
Latvanen on työskennellyt monessa käänneyhtiössä. Nyt hän uudistaa yrityssaneerauksessa olevaa Stockmannia tarkasti henkilökuntaa kuunnellen. Esimerkiksi uusista palveluista moni on tullut kehitysehdotuksena henkilökunnalta.
Jakson lopussa soitamme Ambientian yksityisen sektorin myyntijohtajalle Marko Saariselle ja puhumme hieman poikkeusvuoden verkkokaupalle heittämästä haasteesta.
50. Risto Linturi, futuristi: ”Huominen näyttää kiehtovan sekavalta”
Miten tietotekniikka auttoi pandemiassa suomalaisia enemmän kuin lääketiede? Miltä näyttää huominen? Kuinka saamme pidettyä kaikki muutoksen kelkassa mukana?
Tässä jaksossa Älyradion juontaja Sami Lampinen kutsuu vieraakseen futuristi Risto Linturin. Viime aikoina hän on perehtynyt siihen, mikä rooli eri teknologioilla on koronakriisin ratkaisussa. Lisäksi hän on tutkinut sitä, miten teknologia voi edistää kestävää kehitystä.
Teknologian kehityksestä kerrotaan aina kahta tarinaa. Niistä toinen on utopia ja toinen dystopia. Teknologia on valtava voima, jolla maailmaa voi muuttaa. Linturin mukaan utopia ja dystopia vääntävät koko ajan kättä, kumpi on voitolla esimerkiksi 40 vuoden päästä. Parhaassa tapauksessa ihmiskunta saa teknologian avulla ratkottua kaikki polttavat ongelmat ilmastonmuutoksesta sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.
Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Biitin kaupalliselle johtajalle Lauri Kurjelle ja puhumme esimerkiksi myynnin pelillistämisestä sekä siitä, mikä saa myyjän syttymään.
49. Miika Huttunen, Slush: ”Maaliskuussa koko Slush piti miettiä uusiksi”
Normaalisti marraskuussa Helsingin kaduilla vaeltaisi 25 000 Slush-kävijää. Tänä vuonna sijoittajat ja yritysten perustajat selviävät kuivin kalossein, koska korona vei Slushin verkkoon. Virtuaalitapahtuman sijaan Slushista on tänä vuonna rakennettu kuratoitua yhteisöä, jossa sijoittajat ja yritysten perustajat voivat tutustua, hieroa kauppoja ja luoda kumppanuuksia.
Tässä jaksossa Sami Lampisen vieraaksi saapuu Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen, joka aloitti tehtävässään tänä vuonna. Alku oli hieman erilainen, kuin mitä kukaan meistä osasi kuvitella. Startup-kenttä ei kuitenkaan halvaantunut, vaan moni yritys on lähtenyt uudella innolla ratkomaan uuden ajan ongelmia ja haasteita. Myös rahoituskierrokset ovat edenneet, vaikka osalla startupeista onkin ollut rahoitusvaikeuksia.
Poikkeustila tuo Suomelle myös valtavan mahdollisuuden. Moni piilaaksolainen on ollut tyytymätön elämänlaatuunsa. Nyt kun työ ei ole enää sidottu paikkaan, näyttäytyvät Suomen turvallisuus, puhdas luonto ja yhteiskunnan toimivuus houkuttelevina vaihtoehtoina. Heitä myös houkutellaan aktiivisesti Suomeen.
Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Fluidon myyntijohtajalle Thomas Johanssonille ja puhumme muun muassa tapahtumista. Esimerkiksi Salesforcen Dreamforceen voi tänä vuonna osallistua ilman jetlagia!
48. Minna Vanhala-Harmanen, Barona: ”94 prosenttia työntekijöistä tarvitsee uusia taitoja”
Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on nähnyt työmarkkinoiden murroksen läheltä koko työuransa ajan. Ennen koronaa häntä mietitytti työmarkkinoiden kiihtyvä polarisaatio. Nyt koronapandemia laittoi turbovaihteen silmään, ja työmarkkinoiden polarisaatio vain kiihtyy.
Eri arvioiden mukaan 94 prosenttia työvoimasta tulee tarvitsemaan uusia taitoja. Siksi uuden opiskelu kannattaisi aloittaa mieluummin tänään eikä huomenna. Jatkossa koulutuksen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa vuosikausien opintokokonaisuuksia, vaan osaamista voi päivittää tiiviimmillä täsmäkoulutuksilla.
Vanhala-Harmasen mukaan henkilöstöalaa ei voi enää irrottaa teknologiasta. Tekoälyn avulla etsitään oikeita työntekijöitä yrityksille. Nyt Barona tutkii, miten se voisi mallintaa koronan leviämistä ja tarjota ennakoivasti muita töitä palvelualojen työntekijöille, joiden työllisyyteen kiihtymis- ja leviämisvaihe vaikuttavat.
Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Saranen Consultingin Tommi Ohtoselle, joka valmistelee parhaillaan seuraavaa Salesforce Academya. Kyseessä on Salesforcen kumppaneiden ja asiakkaiden tarpeisiin rakennettu rekrytoiva koulutusohjelma, jonka avulla moni on löytänyt uuden uran.
47. Pekka Vauramo, Metso Outotec: ”Keväällä mietin, mitenköhän iso yritysintegraatio hoituu etänä"
Suomeen syntyi tänä vuonna uusi kaivosalan suurpeluri, kun Metso ja Outotec fuusioituvat. Metso:Outotecin toimitusjohtaja Pekka Vauramo saapui Älyradion vieraaksi kertomaan, millaista oli vetää suurfuusio maaliin poikkeuskeväänä.
Työtä on ollut runsaasti: esimerkiksi uuden organisaation rooleja on täytetty niin, että rekrytoijat eivät välttämättä ole tavanneet uusia työntekijöitä kertaakaan kasvokkain.
Samaan aikaan myynti- ja huolto-organisaatio ovat totisesti olleet uuden edessä, kun matkustaminen ei aina ole ollut mahdollista. Esimerkiksi VR- ja AR-sovelluksia on otettu käyttöön kovaa vauhtia.
Luvassa on puhetta myös siitä, kuinka Finnairin kurssi kääntyi Pekka Vauramon aikakaudella ja mikä on kestävyyden rooli Metso:Outotecille ja muillekin suomalaisille vientiyrityksille.
Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme TietoEVRYn Kalle Paajaselle, jonka kanssa puhumme muun muassa tunneälystä.
46. Amel Gaily, FiBAN: "Bisnesenkeli tuo firmalle muutakin kuin rahaa"
Tiesitkö, että Suomessa on yksi maailman suurimmista bisnesenkeliverkostoista? Tässä Älyradion jaksossa käsitellään sijoittajia ja kasvuyrityksiä. Vieraaksi saapuu suomalaisen bisnesenkeliverkoston FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily.
FiBANin jäsenet sijoittivat viime vuonna yli 54 miljoonaa euroa 400 startupiin. Oikea-aikaisella rahoituksella on kasvuyrityksille valtava merkitys, mutta niin on myös bisnesenkeleiden osaamisella ja verkostoilla. Suomessa bisnesenkelit ovat sijoittaneet muun muassa Supercelliin, Jungle Juice Bariin ja Loviaan.
Perinteisesti sijoituksia on neuvoteltu kasvokkain. Korona-aika on kuitenkin vienyt konservatiivisen rahoituksen verkkoon, ja nyt myös rahoituskierroksia on toteutettu alusta loppuun etänä. Samaan aikaan korona on saanut yritykset keksimään aivan uusia innovaatioita.
Ekosysteemin äänessä soitamme Accenturen Tuomas Lötjöselle. Puhumme muun muassa liiketoiminnan, designin ja teknologian yhteispelistä.
45. Carl Nyberg, Neste: "Biopolttoaineilla on iso rooli päästöjen vähentämisessä"
Suomalainen Neste on tehnyt valtavaa muutosta jo kauan. Öljy-yhtiöksi perustettu yhtiö luottaa, että tulevaisuus on uusiutuva. Tuoteputkesta on tullut isoja hittituotteita, esimerkiksi yhtiön uusiutuva diesel, joka tuottaa lähes 90 prosenttia vähemmän päästöjä.
Älyradiossa vieraana on Nesteen uusiutuvasta tieliikenteestä vastaava johtaja Carl Nyberg. Hän keskustelee Samin kanssa muun muassa liikenteen tulevaisuudesta, uusiutuvan dieselin myymisestä suomalaisille ja siitä, mikä on nykyisten autojen rooli puhtaammassa liikenteessä.
Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Deloitte Digitalin Suomen maajohtajalle Tommi Mäenpäälle ja puhumme muun muassa kirjavinkeistä.
44. Vala Afshar, Salesforce: "It is an amazing time to be a technologist"
We have witnessed a dramatic increase in the pace of digital transformation. This special episode of Älyradio in English features Vala Afshar, the Chief Digital Evangelist of Salesforce. Among other topics, we discuss with him the implications of COVID-19 on businesses.
Afshar’s profession is one of a kind: as a Chief Digital Evangelist, he writes blogs, delivers speeches, gives interviews, and keeps himself on the pulse of technology and business.
Many people think that the customer should be at the center of everything. However, according to Vala Afshar, the best place for a business is to be on the edge of the customer’s business. From there, a company can observe the changing needs of business and customers.
