Suomalaisia podcasteja

Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.


Psykopodiaa-podcast

Psykopodiaa on psykologian aiheita ja ilmiöitä käsittelevä podcast, jonka emäntä on psykologi Nina Lyytinen. Joka jaksossa Ninan kanssa keskustelemassa on asiantuntijavieras.

Podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, hyvästä johtamisesta, omista vaikuttamisen keinoista hyvinvointisi edistämiseen - ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä.

Psykologiliitto valitsi Nina Lyytisen Vuoden psykologiksi 2023 mm. vaikuttavasta toiminnasta psykologisen tiedon popularisoinnista Psykopodiaan kautta.
—IG, FB: @psykopodiaa / Anna palautetta, ehdota aiheita -> http://psykopodiaa.fi/palaute

Seuraa podcastia: RSS-syötteenä, Apple-podcasteissa. (ohjeet)

Jaksot

Yhteensä 162 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 17.3.2019.

152. Sijoittamisen psykologiaa. Vieraana Lassi Järvinen.

Julkaistu 10.6.2024

Kaupallinen yhteistyö: Mandatum. Miten ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä? Sijoittaminen on päätöksentekoa valtavan informaatiotulvan keskellä. Lisäksi sijoittamisessa pitää pystyä tekemään päätöksiä mahdollisimman systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Sijoittamisen psykologiaa -jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa Mandatumin allokaatioratkaisuista vastaava johtaja Lassi Järvinen. Sijoituspäätöksiä voi lähteä ratkomaan esimerkiksi keskustelemalla niistä varainhoitajan kanssa. Mandatumin varainhoidon asiakkaana henkilökohtainen varainhoitajasi perehtyy tavoitteisiisi ja tarpeisiisi. Varojasi hoidetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvia markkinatilanteita hyödyntäen. Varainhoitajasi varmistaa, että sinulla on aina tarpeitasi parhaiten palveleva sijoitus- ja palvelukokonaisuus. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mistä sijoittamisessa on psykologisesti kysymys? - Mitä kysymyksiä kannattaa miettiä ennen sijoittamisen aloittamista? - Millaisia tunteita sijoittamiseen liittyy? - Miten luontaiset ajattelun vinoumamme vaikuttavat sijoutuspäätöksiin? - Millainen on ihannesijoittaja? - Mitä tavoitteet ja rajoitteet tarkoittavat sijoitusmaailmassa? Lisätietoja: Mandatum on merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka yhdistää rahan ja hengen erikoisosaamisen. Mandatumilta saa laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa ratkaisut sekä henkilöasiakkaille että yritys- ja yrittäjäasiakkaille. Lue lisää: mandatum.fi Jos haluat keskustella varainhoidosta niin voit jättää yhteydenottopyynnön Mandatumin asiantuntijalle: mandatum.fi/varainhoito Hyvin suunnitellulla palkitsemisella parannat työmotivaatiota ja yrityksen tuottavuutta. Palkittu-podcastissä Mandatumin huippuasiantuntijat jakavat uusimman tutkitun tiedon, parhaat käytännöt ja yritysmaailmasta jo saadut opit yhdessä mielenkiintoisten vieraiden kanssa palkitsemiseen liittyen. Kuuntele Spotifyssa: https://open.spotify.com/show/4sty8sxBTMWkpfMCyuVsd1 Seuraa Mandatumia: LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/mandatumfi/ X / Twitter: https://x.com/MandatumFi Instagram: https://www.instagram.com/mandatum.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/mandatum.fi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

151. Millaista tukea nepsy-lapsi tarvitsee? Vieraina Anna-Reeta Korhonen ja Aslak Rantakokko.

Julkaistu 3.6.2024

Kaupallinen yhteistyö: JHL Neuropsykiatriset (nepsy) piirteet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Piirteiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen. Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään. Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti. Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori kasvupolullaan tarvitsevat. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko. He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla? - Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa? - Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy? - Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää? Lisätietoja: Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa-työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset. Anna-Reeta Korhonen Instagramissa: https://www.instagram.com/annarkorhonen/ Aslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii. Koti sydän koulu -podcast: https://vanhempainliitto.fi/videot/podcast/ JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat somesta seuraamalla: Facebook: https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaiset Instagram: https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/ JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia. Ilmoittaudu: https://www.jhl.fi/ajankohtaiset/tahtiammattilaiset-2024/ Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

150. Miten stressata paremmin? Vieraana Laura Sokka.

Julkaistu 27.5.2024

Voiko stressin kääntää voimavaraksi? Kun meitä kehotetaan välttämään stressiä, alamme usein sinnitellä. Se voi itse asiassa ylläpitää stressiä ja pahentaa tilannetta. Toisaalta ponnistelemme meille tärkeiden asioiden eteen. Stressi ei ole pelkästään kielteinen ilmiö. Koemme sitä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tapamme suhtautua stressiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten stressi meihin vaikuttaa. Jakson aiheena on stressi ja se, miten stressin voi kääntää itselleen voimavaraksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä Laura Sokka. Hän teki väitöskirjansa työuupumuksen vaikutuksista aivojen toimintaan, keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn. Lauralla on yli 20 vuoden kokemus neuropsykologin työstä. Hän työskentelee sekä yritysten että yksilöiden kanssa. Laura käy puhumassa yrityksissä kestävästä työkyvystä ja uupumusriskin pienentämisestä. Lisäksi hän pitää neuropsykologin vastaanottoa. Nina ja Laura käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä stressi on? - Mitä kielteisiä ja haitallisia ja toisaalta myönteisiä puolia stressillä on? - Miten oma suhtautumisemme stressiin määrittää sen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia? - Miten omaa tapaa suhtautua stressiin  voi muuttaa? Lisätietoja: Jos jakson aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelemme mm. jaksoja: - 32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus. Vieraana Jari Hakanen. Laura Sokan verkkosivut: www.atenta.fi Laura Sokan LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/laura-sokka-96591233/ Laura Sokan Instagram: https://www.instagram.com/laurasokka/ Laura Sokan kirjoituksia stressistä: - Katso stressiä uusin silmin ja saavuta etulyöntiasema epävarmoina aikoina (Tresentio.fi 11.12.2023): https://tresentio.fi/katso-stressia-uusin-silmin-ja-saavuta-etulyontiasema-epavarmoina-aikoina/ - Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi (WGH.fi 25.1.2022): https://www.wgh.fi/kun-sinulla-on-stressia-kayta-se-hyodyksesi/ - Ymmärrä stressiä, vahvista henkilöstön pysyvyyttä (WGH.fi 20.10.2022): https://www.wgh.fi/ymmarra-stressia-vahvista-henkiloston-pysyvyytta/ Tutkimusartikkeleita suhtautumistavan merkityksestä stressin vaikutuksiin: - Crum, A. J., Santoro, E., Handley-Miner, I., Smith, E. N., Evans, K., Moraveji, N., Achor, S. & Salovey, P. (2023). Evaluation of the “rethink stress” mindset intervention: A metacognitive approach to changing mindsets. Journal of Experimental Psychology: General, 152(9), 2603. https://doi.org/10.1037/xge0001396 - Yeager, D. S., Bryan, C. J., Gross, J. J., Murray, J. S., Krettek Cobb, D., HF Santos, P., Gravelding, H., Johnson, M. & Jamieson, J. P. (2022). A synergistic mindsets intervention protects adolescents from stress. Nature, 607(7919), 512-520. https://doi.org/10.1038/s41586-022-04907-7 - Crum, A. J., Jamieson, J. P., & Akinola, M. (2020). Optimizing stress: An integrated intervention for regulating stress responses. Emotion, 20(1), 120–125. https://doi.org/10.1037/emo0000670 - Lisää Alia Crumin tutkimuksia löydät mm. Standford Mind & Bodt Labin sivuilta: https://mbl.stanford.edu/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

149. Päiväkodin ja kodin yhteistyö lapsen eritasoisessa tuessa. Vieraana Miia Kekäläinen.

Julkaistu 13.5.2024

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin. Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita? - Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on? - Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä? - Miten lapsi pääsee tuen piiriin? - Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää? - Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten? Lisätietoja: Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa: - 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. - 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi? - 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa. - 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa? Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/lapsen-tuki-varhaiskasvatuksessa Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-tueksi/lapsen-tuki-varhaiskasvatuksessa JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen. Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024): https://www.jhl.fi/uutiset/ammattiliitto-jhln-kysely-paljastaa-varhaiskasvatuksessa-reilusti-yli-puolet-tukea-tarvitsevista-lapsista-jaa-ilman-valttamattomia-jarjestelyja/ JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta: https://www.jhl.fi/osallistu/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/varhaiskasvatus/ Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

148. Miten tunnistat manipuloinnin ja löydät omat rajasi? Vieraina Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja.

Julkaistu 29.4.2024

Oletko huomannut suostuneesi johonkin haluamattasi? Sinua on luultavasti silloin manipuloitu. Tämän jakson aiheena on haitallisen manipuloinnin tunnistaminen ja sille rajojen asettaminen. Tästä on hyötyä niin ihmissuhteissa kuin työpaikallakin. Jakson asiantuntijavieraina ovat Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi, tietokirjailija Nina Lyytinen sekä psykologi, valmentaja, tietokirjailija Satu Pihlaja.  He ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi (Atena 2024). Nina ja Satu käsittelevät muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mistä manipuloinnissa on kyse? - Miten manipulointi ilmenee erilaisissa ihmissuhteissa? - Miten voit huomata manipuloinnin? - Miten voit rajat asettamalla suojautua manipuloinnilta? Lisätietoja: Tilaa Ninan ja Satun kirja: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja.(Atena 2024): https://www.suomalainen.com/products/tunnista-manipulointi-ja-loyda-omat-rajasi Arvio kirjasta Psykologi-lehdessä (29.4.): Masters of Puppets – Miten meitä manipuloidaan: https://psykologilehti.fi/masters-of-puppets-miten-meita-manipuloidaan/ PsL Nina Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispyskologi. Hän on julkaissut Sirpa Pääkkösen kanssa kirjan Ole oma pomosi (Otava 2022). Hänen juontamansa Psykopodiaa-podcast on Suomen suosituin psykologiaa käsittelevä podcast. Lyytinen on Vuoden psykologi 2023. Nina työskentelee kouluttajana ja valmentajana. Lisäksi hän kirjoittaa Faktaan ja Kauppalehteen kolumneja, joissa hän jakaa näkemyksiään ja neuvojaan työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin. Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi. Nina Lyytinen LinkedIn:ssa @lyytinennina, X (Twitter) @lyytinennina, Instagram @psykopodiaa ja Facebook @psykopodiaa. PsL Satu Pihlaja on psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti ja valmentaja. Hän on aiemmin kirjoittanut teokset Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi (Atena 2018), Aikaansaamisen taika - työkirja (Atena 2019) ja Valinnan paikka (Atena 2021). Satu Pihlajan kotisivut: satupihlaja.com. Satu Pihlaja LinkedIn:ssa @satupihlajacoaching, Facebookissa @satupihlajacoaching ja Instagramissa @satupihlajacoaching. Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä: - 1. Narsismi työelämässä. - 8. Narsismi parisuhteessa. - 73. Rajojen asettaminen. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

147. Yhteys ja sen johtaminen. Vieraina Ilona Rauhala ja Ira Lange.

Julkaistu 15.4.2024

Usein työelämän ongelmien taustalla on sotkuinen tai pätkivä yhteys ihmisten välillä. Yhteydestä sekä sen ymmärtämisestä ja johtamisesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat psykologi (PsM), senior executive coach (MCC, ACTC), tietokirjailija, OK5 Oy:n toimitusjohtaja Ilona Rauhala ja TM, senior executive coach (PCC), OK5 Oy:n perustajaosakas Ira Lange. He ovat yhdessä Kimmo Kääriän ja Iikka Virkkusen kanssa kirjoittaneet aiheesta kirjan Yhteys avain johtamiseen (Alma Talent 2024). Tässä jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä yhteys tarkoittaa? - Miksi yhteys voi pätkiä ja olla sotkuinen? - Miten sotkuinen yhteys vaikuttaa työyhteisöön? - Miten katkenneen yhteyden voi korjata? Lisätietoja: Tilaa kirja: Yhteys avain johtamiseen. Ilona Rauhala, Ira Lange, Kimmo Kääriä, Iikka Virkkunen (Alma Talent 2024): https://www.ok5.fi/yhteys-avain-johtamiseen Yhteydestä voit lukea ja kuunnella lisää Yhteyden ytimessä podcastista ja blogista: https://www.ok5.fi/blog Ilona Rauhala verkkosivut: https://www.ilonarauhala.fi/ Ilona Rauhala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilonarauhala/ Ira Lange verkkosivut: https://www.iralange.fi/ Ira Lange LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iralange/ Ilona ja Iran yrityksen OK5:n verkkosivut: https://www.ok5.fi/ Jos pidit tästä jaksosta voisit lisäksi pitää myös näistä: - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. - 139. Miten luodaan hyvä työilmapiiri? - 106. Luottamus työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. - 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. - 10. Tunteet työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

146. Toivo ja kriiseistä selviytyminen. Vieraina Nina Lyytinen ja Eija Palosaari. (Psykopodiaa 5v!)

Julkaistu 1.4.2024

Reaktiomme kohtaamiimme ennakoimattomiin, äkillisiin kriiseihin tulevat ‘selkärangasta’. On luonnollista, että reagoimme kriiseihin. Toivolla on oleellinen rooli kriiseistä toipumisessa ja selviämisessä, niin sen kohdanneelle kuin häntä auttavalle ammattilaiselle tai läheiselle. Tämän Psykopodiaan 5-vuotisjuhlajakson aiheena on toivo ja sen merkitys kriiseistä selviämisessä. Jakson vieraina ovat psykologi (PsT), kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari sekä Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi (PsL), kriisi- ja traumapsykologian asiantuntija Nina Lyytinen. Juontajana toimii poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Nina ja Eija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kriisit ovat? - Miten traumat ja kriisit liittyvät toisiinsa psykologiassa? - Mitä toivo on ja mikä sen merkitys on kriiseistä toipumisessa? - Kuinka toivo näkyy kriisityössä? - Miten auttajat ja läheiset voivat vahvistaa toivoa? Jakson lopuksi Nina Lyytinen lausuu kirjoittamansa runon vaikeuksista selviämisestä Sergei Sokolevin pianomusiikin säestyksellä. Lisätietoja: Eija Palosaari on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 1994. Hän teki katastrofipsykologian alan väitöskirjansa Estonian uppoamisonnettomuudesta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai kirjastaan Lupa särkyä - kriisistä elämään vuonna 2008, jolloin hänet valittiin myös Vuoden psykologiksi. Eija Palosaaren verkkosivut: https://eijapalosaari.blogspot.com/p/etusivu.html Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. https://kirja.elisa.fi/ekirja/lupa-sarkya-kriisista-elamaan-0 (e-kirja, Elisa.fi) Nina Lyytinen on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 2011 työskenneltyään sitä ennen melkein 10 vuotta kriisityössä. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonin palestiinalaispakolaisten parissa vuodesta 2008 Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta. Hankkeet ovat keskittyneet resilienssin ja psykologisten selviytymiskeinojen vahvistamiseen jatkuvien kriisien keskellä. Vuoden psykologiksi Lyytinen valittiin 2023. Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi Lue Nina Lyytisen vapaaehtoistyöstä Libanonissa: Psykologien ääni sodan keskeltä (Psykologi-lehti 22.1.2024): https://psykologilehti.fi/psykologien-aani-sodan-keskelta/ Pitkä tie Vuoden psykologiksi (Psykologi-lehti 7.8.2023): https://psykologilehti.fi/pitka-tie-vuoden-psykologiksi/ Suomalainen psykologi Libanonissa – stressinsäätelylle on kysyntää (Psykologi-lehti 7.4.2020): https://psykologilehti.fi/suomalainen-psykologi-libanonissa-stressinsaatelylle-on-kysyntaa/ Tämä jakso pohjaa osin Eijan ja Ninan SPR:n Psykologien valmiusryhmän 30v-juhlaseminaarissa syksyllä 2023 pitämään esitykseen sekä esitelmän teemoista Päivi Tolosen tekemään haastatteluun SPR:n Avun maailma lehdessä: Ilman toivoa ei ole mitään (Avun maailma 4/2023, 15.11.2023): https://www.lehtiluukku.fi/lehti/avunmaailma/_read/04-2023/360245.html?p=20 Jos haluat tietää lisää kriisi- ja traumapsykologiasta sekä toivosta, niin kannattaa kuunnella nämä jaksot: - 130. Kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Atte Varis. - 30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Eija Palosaari. - 29. Resilienssi ja sopeutuminen muutoksiin. Nina Lyytinen. - 20. Traumat ja traumatisoituminen. Ferdinand Garoff. - 129. Traumat ja toipuminen. Sanna Isosävi. - 138. Toivo. Maaret Kallio. Ninan lausuman runon säesti Sergey Sokolov, Instagram: https://www.instagram.com/sokolov_jazz/ - SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus: https://www.punainenristi.fi/tyomme/valmiustyo-kotimaassa/psykologien-valmiusryhma/ - SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista: https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/ - SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti: https://rednet.punainenristi.fi/henkinentuki Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7: 09 - 2525 0111 https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/ PS: Olemme tehneet Psykopodiaa-jaksoja viisi vuotta. Psykopodiaalla on yli 33 000 seuraajaa, kuuntelijoita monin verroin ja kuuntelukertoja on lähes 2.5 miljoonaa. Jotain olemme ilmeisesti tehneet hyvin tai kiinnostavasti, mutta me kuulisimme tosi mielellään että mitä Laita meille ihmeessä palautetta, kehitysehdotuksia tai vaikka vaan ihan kehujakin - ihan mistä vaan tämän viiden vuoden ajalta → https://ninalyytinen.fi/palaute ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

145. Puhumattomuus parisuhteessa. Vieraina Riina Nissinen ja Laura Huuskonen.

Julkaistu 25.3.2024

Puhumattomuus parisuhteessa voi olla todella kipeä tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten hyvinvointiin. Tämän taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, kuten kommunikaatio-ongelmia, pelkoja, traumoja, epävarmuutta tai temperamenttieroja. Kuitenkin yhteinen halu ja sitoutuminen toisen parempaan ymmärtämiseen voivat avata tien uudelle yhteydelle ja syvemmälle molemminpuoliselle ymmärrykselle. Puhumattomuuden taustalla piileviä haasteita on mahdollista käsitellä yhdessä tai ammattilaisen avulla ja rakentaa vahvempaa ja kestävämpää suhdetta. Puhumattomuudesta parisuhteessa psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina keskustelemassa ovat asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen ja asiantuntija, seksuaalineuvoja Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:sta. Nina, Riina ja Laura käsittelevät jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi puhuminen on tärkeää parisuhteessa? - Mistä puhumattomuus voi kertoa? - Mitä syitä puhumattomuuden taustalla voi olla? - Miten parin varhaiset ihmissuhteet ja temperamenttierot ilmenevät puhumattomuuden taustalla? - Miten turvallisuuden tunne parisuhteessa vaikuttaa puhumattomuuteen? - Miten pari voi purkaa puhumattomuuden muuria ja rakentaa uutta tapaa puhua ja olla yhteydessä? Lisätietoja: Harjoituksia puhumisen tueksi (Parisuhdekeskus Kataja ry) löydät täältä: https://parisuhdekeskus.fi/harjoitukset/ Parisuhdekeskus Kataja ry:n verkkosivut: https://parisuhdekeskus.fi/ Väestöliitön kautta on saatavilla maksuttomia palveluja parisuhdekysymyksiin: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/vaestoliiton-maksuttomat-palvelut-parisuhdekysymyksiin Kirkon perheneuvonnan sivut: https://evl.fi/apua-ja-tukea/ihmissuhteet/kirkon-perheneuvonnan-yhteystiedot/ Kriisikeskusten kautta voitte saada myös apua vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/ Jos pidit tästä jaksosta voisit pitää myös näistä: - 134. Turvallisuus parisuhteessa. Vieraana Suvi Laru. - 124. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 108. Tunne hyvä parisuhde. Vieraana Maaret Kallio. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen. - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

144. Ylisukupolvinen tarinasi – taakka vai turva? Vieraana Aino Juusola.

Julkaistu 11.3.2024

Kannamme jokainen mukanamme ylisukupolvisia tarinoita, jotka voivat tukea meitä tai olla meille taakkana. Tämän jakson aiheena ovat ylisukupolviset tarinat ja se miten ne voivat tuoda meille turvaa - tai taakan kannettavaksemme. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Aino Juusola. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023). Nina ja Aino käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kannamme mukanamme menneiltä sukupolvilta? - Mikä merkitys erilaisilla tarinoilla on oman menneisyytemme tutkimiselle? - Millaisia taakkoja siirrämme sukupolvelta toiselle? - Miten ylisukupolvisen taakan siirtämistä voi välttää? - Milloin ylisukupolvinen tarina tuo tukea ja turvaa? - Mikä aiheuttaa ylisukupolvista häpeää? - Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa kantavansa ylisukupolvista taakkaa? Lisätietoja: Aino Juusola on psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti, joka on erikoistunut mm. traumojen hoitoon. Hän on toiminut myös 10 vuotta oikeuspsykologian kentällä, tehnyt tutkimusta, sekä ollut tuomassa Suomeen traumafokusoituja hoitomalleja. Hän on aikaisemmin julkaissut kirjan Jutellaanko — Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita (2021) ja ollut mukana kirjoittajana mm. teoksissa Seksuaaliväkivaltatyön perusteet ja Traumatisoituminen ja perhesuhteet. Hän on Suomen toinen sertifioitu TF-KKT- mallin kouluttaja. Tilaa Aino Juusolan kirja Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023): https://kirjapaja.fi/kirjailijat/juusola-aino/ Aino Juusola Instagramissa: https://www.instagram.com/aino.juusola/ Aino Juusola LinkedIn:ssa: https://fi.linkedin.com/in/aino-juusola-419a31a0 ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

143. Turvaa tunnetartunnasta. Vieraana Anna Peltola.

Julkaistu 26.2.2024

Tunteet kulkevat mukanamme eri tilanteisiin. Varsinkin voimakkaat ja ahdistavat tunteet tarttuvat helposti ja nopeasti. Koemme näitä esimerkiksi muutostilanteissa. Onneksi myös turvallisuuden tunteita voi tartuttaa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana tunnetartunnoista erityisesti hankalia tunteita herättävissä muutos-ja kriisitilanteissa keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Anna Peltola. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024). Empatian avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan. Koemme heijastuksia toisten tunteista. Luemme sanatonta viestintää. Voimme rauhoittaa itseämme ja siten myös luoda turvaa toiselle.  Nina ja Anna pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunta on? - Miksi tunteet tarttuvat? - Kuinka vastavuoroista tunnetartunta on? - Miten tunnetartunta ilmenee muutos- ja kriisitilanteissa? - Miten tunteita voi säädellä ja johtaa muutostilanteissa? - Miten omia tunteita voi säädellä? Lisätietoja: Tilaa Anna Peltolan kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024): https://www.tuumakustannus.fi/7386.html Anna Peltola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anna-peltola-42b6179/ Anna Peltola Instagramissa: https://www.instagram.com/anna.peltola/ Lue Anna Peltolan haastattelu (HS 19.2.2024 – €): Tartunnan voima: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010205893.html Anna Peltola oli vieraana myös jaksossa 112. Tunnetartunta. Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä: 10. Tunteet työelämässä. 85. Vaikeat tunteet työelämässä. 140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

142. Innostus hukassa? Miten löytää kipinä uralla uudelleen? Vieraana Jarkko Rantanen.

Julkaistu 12.2.2024

Maistuuko työsi puulta? Oletko kadottanut innostuksesi työhösi? Moni pohtii samaa. Innostusta ja iloa työhön voi löytää monesta asiasta. Mitä olet menettänyt, jos innostuksesi on kadonnut? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana innostuksesta työhön ja kadonneen innostuksen löytämisestä uralla uudelleen keskustelemassa on psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantanen. Jaksossa Nina ja Jarkko pohtivat mm seuraavia kysymyksiä: - Mitä innostus on työssä? - Mikä nykyajassa saa monet pohtimaan työn merkitystä? - Mistä huomaa, jos oma työ ei enää innosta? - Mikä syö työn imua ja innostusta työhön? - Miten innostuksen työhön voi palauttaa? Vai voiko? Lisätietoja: Jarkko Rantanen on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja. - Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jarkko-rantanen-89b2a510/ - Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut: https://www.emergywork.com/ Tutkimushankkeita tunteiden vaikutuksesta töissä, joissa Jarkko Rantanen on ollut mukana: - TUNTO - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa: https://tuntojy.wordpress.com/ - TUNTO2 - Tunnetoimijuus strategian toteuttamisen tukena: https://www.aalto.fi/fi/tiedon-ja-innovaatioiden-tutkimuskeskus-ckir/tunto2-tunnetoimijuus-strategian-toteuttamisen-tukena Jarkon kirjoja tunteista: - Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020. - Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. - Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. - Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. Jos tämä jakso herätti ajatuksia, voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: - 51. Työuupumus siviiliuupumus vai uupumus.  - 63. Työn imu - 95. Miten voit selkiyttää elämäsi suuntaa?  - 1 09. Moniosaaminen.  - 117. Elämänmuutos mielessä? Jarkko Rantanen on vieraana myös jaksoissa: - 10. Tunteet työelämässä. - 81. Miten antaa parempaa palautetta? - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

141. Täysillä tyttö – Miten tuet tytön itsetuntoa? Vieraana Riikka Riihonen.

Julkaistu 29.1.2024

Tyttöjen mielenhyvinvointi on koetuksella aikamme erilaisten odotusten ja paineiden ristitulessa. Miten voimme vanhempina ja aikuisina tukea tyttöjen itsetuntoa ja identiteettiä? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tyttöjen mielenhyvinvoinnista ja itsetunnon tukemisesta keskustelemassa on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024). Nina ja Riikka pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Miten tytöt voivat Suomessa tällä hetkellä? - Miten yhteiskunnan, median ja meidän kaikkien asenteet ja sosiaalinen paine vaikuttavat tyttöihin? - Millaisia rajoja ja ‘raameja’ tytöille asetetaan? - Millaisia seurauksia näistä voi olla tyttöjen itsetunnolle ja oman identiteetin muodostumiselle? - Miten vanhemmat ja aikuiset voivat tukea tytön itsetuntoa ja identiteettiä? Lisätietoja: Riikka Riihonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti ja lääketieteen tohtori. Päivätyössä hän on TAYS lastenpsykiatrian neuropsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri. Viime vuosina Riikka on ollut erityisen kiinnostunut tunnesäätelyn ja aggressio-oireiden hoitamisen ohella lastenpsykiatrisen avohoidon kehittämisestä sekä kehitykseltään erityisten lasten tukemisesta ja palvelujärjestelmän rakentamisesta. Riikka on osallistunut useiden oppaiden ja kirjojen kirjoittamiseen (viimeksi Kuinka kiukku kesytetään 2020, Aada ja kiukkuleijona 2020), sekä tekee yhteistyötä monien alan toimijoiden kanssa. Hän myös tekee Lääkärilehteen referaatteja alan tutkimusartikkeleista. Harrastuksenaan hän jakaa tietoa mielenterveyden kysymyksistä Instagramissa ja Vanhemmuuden hyvä boogie -blogissaan. Riikka Riihosen kirjan ‘Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää’ voit tilata verkosta: https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/taysilla-tytto/4819804 https://www.tunnetaitojalapselle.fi/Riikka-Riihonen/T%C3%A4ysill%C3%A4-tytt%C3%B6.html Riikka Riihonen Instagramissa: https://www.instagram.com/lastenpsykiatri_riikkariihonen/ Riikka Riihonen X:ssa / Twitterissa: https://twitter.com/RiikkaRiihonen Riikka Riihonen Threadsissa: https://www.threads.net/@lastenpsykiatri_riikkariihonen Vanhemmuuden hyvä boogie -blogi: https://riikkariihonen.com/ Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine -podcast: https://open.spotify.com/show/6UilKR0yxIn4VG5RPcceyn Riikka Riihonen oli vieraana myös jaksossa: 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Lasten ja nuorten hyvinvointia käsitellään myös jaksossa: 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi? Itsetuntoa ja identiteettiä pohditaan mm. jaksoissa: 14. Itsetunto ja sen vahvistaminen 75. Kenen elämää elät? 100. Itsetunto ja hyväksyvä suhtautuminen itseen. 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. Tässä jaksossa mainittuja muita teemoja käsitellään jaksoissa: 17. Huijarisyndrooma. 45. Myötätuntoinen kehosuhde ja kehopositiivisuus. 73. Rajojen asettaminen. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. Vieraana Pekka Tölli.

Julkaistu 15.1.2024

Toiselle antamallamme arvostuksella, arvostavalla kohtaamisella on suuri merkitys. Perustarpeitamme on tulla huomioiduksi, nähdyksi ja arvostetuksi - omana itsenämme. Tämän jakson aiheena on arvostus, arvostuksen osoittaminen ja arvostuksen psykologia. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi, Pekka Tölli. Pekka on kirjoittanut aiheesta kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa (Tammi, 2024). Nina ja Pekka pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mistä arvostuksessa on kyse psykologiassa?  - Miksi arvostuksen kokemus on tärkeää meille? - Miten voit osoittaa arvostusta - ja ottaa sitä vastaan? - Mitä vaikeuksia näihin voi liittyä? - Mitä arvostusvaje tarkoittaa? - Mitä me kaikki voimme tehdä vähentääksemme arvostusvajetta? Lisätietoja: Osta Pekan kirja Minä näen sinut - arvostuksen psykologiaa (Tammi 2024): https://kirja.fi/collections/pekka-tolli/products/mina-naen-sinut-9789520454135 Pekka Tölli LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/pekkatolli/ Pekka Töilli Instagramissa: https://www.instagram.com/petolli/ Pekka Tölli oli aiemmin vieraana suositussa jaksossa: - 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. Yksinäisyyttä ja näkymättömyyden kokemusta käsitellään jaksoissa: - 10. Yksinäisyys. Vieraana Niina Junttila.  - 113. Yksinäisyydestä - yksin ja yhdessä. Vieraana Cup of Therapy. Palautteen voi antaa arvostavasti. Vinkkejä palautteen antamiseen voit kuunnella jaksosta: - 81. Miten antaa parempaa palautetta? Vieraana Jarkko Rantanen. Lukuvinkkejä aiheesta ja sen ympäriltä: - Grant, Adam. Anna ja ota: miksi voit menestyä parhaiten muita auttamalla. (Viisas Elämä 2017). - Junttila, Niina. Yksinäisyyden monet kasvot. (Tammi 2022). - Pietikäinen, Arto. Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC. (Duodedicm 2022). - Rosenberg, Marshall B. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus: nonviolent communication (NVC) (Viisas Elämä 2019).  - Waldinger, Robert & Marc Schulz. Onnellisen elämän salaisuus. (WSOY 2023). - Baumeister, R. F., & Leary, M. R. (2007). The need to belong: Desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. In: Rita Zukauskiene (ed) Interpersonal development, 57-89. Routledge, London. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

139. Hyvä työilmapiiri - miten se luodaan? Vieraana Marja-Liisa Manka.

Julkaistu 8.1.2024

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Onko teillä mukava ja innostavaa tehdä töitä? Tämän jakson aiheena on hyvä työilmapiiri ja sen luominen. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi hyvä työilmapiiri on tärkeää? - Mistä se koostuu? - Mikä tukee hyvän työilmapiirin syntymistä? - Entä mikä heikentää työilmapiiriä? - Miten voit itse luoda hyvää työilmapiiriä työpaikallasi? Lisätietoja: Tunteista ja tunteiden tarttumisesta myös työpaikalla voit kuunnella lisää jaksoista: - 112. Tunnetartunta. - 10. Tunteet työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. Näiden lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: - 106. Luottamus työelämässä. - 63. Työn imu. - 39. Yrityskulttuurin johtaminen. Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011. Marja-Liisa Manka on kirjoittanut myös tietokirjoja, joista viimeisimmät ovat: - Työhyvinvointi (uudistettu painos 2023, AlmaTalent) yhdessä Marjut Mankan kanssa - Elämänilon jäljillä. Tunne juuresi- vaikuta elämääsi (Basam Books 2022, äänikirjana 2023 - Stressikirja, mistä virtaa? (2015, Talentum) - Työnilo (Sanoma Pro, 2013) Marja-Liisa Mankan verkkosivut: https://docendum.fi/ Marja-Liisa Manka X / Twitter: https://twitter.com/MarjaLiisaManka Marja-Liisa Manka Instagram: https://www.instagram.com/marjaliisamanka/ Marja-Liisa Manka Linkedin: https://www.linkedin.com/in/marja-liisa-manka-8a621a6/ Marja-Liisa Manka Facebook: https://www.facebook.com/marjaliisa.manka Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Kiinnostaako työilmapiirin parantaminen? Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

138. Toivo. Vieraana Maaret Kallio (uusinta).

Julkaistu 25.12.2023

Toivo on elämän perusvoimavara. Tarvitsemme toivoa, jotta voimme pysähtyä sen äärelle, mikä elämässämme on tärkeää ja merkityksellistä. Toivon avulla uskallamme ottaa tarpeellisia riskejä elämässä tavoitteisiimme pyrkiessä - ja myös siihen, että hakeudumme tarvittaessa avun äärelle. Toivo auttaa meitä kohtaamaan ja käsittelemään elämän vaikeitakin asioita. Tässä jaksossa vieraanani on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Keskustelemme Maaretin kanssa toivosta ja siitä, mikä merkitys toivolla on hyvinvointiimme. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Voimana toivo. Toivo on keskeinen tekijä toipumisessa sekä oman epätäydellisyytemme ja keskeneräisyytemme sietämisessä ja hyväksymisessä. Toivoon kuuluu kipeiden asioiden ja epämukavien tunteiden kohtaamista, mutta myös niiden keinojen löytämistä, jotka rauhoittavat kehoa ja mieltä ja jotka tuovat turvan tunnetta. Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä toivo on? Mihin toivoa tarvitaan? - Mitä on epätoivo ja toivottomuus? - Mikä on toivon merkitys itsekriittisyydessä ja vaikeissa elämänkokemuksissa? - Mitä tapahtuu, jos menettää toivon? - Miten toivoa voi itsessään vahvistaa? Jakso on alunperin julkaistu 7.6.2020. Jakson linkit: - Maaret Kallion websivut: https://www.maaretkallio.com - Maaret Kallio: Voimana toivo, WSOY, 2020. https://www.wsoy.fi/kirja/maaret-kallio/voimana-toivo/9789510445471 - Maaret Kallion omia mietteitä vierailusta ja jaksosta: https://www.maaretkallio.com/2020/06/08/psykopodiaa-podcast-voimana-toivo/ - Maaret Kallio Facebook: https://www.facebook.com/lujastilempea/ - Maaret Kallio Instagram: https://www.instagram.com/maaretkallio/ - Maaret Kallio Twitterissä: https://twitter.com/MaaretK - Maaret Kallio Linkednissä: https://www.linkedin.com/in/maaret-kallio-025a0447/ Maaret Kallio oli vieraana myös jaksossa 108. Tunne hyvä parisuhde. ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

137. Miten teet hyvää työtä työnteon murroksessa? Vieraana Merja Ranta-aho.

Julkaistu 11.12.2023

Kaupallinen yhteistyö: Elisa. Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie. Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus. Nina ja Merja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten työn tekeminen ja sen paikka ovat muuttuneet? - Miten nämä vaikuttavat siihen, miten teemme työmme hyvin? - Millaisia riskejä muutoksiin liittyy? - Mitä työssä onnistuminen vaatii sekä työntekijöiltä että johdolta? Lisätietoja: Merja Ranta-aho LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/merjarantaaho/ Merja Ranta-aho X / Twitterissa; https://twitter.com/merjara Lue lisää Merjan ajatuksista digitaalisesta työpaikasta: Helsingin Sanomat (€): Suuryrityksen hr-johtaja: ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskusteluun, onko pakko tulla toimistolle vai ei”: https://www.hs.fi/talous/art-2000009800143.html Elisa.fi: Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa: https://yrityksille.elisa.fi/ideat/digitalisaatio-datatalous-ja-tekoaly-muuttavat-tyon-tekemisen-tapaa/ Elisa.fi: Hybridityön johtaminen - parhaat toimintatavat: https://yrityksille.elisa.fi/ideat/hybridityon-johtaminen-parhaat-toimintatavat/ Jos työtyytyväisyys ja työn tuottavuus on sinulle ajankohtainen aihe, voit lukea lisää digitaalisen työpaikan kokonaisuudesta Elisan sivuilta: Elisa.fi/digityo. Elisa.fi: Näin digitaalinen työpaikka toimii Elisalla: https://yrityksille.elisa.fi/ideat/nain-digitaalinen-tyopaikka-toimii-elisalla/ Digitaalisen työpaikan tarkistuslista: https://cloud.viestinta.elisa.fi/download?MaterialID=digitaalinentyopaikka Tutustu digitaaliseen työpaikkaan, Elisa Showroom: https://cloud.viestinta.elisa.fi/showroom-digitaalinen-tyopaikka Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa perustuu jatkuvaan oppimiseen ja osaavaan sekä muutoskykyiseen henkilöstöömme. Olemme jo vuosia edistäneet toimitilojamme, työskentelykulttuuria ja -välineitämme tukemaan turvallista ja yhdenvertaista työhyvinvointia niin fyysisissä kuin virtuaalisessa työskentelyssä. Syrjimättömyys, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Keskeisiä teemoja meille ovat myös monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat meille keskeisiä teemoja ja teemme pitkäjänteistä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Elisalla olemme sitoutuneita työyhteisöön, joka rohkaisee kaikkia oppimaan, jakamaan näkökulmiaan ja kehittämään työtään. Meille on tärkeää, että jokainen voi olla aito oma itsensä ja tuntea, että hän on tervetullut Elisalle juuri sellaisena kuin on. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

136. Vanhemman traumahistoria ja vanhemmuus. Vieraana Sanna Isosävi.

Julkaistu 27.11.2023

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast: https://open.spotify.com/show/7DtdKZZf1vWJ3r3oDf7u5k?si=bea65483c83b4f8d – LISÄTIETOJA: Vanhemmille: Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: https://traumaterapiakeskus.com/apua-vanhemmuuteen/ Perinataalimielenterveys ry, perheille: https://www.perinataalimielenterveys.fi/perheille/ Mielenterveystalon omahoito-ohjelma, traumakokemusten vaikutus: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/raskaus-ja-vauva-ajan-mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/omien-traumakokemusten-vaikutus Ensi- ja turvakotien liiton lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite: https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/etl_lapsuuden_kokemuksilla_on_valia2019 Ensi- ja turvakotien liitto: https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/ Äidit irti masennuksesta ry: https://aima.fi/ Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liiton Vaativan vauvatyön käsikirja: https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/etl_vauvatyo-kasikirja_2020 Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/ Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry: https://varhaisenvuorovaikutuksenpsykoterapia.yhdistysavain.fi/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