But why should AI be a human right? What kind of role does technology have in preventing the pandemic? Listen to Sami’s and Vala’s discussion on Älyradio!
43. Kirsi Piha, yrittäjä: "Taisin lähteä politiikasta oikeaan aikaan"
Hallitusammattilaisella ja yrittäjällä Kirsi Pihalla on ainutlaatuinen näköalapaikka suomalaisten yritysten nopeaan muutokseen. Liike-elämän lisäksi Piha on tehnyt pitkän uran politiikassa, josta hän arvelee Älyradion tämän kertaisessa jaksossa lähteneensä oikeaan aikaan.
Moni yritys sai keväällä karvaasti tuta sen, miten nopeaa muutos voi olla. Pandemialla on pitkäjänteisiä vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin, sillä pakon edessä myös kuluttajat ovat oppineet käyttämään kymmeniä ja taas kymmeniä uusia digitaalisia palveluita. Se auttaa myös uusia digitaalisia palveluita lanseeraavia yrityksiä. Yritysten toimintaa ei ravistele vain digitalisaatio vaan myös kuluttajien nopeasti muuttuvat vaatimukset vastuullisuudesta. Moni kuluttaja haluaa olla varma, että ostettu tuote on linjasssa arvomaailman kanssa. Brändit ovat kuluttajille yhä läheisempiä, jolloin ne Kirsi Pihan mukaan koetaan kuin kavereiksi. Kaverin törttöily hävettää. Jakson lopussa soitamme Suomen Piilaaksoon eli Oulun seudulle DigiPartnerIT:n toimitusjohtajalle Arto Heikkiselle.
42. Antero Vartia, Compensate: "Ilmastonmuutos on myös valtava bisnesmahdollisuus"
Mitä tapahtui Compensatelle, Antero Vartia? Vartia perusti Compensate-säätiön toimittuaan yhden kauden kansanedustajana. Säätiö keräsi nopeasti merkittäviä kumppanuuksia Unicafesta Finnairiin, mutta kafkamaiset laintulkintojen kehät laittoivat toiminnan tauolle. Tässä Älyradiossa Vartia käy läpi, mitä oikein tapahtui. Vartian mukaan nykyistä lakia on korjattava jo virkamiestenkin vuoksi, jotka joutuvat tekemään laista hankalia tulkintoja. Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia ongelmia, ja kompensoinnin lisäksi päästöjä on pakko leikata todella nopeasti. Suomalaisille yrityksille ilmastonmuutos on myös valtava bisnesmahdollisuus, toteaa Vartia. Päästöleikkausten lisäksi hän laittaa uskonsa insinööreihin, joiden innovaatioista voi tulla isoja vientituotteita myös suomalaisille yrityksille. Lisäksi Vartia kertoo, miten hän päätyi Mattolaiturin ravintoloitsijaksi opintojen jälkeen eikä lähtenyt kipuamaan korporaation tikapuita. Jakson lopussa soitamme M-Filesin Eija Paajaselle, joka kertoo hieman älykkäästä tiedonhallinnasta. Tämä oli Älyradion tuotantokauden viidennen tuotantokauden viimeinen jakso. Palaamme uusin jaksoin myöhemmin tänä vuonna!
41. Karoliina Jarenko, Filosofian Akatemia: "Etätyö haastaa työn tunneyhteyden – ja se on ongelma"
Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli.
Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen.
Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia.
Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.
40. Juha Kostiainen, YIT: “Kaupunkikehityksessä Helsinki on tehnyt monta asiaa oikein"
Kaupunkien kuhina on toistaiseksi tauolla, mutta poikkeustilan päätyttyä yhä useampi suomalainen suuntaa kohti kaupunkeja. Niihin vetävät paremmat uramahdollisuudet ja palvelut.
YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana.
Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat.
Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.
39. Sampo Hietanen, Maas Global: "Keskiverto helsinkiläinen voisi ajaa kaikki matkansa taksilla"
Henkilöauto on yhä kulkuvälineiden kuningas, mutta liikkuminen ja sen tavat muuttuvat nyt erittäin nopeaa vauhtia. Sampo Hietasta on kutsuttu MaaSin (Mobility as a service) isäksi. MaaS Global on yritys suomalaisen Whimin takana. Se on kerännyt isot määrät rahoitusta muun muassa globaaleilta autojäteiltä, jotka pohtivat, miten maailma liikkuu tulevaisuudessa. Helsingissä Whimillä on jo yli satatuhatta käyttäjää. Mutta mikä saa ihmisen luopumaan pihassa kiiltävästä Porschesta tai Pösöstä? Mikä on vapauden arvo autoilijalle? Ovatko uudet liikkumistavat vain kaupunkilaisille, vai voisiko niitä saada käyttöön maaseudullekin? Muun muassa näistä asioista keskustelemme Sampo Hietasen kanssa. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Ceilin toimitusjohtajalle Sami Kettuselle. Puhumme myynnin ja markkinoinnin yhteispelistä ja siitä, millaisen digiloikan korona on monelle tuonut.