135. Mikä työssä uuvuttaa? Vieraina Jari Hakanen ja Minja Koskela.

Julkaistu 20.11.2023

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista? Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela. Suomalaisten työhyvinvoinnti on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä. Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla? Lisätietoa: Jari Hakanen X (Twitter): https://twitter.com/jari_hakanen Jari Hakanen LinkedIn: Linkedin.com/in/jari-hakanen-7944a612/ Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi) TTL:n kehittämän työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi) Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta. Minja Koskela Instagram: https://www.instagram.com/minjakoskela/ Minja Koskela X (Twitter): https://twitter.com/minjakoskela Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fi Työuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno. Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

134. Turvallisuus parisuhteessa. Vieraana Suvi Laru.

Julkaistu 7.11.2023

Turvallisuuden tunne ja turvan kokemus on perustarpeitamme. Parisuhteessa turvallisuuden kokemuksessa oleellista on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, kaikkien ominaisuuksiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään. Tämän jakson aiheena on turvallisuus parisuhteessa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru. Turvallisuuden tunne parisuhteessa on moniulotteista. Joskus turvallisuuden tunnetta voi olla jopa vaikeaa tunnistaa. Haastavissakin tilanteissa turvallisessa parisuhteessa säilyy tasa-arvo kumppaneiden välillä. Molempien ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä, ja niille täytyy olla tilaa tulla ilmaistuksi ja kuulluksi. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin. Nina ja Suvi käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten turvallisuus tai sen puute näyttäytyvät parisuhteessa? - Mikä aiheuttaa turvattomuutta parisuhteessa? - Miten luottamus ja mustasukkaisuus liittyvät turvallisuuden tunteeseen? - Miten turvallisuuden tunnetta parisuhteessa voi vahvistaa? –– Kaupallinen yhteistyö, Tradeka: Kuuntele ‘Ei pelkkää puhetta’ -podcast Spotifysta: https://open.spotify.com/show/7JEwkpgu03MFbkas6wS7pX?si=0b54c545349d406b Tradekan verkkosivut: https://www.tradeka.fi/ Tradekan vastuullisuusraportti 2022: https://www.tradeka.fi/sites/default/files/2023-03/230314-Tradeka-Vastuullisuusraportti-2022.pdf –– Lisätietoja ja linkkejä: Suvi Laru on laillistettu psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja ammatillinen opettaja, joka työskentelee Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtajana. Suvi edistää työssään työhyvinvointipainotteista johtajuutta ja hänen intohimona työssään on kaikenlaisten parisuhteiden hyvinvoinnin edistäminen. Suvi on toiminut 25-vuotisella työurallaan pitkään järjestöissä, yritysmaailmassa, erikoissairaanhoidossa sekä kuntasektorilla ja hänellä on lukuisia luottamustehtäviä sekä työssä että vapaa-ajalla. Suvi Laru LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/suvi-laru-94085099/ Suvi Laru X: https://twitter.com/LaruSuvi Suvi Laru Facebook: https://www.facebook.com/profile.php?id=100011165880703 Parisuhdekeskus Kataja ry verkossa: https://parisuhdekeskus.fi/ Parisuhdekeskus Kataja ry X:ssa: https://twitter.com/Kataja_ry Parisuhdekeskus Kataja ry Facebook: https://www.facebook.com/parisuhdekeskus Parisuhdekeskus Kataja ry Instagram: https://www.instagram.com/parisuhdekeskuskataja/ Parisuhdekeskus Kataja ry Linkedin: https://www.linkedin.com/company/parisuhdekeskus-kataja-ry/ Parisuhdekeskus Katajan nuorille aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamisen hanke Asiaa ihmissuhteista: https://parisuhdekeskus.fi/hankkeet/ Asiaa ihmissuhteista Instagram: https://www.instagram.com/asiaaihmissuhteista/ Asiaa ihmissuhteista TikTok: https://www.tiktok.com/@asiaaihmissuhteista Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/ Naisten Linja ry: https://naistenlinja.fi/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

133. Monikulttuurisuus työpaikalla. Vieraina Neleah Kagiri ja Sanni Haapasalmi.

Julkaistu 23.10.2023

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Monikulttuurisuus tuo työpaikoille erilaista ja uutta ajattelua, joka rikastuttaa ideointia. Uuden ja tuntemattoman kohtaaminen voi herättää epävarmuutta, pelkoakin. Näin voi olla työntekijällä, joka saa ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisen työkaverin - ja myös maahanmuuttajalla, joka tulee uuteen työpaikkaan ja -porukkaan uudessa kotimaassaan. Työpaikoilla eivät kuitenkaan kohtaa kulttuurit vaan ihmiset. Monikulttuurisuudesta työpaikalla psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Neleah Kagiri ja Espoo Cateringin kiertävä palveluvastaava ja työsuojeluvaltuutettu Sanni Haapasalmi. He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä monikulttuurisuus työelämässä on? - Mitä monikulttuurisuus tuo työpaikoille? - Mitä pelkoja ja huolia toisesta kulttuurista tulevan työkaverin kohtaamiseen voi liittyä? - Miten johdon tulisi huomioida monikulttuurisuus työpaikalla? - Miten itselle uudesta kulttuurista tuleva työkaveri kannattaa kohdata? Lisätietoa: Neleah Kagiri on JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija. Hänen työnään on kouluttaa ja tuoda tietoa maahanmuuttajajäsenille JHL:n toiminnasta ja tukea heitä työelämässä Suomessa. Neleah on työskennellut aiemmin sosiaalialoilla sosiaaliohjaajana erityisesti maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen edistämisessä. Maahanmuuttajat, kotouttaminen ja ihmisten kannustaminen ja tukeminen ovat lähellä Neleahin sydäntä. Sanni Haapasalmi työskentelee Espoo Catering Oy:n kiertävänä palveluvastaavana ja työsuojeluvaltuutettuna. Espoo Catering on ylpeä monikulttuurisesta työympäristöstään. JHL:n maahanmuuttajatoiminta on monipuolista ja sitä järjestetään ympäri Suomen. Tervetuloa mukaan ammattiliitto JHL:n toimintaan! Lue lisää JHL:n maahanmuuttajatoiminnasta: On ilo ja ylpeys, että ammattiliitto avautuu maahanmuuttajille (Motiivi-lehti 7.10.2022): https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/jhln-maahanmuuttajaverkosto-laajeni-ita-suomeen-puheenjohtaja-wendy-savolainen-on-ilo-ja-ylpeys-etta-ammattiliitto-avautuu-maahanmuuttajille/ Osallistu JHL:n maahanmuuttajatoimintaan: https://www.jhl.fi/osallistu/maahanmuuttajat/ Liity JHL:n jäseneksi: https://www.jhl.fi/jasenyys/liittyminen/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

132. Ystävyys, aikuisena. Vieraana Katri Laine.

Julkaistu 9.10.2023

Ystävyys on tärkeä ihmissuhde, jossa on luottamusta ja vastavuoroisuutta. Se on psykologisesti turvallinen ihmissuhde, missä on miellyttävä olla. Ystävän kanssa voi kokea olonsa turvalliseksi ja olla oma itsensä. Ystävyyssuhteet tukevat sekä somaattista että henkistä hyvinvointia. Tämän jakson aiheena on ystävyys ja ystävyyssuhteet aikuisena. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine. Nina ja Katri käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä eroja lasten, nuorten ja aikuisten ystävyyssuhteiden välillä on? - Miten ystävyyssuhteita voi luoda aikuisena? - Millaisia haasteita ystävyyssuhteisiin voi liittyä aikuisena? - Miten haasteita voi ratkoa? - Mistä syistä ystävyyssuhteet katkeavat? - Milloin ne kannattaa katkaista? - Miten ystävyyttä voi vaalia ja ylläpitää? – Kaupallinen yhteistyö, Suomen Palloliitto: Kuuntele ‘Nyt puhuu valmentaja' -podcast Spotifysta: https://open.spotify.com/show/00gymUOOyLiEkyI7dtYmSj – Lisätietoja ystävyydestä: Katri Laine LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Katri oli Ninan haastateltava Ninan toimittamassa Ylen ‘Näin minua manipuloidaan’ -podcastin jaksossa: 1: Manipuloiva ystävä, joka haluaa aina hyötyä. https://areena.yle.fi/podcastit/1-65448781 Yksinäisyyttä käsitellään jaksoissa 11. Yksinäisyys ja 12. Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Molemmissa vieraana on kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila. Katri viittasi jaksossa näihin juttuihin ja tutkimuksiin: Suuret ikäluokat, ystävyys ja isovanhemmuus (Väestöliitto): https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/suuret-ikaluokat-ystavyys-ja-isovanhemmuus/ Ystävystyminen on muutakin kuin sattumaa – tällaisia ovat ystävyyssuhteet tutkimusten mukaan (Yle): https://yle.fi/a/74-20017597 Tässä vielä lisälinkkejä ystävyydestä: Ystävyystaitoja voi kehittää (Mieli ry): https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/ystavyystaitoja-voi-kehittaa/ Jäitkö aikuisena ilman ystäviä? ”Sosiaalisessa aikataulussa” parisuhde jyrää kaiken edelle (HS.fi €): https://www.hs.fi/tiede/art-2000008945356.html ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

131. ADT - itseaiheutettu keskittymishäiriö. Vieraana Mona Moisala.

Julkaistu 25.9.2023

Pystytkö keskittymään töihisi tai askareisiisi? Karkaako huomiosi ja tarkkaavaisuutesi helposti muualle, kun pitäisi keskittyä pitkäjänteisesti? Tämän jakson aiheena on itseaiheutettu keskittymishäiriö eli ADT - attention deficit trait. Asiantuntijavieraanani on Mona Moisala. Mona on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Nykyään Mona toimii kouluttajana ja luennoijana, ja hän auttaa ihmisiä tekemään työtään aivoystävällisemmin. Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä itseaiheutetulla keskittymiskyvyn ongelmalla tarkoitetaan? - Miten ADT näkyy arjessa, työssä tai opinnoissa? - Mistä ADT johtuu? - Miten itseaiheutettu keskittymiskyvyttömyys eroaa esimerkiksi ADHD:stä tai ADD:stä? - Miten kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa? Lisätietoja: Mona Moisalan verkkosivut: monamoisala.com. Mona Moisala Instagramissa: @monamoisala. Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirja: Keskittymiskyvyn elvyttämisopas (Tuuma 2018): https://www.tuumakustannus.fi/Minna-Huotilainen/Keskittymiskyvyn-elvytysopas.html Lisätietoa ADT:sta: Mielenterveystalo.fi: Mikä on ADT? https://www.mielenterveystalo.fi/fi/neuropsykiatriset-vaikeudet/mika-adt YTHS: ADHD vai sittenkin ADT? https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/keskittyminen/adhd-vai-sittenkin-adt/ Aivotyön ergonomiaa ja sen parantamista käsitellään jaksossa 18. Sujuvampaa aivotyötä.  Jos pohdit oman keskittymiskykysi haasteita ja sitä, onko niiden taustalla kenties ADHD, kannattaa kuunnella jakso 91. ADHD aikuisella. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

130. Kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Vieraana Atte Varis.

Julkaistu 11.9.2023

Kriisit ovat ennakoimattomia, yllätyksellisiä tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kärsimystä melkein kaikille meistä. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen äkillinen sairastuminen, uhka-ja väkivaltatilanteet, onnettomuudet, ero parisuhteessa ja irtisanominen. Tämän jakson aiheena on kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on työterveyspsykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja organisaatiokonsultti Atte Varis. Hän on Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, jonka puitteissa hän johtaa akuutin kriisityön suuronnettomuustilanteita. Äkilliset kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. On luonnollista että reagoimme niihin. Ihmisten kyvyissä sietää ja tavoissa reagoida kriiseihin on sekä yksilöllisiä eroja että samankaltaisuutta. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi reagointiin vaikuttaa tapahtuman luonne ja voimakkuus. Tässä jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä äkillinen kriisi tarkoittaa psykologiassa? - Miten eri tavoin reagoimme äkillisiin kriiseihin? - Millaiset tekijät vaikuttavat reaktioiden voimakkuuteen ja kestoon? - Millaista tukea ja kriisityötä akuuteissa kriiseissä on tarjolla? - Mikä auttaa kriiseistä ja suuronnettomuuksista selviämistä? - Miten läheiset voivat tukea kriisin kokenutta? - Miten pitää huolta itsestä kriisin keskellä? Lisätietoja: Atte Variksen verkkosivut: www.crowsolutions.fi Atte Variksen haastattelu SPR:n psykologien valmiusryhmästä Psykologi-lehdessä (27.12.2019): https://psykologilehti.fi/aina-valmiina-onneksi-te-tulitte/ SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus: https://www.punainenristi.fi/tyomme/valmiustyo-kotimaassa/psykologien-valmiusryhma/ Lue SPR:n valmiustyöstä Suomessa: https://www.punainenristi.fi/tyomme/valmiustyo-kotimaassa/ SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista: https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/ SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti: https://rednet.punainenristi.fi/henkinentuki ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

129. Traumat ja toipuminen. Vieraina Teemu Vesterinen ja Sanna Isosävi.

Julkaistu 4.9.2023

Traumat koskettavat monia meistä, joko suoraan tai läheistemme kautta. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Kaikki vaikeatkaan tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi. Meillä on myös paljon voimavaroja ja keinoja käsitellä ja hoitaa traumoja. Tämän jakson aiheena ovat trauma ja traumatisoituminen - ja se miten puhuminen, jakaminen, komiikka ja nauraminen voivat olla apuna traumojen käsittelyssä. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi, sekä stand up -koomikko Teemu Vesterinen, jonka syyskuussa 2023 käynnistyneen kiertueen aiheen ja nimenä on Trauma. Teemu Vesterinen on tehnyt stand up -komiikka yli 20 vuotta. Teemu on toiminut myös käsikirjoittajana ja esiintyjänä televisiossa mm. Uutisvuodossa ja Noin viikon uutiset -ohjelmassa. Teemua voi kuulla myös Yle Areenassa Hauskaa maailmanloppua -podcastissä. Sivutyönään Teemu tekee myös TRE-ohjaajan töitä. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä traumalla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten trauma ja sen oireet ilmenevät? - Miten ja miksi Teemu tekee komiikkaa juuri traumasta? - Millaisia rooleja nauramisella ja puhumisella voi olla trauman käsittelyssä? - Millainen merkitys yksilön omilla voimavaroilla, läheisillä ja ammattiauttajilla on traumasta toipumisessa? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua? Lisätietoja: Jos painit juuri nyt traumaattisten tapahtumista selviämisen kanssa, Mieli ry tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/ Mieli ryn kriisipuhelin päivystää 24h: 09 2525 0111 Punaisella ristin sivuilta voit lukea henkisestä selviytymisestä kriisitilanteissa: https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/nain-selviat-henkisesti-kriisitilanteessa/ Viimeisimpään tietoon kriisi- ja traumatyöstä voit perehtyä Traumaterapiakeskuksen ja Psykologiliiton järjestämässä valtakunnallisessa Kriisi- ja traumakonferenssissa Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja etänä 9.-10.11.2023. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita esityksiä esimerkiksi vakavan traumatisoitumisen, hoidon ja psykoterapian, resilienssin, rasismin, lapsien ja perheiden, kriisityön ja pakolaisuuden näkökulmasta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteesta: www.kriisijatraumakonferenssi.fi Traumaterapiakeskus: https://traumaterapiakeskus.com/ Teemu Vesterisen sivuilta löydät keikkakalenterin ja tavat ostaa liput Teemu Trauma-kiertueen keikoille: https://www.teemuvesterinen.com/ Teemu Vesterinen Facebook: https://www.facebook.com/standupkoomikkoteemuvesterinen Teemu Vesterinen Instagram: https://www.instagram.com/vesterisenteemu/ Jaksossa mainitusta EMDR-terapiasta voit lukea lisää Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta: https://emdr.fi/ Kansainvälisen traumatutkimuksen yhdistyksen ISTSS:n sivuilla on hyvä tietopaketti traumoista (englanniksi): https://istss.org/public-resources/trauma-basics Jos traumat ja traumatisoituminen kiinnostavat lisää, kannattaa kuunnella myös seuraava Psykopodiaa-jakso 130. kriisityöstä ja kriisipsykologiasta ja jakso 20. Traumat ja traumatisoituminen Lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: 59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta. 71. Keskenmeno Extra-jakso Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi 83. Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna? 86. Lähisuhdeväkivalta. 96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy. 98. Tahaton lapsettomuus. 114. Resilienssi 120. Suru 123. Työssä kohdattu väkivalta 127. Miten kohdata vakava sairastuminen? ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

128. Saako johtaja olla epävarma? Vieraana Suvi Eriksson.

Julkaistu 28.8.2023

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry. Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä, kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista? Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson. Suvi ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Millainen on hyvä ihmisten johtaja? - Voiko ja saako johtaja olla epävarma? - Millaisia huolia ja pelkoja johtamiseen liittyy? - Millaista hyötyä tai haittaa empatiasta voi olla johtajalle? - Mitä johtaja tarvitsee, jotta hän voi menestyä tehtävässään? Lisätietoja: Suvi ”kaikkea voi oppia” Erikssonilla on yli 15 vuoden asiantuntijaura koulutus- ja osaamispolitiikassa. Suvin omassa osaamisessa tapahtui isoja oivalluksia, kun hän siirtyi keväällä 2020 vetämään Suomen Ekonomien uravalmentajien tiimiä. Kun johtaa asiantuntijoita, joiden arkityöstä ei itsellä ole kokemusta, on pakko jättää mikromanageeraus ja keskittyä mahdollistamaan tiimiläisten työtä. Ihmisten johtaminen on keskiössä Suvin johtamisajattelussa. Suvi Eriksson LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/suvieriksson/ Suvin podcastissa mainitsema selvitys löytyy täältä: https://www.lahtijat.fi/ajankohtaista/tutkimus Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista esihenkilöille voit lukea täällä: https://www.ekonomit.fi/jasenyys/esihenkilolle Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden palvelu- ja etujärjestö, paremman työelämän tekijä ja kestävän talouden puolesta puhuja. Kestävä kasvu lähtee osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä. Siksi edistämme muun muassa oikeudenmukaista palkkausta, hyvää johtamiskulttuuria, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työelämän tasa-arvoa. Lisää tavoitteistamme voit lukea verkkosivuiltamme: https://www.ekonomit.fi/palvelut/vaikuttaminen/tavoitteet/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

127. Miten kohdata vakava sairastuminen? Vieraana Miranda Koskinen.

Julkaistu 14.8.2023

Vakava sairastuminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita sairastuneella ja tämän läheisillä. Reaktiot voivat olla erilaisia ja vaihdella sairauden ja hoitojen eri vaiheissa. Vakava sairaus voi horjuttaa turvallisuuden tunnettamme. Tämän jakson aiheena on vakavan sairastumisen herättämät tunteet ja ajatukset sairastuneella ja tämän läheisillä. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi ja seksuaalineuvoja Miranda Koskinen. Hän on työskennellyt vuosia vakavasti sairastuneiden ja kuolevien potilaiden ja läheisensä menettäneiden kanssa. Nina ja Miranda käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia ajatuksia, reaktioita ja tunteita vakava sairaus itsellä ja läheisillä herättää? - Miten nyky-yhteiskunta on muuttanut suhtautumistamme vakavaan sairastumiseen? - Millaisia vaiheita ihmiset voivat käydä läpi sairauden ja hoitojen eri vaiheissa? - Miten läheistä voi tukea? - Miten toipuminen koetaan? - Entä jos sairaus on parantumaton? - Millaista tukea on tarjolla? Lisätietoja: Mirandan ajatuksia epävarman elämämme kohtaamisesta voi lukea lisää Helsingin Sanomien artikkelista (4.10.2021): https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008221819.html Lue lisää KELA:n Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista: https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit Vertaistukea järjestäviä tahoja: Syöpäjärjestöjen vertaistuki ja keskustelut: https://www.kaikkisyovasta.fi/vertaistuki-ja-keskustelut/ Syöpäjärjestöjen sivut: https://www.syopajarjestot.fi/ Nuorten ja nuorten aikuisten tuki syöpään sairastuneille Sylva ry: https://www.sylva.fi/ Rintasyöpään sairastuneiden järjestö Europa Donna Finland ry: https://www.europadonna.fi/ Eturauhassyöpään sairastuneiden järjestö Propo: https://propo.fi/ Suolistosyöpään sairastuneiden järjestö Suomen Suolistosyöpäyhdistys Colores: https://www.colores.fi/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa. Vieraana Ben Furman.