38. Oona Ylänkö, Hive Helsinki: “Ongelmanratkaisu on aina muodissa”
Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia.
Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla.
Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun.
Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.
37. Anssi Rantanen, Growth Tribe: "Pakko tekee startupeista ketteriä"
Digitaaliset työkalut, muutoksen nopeutuminen ja päivä päivältä pienentyvä maailma ovat luoneet tilanteen, jossa ketterä startup voi viedä isonkin yrityksen bisnekseltä pohjan nopeasti. Ketteryys ei kuitenkaan katso kokoa. Tätä mieltä on Anssi Rantanen, valmennusyhtiö Growth Triben Suomen maajohtaja. Suomessa hänet tunnetaan julkisena puhujana, joka on muun muassa näyttänyt, kuinka brändin verkkosivut, graafisen ilmeen ja chatbotin voi luoda maksuttomilla työkaluilla viidessä minuutissa. Kokeilukulttuuri ja kasvuhakuisuuden istuttaminen yrityksen DNA:han vaatii kuitenkin paljon työtä. Rantasen mukaan kokeilukulttuuri on monelle isolle yritykselle kuin virus, jota yrityksen oma immuunipuolustus yrittää poistaa. Ytimessä on psykologinen turvallisuus ja lupa epäonnistua, koska onnistunut kokeilu vaatii usein monta epäonnistumista. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Solitan Aleksi Issakaiselle. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yritysten raja-aidat murtuvat, ja ytimeen nousee asiakkaan ongelmien ratkaisu.
36. Anniina Heinonen, MobilePay: "Suomalaisten tapa maksaa verkkokaupassa on poikkeuksellinen"
Maksaminen on muuttunut rajusti aivan viime vuosina. Maksutapojen kirjo on kasvanut, mutta yllättävän moni suomalainen maksaa käteisellä.
Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi.
Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta.
Ekosysteemin äänessä soitamme F-Securen Rasmus Almqvistille ja puhumme hieman tietoturvasta.
35. Mikko Leskelä, Protoomo: "Yliopiston pitäisi patistaa kandit työelämään ennen maisteriopintoja"
Strategiakonsultti ja yrittäjä Mikko Leskelä on mainio esimerkki siitä, että teologin paikka voi saarnastuolin sijaan löytyä yrityskauppaneuvotteluista tai strategiatyöpajasta. Ja miksipä ei löytyisi. Ihmistuntemuksesta, empatiasta ja kuuntelusta on ylivoimaista hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset tekevät isoja päätöksiä.
Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa?
Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä.
Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Columbia Roadin Pirkka Kaijaselle. Hän odottaa jo reippaiden kesätyöntekijöiden tuloa.
34. Niina Ratsula, Code of Conduct: "Oikein toimimisesta ei aina saa kiitosta"
Moni yritys kertoo olevansa vastuullinen, mutta onko vastuullisuus toivottu osa yrityskulttuuria myös silloin, kun siitä ei saa etua vaan jopa lyhyen tähtäimen haittaa? Pitäisi olla. Tätä mieltä on Niina Ratsula, liiketoimintaetiikan ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Ratsulalla on takanaan kansainvälinen ura Nokialla ja Kemiralla, ja nyt hän auttaa yrityksiä rakentamaan oikein toimimisen kulttuuria yrityksensä Code of Conduct Companyn kautta. Oikein toimimisen kulttuuri ei tarkoita hienoja julistuksia vaan joka päivä työpaikalla tehtäviä päätöksiä. Mistä pomo kehuu ja mistä nuhtelee kehityskeskustelussa, ja millaisesta toiminnasta palkitaan? Oikein toimimisesta ei saa läheskään aina kunniaa, jolloin se vaatii johdonmukaista toimintaa ja kanttia. Jakson lopussa kuulemme Ekosysteemin ääniä Oulusta, josta yhytämme langan päähän Biitin Oulun toimiston johtajan Samuli Saukkosen.
33. Peter Vesterbacka: “Jos joku sanoo sitä mahdottomaksi, se on ihan pakko tehdä”
Bisnestä, politiikkaa tai mitä tahansa vaikuttamista ei voi tehdä ilman ihmissuhteita. Henkilökohtaiset verkostot eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden luominen vie vuosia ja vaatii hurjasti kohtaamisia kasvokkain.
Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”.
Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies.
Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa.
Jakson lopussa Anniina Valtonen kysyy Nesteen Heidi Peltoselta, mikä heidän roolinsa oli San Franciscossa järjestetyssä Dreamforce-tapahtumassa.
32. Camilla Tuominen: “Tunneälykkyyttä on vaikea mitata, sitä ei oikein saa exceliin”
Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut.
Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti.
Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin.
Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista.
Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.
31. Emma Storbacka, Avaus: “Yli puolet datahankkeista epäonnistuu tuottamaan mitään bisnesarvoa”
Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti.
Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin.
Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää.
Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.
30. Pekka Mattila, Aalto EE: "Nykyjohtajan haasteena on uskottavuus jatkuvien suunnanmuutosten keskellä"
Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan.
Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan.
Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla.
Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.
29. Sebastian Nyström, SOK: “Vähittäiskaupassa yksityiskohdilla on asiakkaalle todella suuri merkitys”
Vähittäiskaupassa myös suurimmat toimijat joutuvat tarkentamaan katseensa yksityiskohtiin. Lukuisissa pienissä asioissa pitää onnistua ja vieläpä monessa kanavassa, jotta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua.
Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä.
Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa.
Jakson lopussa Zero Keyboardin Antti Rikkinen kertoo, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.
28. Annu Nieminen, Upright: “Lähdin haastamaan väitettä, että arvoja tai impaktia ei muka voisi mitata”
Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen.
Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella?
Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla.
Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.
27. Johan Flykt, DNA: "Nykyään myyjää tarvitaan paljon myöhemmin kuin ennen"
Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa.
Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi.
Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille.
Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.
26. Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki: “Edelläkävijäyritykset ennakoivat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia jatkuvasti”
Tulevaisuuden jäsentäminen ja oman organisaation merkityksen hahmottaminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt. Ennakoinnista puhutaan paljon, mutta sen kytkeminen osaksi organisaation toimintaa on aivan toinen juttu.
Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä.
Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan.
Jakson lopuksi Salesforcen verkosto kertoo ajankohtaisia kuulumisia uudessa Ekosysteemin ääni -osiossa.
25. Basecamp-tapahtuman parhaat palat, osa 2: vieraina Jare Tiihonen, Fazerin Juho Friberg ja Fredman Groupin Peter Fredman
Ilman ensiluokkaisia kumppaneita ei pärjää millään alalla. Sen tietävät myös ruoka-alan kärkipelurit Fazer ja Fredman Group.
Fazerin digitalisaatiojohtaja Juho Friberg kertoo, että muutosvauhti ei hirvitä vaan se, miten yritys pysyy mukana ja kykenee ottamaan tulevaisuuden haltuun. Koti- ja ammattikeittiöitä palvelevan Fredman Groupin hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman katsoo, että kilpailutilanne on avoin, ja siksi vastavoimia ja haastajia on seurattava tarkasti.
Älyradion kevätkauden päättää keskustelu hiljaiseloa pitäneen ex-Cheek Jare Tiihosen kanssa. Seuratuimman suomenkielisen artistin luonut Tiihonen kertoo, miten suosiota rakennettiin sekä sen, mitä menestys merkitsee hänelle nyt.
Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa pysähtyi kertomaan, mikä heidän mielestään on älykkäintä tällä hetkellä.
24. Basecamp-tapahtuman parhaat palat, osa 1: vieraana Finnairin Johanna Jäkälä ja Postin Sanna Savonius
Lentobisnes on kansainvälinen ja äärimmäisen kilpailtu ala. Halpuuttamisen aalloista ja kilpailun keskittymisestä huolimatta kotimainen lentoyhtiö Finnair jatkaa menestyksekästä matkaansa.
Finnairin markkinointijohtajan Johanna Jäkälän tärkein tehtävä on lähes satavuotiaan brändin säilytys ja kasvattaminen. Myös lentomatkustajat haluavat nykyään yhä yksilöllisempää tarjontaa, ja tässä uusi teknologia auttaa. Jäkälä kertoo Finnairin tulevaisuudesta sekä siitä, miten asiakaspalvelun lähes 100 000 kuukausittaista asiakaskyselyä hoidetaan jatkossa entistä mutkattomammin.
Jakson toinen vieras on Postin asiakaspalvelusta vastaava johtaja Sanna Savonius. Hän kertoo entisen julkishallinnon organisaation muuntautumisesta moderniksi, yhä ketterämmäksi yritykseksi. 22 000 ihmisen organisaatiota ei muuteta yhdessä yössä, mutta Savonius kertoo, miten palvelua parannetaan kuluttajadatan sekä fyysisen ja digitaalisen ulottuvuuden yhdistämisen avulla.
Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa kertoi meille, mikä heidän mielestään on älykkäintä juuri nyt.
23. Mikko Eerola, Bering & Company: "Lohkoketjut kyseenalaistavat vanhat valtarakenteet"
Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa on huutava pula luottamuksesta. Oli kyse sitten toisilleen tuntemattomien ihmisten välisestä kaupankäynnistä, sähköauton lataamisesta katuverkossa tai tuoremehun alkuperän jäljityksestä, kaikkiin näihin lohkoketjuteknologia voi tuoda ratkaisun.