Julkaistu 31.7.2023

Taitolähtöinen lähestymistapa kasvatukseen kannustaa tunnistamaan taitoja, joita lapsen tulisi oppia mahdolliset ongelmat voittaakseen - ongelmien syiden tai ei-toivotusta käyttäytymisestä rankaisemisen sijaan. Lähestymistavasta voivat hyötyä vanhemmat ja kaikki lasten kasvattajat. Taitolähtöisyydestä lasten kasvatuksessa psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on psykiatrian erikoislääkäri, tietokirjailija Ben Furman, jonka kirjoja on käännetty 25 eri kielelle. Hänen tuorein kirjansa on Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023). Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä taitolähtöisyys kasvatuksessa tarkoittaa? - Miten haasteet voi mieltää taidoiksi - ja mitä hyötyä siitä on? - Miten lasta voi motivoida oppimaan uusia taitoja? - Miten taitolähtöinen lähestymistapa toimii käytännön arjessa? - Kuinka taitolähtöinen lähestymistapa viedään käytäntöön? Lisätietoja: Tilaa Ben Furmanin kirja: Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023): https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/ben-furman-lasten-haasteet-taidoiksi/4428069 Ben Furmanin verkkosivut: https://benfurman.com/ Ben Furmanin verkkokurssit: https://courses.benfurman.com Ben Furmanin YouTube-kanava BenFurmanTV: www.youtube.com/benfurmantv ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

125. Vihapuheen kohtaaminen. Vieraana Sami Koivisto (uusinta).

Julkaistu 17.7.2023

Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Keskustelun jälkeen Nina Lyytinen kertoo vihapuheen psykologisista vaikutuksista. Sami Koivisto kuvaa rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja. Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä vihapuhe on? - Millaista on olla vihapuheen kohteena? - Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn? - Millaista apua on tarjolla, jos kohtaat vihapuhetta työssäsi? Jakso on alunperin julkaistu 31.7.2019. Jakson linkit: Sami Koivisto Twitterissä: https://twitter.com/samipkoivisto Sami Koiviston artikkeli sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/30/nettivihaa-tyossaan-kohtaava-sami-koivisto-tapasi-miehen-joka-toivoi-hanen Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus: Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737 Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

124. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro (uusinta).

Julkaistu 3.7.2023

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee hyvinvoivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa. Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja. Leena ja Nina pohtivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: - Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: - Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx - Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ - Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ (Jakso on alunperin julkaistu 30.3.2020.) ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

123. Työssä kohdattu väkivalta. Vieraana Merja Hyvärinen.

Julkaistu 19.6.2023

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Valitettavan monet kohtaavat ja kokevat erilaista väkivaltaa työssään ja työpaikallaan. Työssä kohdatulla väkivallalla on monia inhimillisiä sekä taloudellisia haittavaikutuksia. Väkivaltaa tulee ehkäistä ja hallita - ja sen kohdanneita tukea. Työssä kohdatusta väkivallasta psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa työelämäasiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Merja Hyvärinen. Hänellä on liki 30 vuoden kokemus työsuojeluasioiden hoitamisesta. Jaksossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaista väkivaltaa työssä voi kohdata? - Kuinka yleistä työssä kohdattu väkivalta on? - Mitä työpaikoilla voidaan tehdä väkivallan ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi? - Miten työssä väkivaltaa kohdanneita ja kokeneita työntekijöitä voidaan tukea? Lisätietoja: Merja Hyvärinen työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n työelämän laadun tiimissä. Tiimi toimii taustatukena JHL:n kaikilla sopimus- ja ammattialoilla työsuojelun, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksissä. Työssään Merja pyrkii omalla tekemisellään saamaan suomalaista työelämää turvallisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Hän mm. kouluttaa ja neuvoo JHL:siä henkilöstön edustajia ja jäseniä työsuojelun, työhyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista sekä osallistuu yhteistyökumppanien kanssa edellä mainittuja teemoja käsittelevissä työryhmissä aineistojen tuottamiseen työpaikoille sekä työsuojelua koskevien sopimusten neuvotteluihin. Merja Hyvärinen Twitterissa: https://twitter.com/Merja_Hyva Merja Hyvärinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/merja-hyv%C3%A4rinen-3986b96a/ Työväkivallasta ja sen hallinnasta ja ehkäisystä saat lisätietoa näistä linkeistä: Podcast: Väkivallan uhka työpaikalla – miten teen ilmoituksen? (15.3.2023): https://www.jhl.fi/uutiset/podcast-vakivallan-uhka-tyopaikalla-miten-teen-ilmoituksen/ Aikuisten oikeesti -podcast-sarja vuorovaikutuksesta ja hyvästä työkäyttäytymisestä monelta eri kantilta: https://tyoturva.fi/julkaisu/aikuisten-oikeesti/ Väkivallan uhka (Työsuojeluhallinto.fi): https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka Työpaikkaväkivallan hallinta (Työturvallisuuskeskus): https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyopaikkavakivallan-hallinta/ Väkivalta pois työpaikalta, maksuton 56s pdf-opas (Työturvallisuuskeskus): https://ttk.fi/julkaisu/vakivalta-pois-tyopaikalta/ Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on Suomen suurin hyvinvointialojen ammattiliitto. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen tai psyykkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Jotta väkivaltaa voidaan ehkäistä, täytyy ensin selvittää, millaisena ongelmana se esiintyy työpaikalla. Tämä selvitetään riittävässä laajuudessa tehdyllä vaarojen arvioinnilla ja käymällä läpi tehdyt turvallisuushavainnot. Vain työpaikkakohtaisen väkivaltariskien arvioinnin pohjalta voidaan työpaikalla suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä. Väkivaltariskiä voidaan merkittävästi vähentää ja sen seurauksia lieventää moninaisilla väkivallan ehkäisytoimilla, kuten esimerkiksi väkivaltatilanteita koskevien toimintaohjeiden laatimisella, tilasuunnittelulla, hälytyslaitteistojen asentamisella, henkilöstön kouluttamisella sekä sen varmistamisella, että henkilöstömitoitus on asianmukainen. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tehdä työnsä turvallisesti ja vailla pelkoa väkivallasta. Mihinkään työhön ei siis kuulu velvollisuutta sietää väkivaltaa! ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

122. Syömishäiriöt. Vieraana Monica Ålgars.

Julkaistu 12.6.2023

Syömishäiriöt ovat vakavia ja monimuotoisia sairauksia. Ne vaikuttavat niistä kärsivän hyvinvointiin ja terveyteen fyysisesti ja psyykkisesti. Syömishäiriöistä kärsivä tarvitsee monenlaista hoitoa ja fyysistä, psykologista ja sosiaalista tukea. Syömishäiriöistä voi toipua. Vaikka toipuminen voi olla vaikeaa, aina on toivoa siitä, että voi paremmin jatkossa. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on syömishäiriöihin erikoistunut kliinisen psykologian dosentti (PsT) ja psykoterapeutti Monica Ålgars. Monica on työskennellyt pitkään syömishäiriöiden parissa sekä potilastyössä että tutkijana ja kouluttajana. Nina ja Monica käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ovat yleisimmät syömishäiriöt? - Mitä tekijöitä syömishäiriöiden taustalla on? - Mistä syömishäiriön voin tunnistaa? - Miten syömishäiriöitä hoidetaan? - Miten läheinen voi tukea syömishäiriöstä kärsivää? - Mitä syömishäiriöstä toipuminen tarkoittaa? Lisätietoja: Monica Ålgarsin verkkosivut: www.monicaalgars.com Monica Ålgars Instagramissa: @monicaalgars https://www.instagram.com/monicaalgars/ Monica Ålgars LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/monica-algars/ - Mielenterveystalon syömisen ja kehonkuvan ongelmien omahoito-ohjelman sivut: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/syomisen-ja-kehonkuvan-ongelmien-omahoito-ohjelma - Syömishäiriöliitto: https://syomishairioliitto.fi/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

121. Eettinen stressi. Vieraana Petra Haapa-Aro.

Julkaistu 29.5.2023

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Mitä tapahtuu, kun ei voi tehdä työtään sillä tavalla kuin näkee oikeaksi? Toisaalta taas, jos on mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja ammattitaidon mukaan, työ tuntuu mielekkäältä ja auttaa jaksamaan. Tämän jakson aiheena on eettinen stressi ja sen kokemus. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on lähihoitaja, tiimivastaava Petra Haapa-Aro. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta, jossa työ ja sen muutokset voivat aiheuttaa usein myös eettistä stressiä. Hän on toiminut JHL:ssa aktiivisesti lähes yhtä pitkään. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä eettinen stressi tarkoittaa? - Miten eettinen stressi eroaa tavallisesta stressistä tai häpeän ja syyllsyyden tunteesta? - Miten eettinen stressi näyttäytyy käytännön työssä? - Miten eettistä stressiä voi hallita tai lievittää? Lisätietoja: Petra Haapa-Aro Facebook: https://www.facebook.com/petra.haapaaro.vas Petra Haapa-Aro Instagram: https://www.instagram.com/petrahaap/ Mitä jos hoitaja ei ehdi olla ihminen ihmiselle? Moni hoitotyön ammattilainen kokee kuormittavaksi, kun ei ole aikaa olla oikeasti läsnä asiakkaan luona. Yksittäisen työntekijän työolot voivat ehkä parantua työnantajaa vaihtamalla, mutta olisiko kestävämpää mahdollistaa hyvän työn tekeminen jokaisella työpaikalla? Toisaalta taas, jos on mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja ammattitaidon mukaan, työ tuntuu mielekkäältä ja auttaa jaksamaan. Koetko työssäsi eettistä stressiä tai kiinnostaako aihe muuten laajemmin? JHL on tehnyt aiheesta kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHLn verkkosivuilta: https://www.jhl.fi/valtaosa-sote-alan-ammattilaista-kokee-eettista-kuormitusta-tyossaan/ Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

120. Suru. Vieraana Miranda Koskinen.

Julkaistu 22.5.2023

Suru on luonnollinen reaktio menetykseen. Jokainen kokee sen omalla tavallaan. Myös menetyksen tapa vaikuttaa suruun ja suremiseen. Joskus voi tuntua, että suru ei helpota. On luonnollista, että suru kulkee mukana elämässä. Ajan kuluessa oma olo yleensä helpottuu surusta huolimatta. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana surusta keskustelemassa on terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi ja seksuaalineuvoja Miranda Koskinen. Hän on työskennellyt vuosia vakavasti sairastuneiden ja kuolevien potilaiden ja läheisensä menettäneiden kanssa. Nina ja Miranda käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä surulla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten erilaiset menetykset vaikuttavat suruun ja suremiseen? - Millaisia vaiheita suruun usein kuuluu? - Miten surua voi käsitellä? - Miten surevaa läheistä voi tukea? - Mitä tehdä, jos tuntee ettei surusta pääse yli? Lisätietoja: Monet järjestöt tarjoavat tukea suruprosessiin. Mieli ryn vertaistukiryhmät läheisensä menettäneille: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/vertaistukiryhmat-laheisensa-menettaneille/ Lapsikuolemaperheet ry Käpy: https://kapy.fi Henkirikoksen uhrien läheiset ry Huoma: https://www.huoma.fi Helsingin seurakuntien sururyhmiä: https://www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/seurakuntiensururyhmiakevatkaudella2023 Syöpäjärjestöt: https://www.syopajarjestot.fi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

119. Ovatko odotuksemme työelämälle utopiaa? Vieraana Anna Aarnisalo.

Julkaistu 8.5.2023

Kaupallinen yhteistyö: Sympa. Oletko joskus huomannut työelämässä, että joku ei toiminut odottamallasi tavalla? Tai eikö oma toimintasi ole vastannut jonkun toisen odotuksia? Teemme työtä erilaisten ihmisten kanssa organisaation yhteisten tavoitteiden eteen. Meillä on erilaisia tehtäviä, vastuita ja rooleja. Meihin kohdistuu niihin liittyen myös erilaisia odotuksia. Meillä on myös odotuksia johtamiselle sekä esihenkilön ja työnantajan toiminnalle. Työhön kuuluu myös erilaisia vuorovaikutustilanteita. Niissäkin meidän usein odotetaan toimivan tietyllä tavalla. Mutta ovatko odotuksemme ja oletuksemme näistä aina realistisia, oikeutettuja? Vai ovatko ne kenties utopistisia, pilvilinnojen tavoittelua? Tai ovatko ne yhteneviä ja jaettuja työkaveriemme tai esihenkilön kanssa? Olemmehan erilaisia ja inhimillisen erehtyviä - työroolistamme ja asemastamme riippumatta. Tämän jakson aiheena ovat yleiset työelämän erilaiset utopistiset ja realistiset odotukset. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Anna Aarnisalo. Hän on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolestapuhuja. Nina ja Anna keskustelevat mm. seuraavista teemoista: - Millaisia epärealistisia odotuksia työelämässa on - ja mitkä olisivat realistisempia odotuksia? - Miten voimme niiden avulla rakentaa parempaa työelämää, työyhteisöjä ja toimia paremmin yhteisten tavoitteiden eteen? Lisätietoja: Anna Aarnisalo on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolesta puhuja. Anna Aarnisalo LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/annaaarnisalo/ Sympan esittely: Sympa on kehitetty, jotta ihmiset saisivat loistaa työssään. Järjestelmämme kokoaa yrityksen kaiken HR-tiedon yhteen paikkaan ja auttaa hyödyntämään dataa päätöksenteon tukena sekä ennen kaikkea rajaamaan pakolliset henkilöstöhallinnon rutiinitehtävät minimiin. Asiakastyytyväisyyslukumme ovat Euroopan HR-teknologiayritysten huippua, ja olemme Pohjoismaiden nopeimmin kasvavia HR-taloja. Yli 1000 organisaatiota eri puolilla maailmaa luottaa Sympan turvallisena ja toimivana henkilöstötoimintojen tukipilarina. Vaikka olemme kasvaneet kansainväliseksi yhtiöksi, toimintamme perusta ei ole muuttunut – henkilöstöhallinto tulee aina olemaan työtä, ihmiseltä ihmiselle. Lua lisää Sympan blogista https://www.sympa.com/fi/blogi PS: Jos sattumoisin olet kiinnostunut manipulaation psykologiasta, niin kannattaa kuunnella Nina Lyytisen Ylelle toimittama ja juontama podcast-sarja: Näin minua manipuloidaan. Löydät sen hakemalla Yle Areenasta tai tästä linkistä: https://areena.yle.fi/podcastit/1-65172596 ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. Vieraana Pekka Tölli.

Julkaistu 24.4.2023

Oletko tarinasi vanki? Kerromme itsestämme tarinoita toisille - mutta myös oman mielemme sisällä. Joskus saatamme kertoa itsellemme rajoittavaa tarinaa. Emme ehkä uskalla ottaa uusia askelia urallamme tai muuten elämässä - koska uskomme omaa tarinaamme. Psykologiassa persoonallisuutta, identiteettiä ja henkilön minäkuvaa jäsennetään monin tavoin. Puhutaan persoonallisuuden piirteistä, taipumuksista sekä asenteista, arvoista ja tyypillisistä sopeutumismalleista, tavoista toimia. Tämän jakson aiheena on narratiivinen eli tarinamuotoinen identiteetti - ja miten itsestämme kertomamme tarina - tai tarinat - vaikuttavat meihin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mikä on narratiivinen, tarinamuotoinen identiteetti? - Millaisia tarinoita kerromme itsestämme? - Pysyykö tarina minusta muuttumattona - ajasta ja tilanteesta toiseen? - Voivatko tarinat olla haitallisia - voimmeko olla tarinamme vankeja? - Miten voimme muuttaa tarinaamme? Lisätietoja: Pekka Tölli Linkedin: https://www.linkedin.com/in/pekkatolli/ Pekka Tölli Instagram: https://www.instagram.com/petolli/ Pekan jaksossa mainitseman Dan McAdamsin videoita, kirja ja tieteellisiä julkaisuja narratiivisesta identiteetista: Videot: The Power of Telling Your Story | Dominic Colenso | TEDxVitoriaGasteiz: https://www.youtube.com/watch?v=NqCsc31xg24 The Power of Personal Narrative | J. Christian Jensen | TEDxBYU: https://www.youtube.com/watch?v=TuCUgD3Si-M The Self as a Story - Dan McAdams Monmouth College: https://www.youtube.com/watch?v=ySDUoyL3KHg Kirja: McAdams, D. P. (2015). The art and science of personality development. New York: Guilford Press. Tieteellisiä julkaisuja: - McAdams, D.P. (1995). "What do we know when we know a person?". Journal of Personality. 63 (3): 365–395 - McAdams, D. P.; McLean, K. C. (2013). "Narrative Identity". Current Directions in Psychological Science. 22 (3): 233–238. - McAdams, D. P., & Guo, J. (2015). Narrating the generative life. Psychological Science, 26, 475-483. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

117. Elämänmuutos mielessä? Vieraana Anu Tevanlinna.

Julkaistu 10.4.2023

Kaipaatko muutosta arkeesi? Puuttuuko elämästäsi jotain? Olet ehkä tyytyväinen elämääsi, mutta haluat silti jotain uutta ja innostavaa? Tämän jakson aiheena on elämänmuutos ja se, miten siinä voi onnistua. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Muutos mielessä - kohti omannäköistä elämää (Atena 2022). Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä tehdä jos huomaa kaipaavansa muutosta elämäänsä? - Miksi elämänmuutos voi tuntua pelottavalta? - Miten pelkoa voi lievittää? - Miten aloittaa muutos? - Mikä auttaa onnistumaan muutoksessa? - Millaisia esteitä muutoksessa onnistumiselle on? Lisätietoja: Anu Tevanlinnan nettisivut: www.anutevanlinna.com Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/ Anu Tevanlinna Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/ Anu Tevanlinna Atenan sivuilla: https://atena.fi/kirjailijat/anu-tevanlinna Anun kirjat: Muutos mielessä - Kohti omannäköistä elämää (Atena 2022): https://atena.fi/kirjat/muutos-mielessa Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020): https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

116. Oppimisvaikeudet. Vieraana Juulia Järvdike.

Julkaistu 27.3.2023

Kaupallinen yhteistyö: WeMind Suomi Oppimisvaikeudet hidastavat ja vaikeuttavat oppimista. Ne voivat ilmetä eri tavoin riippuen millaisia taitoja opetellaan. Erilaiset ja eritasoiset oppimisvaikeudet ovat verrattain yleisiä, ja niitä on myös aikuisilla. Oppimisvaikeuksista psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on WeMind Suomen toimitusjohtaja, psykologi Juulia Järvdike. WeMind on Ruotsin suurin psykologipalveluita tarjoava yritys. Suomessa WeMind aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Juulia on tehnyt pääosan työurastaan WeMindilla neuropsykiatrian alalla tutkien lasten ja aikuisten kehityshäiriöitä.  Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä oppimisvaikeudet ovat?  - Miten ne ilmenevät? - Mistä oppimisvaikeudet voi tunnistaa? - Miten ne näkyvät lapsen - tai aikuisenkin - arjessa? - Miten vanhempi voi auttaa lastaan? - Millaista apua on saatavilla ja milloin sitä kannattaa hakea? Juulia kertoo myös miten hänen omat oppimisvaikeutensa ja niihin saatu tuki eri elämänvaiheissa ovat vaikuttaneet hänen työuraansa. Lisätietoja: Jos sinua mietityttää läheisesi tai oma oppimisvaikeutesi -  tai kaipaisit mahdollisuutta keskustella psykologin kanssa, varaa nyt toukokuun 2023 loppuun asti maksuton ensikäynti WeMindilla. Ajan voit varata WeMindin nettisivuilta tai soittamalla ajanvaraukseen. Lisää tietoa www.wemind.fi Lue lisää oppimisvaikeuksista WeMindin sivuilla: Oppimisvaikeudet koulunkäyntihaasteiden taustalla? https://wemind.fi/uutiset/oppimisvaikeudet-koulunkayntihaasteiden-taustalla/ WeMind Suomen verkkosivut: wemind.fi WeMind Suomi Instragramissa: https://www.instagram.com/wemind_suomi/ WeMind Suomi tarjoaa tutkimustietoon perustuvia lyhytterapeuttisia psykologien tarjoamia hoitojaksoja sekä psykologisia tutkimuksia Helsingin keskustassa. WeMindin ammattilaiset ovat psykologeja ja siten heidän ammattitaitoaan on mielenterveyden hoitamisen lisäksi oppimisen tai kehityksen haasteiden tutkimus ja selvitys. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

115. Prokrastinointi, vitkuttelu. Vieraana Mikko Inkinen.

Julkaistu 13.3.2023

Vitkutteletko? Lykkäätkö tekemisiäsi myöhemmäksi - vaikkei ehkä kannattaisi? Psykologiassa itselle haitallista, ahdistusta ja erilaista henkistä kärsimystä aiheuttavaa viivyttelyä kutsutaan prokrastinaatioksi. Prokrastinaatiosta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on opintopsykologi ja Aalto-yliopiston opinto- ja uraohjauspsykologien esihenkilö, Mikko Inkinen. Hän on auttanut työssään satoja prokrastinoivia, kouluttanut aiheesta ja tutkinut ilmiötä yliopistokontekstissa. Tässä jaksossa käsitellään mm. kysymyksiä: - Mitä prokrastinaatio tarkoittaa? - Millaisia tekijöitä prokrastinaation taustalla voi olla? - Miksi vitkuttelemme, lykkäämme asioita? - Mitä haittoja prokrastinoinnista voi seurata? - Miten prokrastinoinnista voi päästä eroon? Lisätietoja: Mikko Inkinen keskustelee prokrastinaatiosta opintopsykologi Henna Niivan kanssa Aalto yliopiston opintopsykologien Paras hetki päivässä -podcastin jaksoissa: - 18. Prokrastinointi, viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu. Osa 1  - 19. Prokrastinointi, viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu. Osa 2 Podcastin sivut: https://www.aalto.fi/fi/podcastit/paras-hetki-paivassa-podcastit Jos aikaansaaminen kiinnostaa, niin kannattaa kuunnella Psykopodiaa jakso 110. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja. Aikaansaamisessa ja prokrastinoinnin hallintaan apua voit saada myös näistä: - Aalto-yliopiston Tuumasta toimeen - aikaansaamisen aakkoset -verkkokurssi: https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=19267 - Englanninkielinen, prokrastinaatio-tutkija Piers Steelin sivusto prokrastinaatiosta: Procrastinus.com https://procrastinus.com/  Mikko Inkisen julkaisuja prokrastinaatiosta:  - Inkinen, M., Mikkonen, J., Heikkilä, A., Tukiainen, M., & Lindblom-Ylänne, S. (2012). Aikaansaamattomuuden psykologiaa. Psykologia, 47(3), s. 172-181 - Lindblom, Saariaho, Inkinen, Haarala-Muhonen & Hailikari (2015). Academic procrastinators, strategic delayers and something betwixt and between: An interview study. Frontline Learning Research, 3(2), s. 47-62. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

114. Resilienssi. Vieraana Tuija Hytönen.

Julkaistu 27.2.2023

Mitä sinussa tapahtuu, kun kohtaat haasteita, yllättäviä tilanteita tai elät muutosten keskellä? Miten reagoit? Miten palaudut? Näissä tilanteissa tarvitsemme resilienssiä eli psyykkistä selviytymisvalmiutta, mielen joustavuutta ja kykyä palautua. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana resilienssistä keskustelemassa on kasvatustustieteen tohtori, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Tuija Hytönen. Hän on perehtynyt resilienssiin työelämässä ja kehittänyt resilienssivalmennusta vuodesta 2019. Tuija työskentelee henkilöstön kehittämispäällikkönä Helsingin poliisilaitoksessa. Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä resilienssi tarkoittaa? - Mihin, milloin ja miksi resilienssiä tarvitaan? - Miten itsessä ja yhteisössä voi tunnistaa resilienssiä? - Mikä merkitys resilienssillä on yhteiskunnallisesti? - Tuija kertoo myös keinoja vahvistaa sekä yksilöllistä että työyhteisön resilienssiä. Lisätietoja: Tuija Hytönen LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tuija-hyt%C3%B6nen-56538b112/ Resilienssiä kannattaa rakentaa. Tuija Hytönen, Tuula Vehmas, Valtiolla.fi 23.4.2020 https://www.valtiolla.fi/resilienssia-kannattaa-rakentaa/ Kirjoja resilienssistä: Lipponen, K. (2020) Resilienssi arjessa. Duodecim. https://verkkokauppa.duodecim.fi/60038.html Poijula, S. (2018) Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja. https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/resilienssi/2757315 Uusiseelantilaisen yhteiskunnallisen organisaatioiden resilienssin kehittämiseen erikoistuneen asiantuntijayrityksen Resilient Organisations sivut: https://www.resorgs.org.nz/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

113. Yksinäisyydestä – yksin ja yhdessä. Vieraana CupOfTherapy

Julkaistu 13.2.2023

Yksinäisyys on ikävä ja kipeä tunne. Yksinäisyyttä voi kokea myös parisuhteessa ja kaveriporukoissa. Se voi olla kokemus yhteyden puutteesta toisiin ihmisiin. Yksinäisyys on eri kuin halu olla yksin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina yksinäisyydestä ja yksinäisyyden tunteesta, yksin ja yhdessä, keskustelemassa ovat CupOfTherapy eli psykoterapeutti Antti Ervasti ja kuvittaja Matti Pikkujämsä. Heidän uusin kirjansa on Yksi näistä hetkistä - 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta. Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Millainen kokemus yksinäisyys on? - Millaisia tarinoita yksinäisyyden taustalla voi olla? - Millaiset tekijät lisäävät yksinäisyyden kokemusta? - Miten yksinäisyys ja yhteyden puute näyttäytyy parisuhteessa? - Miten yksinäisyyttä voi vähentää? Antti ja Matti kertovat myös omista yksinäisyyden kokemuksistaan. Lisätietoja: CupOfTherapyn kirjan Yksi näistä hetkistä - 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta (Gummerus 2021) voit tilata täältä: https://cupoftherapy.net/products/uutuus-yksi-naista-hetkista-100-ajatusta-yksinaisyydesta-ja-yksinolosta-kirja CupOfTherapyn löydät.. .. verkosta: https://www.cupoftherapy.net .. YouTubesta: https://youtu.be/fpjVKFHUsD4 .. Instagramista: https://instagram.com/cupoftherapy?igshid=YmMyMTA2M2Y= .. LinkedIn:sta: https://www.linkedin.com/company/cupoftherapy/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

112. Tunnetartunta. Vieraana Anna Peltola.

Julkaistu 30.1.2023

Oletko huomannut vastaavasi keskustelukumppanisi hymyyn? Tai oletko tuntenut surua, kun ystävälläsi on paha olla? Tunteiden tarttumista tapahtuu, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa - olimme kotona, töissä tai vaikka asioimassa kaupassa. Tunnetartunnan tutkimus on alkanut auttamistyössä havaitusta sijaistraumatisoinnin ilmiöstä, mutta se on läsnä meidän jokaisen arjessa. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tunnetartunnasta keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti Anna Peltola. Hän kirjoitti psykoterapiaopintojensa opinnäytetyön tunnetartunnasta. Peilaamme vuorovaikutuksessa huomaamattammekin toistemme ilmeitä, eleitä ja asentoja. Ilo, innostus ja nauru tarttuvat. Niin myös ikävät tunteet. Tuomme erilaisiin tilanteisiin mukaan tunteita, mutta meidän on myös mahdollisuus säädellä ja vaikuttaa siihen miten annamme toisten tunteiden vaikuttaa itseemme. Se vaatii tiedostamista sekä kykyä ottaa etäisyyttä ja säädellä omaa autonomista hermostoa. Tiedostamaton raskaisiin tunteisiin liittyvä pitkittynyt tunnetartunta voi kuormittaa ja uuvuttaa, erityisesti auttamistyössä. Anna ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunnalla tarkoitetaan?  - Miksi ja miten tunteet tarttuvat? - Millaisissa tilanteissa tunnetartuntaa tapahtuu?  - Mitä haittaa ja hyötyä tunteiden tarttumisesta voi olla? - Mitä sijaistraumatisoituminen tarkoittaa - ja miten se liittyy tunnetartuntaan - Miten kuormittavaa tunnetartuntaa voi purkaa tai käsitellä? Lisätietoja: Tunnetartunnan tutkimuksesta kiinnostuneiden kannattaa aloittaa vaikka tästä artikkelista: Prochazkova, E., & Kret, M. E. (2017). Connecting minds and sharing emotions through mimicry: A neurocognitive model of emotional contagion. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 80, 99-114. Auttamistyötä tekeville lukusuositus sijaistraumatisoinnista on tämä kirja: Rothschild, Babette, ja Rand, Marjorie L. (2010): Apua auttajalle: myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki,Traumaterapiakeskus (2010). Tunteita ja tunteiden säätelyn teemoja käsitellään myös jaksoissa: - 10. Tunteet työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä - 48. Kateus ja some. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

111. Ole oma pomosi - itsensä johtaminen. Vieraana Nina Lyytinen.

Julkaistu 16.1.2023

Itsensä johtamisella tarkoitetaan viisaita valintoja työpäivän aikana ja vapaalla. Siihen sisältyy ajanhallinta, työn suunnittelu ja palautumisesta huolehtiminen. Se on oman toiminnan ohjausta, suunnittelua ja sen seurantaa. Jotta voi johtaa itseään hyvin, on myös tunnettava itsensä. Itsetuntemus kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ja itsen kanssa. Itsetuntemukseen sisältyy oman osaamisen, taitojen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Siihen liittyy myös kyky havainnoida itseään ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja - myös omia hyviä ja huonoja puolia.  Tämän jakson aiheena on itsetuntemus ja itsensä johtaminen.  Jakson juontaja on poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Jakson asiantuntijavieras on Psykopodiaan vakiojuontaja, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL) Nina Lyytinen. Hän on kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Sirpa Pääkkösen kanssa itsensä johtamisesta kirjan Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle (Otava 2022).  Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan? - Mikä merkitys itsetuntemuksella ja arvoilla itsensä johtamiselle? - Miten omaa tekemistään kannattaa johtaa? - Mitä sudenkuoppia ja kompastuskiviä itsensä johtamiseen liittyy? Lopuksi Nina antaa myös käytännön vinkkejä itsensä johtamiseen. Lisätietoja Nina Lyytinen, Sirpa Pääkkönen. Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Otava 2022. Kirjasta ja sen tekijöistä voit lukea lisää kirjan kotisivuilta: https://www.ninalyytinen.fi/ole-oma-pomosi-virtaa-tyohon-ja-vapaalle Voit tilata kirjan kotiisi sekä hankkia sen e-kirjana tai Ninan lukemana äänikirjana esimerkiksi Otavan sivujen kautta:  https://otava.fi/kirjat/ole-oma-pomosi/ Nina Lyytinen Twitter:  https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Sirpa Pääkkönen Facebook: https://www.facebook.com/sirpa.paakkonen Sirpa Pääkkönen Twitter: https://twitter.com/sirpatuuli Sirpa Pääkkönen LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/sirpa-p%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen-8b4663104/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

110. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja. (uusinta)

Julkaistu 2.1.2023

(Uusinta): Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua. Tässä syyskuussa 2019 alunperin julkaistussa jaksossa (13.) psykologi Nina Lyytinen keskustelee motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen. Tässä jaksossa pohditaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: -Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi? -Miten esteitä on mahdollista ylittää? -Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa? -Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen? -Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu? -Miten motivaatio vaikuttaa? -Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi? Jakson linkit: Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika https://atena.fi/kirjat/elama/aikaansaamisen-taika-104 Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika -työkirja https://www.adlibris.com/fi/kirja/aikaansaamisen-taika--tyokirja-9789523005044 Satu Pihlaja Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/?originalSubdomain=fi Satu Pihlaja sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

109. Moniosaaminen. Vieraana Inkeri Ruuska.

Julkaistu 19.12.2022

Työ ja työurat ovat entistä monimuotoisempia ja yhdistävät erilaisia asioita, aloja ja tapoja tehdä työtä ja toteuttaa itseään. Vain harva meistä tekee työuransa enää yhdellä kapealla polulla. Tämän jakson aiheena on moniosaaminen ja monimuotoinen työura. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on coach, kehittäjä, työpsykologiasta väitellyt tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Inkeri Ruuska. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan: Monisoaamisen renessanssi. Opas työelämän edelläkävijöille. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä moniosaaminen on ja millaisia moniosaajat ovat? - Miten voit rakentaa moniosaajuutta ja moniosaajan henkilöbrändiä urallasi? - Mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja moniosaajuudesta on? Linkkejä: Inkeri Ruuskan yrityksen Inspiraatiopajan sivut: https://inspiraatiopaja.fi/ Inspiraatiopaja Instagram: https://www.instagram.com/inspiraatiopaja/ Inkeri Ruuska LinkedIn: fi.linkedin.com/in/inkeriruuska Inkeri Ruuska Twitter: https://twitter.com/InkeriRuuska Moniosaamisen renessanssi : opas työelämän edelläkävijöille, Inkeri Ruuska (Basam Books, 2022). Kustantantajan sivuilla: https://basambooks.fi/tuote/inkeri_ruuska/moniosaamisen_renessanssi_opas_tyoelaman_edellakavijoille/9789523792135 Kirjan sivut: https://inspiraatiopaja.fi/moniosaamisen-renesanssi-kirja/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

108. Tunne hyvä parisuhde. Vieraana Maaret Kallio.

Julkaistu 12.12.2022

Toimiva tunneyhteys on hyvän parisuhteen perusta. Jos yhteys rakoilee tai jopa katkeaa, parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Yhteyden ajoittainen katkeilu kuuluu hyväänkin parisuhteeseen. Hyvässä suhteessa pari löytää keinoja virittäytyä uudelleen samalle tunnetaajuudelle. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Tunne hyvä suhde (WSOY 2022). Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat parisuhteen kolme kulmakiveä? - Miten ne tai niiden puute näkyvät parisuhteessa? - Millaista on parisuhteessa koettu yksinäisyys tai turvattomuus? - Miten yhteys ja turvallisuuden tunne syntyvät parisuhteessa?  - Miten parisuhdetta ja tunneyhteyttä voi vahvistaa? Jakson linkit: Maaret Kallio: Tunne hyvä suhde, WSOY, 2022: https://www.wsoy.fi/kirja/maaret-kallio/tunne-hyva-suhde/9789510483473 Maaret Kallion websivut: https://maaretkallio.com/ Maaret Kallio Instagram: https://www.instagram.com/maaretkallio/ Maaret Kallio Facebook: https://www.facebook.com/psykoterapeuttikallio Maaret Kallio Twitterissä: https://twitter.com/MaaretK Maaret Kallio LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/maaret-kallio-025a0447/ Maaret Kallio oli vieraana myös jaksossa: 38. Toivo. Parisuhde on aiheena myös näissä jaksoissa: - 8. Narsismi parisuhteessa. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm. - 27. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 46. Miten säätelet miestäsi? Miesten hyvinvointi ja tunnesäätely. Vieraana Lauri Mannermaa. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

107. Ikäsyrjinnästä iättömään organisaatioon? Vieraana Toni Berkowits.

Julkaistu 5.12.2022

Kaupallinen yhteistyö: Rastor-instituutti. Ikäsyrjintä on piilevä ja pinttynyt ongelma työelämässä, joka koskee meitä kaikkia, ikään katsomatta. Työpaikka voi mennä sivu suun, olit sitten nuori tai konkari. Asenteesi eri tai oman ikäisiäsi kohtaan voivat olla syrjiviä. Ikäsyrjintä ja sitä ruokkivat uskomukset ovat haitallisia yksilöille, työyhteisöille ja yhteiskunnalle. Tämän jakson aiheena on ikäsyrjintä, sen taustalla vaikuttavat rajoittavat asenteet ja uskomukset ja se kuinka niitä voi murtaa ja muuttaa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Rastor-instituutin toimitusjohtaja, ikäjohtamiseen ja ikäsyrjintään perehtynyt asiantuntija Toni Berkowits. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä ikäsyrjintä on? -Ketä kaikkia ikäsyrjintä koskettaa? -Millaisia asenteita ja uskomuksia ikäsyrjinnän taustalla on? -Mistä niitä voi tunnistaa, itsessään ja muissa? -Mitä haittaa ikäsyrjinnästä ja sen taustalla olevista uskomuksista on? -Miten ikäsyrjintää ja rajoittuneita asenteita voi murtaa? Lisätietoja: Rastor-instituutti on pitkän historian omaava työelämän uudistaja, jonka tehtävänä on aikaansaada tunnistettava muutos työelämässä. Rastor-instituutti kehittää yritysten ja yksilöiden menestysvalmiuksia osaamista kehittämällä sekä tarjoamalla työllistämis- ja urapalveluita työuran eri vaiheisiin. Tutustu Rastor-instituuttiin osoitteessa: rastorinst.fi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