Mikko Eerola on yksi Lohkoketjut – tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista ja parhaimpia asiantuntijoita kertomaan, millaisia bisnesmahdollisuuksia tämä uusi teknologia tuo tullessaan. Hänen mukaansa lohkoketjut ovat uusi tapa yhdistää vanhaa teknologiaa. Lohkoketjuissa on oma vallankumouksellinen elementtinsä, sillä niiden avulla kaikenlaiset luottamusta antavat kolmannet osapuolet, kuten esimerkiksi välityssivustot ja kiinteistönvälittäjät, voidaan sivuuttaa tyystin.
Tässä jaksossa Eerola kertoo, kuinka lohkoketjuilla on jopa tekoälyyn verrattava potentiaali mullistaa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa. Suomessa tehtävää kuitenkin riittää, sillä me olemme Keski-Eurooppaa jäljessä lohkoketjujen käyttöönotossa, ja julkisiin lohkoketjuihin perustuvan bisneksen rakentaminenkin on meillä epävarmaa.
22. Simo Hämäläinen, Rovio: “Tulevaisuudessa fanit ehkä 3D-printtaavat uudet Angry Birds -tuotteensa itse”
Angry Birds on yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä maailmalla. Huiman maailmanvalloituksen tehnyt mobiilipeli täyttää komeat 10 vuotta. Tänäkin päivänä jatkuvan kansainvälisen menestyksen tae on ollut brändin vieminen lukuisiin muihin kuluttajatuotteisiin ja viihdeformaatteihin.
Elokuussa teattereihin saapuu Angry Birds -elokuvan jatko-osa, jonka lisensointiohjelmaa on rakennettu brändilisensöinnistä vastaavan johtajan Simo Hämäläisen johdolla pari vuotta. Roviota voi hyvällä syyllä pitää Suomen lisensöintibisneksen pioneerina, jossa alan osaamista on viety kansainväliselle tasolle.
Tässä jaksossa Hämäläinen paljastaa, miten Angry Birds luo nahkansa uudestaan ja pitää yllä vetovoimaansa. Lisäksi hän kertoo, miten 5G ja 3D-printtaaminen muovaavat Rovion bisnestä ja miten yritys pitää tuoteväärennökset kurissa ympäri maailman.
21. Taina Sipilä, Dear Lucy: "Yritysten hallitukset käyttävät kokousaikaa vääriin asioihin"
Datalla johtamisesta on puhuttu jo kauan – valitettavasti vain todellisuus ei ole seurannut perässä. Digitaalinen aikamme on pullollaan informaatiota, mutta hämmentävän monessa yrityksessä sitä jaetaan yhä työläästi ja näköalattomasti exceleillä.
Yritysten bisnesdatan visualisoinnille ja reaaliaikaiselle seurannalle on huutava pula. Tähän huutoon vastaa kotimainen startup Dear Lucy.
Yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan Taina Sipilän mukaan datalla johtamisen suurin ongelma on, että siitä tehdään turhan vaikeaa. Jos liiketoiminnan ajantasainen informaatio on yrityksen hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä helposti, voidaan arvokas kokousaika käyttää tiedon perkaamisen sijasta analyysiin ja ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin.
Hyvässä kasvussa oleva Dear Lucy on alusta asti ollut kansainvälinen yritys, jonka asiakkaista puolet on ulkomaisia. Tässä jaksossa toimitusjohtaja Sipilä kertoo, miksi viisaus ei asu vain johtoryhmässä ja mitä hyötyä reaaliaikaisen bisnesdatan läpinäkyvyydestä on.
20. Taneli Tikka, Vake Oy: “Suomesta puuttuu riskiruokahalua isojen juttujen kehittämiseen”
Jos muut maat panostavat miljardeja euroja huipputeknologian kehittämiseen, onko Suomella varaa katsella sivusta?
Valtion Kehitysyhtiön eli Vaken toimitusjohtajalle Taneli Tikalle vastaus on selvä: ei missään nimessä. Valtion omistama osakeyhtiö on pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin tulevaisuuskestävän Suomen rakentamisessa. Yhtiön taseeseen on siirretty parin miljardin euron edestä varoja, ja ensimmäiseksi kohteeksi on valittu tekoäly. Tikan mukaan tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että Suomen julkisen sektorin on oltava kehityksessä mukana.
Tässä jaksossa Tikka kertoo, miten Suomen tulevaisuutta ennakoidaan ja miten valtio voi tukea rohkeita tienraivaajia, joiden ympärille syntyy uusia osaamiskeskittymiä ja kasvua.