106. Luottamus työelämässä. Vieraina Sari Kuusela ja Minna-Kaarina Forssén.

Julkaistu 28.11.2022

Tunnetko että sinuun luotetaan töissä? Luotatko työkavereihisi? Luottavatko työyhteisösi jäsenet toisiinsa? Organisaatiossa, jossa vallitsee luottamuksen kulttuuri tuntuu siltä, että kaikki on hyvin. Ei tarvitse epäröidä tai olla huolissaan, että toinen loukkaa tahallaan tai tuottaa kitkaa yhteistyösuhteeseen. Jos luottamusta ei ole, ihmiset eivät tee - tai eivät edes voi tehdä - parastaan. Luottamuksen puute siirtää energian muuhun kuin työhön. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina luottamuksesta ja luottamuskulttuurin rakentamisesta keskustelemassa ovat Luottamuskulttuuri kirjan tekijät, johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Minna-Kaarina Forssén ja yhteiskuntatieteiden tohtori, tietokirjailija Sari Kuusela. Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mitä luottamus on? - Miksi luottamus on työelämässä tärkeää? - Mistä tunnistaa työyhteisön, jossa vallitsee luottamus?  - Miten luottamus syntyy ja miten sitä voi rakentaa? - Mikä heikentää luottamusta tai jopa rikkoo sen? - Mitä voi ja kannattaa tehdä, jos luottamus rikkoutuu? Lisätietoja: Tilaa kirja Luottamuskulttuuri - työyhteisön voimavara. Minna-Kaarina Forssén, Sari Kuusela (Value Books, 2021): https://www.adlibris.com/fi/kirja/luottamuskulttuuri---tyoyhteison-voimavara-9789523780057 Lue juttu luottamuksesta Tiedon silta -verkkolehdestä: https://www.tsr.fi/tiedon-silta/luottamus-rakentuu-hyvista-kaytostavoista/ Minna-Kaarina Forssén on johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori, joka on työurallaan keskittynyt työyhteisöjen onnistumisia tukeviin toimintatapoihin ja muutosten johtamiseen. Sari Kuusela on vallasta ja vuorovaikutuksesta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija, joka on työssään ja kirjoissaan syventynyt työyhteisöjen sosiaalisiin tilanteisiin ja johtamiseen. Sari Kuuselan verkkosivut ja blogi: https://www.solmukohtia.fi/ Sari Kuusela LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sari-kuusela Sari Kuusela Instagramissa: https://www.instagram.com/_solmukohtia/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

105. Murehtiminen, märehtiminen ja negatiivinen sisäinen puhe. Vieraana Arto Pietikäinen.

Julkaistu 21.11.2022

Huomaatko negatiivista puhetta mielessäsi? Vatvotko tulevaa? Märehditkö menneissä? Kyky sisäiseen puheeseen on meille tärkeä ja hyödyllinen. Negatiivinen sisäinen puhe voi vaikuttaa hyvinvointiimme ja tuottaa kärsimystä, mutta siitä voi olla myös hyötyä. Liiallinen menneen tai tulevan murehtiminen voi olla haitallista. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana negatiivisesta sisäisestä puheesta ja sen vaikutuksista meihin keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen.  Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä sisäinen puhe on?  - Millaista negatiivinen sisäinen puhe on?  - Miten menneisyyteen ja tulevaisuuten kohdistuva negatiivinen sisäinen puhe eroavat toisistaan? - Millaista haittaa negatiivisesta sisäisestä puheesta on? Entä mitä hyötyä siitä voi olla? - Voiko negatiivista sisäistä puhetta hiljentää? Lisätietoja:  Arto Pietikäinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on erikoistunut käyttämään etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta hän on kirjoittanut kuusi kirjaa: Joustava mieli (2009), Joustava mieli parisuhteessa (2011), Kohti arvoistasi (2014), Köydenvedosta kuskin paikalle (2018),  Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (2017), Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (2021). Arto on kouluttanut satoja psykologeja ja muita mielenterveysalan ammattilaisia käyttämään hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä.  - Tilaa Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021) täältä: https://verkkokauppa.duodecim.fi/60216.html  - Arto Pietikäisen verkkosivut: http://www.joustavamieli.com/ - Arto Pietikäisen YouTube-kanava, josta löytyy paljon harjoituksia myös tämän jakson aiheisiin: https://www.youtube.com/@joustavamieli22  - Arto Pietikäisen alan ammattilaisille tarkoitettu Joustava mieli -akatemia Facebook-sivu: https://www.facebook.com/groups/5455935 PS: Jos huomaat ajattelevasi negatiivisesti ja kriittisesti itsestäsi, kannattaa kuunnella nämä jaksot: - 100. Itsetunto ja hyväksyvä suhtautuminen itseen. Vieraana Arto Pietikäinen. - 40. Itsekriittisyys. Vieraana Ronnie Grandell. - 25. Itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell. - 14. Itsetunto ja sen vahvistaminen. Vieraana Katri Laine. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

104. Työntekijä taas lähtökuopissa - Miten sitouttaa työntekijöitä? Vieraana Jenni Kankkunen.

Julkaistu 14.11.2022

Kaupallinen yhteistyö: Saranen. Työelämä on muuttunut viime vuosina suuresti. Tänä päivänä muutaman vuoden työsuhde on täysin normaalia ja monella on useampi työsuhde samanaikaisesti. Työ on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Osaajista on pulaa monissa tehtävissä ja yritykset kamppailevat pitovoiman kanssa.  Mikä aiheuttaa nämä muutokset ja miten niitä tulee ymmärtää?  Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Sarasen Jenni Kankkunen. Hän työskentelee työskentelee Sarasella strategiajohtajana ja osaamisen uudistamisen liiketoimintajohtajana. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:  - Minkä takia ihmiset lähtevät tällä hetkellä työpaikoista? - Mikä merkitys on johtajuudella? - Minkälaiset epäselvyydet työelämässä työntävät osaajia pois työstään? - Minkälaisia eroja on eri ikäryhmien välillä vaihtuvuudessa ja voiko eri ikäryhmien vaihtuvuuteen vaikuttaa jollain tavalla? - Mikä työpaikoissa vetää ihmisiä puoleensa? - Miten sitouttaa ihmisiä, jotta nämä eivät vaihtaisi työpaikkaa? Lisätietoja:  Jenni Kankkunen on intohimoinen yritysten ja yksilöiden sparrauskumppani työurien muutoksissa. Hän on auttanut Suomen suurimpia yrityksiä näiden osaamistarpeiden muutoksissa. Jenni on valmentanut yritysjohtoa voittavien työkulttuurien rakentamisessa, osaamisen johtamisessa sekä merkittävien muutosprojektien läpiviennissä. Jenni toimii Sarasen strategiajohtajana sekä osaamisen uudistamisen liiketoimintajohtajana. Jennin löydät LinkedInistä: https://www.linkedin.com/in/jenni-kankkunen/ Me Sarasella autamme yrityksiä kasvamaan työelämän murroksen keskellä toimimalla yritysten osaamisen, uudistumisen, rekrytoinnin ja muutostilanteiden kumppanina. Olemme suunnannäyttäjiä yksilöiden uramatkalla.  Linkkejä:  - Osaamisen uudistaminen yrityksille: https://www.saranen.fi/yrityksille/osaamisen-uudistaminen - Näin pääset alkuun osaamisen uudistamisessa: https://www.saranen.fi/osaamisen-uudistaminen/reskilling - Organisaation osaamisen uudistamisen opas: https://www.saranen.fi/sisaltopankki/osaamisen-uudistajan-opas Blogitekstivinkkejä:  - Tulevaisuuden menestysyrityksissä ymmärretään hyvinvoivan ja oppimismyönteisen henkilöstön arvo: https://www.saranen.fi/blogi/tulevaisuuden-menestysyrityksissa-ymmarretaan-hyvinvoivan-ja-oppimismyonteisen-henkiloston-arvo  - Kilpailukyvyn kasvattaminen yrityksessä: https://www.saranen.fi/blogi/kilpailukyvyn-kasvattaminen-yrityksessa - Osaamisen uudistaminen eli reskilling on työelämän nouseva trendi: https://www.saranen.fi/blogi/osaamisen-uudistaminen-eli-reskilling-on-tyoelaman-nouseva-trendi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

103. Mieli ja mielenterveys työpaikalla. Vieraina Kirsi Mäkelä ja Matti Räsänen.

Julkaistu 31.10.2022

Kaupallinen yhteistyö: työeläkeyhtiö Elo. Mielenterveyden ongelmat tulevat lisääntymään työelämässä. Näin arvioi neljä viidestä yrityspäättäjästä Elon teettämässä tutkimuksessa. Lähes yhtä moni oli huolissaan ongelmien lisääntymisestä omassa organisaatiossa. Mielenterveys ei ole irrallinen osa terveyttä. Se on mukana myös työssä ja työpaikoilla - ja siitä kannattaa puhua. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina mielenterveydestä työpaikalla keskustelemassa ovat Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Kirsi Mäkelä ja SOK:n työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen. Jaksossa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten mielenterveys näkyy työpaikalla? - Miten työ ja työympäristö vaikuttaa mielenterveyteen ja -hyvinvointiin? - Miten mielenterveydestä kannattaa puhua työpaikoilla? - Miten mielenterveyden haasteita voidaan ennakoida ja ehkäistä? - Mitä kannattaa tehdä, kun havaitaan mielenterveyden haasteita? Lisätietoja: Lue lisää Elon 449 yrityspäättäjän tutkimuksesta: https://www.elo.fi/fi-fi/uutiset/2022/yrityspaattajat-huolissaan-mielenterveysongelmien-kasvusta-tyoelamassa Kirsi Mäkelä toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän sparraa Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvoo ja kouluttaa esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä. Kirsi Mäkelä LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/makelakirsi/ Kirsi Mäkelä Twitterissä: https://twitter.com/kirsi_mkel Matti Räsänen vastaa SOK Henkilöstötoiminnoissa S-ryhmätasoisen työhyvinvointityön tuesta ja ohjauksesta S-ryhmän alueosuuskaupoille ja SOK-yhtymän yrityksille sekä S-ryhmän asiantuntijaorganisaatio SOK:n työhyvinvointiasioiden johtamisesta. Matti Räsänen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/matti-r%C3%A4s%C3%A4nen-88a7357/ Matti Räsänen Twitterissä: https://twitter.com/rasanenmatti Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut S-ryhmä on suomalaisten kotitalouksien omistama kaupparyhmä, joka tarjoaa arjen palveluita päivittäistavarakaupoissa, hotelleissa ja ravintoloissa, tavarataloissa, liikennemyymälöissä, rautakaupoissa ja oman pankkimme kautta. Olemme suurin yksityinen työllistäjä Suomessa – meitä s-ryhmäläisiä on lähes 40 000 – ja merkittävä nuorten työllistäjä: neljännes s-ryhmäläisistä on alle 25-vuotiaita, ja sen päälle työllistimme kesällä 2022 jälleen noin 15 000 kesätyöntekijää. Haluamme panostaa inhimillisempään työelämään, ja yksi painopisteistämme on viime vuosina ollut mielen hyvinvointi. Olemme kehittäneet yhteistyössä työterveyskumppanimme Terveystalon kanssa Mielen tuki -mallin ja tehneet yhteistyötä mm. Mieli ry:n kanssa Mielinauha-keräyksessä ja Hyvän mielen työpaikka -hankkeissa. #parempipaikkaelää ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

102. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Vieraana Heli Siltala.

Julkaistu 24.10.2022

Lähisuhdeväkivalta ei ole pienen piirin ongelma. Se koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista. Suomessa lähisuhdeväkivaltaa on kokenut 16–74-vuotiaista 75 prosenttia ainakin kerran elämässään. Lähisuhdeväkivaltaa käyttäneitäkin on siis paljon. Tekijä voi oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä. Tämän jakso keskittyy siihen, millaisia tekijöitä väkivaltaisen käytöksen takana on ja miten lähisuhdeväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraaksi palaa jaksossa 86. lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista Ninan kanssa keskustellut psykologian tohtori Heli Siltala. Heli työskentelee Oulun vankilassa psykologina. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia sekä työskennellyt lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa Vaihtoehto väkivallalle -ryhmässä. Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Ongelma pitää tunnistaa, jotta siihen voidaan puuttua ja tehdä muutos. Joskus tekijän on vaikea tunnistaa ja tiedostaa käyttävänsä väkivaltaa. Jokainen on kuitenkin aina vastuussa omasta käyttäytymisestään. Siihen voi vaikuttaa ja apua kannattaa hakea. Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä:  - Mikä on lähisuhdeväkivaltaa? - Miten väkivaltaisen käyttäytymisen voi tunnistaa? - Miten tunnistaa huoli omasta käyttäytymisestä? - Millaisia tekijöitä on väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla? - Miksi väkivaltaiseen käyttäytymiseen pitää puuttua? - Miten väkivaltaa voi ennaltaehkäistä? - Millaisia apua on tarjolla lähisuhdeväkivallan tekijöille? Lisätietoa ja linkkejä: Omaan väkivaltaiseen käytökseen (tai sen uhkaan) apua voi saada näistä palveluista: - Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/  - Miessakit ry (ehkäisevää väkivaltatyötä miehille): https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/ - Maria Akatemia ry (ehkäisevää väkivaltatyötä naisille): https://www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/ - Kriisikeskus Mobile (Jyväskylässä): https://kriisikeskusmobile.fi/vakivaltatyo/ Palveluita väkivallan kokijoille: - Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/ - Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/ 24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/ - Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/ - Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/ - Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/ Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta: - Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta - Turvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/ - Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/  - THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulut - Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimus Lisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta: Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia Siltala Jyväskylän yliopistossa. Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille. - Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463 - Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku- - Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/ - Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

101. Hyvä paha muutosneuvottelu. Vieraana Markku Suoperä.

Julkaistu 10.10.2022

Kaupallinen yhteistyö: Saranen Työelämä ja moni ala on jatkuvien muutosten keskellä. Se vaatii organisaatioilta ennakointia, muutoksiin valmistautumista ja joskus myös sopeuttamistoimia. Jakson aiheena on se, miten muutosneuvottelut hoidetaan hyvin ja vastuullisesti. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Sarasen Markku Suoperä. Markku työskentelee Sarasella liiketoimintajohtajana muutospalveluiden parissa. Saranen on Suomen johtava rekrytointikoulutus- ja urapalveluyritys, joka auttaa yrityksiä ja yksilöitä kasvamaan työelämän murroksessa. Muutosneuvottelut kannattaa hoitaa hyvin ja vastuullisesti. Se tarkoittaa sitä, että tiedostetaan, että muutoksiin liittyy monenlaisia tunteita ja reaktioita. Muutosneuvottelut eivät kosketa vain irtisanottuja, vaan vaikuttavat myös organisaatioon jääviin työntekijöihin. Muutosprosessi vaatii ennakointia ja suunnittelua, selkeää ja jatkuvaa viestintää sekä inhimillistä kohtaamista ja omien ja toisten tunteiden tunnistamista ja säätelyä. Tässä jaksossa Markku ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä muutosneuvotteluilla tarkoitetaan? - Mitä organisaatiossa voidaan tehdä ennen kuin joudutaan muutosneuvotteluihin? - Mikä muutosneuvotteluissa on vaikeaa? - Mikä usein menee pieleen? - Miten muutosneuvottelut hoidetaan vastuullisesti? - Miksi irtisanottujen hyvä kohtelu on tärkeää? - Mitä kannattaa tehdä muutosneuvotteluiden jälkeen? Lisätietoja: Markku Suoperä on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Sarasella hän toimii Muutospalveluiden liiketoimintajohtajana. Työssään Markku auttaa yrityksiä läpi vaikeiden muutosten. Markun löydät LinkedInistä: https://www.linkedin.com/in/markkusuopera/ Saranen on Suomen johtava rekrytointikoulutus- ja urapalveluyritys. Sarasen päämäärä on auttaa yrityksiä kasvamaan työelämän murroksen keskellä toimimalla yritysten osaamisen, rekrytoinnin, muutostilanteiden ja uudistumisen kumppanina. Samalla tarkoitus on olla suunnannäyttäjiä yksilöiden uramatkalla. Tutustu Sarasen muutospalveluihin tästä linkistä: https://www.saranen.fi/yrityksille/muutospalvelut Sarasen sivuilta löydät oppaan, joka auttaa läpiviemään muutosneuvottelut vastuullisesti: https://www.saranen.fi/sisaltopankki/opas-sopeuttamistilanteen-hoitamiseen Kauppalehti haastatteli Markkua vastuullisista muutosneuvotteluista, lue artikkeli: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyopaikan-menettaminen-voi-olla-elamaa-mullistava-tragedia-tasta-on-kyse-muutosneuvotteluissa ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

100. Itsetunto ja hyväksyvä suhtautuminen itseen. Vieraana Arto Pietikäinen.

Julkaistu 3.10.2022

Moni toivoo parempaa itsetuntoa, mutta usein hyödyllisempää olisi opetella hyväksyvämpää suhtautumista itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Tämän jakson aiheena on itsetunto ja joustava, hyväksyvämpi suhtautuminen itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen. Hänen uusin kirjansa on Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021). Nina ja Arto käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mistä itsetunnosta on kyse? - Miksi itsetunnon pönkittämisestä ei välttämättä ole hyötyä? - Mitä eroa on arvioilla ja ajatuksillamme itsestämme - ja sillä kuka oikeastaan olemme? - Miksi tämä ero on tärkeää itsensä hyväksymiselle? - Miksi itsemyötätunnon taidot ovat tärkeämpiä hyvinvoinnille kuin itsetunto? - Miten joustavaa suhtaumista itseä arvosteleviin ajatuksiin voi lisätä? Lisätietoja: Arto Pietikäinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on erikoistunut käyttämään etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta hän on kirjoittanut kuusi kirjaa: Joustava mieli (2009), Joustava mieli parisuhteessa (2011), Kohti arvoistasi (2014), Köydenvedosta kuskin paikalle (2018), Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (2017), Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (2021). Arto on kouluttanut satoja psykologeja ja muita mielenterveysalan ammattilaisia käyttämään hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä. - Tilaa Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021) täältä: https://verkkokauppa.duodecim.fi/60216.html - Arto Pietikäisen verkkosivuti: http://www.joustavamieli.com/ - Arto Pietikäisen YouTube-kanava, josta löytyy paljon harkoituksia myös tämän jakson aiheisiin: https://www.youtube.com/channel/UCu_Awf7qqHj1xKUwsB7aJTQ/featured - Arto Pietikäisen alan ammattilaisille tarkoitettu Joustava mieli -akatemia Facebook-sivu: https://www.facebook.com/groups/545593585941386 ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

99. Oppiminen ja työkyky. Vieraana Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Julkaistu 26.9.2022

Kaupallinen yhteistyö: työeläkeyhtiö Elo Osaaminen ja työkyky, ja siten myös oppiminen, liittyvät tiiviisti toisiinsa. Työkyky on voimavarojen ja kuormitustekijöiden tasapainoa suhteessa työtehtävään ja työympäristöön. Jos työntekijällä ei ole riittävää osaamista tehtäväänsä, se heikentää hänen minäkäsitystään ja hyvinvointiaan. Työpaikat ovat keskeisiä asiantuntuntijuuden kehittymisessä. Työssä oppimista tapahtuu jatkuvasti. Opimme reflektoimalla ja yhdistämällä uutta tietoa olemassa olevaan osaamiseen. Henkilöstön osaamisella on oleellinen vaikutus organisaation menestykselle. Työvoimapulan kasvaessa myös osaamisen kehittämisen merkitys kasvaa - mutta vain hyvinvoiva mieli kykenee oppimaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana työkyvystä ja oppimisesta keskustelemassa on Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki. Kati on on hyvinvoinnin, oppimisen ja kestävän kasvun rakentaja. Koulutukseltaan Kati on tekniikan tohtori ja johdon coach. Jaksossa kuulet muun muassa: - Millä tavoin oppiminen ja työkyky liittyvät toisiinsa? - Mitä työkykyriskejä oppimiseen liittyy? - Millaisia oppimisen muotoja työssä on? - Miten oppimista kannattaa johtaa? - Mitä esteitä oppimiselle on ja miten ne voi ylittää? Lisätietoja: - Kati Korhonen-Yrjänheikki LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/katiky/ - Kati Korhonen-Yrjänheikki Twitter: https://twitter.com/katifuturist Lue täältä Katin vinkit siihen, miten oppimistakin tukevaa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä kannattaa tukea hybridityössä: https://www.elo.fi/fi-fi/elomedia/2022/yhteisollisyytta-ja-yksilollista-johtamista-vahvistettava-hybridityossa Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