19. Tuomas Qvick, Schneider Electric: “Kiinteistöjen IoT-laitteiden määrän kasvu on Suomessa maailman nopeinta”
Kiinteistö- ja rakennusalaa ei yleisesti tunneta uuden teknologian hyödyntämisestä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – ainakin Suomessa.
Energianhallinta- ja automaatioratkaisuja kiinteistöihin toimittavan Schneider Electricin liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick kertoo, että yli 100 maan vertailussa Suomi on rakennusten IoT-laitteiden määrän kasvussa ykkönen. Pullonkaula ei olekaan Suomessa enää datan kerääminen vaan sen ottaminen hyötykäyttöön. Kiinteistöanalytiikalla voi säästää jopa neljänneksen rakennuksen energiankulutuksesta, joten porkkanaa ei tarvitse kaukaa hakea.
Esineiden internet tuo lähes puolet Schneider Electricin liikevaihdosta, joten tälle ranskalaiselle edelläkävijälle IoT ei ole mitään hypeä vaan bisneksen ytimessä. Qvick johdattelee lähes 200-vuotiaan yrityksen nykytilaan ja siihen, miten rakennusten lisääntyvä älykkyys herättää ne aivan uudella tavalla eloon.
18. Jufo Peltomaa, Immersal: “Lisätty todellisuus tulee olemaan isompi vallankumous kuin tietokoneet tai kännykät”
Jos sinulla olisi mahdollisuus nähdä ihmisiä seinien läpi ja saada älykästä informaatiota suoraan näkökenttään, voisitko olla tarttumatta tilaisuuteen?
Kuvattu skenaario voi olla lähempänä kuin moni arvaakaan, jos se on Jufo Peltomaasta kiinni. Sarjayrittäjä ja teknovelho Peltomaa on ollut mukana perustamassa lukuisia toinen toistaan kiinnostavampia teknologiayrityksiä, ja tällä hetkellä hän työskentelee lisätyn todellisuuden eli AR:n parissa. Immersal on kotimainen yritys, jolla on potentiaalia rakentaa maailmanlaajuinen lisätyn todellisuuden pilvipalvelu. Hanke on enemmän kuin vaativa mutta tilaisuus on huima, sillä lisätystä todellisuudesta povataan satojen miljardien markkinaa ja kännyköitä suurempaa vallankumousta.
Jufo Peltomaa kertoo yrittäjyyden lumosta, luovasta hulluudesta sekä lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuuksista. Samalla hän paljastaa, koittaako vuonna 2020 myös Raptorin comeback.
17. Tommi Mäkinen, TCS: “Me emme ole viisastelubisneksessä vaan teemme sen, mitä pitää tehdä”
Muutoksesta ja muutosjohtamisesta puhuminen on helppoa. Kun tilaisuus muuttaa omaa tai organisaation toimintaa osuu omalle kohdalle, on löysä puhe kuitenkin kaukana. Harva meistä kykenee vapaaehtoisesti vaihtamaan toimintatapaa ennen kuin on aivan pakko.
Tata Consultancy Servicesin eli TCS:n Euroopan innovaatiojohtaja Tommi Mäkinen tietää suuryritysten disruptiosta yhtä sun toista – se sattuu olemaan hänen leipälajinsa. Astuessaan viisi vuotta sitten valtavan, noin 420 000 ihmistä työllistävän intialaisen IT-talon palvelukseen, hän lähti tietoisesti seikkailulle. Nyt Mäkinen auttaa isoja laivoja kääntymään asemassa, jollaiseen harva suomalainen on yltänyt.
Matkan varrella ennakkoluuloinen mielikuva TCS:stä on karissut. Tässä jaksossa Mäkinen kertoo, millaisesta yrityksestä oikeasti on kyse sekä sen, miten hän kehittäisi Suomen innovointikykyä.
16. Nina Nissilä, Kela: "Tavoitteena on, että valtion kanssa tarvitsisi asioida vain kun on pakko"
Nina Nissilä tuntee valtionhallinnon IT:n tällä hetkellä ehkä laajemmin kuin kukaan muu. Kahden vuoden pestissään Valtiokonttorin digijohtajana hän luotsasi lukuisten eri virastojen IT-hankkeita.
Tehtävä oli Nissilälle mieluinen ja valaiseva: valtionhallinnossa päähaaste ei enää ole palveluiden sähköistäminen vaan asiakaslähtöisyyden lisääminen. Tekoälyhankkeita oli viime vuoden lopulla käynnissä jo lähes 30, joten uusien teknologioiden kokeilu on käynnistynyt väkevästi.
Vuodenvaihteessa Nissilä valittiin johtamaan yli 750 henkeä työllistävää Kelan IT-palvelukeskusta, joka aloittaa toimintansa huhtikuussa. Tässä tehtävässä hän pääsee vaikuttamaan todella monen suomalaisen arkeen. Kelan verkossa asioidaan yli 40 miljoonaa kertaa vuodessa, joten sähköinen palvelu on jo arkipäivää. Tekemistä on kuitenkin vielä kansalaisten saaman palvelun sujuvoittamisessa.
Jakson lopussa Marika Kohonen johdattelee jälleen ajankohtaisen tutkimustiedon äärelle.
15. Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry: "Suurin haaste saada naisia IT-alalle on vääristyneet mielikuvat"
Teknologialla voi muuttaa maailmaa paremmaksi. Yhä tärkeämpi kysymys joka ikiselle organisaatiolle on se, osaammeko käyttää uutta teknologiaa kestävästi ja luoda yhteiskunnallista arvoa.
Tätä mieltä on Teknologiateollisuus ry:n kasvusta ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen. Lähes joka kolmas suomalainen saa jo toimeentulonsa teknologiayritysten kautta. Ja lisää kaivataan, sillä arvioiden mukaan alalle tarvitaan yli 50 000 uutta tekijää seuraavien neljän vuoden aikana.
Tässä onnistuminen vaatii merkittävää panostusta uusien osaajien houkuttelemiseksi. Esimerkiksi naisten osuus IT-työntekijöistä on edelleen hälyttävän alhainen. Virheellisten mielikuvien korjaaminen auttaisi jo paljon tavoitteen saavuttamisessa.
Jakson lopussa kuultava Salesforce-vinkki on uudistunut! Tästedes Salesforcen Marika Kohonen sukeltaa älykästä teknologiaa käsittelevien tutkimusten syövereihin ja nostaa esiin tärkeimmät havainnot.
14. “Nyt on viimein siirrytty IT-pöhinästä konkreettisiin tekoihin”, Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry
Vuosi 2018 on takana päin, ja pölyn laskeuduttua on aika katsoa mitä kotimaisella ATK-alalla tapahtui. Tekoälystä riitti puhetta lehtien palstoilla ja firmojen kahvihuoneissa, kasvavat ohjelmistoyritykset etsivät kuumeisesti uusia osaajia ja Slush kokosi jälleen teknologia-alan kansainväliset vaikuttajat Suomeen.
Mikä oikeasti muuttui, mikä taas jäi puheen tasolle? Miten teknologian ja älykkyyden tunkeutuminen jokapäiväiseen arkeen näkyi Suomessa? Kuinka tosissaan suomalaiset ovat ottaneet elinikäisen oppimisen vaatimuksen?
Näkemyksensä näihin kysymyksiin kertoo IT-alan kokenut keulahahmo, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
13. Älyradion parhaat väläykset 2018
Vuosi 2018 on paketissa, ja on aika sulatella kaikkea Älyradion äärellä kuulemaamme. Studiossa vieraili ansioituneita suomalaisia bisnesjohtajia, yrittäjiä ja vaikuttajia, joilla oli teräviä ajatuksia Suomen työelämästä. Keskustelut käsittelivät muun muassa työmarkkinoiden muutosta ja sen vaikutuksia uuden oppimiseen sekä yritysten kykyä käyttää teknologiaa hyväkseen.
Mihin siis kannattaisi sijoittaa miljoona tekoälyyn korvamerkittyä euroa? Kuka haluaisi suomalaisten yritysten siirtyvän takapihalta etupihalle, ja mitä hän sillä tarkoitti? Ja missä kotimaisessa kärkiyhtiössä uskalletaan ajatella, että 99 prosenttia innovaatioista syntyy oman organisaation ulkopuolella?
Vastaukset löytyvät tästä Älyradion joulukimarasta, johon kokosimme yhteen vuoden 2018 parhaat älynväläykset!
12. Regina Duzanskaja, Basware: “Wall Street oli eka työpaikkani ja antoi perspektiivin työntekoon”
Baswaren kehitysjohtajan Regina Duzanskajan tie on kulkenut Leningradista Loviisan ja New Yorkin kautta Espooseen. Hän muutti 6-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen ja maahan, jonka kieltä hän ei osannut sanaakaan. Opiskelu New Yorkissa oli alkusysäys investointipankkiirin uraan Wall Streetillä, jossa 80 tunnin työviikko oli normi. Siellä Duzanskaja koki myös viimeisen finanssikriisin puhkeamisen.
Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta.
Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.
11. Laura Nevanlinna, Ferly: “Animaatio- ja viihdealassa on potentiaalia Suomen merkittäväksi talousveturiksi”
Amerikan markkinoiden valloitus ei ole helppoa – varsinkaan viihdealalla miljardiluokan jättien puristuksessa.
Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio.
Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?