98. Tahaton lapsettomuus. Vieraana Mirka Paavilainen.

Julkaistu 19.9.2022

Tahaton lapsettomuus voi olla yksi elämän vaikeimpia kokemuksia. Moni tahattoman lapsettomuuden kokeva käy läpi kriisin ja kokee pitkäaikaista surua. Tahattomaan lapsettomuuteen liittyy monenlaisia tunteita, jotka voivat olla hyvin intensiivisiä ja vaihtelevia. Tahattoman lapsettomuuden vaikutukset  tuntuvat ja näkyvät sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja vaikuttavat myös sosiaaliseen elämään.  Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi-psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Mirka Paavilainen. Mirkalla on pitkä kokemus työskentelystä lapsettomuuden ja muiden lisääntymisterveyden kriisien parissa.  Tässä jaksossa kuulet muun muassa:  - Mitä tahaton lapsettomuus tarkoittaa? - Millainen kokemus tahaton lapsettomuus on?  - Miten käsitellä lapsettomuuden aiheuttamaa surua?  - Millaisia vaikutuksia tahattomalla lapsettomuudella parisuhteeseen? Entä muihin ihmissuhteisiin? - Miten läheinen voi olla tukena lapsettomuus-kriisissä? - Millaista psyykkistä tukea ja apua on saatavilla?  Lisätietoa: Psykologi, psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Mirka Paavilainen on työskennellyt pitkään omassa yrityksessään. Hänellä on pitkä historia myös hedelmöityshoitoklinikan psykologina. Mirka kehittää yksityisyrittäjänä tahattomasti lapsettomien tukipalveluita, kouluttaa lisääntymisterveyden psykologisissa kysymyksissä ja tekee vaikuttamistyötä somessa.     Kotisivut: www.mirkapaavilainen.fi  Instagram: @psykologipaavilainen Facebook: Psykologi Mirka Paavilainen LinkedIn: Mirka Paavilainen Tukipalveluita: - Lapsettomien yhdistys Simpukka ry: www.simpukka.info - Simpukka ry:n lahjasukusoluihin liittyvä toiminta: www.helminauha.info - Suomen Perinataalimielenterveys ry: www.perinataalimielenterveys.fi  - Raskauden aikaisen menetyksen kokeneet Tähti ry: Instagram @tahtiyhdistys ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

97. Uramuutos: sopiiko rekrytoiva koulutusohjelma minulle? Vieraana Sandra Välikoski.

Julkaistu 12.9.2022

- Kaupallinen yhteistyö: Saranen - Työelämä ja moni ala on jatkuvan ja jopa kiihtyvän muutoksen keskellä. Tämä tuo muutoksia myös monen uralle. Oletko ajatellut koskaan, että työttömyydessäkin piilee mahdollisuuksia? Se pakottaa työntekijän pysähtymään ja pohtimaan omaa rooliaan työelämässä. Hakisinko uutta työtä? Kerryttäisinkö lisää osaamista? Tai suuntaisinko kokonaan uudelle alalle? Tämän jakson aiheena on työelämän muutospaineet ja se, miten rekrytoivat koulutusohjelmat voivat auttaa uramuutoksen toteuttamisessa - silloin kun se on syystä tai toisesta ajankohtaista. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana aiheesta keskustelemassa on Sarasen Sandra Välikoski. Sandra toimii Business Managerina Sarasella. Työssään hän keskustelee yrityspäättäjien kanssa tulevaisuuden osaajatarpeesta. Työnhakijoille Sandra kertoo siitä, minkälaista osaamista yritykset etsivät nyt ja tulevaisuudessa. Nina ja Sandra käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miltä työelämä ja sen tulevaisuus näyttää? - Miten voit valmistautua urallesi mahdollisesti tuleviin muutoksiin? - Mitä rekrytoivat koulutusohjelmat ovat? - Milloin rekrytoiva koulutusohjelma on sopiva ratkaisu uramuutoksen toteuttamiselle? - Milloin organisaatioiden kannattaa hyödyntää rekrytoivaa koulutusohjelmaa? Lisätietoja: Sandra Välikoski LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sandravalikoski/ Rekrytoivat koulutusohjelmat ovat työvoimatuettua koulutusta, jonka tarkoituksena on auttaa työtöntä tai työttömyysuhan alaista työnhakijaa työllistymään uudelle uralle. Rekrytoiva koulutusohjelma ei ainoastaan auta uuden työpaikan löytämisessä, vaan sen avulla hakija saa kasvatettua osaamistaan. Rekrytoivien koulutusohjelmien kautta organisaatioihin saadaan työntekijöitä, jotka pääsevät kasvamaan juuri tarvittuun rooliin ja tehtävään. Koulutusohjelmat onkin suunniteltu aloille, joilla osaajapula on suurin. Kiinnostuitko rekrytoivista koulutusohjelmista? Näistä linkeistä saat lisätietoa: - Rekrytoiva koulutusohjelma työnhakijoille: https://www.saranen.fi/tyonhakijalle/rekrytoiva-koulutus - Rekrytoiva koulutusohjelma organisaatioille: https://www.saranen.fi/yrityksille/rekrytoiva-koulutus - Ilmainen työnhaun verkkovalmennus: https://www.saranen.fi/tyonhaun-avoin-verkkovalmennus Blogi-kirjoituksia: - Haaveissa alanvaihto? He nappasivat paikan uudelta alalta kuudessa kuukaudessa: https://www.saranen.fi/blogi/haaveissa-alanvaihto-he-nappasivat-paikan-uudelta-alalta-6-kuukaudessa - 3 vinkkiä oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen: https://www.saranen.fi/blogi/3-vinkki%C3%A4-oman-osaamisen-tunnistamiseen-ja-sanoittamiseen - 5 syytä palkata rekrytoivan koulutusohjelman kautta: https://www.saranen.fi/blogi/5-syyta-palkata-rekrytoivan-koulutusohjelman-kautta Saranen on Suomen johtava rekrytointikoulutus- ja urapalveluyritys. Olemme suunnannäyttäjiä ja sparrailijoita yksilöiden uramatkalla. Yrityksiä autamme kasvamaan työelämän murroksen keskellä toimimalla yritysten osaamisen, rekrytoinnin, muutostilanteiden ja uudistumisen kumppanina. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy. Vieraina Selma Gaily-Luoma ja Frans Horneman.

Julkaistu 5.9.2022

Tämän jakson aiheena on itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy. Itsetuhoisuuteen kannattaa hakea apua. Läheisen on tärkeä kysyä, kuunnella ja ohjata toinen avun piiriin. Itsemurha-ajatuksista on turvallista kysyä.  Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat väitöskirjaa itsemurhaa yrittäneiden suomalaisten hoitokokemuksista tekevä psykologi, psykoterapeutti Selma Gaily-Luoma ja MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, psykologi Frans Horneman. Itsetuhoiset ajatukset ovat verrattain yleisiä. Itsetuhoiset ajatukset vaihtelevat ohimenevistä kuolemantoiveista ja kestämättömästä pahasta olosta pitkäkestoisiin ajatuksiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Itsetuhoiset ajatukset on aina syytä ottaa vakavasti ja apua kannattaa hakea.  Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tehdä, jos huomaa itsellä itsetuhoisia ajatuksia? - Mistä itsetuhoiset ajatukset johtuvat? - Mistä voi tunnistaa itsetuhoisuutta läheisessään? - Miten auttaa läheistä, joka on itsetuhoinen? - Miten itsetuhoisuuden voi ottaa puheeksi? - Mistä ja miten saada ammattiapua? - Miten itsetuhoisuutta hoidetaan? - Miten ammattilaisen olisi hyvä toimia, kun hän kohtaa itsetuhoisuudesta kertovan? -- Mistä voit saada apua? -- Muista, että apua on tarjolla. Jos sinä tai läheisesi on juuri nyt vaarassa vahingoittaa itseään, hae viipymättä apua. Soita 112 tai hakeudu lähimpään päivystävään terveydenhuollon yksikköön. Apua hakiessasi kerro avoimesti itsetuhoisista ajatuksista ja mahdollisista itsetuhoisista teoista. Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, mutta kyse ei ole välittömästä itsetuhoisen teon vaarasta, voit hakea apua esimerkiksi omalta terveysasemaltasi, opiskelijaterveydenhuollostasi tai työterveyshuollostasi. Mieli ry:n kriisipalveluissa voit asioida myös puhelimitse tai chatin kautta ja halutessasi nimettömänä: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/  Kriisipuhelin tarjoaa keskustelutukea: - suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111 - ruotsiksi numerossa 09 2525 0112 (ma ja ke klo 16–20, ti, to ja pe klo 9–13) - arabiaksi (myös englanniksi): 09 2525 0113 (ma-ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja 17–21, to klo 10–15). WhatsApp: 040 195 8202. - ukrainaksi numerossa: 09 2525 0114 (ma ja to klo 12–16, ti ja pe klo 9–13, ke klo 17–21) - venäjäksi numerossa: 09 2525 0115 (ma ja to klo 12–16, ti ja pe klo 9–13, ke klo 17–21) Chat-tukea tarjoavat: Nuorille suunnattu Sekasin-chat on auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. www.sekasin.fi  Aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat auki ma–to klo 15–19. Tukinetistä löydät myös paljon muita yksilö- ja ryhmächatteja ja -keskusteluja eri teemoilla. https://tukinet.net/  Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. Voit varata ajan kriisityöntekijälle suoraan kriisikeskuksesta. Keskustelu kriisityöntekijän kanssa on maksutonta. Kriisikeskukset: mieli.fi/kriisikeskusverkosto Itsemurhien ehkäisykeskus antaa apua itsemurhayrityksen jälkeen asiakasvastaanotoilla Helsingissä ja Kuopiossa. Tukea on tarjolla itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille, myös vertaistukiryhmissä. Itsemurhien ehkäisykeskus: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/itsemurhien-ehkaisykeskus/ Vertaistukiryhmät: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/ryhmat/  Muuta lisätietoa: Ammattilaiselle lisätietoa löytyy tästä katsausartikkelista: Gaily-Luoma, S. (2020), Itsemurhaa yrittäneiden kokemukset ammattilaisen apuna, Lääkärilehti 38/2020, vsk 75, s. 1926 - 1930. Selma Gaily-Luoma: Verkkosivut: https://www.mielenterveydeksi.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/Mielenterveydeksi Instagram: https://www.instagram.com/psykologi_selmagl/ LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/selma-gaily-luoma-322837175/ Twitter: https://twitter.com/SelmaGaily Frans Horneman: Twitter: https://twitter.com/FransHorneman  LinkedIn: https://fi.linkedin.com/in/franshorneman  ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

95. Miten voit selkiyttää elämäsi suuntaa? Vieraana Liisa Uusitalo-Arola.

Julkaistu 22.8.2022

Tiedätkö, mihin olet menossa elämässäsi? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja millaisista asioista pidät? Mitä et halua tai mistä et pidä? Onko sinulla tarve muuttaa tai löytää elämäsi suuntaa? Tämän jakson aiheena on oman elämän suunnan löytäminen ja siinä pysyminen silloin, kun se on syystä tai toisesta ajankohtaista ja kenties vaikeaa. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on työpsykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Liisa Uusitalo-Arola. Liisa on kirjoittanut useita kirjoja uupumuksesta. Hänen uusin kirjansa Suunnassa (Tuuma 2022) auttaa lukijoita tuomaan selkeyttä ja suuntaa elämäänsä. Nina ja Liisa käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi elämän suunta tai sen puuttuminen on joillekin tärkeää? - Miten voi selvittää, mikä itselle on elämässä tärkeää? - Miten oman suunnan voi löytää? - Miten mahdollinen suunnanmuutos kannattaa tehdä? Lisäksi Liisa kuvailee jaksossa useita harjoituksia, joita voit käyttää oman elämäsi suunnan kartoittamisessa ja muuttamisessa. Lisätietoja: Liisa Uusitalo-Arolan verkkosivut: https://liisauusitaloarola.fi Liisa Uusitalo-Arola Facebookissa: https://www.facebook.com/liisaua/ Liisa Uusitalo-Arolan YouTube-kanava: https://www.youtube.com/c/LiisaUusitaloArola Liisa Uusitalo-Arolan kirjan Suunnassa (Tuuma 2022) voit tilata täältä: https://www.tuumakustannus.fi/9763 Täältä löytyy Liisan jaksossa mainitsema ilmainen Karttakoulu: https://liisauusitaloarola.fi/karttakoulu/ Lisätietoa Liisan kirjoituksista ja kursseista saat tilaamalla Voimaannuttava viikkokirje -uutiskirjeen: https://liisauusitaloarola.fi/lataa-ilmainen-opas/ Jos oman elämän suunnan pohdinta ja selkiyttäminen ja itsetuntemuksen kartuttaminen kiinnostaa lisää, niin näitä aiheita on käsitelty mm. seuraavissa Psykopodiaa-jaksoissa: 78. Itsetuntemus. Vieraana Marjo Pennonen. 75. Kenen elämää elät? Vieraana Marjo Pennonen. 57. Miten tehdä onnistunut elämäntapamuutos? Vieraana Anu Tevanlinna. 14. Itsetunto ja sen vahvistaminen. Vieraana Katri Laine. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

94. Ikä ja työkyky. Vieraina Marjo Wallin ja Noora Poussu.

Julkaistu 15.8.2022

Kaupallinen yhteistyö: työeläkeyhtiö Elo. Oletko kohdannut ikään ja työkykyyn liittyviä ennakkoluuloja työelämässä? Somessa kysyttäessä kaikenikäiset Psykopodiaa-kuuntelijat, niin nuoremmat kuin vanhemmatkin, kertoivat kohdanneensa ikään liittyviä ennakkoluuloja ja asenteita. Tämän jakson aiheena on ikä ja työkyky. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina tästä keskustelemassa ja ennakkoasenteita purkamassa ovat Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Marjo Wallin ja Noora Poussu. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten ikä vaikuttaa työkykyyn? - Millaisia ennakkoasenteita eri ikäisiä kohtaan töissä on? - Miten eri ikäiset työntekijät kannattaa huomioida työelämässä? - Millaista on hyvä ikäjohtaminen? Lisätietoja: Marjo Wallin ja Noora Poussu toimivat työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään he sparraavat Elon asiakasyritysten johtoa, HR:ää ja esihenkilöitä työkykyjohtamisen asioissa ja kehittävät lisäksi työkykyjohtamisen digitaalisia työkaluja asiakkaiden tarpeisiin. Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

93. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen terveydenhuollossa. Vieraina Anukatariina Saloheimo ja Tytti Kerttula.

Julkaistu 20.6.2022

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Se lisää vähemmistöstressiä ja voi jopa estää hoitoon hakeutumisen.  Tässä Psykopodiaa jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisesta terveydenhuollossa yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimon ja Terveystalon työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkäri Tytti Kerttulan kanssa. Potilaan hyvä kohtaaminen on hoidon onnistumisen kannalta keskeistä. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat moninaisia ja näihin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtaamisiin liittyy omat erityispiirteensä, joista terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä olla tietoisia. Kaikkea ei tarvitse tietää ja osata heti, mutta jokainen ihminen voidaan kohdata kunnioittavasti ja arvostaen. Kohtaamisiin voi valmistautua ja se on taito, jossa voi kehittyä. Jaksossa käsitellään mm. näitä teemoja: - Millaisia kokemuksia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajilla on terveydenhuollon kohtaamisista? - Millaisia ei-toivottuja seurauksia huonosta kohtaamisesta voi olla? - Millaisia erityispiirteitä eri sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamiseen liittyy? - Miten kohtaamisesta tehdään joka kerta onnistunut? Lisätietoa: Anukatariina Saloheimo on 66-v transfeminiini yhdenvertaisuuskouluttaja. Anukatariina piti identiteettinsä totaalisesti yli 50-vuotiaaksi ja on ollut omana itsenään täysin julkisesti yli 60-vuotiaana. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut yhdenvertaisuuskouluttajana terveydenhuollon, työelämän ja laajemman elämänpiirin alueilla. Anukatariina Saloheimon verkkosivut: https://www.havulintu.com/ Anukatariina Saloheimo LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/anukatariina-saloheimo-she-her-40776665/ Tytti Kerttula on työterveyshuoltoon erikoistuva työterveys-ja suurasiakaslääkäri Terveystalossa ja inhimillisen työelämän vaikuttaja. Hän haluaa edistää työelämää mielenterveyttä tukevaksi. Omalla Instagram-kanavallaan Tytti jakaa myös omia inhimillisiä kokemuksiaan ammattilaisena ja ihmisenä, koska hän haluaa poistaa ammattilaisten stigmaa mielen haasteista. Tytti Kerttula Instagramissa: @työterveyslääkäri.tytti Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/teemat/Fokus-mieli/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

92. Työ voimavarana elämänkriiseissä ja muutoksissa. Vieraina Liisamari Krüger ja Anu Suutela-Vuorinen.

Julkaistu 13.6.2022

Kaupallinen yhteistyö: tyoeläkeyhtiö Elo Kaiken minkä kohtaamme elämässä, koemme ja kohtaamme myös työpaikalla. Useimmille meille tulee jossain elämämme vaiheessa vastaan jonkinlainen kriisi tai muutos. Tämän jakson aiheena on se, miten työ voi olla voimavarana, kun äkilliset sairaudet, elämän kriisit tai muutokset vaikuttavat työkykyyn - ja miten hyvä työkykyjohtaminen voi tätä tukea. Näistä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Elon ylilääkäri Liisamari Krüger ja työkykyjohtamisen palvelujohtaja Anu Suutela-Vuorinen. Tässä jaksossa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Millaisia tyypillisiä muutostilanteita ja kriisejä ihmiset kohtaavat työuran varrella? - Miksi ja miten näihin kannattaa valmistautua työpaikalla? - Miten johtamisella voidaa tukea työntekijää muutostilanteessa? - Miten ja miksi työ usein toimii voimavarana muutostilanteissa? Lisätietoa jaksosta: Liisamari Krüger on Elon ylilääkäri ja fysiatrian erikoislääkäri. Anu Suutela-Vuorinen toimii Elossa työkykyjohtamisen palvelujohtajana ja hän luotsaa 14 hengen asiantuntijatiimiä. Liisamari Krüger LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/liisamari-kruger-9a2b406b Liisamari Krüger Twitter: https://twitter.com/krugerliisamari Anu Suutela-Vuorinen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anu-suutela-vuorinen-3903b712/ Anu Suutela-Vuorinen Twitterissä: https://twitter.com/anusuu Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

91. ADHD aikuisella. Vieraana Sami Leppämäki.

Julkaistu 6.6.2022

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. ADHD on toimintakykyä heikentävä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Siihen liittyy toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. ADHD on synnynnäistä, mutta osalla lapsuudesta asti jatkuneiden oireiden syy ymmärretään vasta aikuisuudessa ja diagnoosi viivästyy. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä aikuisilla psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa on dosentti, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Sami Leppämäki. Hän työskentelee Terveystalossa psykiatrian erikoisalajohtajana ja pitää vastaanottoa Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä. Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mitä ADHD ja ADD tarkoittavat? - Millaisia ovat niiden tyypilliset oireet? - Miten ADHD/ADD näyttäytyy aikuisella? - Miksi ADHD/ADD voidaan diagnosoida vasta aikuisiässä? - Miten eri tavoin ADHD:ta ja ADD:ta hoidetaan? Lisätietoja: Tietopaketti ADHD:sta Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/adhd/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/teemat/Fokus-mieli/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

90. Maanpuolustustahto ja psykologinen informaatiovaikuttaminen. Vieraina Miina Kaarkoski ja Teemu Tallberg.

Julkaistu 30.5.2022

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on saanut monet pohtimaan maanpuolustustahtoaan. Maanpuolustustahdolla on monia merkityksiä niin kansalaisten kuin yhteiskunnan tasoilla. Siihen voidaan kohdistaa psykologista informaatiovaikuttamista maamme ulkopuolelta. Tämän jakson aiheena on maanpuolustustahto, kansalaisten suhde siihen ja se miten näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, sisältä ja ulkoa päin. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori, FT, Teemu Tallberg ja tutkija, FT, Miina Kaarkoski. He käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä maanpuolustustahto tarkoittaa? - Millaisia merkityksiä sillä on nyky-Suomessa ja tässä ajassa? - Mitä voimme oppia maanpuolustustahdosta omasta historiastamme ja ukrainalaisilta? - Mitä psykologinen informaatiovaikuttaminen on?  - Miten voimme yksilöinä ja yhteiskuntana varautua psykologiseen informaatiovaikuttamiseen ja puolustautua siltä? Lisätietoa ja linkkejä: Teemu Tallberg: Twitter: https://twitter.com/TallbergTeemu LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/teemutallberg/ Miina Kaarkoski:  Twitter: https://twitter.com/MKaarkoski LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/miina-kaarkoski-69354b172/ Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimushankkeita maanpuolustustahdosta ja informaatiovaikuttamisesta: Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä – IRWIN-hanke:: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/irwin Missä on informaatiopsykologisen puolustuksen ydin? (3.5.2022) IRWIN-projektin blogi: https://www.irwinproject.fi/fi/blogi/missa-on-informaatiopsykologisen-puolustuksen-ydin MAPS1: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/maps1 Muuta lisätietoa maanpuolustustahdosta: Sotitlassosiologisen seuran sivut: https://www.sotilassosiologia.fi/  Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski & Jouni Tilli (toim.):  Maanpuolustustahto Suomessa (Gaudeamus, 2020): https://www.gaudeamus.fi/teos/maanpuolustustahto-suomessa/ Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mielipidemittaukset maanpuolustustahdosta: https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/mielipidetutkimukset#67f230ac    Miten voit varautua ja kouluttautua? Vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutusta järjestää Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK): https://mpk.fi/ Mitä kannattaisi olla kotitalouden 72 tunnin kotivarassa: https://72tuntia.fi/kotivara/ Podcasteja maanpuolustustahdosta ja informaatiovaikuttamisesta: JYU SecurITy (maaliskuu 2022): Maanpuolustustahto – mitä se on? https://soundcloud.com/uniofjyvaskyla/maanpuolustustahto  Sari Valto (Yle Areena 3.5.2022); Maanpuolustustahto - mistä se koostuu? https://areena.yle.fi/audio/1-62089877 Sotataidon ytimessä (Maanpuolustuskorkeakoulu 24.5.2022): 12. Taistelutahto: https://anchor.fm/maanpuolustuskorkeakoulu/episodes/12-Taistelutahto-e1j028i Sotataidon ytimessä (Maanpuolustuskorkeakoulu 20.5.2022): 11. Avaruusulottuvuus ja informaatiovaikuttaminen: https://anchor.fm/maanpuolustuskorkeakoulu/episodes/11-Avaruusulottuvuus-ja-informaatiovaikuttaminen-e1ioj1c ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

89. Poliisityön psykologiaa. Vieraana Jasmin Kaunisto.

Julkaistu 23.5.2022

Miten psykologia liittyy poliisien työhön? Toimivatko tv:sta tutut kuulustelutavat käytännössä? Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana poliisityön psykologiasta keskustelemassa on oikeuspsykologi, Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Jasmin Kaunisto. Jasmin on yhtenä kirjoittajana ja editoijana kirjassa Poliisityön psykologia.  Jasmin ja Nina purkavat poliisikuulusteluihin liittyviä myyttejä ja keskustelevat laajemmin poliisityön psykologiasta. Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten eri tavoin psykologia liittyy poliisityöhön? - Millaisia psykologisia myyttejä poliisin työhön liittyy? - Voiko valehtelijan tunnistaa? - Millaiset kuulustelutavat ovat toimivia? - Ovatko lapset luotettavia todistajia?   - Millaisia ovat poliisien työn psykologiset kuormitus- ja voimavaratekijät? Lisätietoa: Kaunisto, Jasmin; Hyyti, Jari; Koskelainen, Mari; Nieminen, Anna (Poliisiammattikorkeakoulu 2021): Poliisityön psykologia: PDF: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121761678 Kovakantinen, esim. Booky.fi: https://www.booky.fi/tuote/jasmin_kaunisto/poliisityon_psykologia/9789518154023  Juttu Jasmin Kaunistosta ja poliisityön psykologiasta Psykologi-lehdessä 22.1.2021: Jotta oikeus toteutuisi: https://psykologilehti.fi/jotta-oikeus-toteutuisi/  ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

88. Johtajan hyvinvointi ja henkilöstö. Vieraina Katja Hämäläinen ja Heidi Tuohimaa.

Julkaistu 16.5.2022

Kaupallinen yhteistyö: työeläkeyhtiö Elo. Johtajilla ja esihenkilöillä on paljon vastuuta ja heihin kohdistuu usein korkeita odotuksia. Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu myös jatkuvasti. Työ on siis itsessään vaativaa, usein kuormittavaakin. Johtajan oma hyvinvointi heijastuu myös henkilöstöön. Siitä kannattaa siis pitää huolta. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina johdon  ja henkilöstön hyvinvoinnista ja näiden yhteydestä keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Katja Hämäläinen ja Heidi Tuohimaa. He pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä seurauksia sillä on, jos johtaja ei voi hyvin? - Millaiset johtamistavat kuormittavat johtajaa ja henkilöstöä? - Miten itsetuntemus vaikuttaa hyvinvointiin ja johtamiseen? - Mitä voimavaroja johtajan ja esihenkilön työssä on?  - Miten johtaja voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan? Lisätietoa jaksosta: Katja Hämäläinen ja Heidi Tuohimaa ovat työkykyjohtamisen kehittämispäälliköitä Elossa. Työssään he sparraavat Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvovat ja kouluttavat esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä.   Katja Hämäläinen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/katja-h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen-43b25436/  Heidi Tuohimaa LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/heidi-tuohimaa-she-her-04816b5/  Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Erikoisjakso. Masennuksen hoito. Vieraana Noora Scheinin.

Julkaistu 2.5.2022

87. Läheisen päihdeongelma. Vieraana Harri Seppälä.

Julkaistu 25.4.2022

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. Käyttääkö läheisesi liikaa päihteitä? Päihdeongelmat ovat Suomessa yleisiä. Liiallinen päihteiden käyttö aiheuttaa terveyshaittoja ja lisäksi huolta ja kuormitusta myös läheisille. Läheisen päihdeongelmasta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri, päihdelääkäri, psykoterapeutti Harri Seppälä. Harri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tässä jaksossa kuulet mm. - Millaisia seurauksia liiallisella päihteidenkäytöllä on? - Mistä päihderiippuvuudessa on kyse? - Mistä päihdeongelman voi huomata? - Mitä voi tehdä, jos on huolissaan läheisen päihteidenkäytöstä? - Miten ja miksi puheeksi ottaminen kannattaa tehdä? - Missä vaiheessa kannattaa ohjata läheinen ulkopuolisen avun piiriin? Lisätietoja: Harri Seppälä on päihdelääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyys) ja ratkaisukeskeinen psykoterapeutti. Hän toimiii Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkärinä. Harrilla on yli 20 vuoden kokemus päihdeongelmaisten hoidosta useissa kymmenissä erilaisissa päihdehoitoyksiköissä (avohoidossa, vieroitusosastoilla ja kuntoutusyksiköissä) Päihdelinkin sivuilta löydät laajasti lisätietoa eri päihteistä ja mm. vertaistuesta, myös päihdeongelmaisen läheiselle: - Mistä apua: https://paihdelinkki.fi/fi/mista-apua/tietoa-paihdehoidosta - Vertaistukea: https://paihdelinkki.fi/fi/mista-apua/vertaistukiryhmat Lisätietoa ja apua Terveystalon sivuilla: - Alkoholiriippuvuus ja muu lääkeriippuvuus: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/alkoholiriippuvuus-ja-muu-laakeriippuvuus/ - Terveystalon Mielen tuki -kriisipalvelu: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/mielen-tuki-kriisipalvelusi-verkossa/  Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/teemat/Fokus-mieli/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

86. Lähisuhdeväkivalta. Vieraana Heli Siltala.

Julkaistu 18.4.2022

Oletko kokenut lähisuhdeväkivaltaa? Lähisuhdeväkivalta on yleistä. Lähisuhdeväkivallan tekijänä voi toimia oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee lähisuhdeväkivallasta ja sen terveysvaikutuksista psykologian tohtori Heli Siltalan kanssa. Heli työskentelee Jyväskylän yliopistolla tutkijatohtorina ja Oulun vankilassa psykologina. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt lähisuhdeväkivallan terveysvaikutusten ja kustannusten kartoittamiseen. Heli on myös tehnyt asiakastyötä lähisuhdeväkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa.  Väkivalta voi alkaa henkisenä erilaisella kiusaamisella, halveksunnalla, haukkumisella, pelottelulla ja kontrollointina. Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi lähisuhdeväkivalta voi olla myös seksuaaliväkivaltaa sekä taloudellista ja sosiaalista kontrollointia. Väkivallan kokeminen on raskasta ja sillä on usein vakavia terveyshaittoja, myös mielenterveydelle. Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Väkivallan kokemuksesta on mahdollista selvitä ja sen kanssa ei kannata jäädä yksin.  Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä:  - Mitä lähisuhdeväkivalta on?  - Mitkä ovat lähisuhdeväkivallan eri muodot? - Kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on? - Millaisia vaikutuksia lähisuhdeväkivallalla on yhteiskunnassa?  - Millaisia terveysvaikutuksia lähisuhdeväkivallalla on? - Miten lähisuhdeväkivalta vaikuttaa perheen lapsiin?  - Miten väkivallan uhrin voi tunnistaa terveydenhuollossa? - Miten lähisuhdeväkivalta kannattaa ottaa puheeksi? - Mitä voi tehdä, jos itse kokee väkivaltaa? - Mistä voi hakea apua? - Mitä tehdä jos lähipiirissä joku on lähisuhdeväkivallan uhri? Palveluita väkivallan kokijoille: Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/ Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/ 24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/ Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/ Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/ Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/   Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta: Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta Turvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/ Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/  THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulut Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimus Lisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta: Heli Siltala on tehnyt lähisuhdeväkivaltaan liittyvä tutkimustyötä vuodesta 2012 asti. Hän valmistui psykologiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2021. Siltalan väitöskirja käsitteli lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia. Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille. Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa sekä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Siltala tekee tutkimustyötä valtioneuvoston rahoittamassa Lähisuhdeväkivallan kustannukset (LAKU) -hankkeessa sekä Euroopan unionin rahoittamassa VRperGenere-hankkeessa, jossa kehitetään ja tutkitaan virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä menetelmiä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja puuttumiseen. Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463 Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku- Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/ Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

85. Vaikeat tunteet työelämässä. Vieraana Jarkko Rantanen.

Julkaistu 4.4.2022

Tunteet kulkevat mukana työpaikalle halusimme tai emme. Työpaikan tunneilmasto on parhaimmillaan rikas ja monipuolinen. Työpaikalle kulkeutuu kuitenkin myös vaikeita tunteita kuten turhautumista, riittämättömyyttä, surua ja häpeää. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vaikeista tunteista ja tunteiden käsittelystä työelämässä psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantasen kanssa. Tunteet vaikuttavat työpaikan tunneilmastoon - vaikka niistä ei puhuttaisi. Vaikeat ja ikävät tunteet voivat viestiä, jos työpaikalla on jokin pielessä. Niitä kannattaa siis tutkia. Tunteet voivat kertoa, mitä tarpeita ja toiveita työyhteisössä on. Tässä jaksossa kuulet mm. - Millaisia vaikeita tunteita työpaikalla voi olla? - Mitä siitä voi seurata, jos vaikeita tunteita ei käsitellä? - Miksi vaikeiden asioiden puheeksiottaminen voi olla hankalaa? - Mikä voi auttaa puheeksiottamisessa ja vaikeiden tunteiden käsittelyssä? - Milloin kannattaa hakea ulkopuolista apua? Jarkko on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja. Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jarkko-rantanen-89b2a510/ Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut: https://www.emergywork.com/ Jarkon kirjoja tunteista: Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020. Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. Jarkon aiemmat vierailut Psykopodiaa-podcastissa: 10. Tunteet työelämässä. 81. Miten antaa parempaa palautetta? ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

84. Miten säilyttää hyvä vanhemmuus eron jälkeen? Vieraana Katri Laine.

Julkaistu 21.3.2022

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. Ero herättää monenlaisia ristiriitaisiakin tunteita sekä vanhemmissa että lapsissa. Se on iso muutos perheessä. Erossa vanhempien tunnesäätely on keskeisessä roolissa, jotta voi säilyttää turvallisen ja tasapainoisen vanhemmuuden. Ristiriitaisten tunteiden käsittely ei aina ole helppoa, mutta onneksi mahdollista. Tämän jakson aiheena on se, miten säilyttää hyvä vanhemmuus eron jälkeen. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Terveystalon Espoon seudun vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine. Katri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ero tarkoittaa perheelle? - Millaisia tunteita ja reaktioita siihen voi liittyä? - Mitä onnistunut erovanhemmuus edellyttää vanhemmilta? - Miltä onnistunut erovanhemmuus näyttää perheen arjessa? - Miten tukea lasta kahden kodin elämässä? Jakson aikana Katri jakaa ajatuksia onnistuneeseen erovanhemmuuteen ja sudenkuoppiin joita kannattaa välttää. Lisätietoa jaksosta: Katri Laine on Terveystalon Espoon seudun vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykoanalyytikko. Katri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Katri Laine LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Katri Laineen esittely psykoterapeuttina: https://www.terveystalo.com/fi/asiantuntijat/l/katri-laine/ Terveystalon palveluja lapsiperheiden mielen hyvinvoinnin tueksi: - Lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointi: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/lasten-nuorten-ja-perheiden-mielenhyvinvointi/ - Lapsiperheen mielen tuki -palvelu: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/lapsiperheen-mielen-tuki/ Perheitä ja vanhemmuutta käsitellään myös jaksoissa: - 61. Mistä tietää miten lapsi tai nuori oikeasti voi? Vieraina Silja Kosola ja Tania Virintie. - 67. Monimuotoiset perhesuhteet ja perheiden hyvinvointi. Vieraina Lotta Heiskanen ja Saara Salo. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/teemat/Fokus-mieli/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

83. Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna? Vieraina Tuija Turunen ja Kirsi Peltonen.

Julkaistu 14.3.2022

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. Pitkään jatkunut pandemia ja nyt Ukrainassa käytävä sota herättävät monenlaisia tunteita. Epävarmuus ja traumaattiset tapahtumat lisäävät turvattomuutta, ahdistuksen tunteita ja voivat myös lamauttaa. Lähtökohtamme ja keinomme selvitä vaativissa tilanteissa ovat erilaisia. Kaikki eivät koe asioita samalla lailla. Tämän jakson aiheena on se, miten palauttaa turva, kun se on uhattuna, sekä traumat ja traumatisoituminen. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltonen sekä Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori, psykoterapeutti Tuija Turunen. Johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta. Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä vaikutuksia epävarmuudella ja turvan järkkymisellä on ihmisiin? - Miten erilaiset traumaattiset tapahtumat vaikuttavat ihmisiin? - Mikä nykytilanteessa on erityistä? - Miten voit luoda turvaa epävarmuuden keskellä? - Miten lasta voi tukea? - Miten traumatisoitumista voi ennaltaehkäistä ja hoitaa? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua? Lisätietoa ja linkkejä jaksosta: Terveystalo järjesti 17.3.2022 maksuttoman webinaarin : Miten luoda turvaa epävarmuuden keskellä? Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan herättää ymmärrettävästi huolta ja sodan varjo ulottuu Suomeen asti. Webinaarissa Tuija Turunen ja Nina Lyytinen kertovat, miten pitää huolta omasta ja läheisten jaksamisesta epävarmana aikana, joka herättää monenlaisia tunteita. Voit katsoa webinaarin tallenteen Terveystalon Facebook sivuilta: https://fb.watch/bRigkvmJvE/ Kirsi Peltonen on psykologi (PsT), Tampereen yliopiston dosentti ja Turun yliopiston Lasten psykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti sodan ja väkivallan traumatisoiviin lapsiin. Kirsi Peltonen Twitter: https://twitter.com/kirsi_peltonen Kirsi Peltonen LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/kirsi-peltonen-6a23322 Kirsi Peltosen esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/kirsi-peltonen Kirsi Peltosen tutkimushankkeita Tampereen yliopistossa: Trauma ja lapset: https://research.tuni.fi/tasa/ Tuija Turunen on Terveystalon johtava psykologi, joka vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta. Tuija on koulutukseltaan psykologian tohtori, kriisi- ja traumapsykoterapeutti sekä EMDR-kouluttaja. Tuijalla on runsaasti kokemusta yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tukemisesta järkyttävien tilanteiden jälkeen niin akuutisti kuin pitkäkestoisestikin. Lisätietoa ja tukea: Huoli Ukrainan sodasta vaikuttaa myös lapsiin - avoin keskustelu, ruutuajan rajoittaminen ja normaalit arjen askareet avuksi: https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/huoli-ukrainan-sodasta-vaikuttaa-myos-lapsiin---avoin-keskustelu-ruutuajan-rajoittaminen-ja-normaalit-arjen-askareet-avuksi/ Ukrainan sota vavisuttaa turvallisuuden tunnetta – omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta: https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/ukrainan-sota-vavisuttaa-turvallisuuden-tunnetta--omasta-jaksamisesta-on-tarkea-pitaa-huolta/ Voimia ja joustavaa mieltä arkeen kriisin keskellä: https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/voimia-ja-joustavaa-mielta-arkeen-kriisin-keskella/ Lisätietoa EMDR-terapiasta: https://emdr.fi/ Terveystalon blogi-kirjoitus jakson pohjalta (23.3.2022): https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/psykopodiaa-miten-voin-tuoda-turvaa-itselleni-ja-toiselle-epavarmuuden-keskella/ Terveystalon mielen hyvinvoinnin palvelut: Mielen tuki -kriisipalvelu: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/mielen-tuki-kriisipalvelusi-verkossa/ Lapsiperheen mielen tuki: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/lapsiperheen-mielen-tuki/ EMDR-terapiaa Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/emdr/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/teemat/Fokus-mieli/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

82. Millainen on suorittajan mieli? Vieraana Emilia Kujala.

Julkaistu 28.2.2022

Vaaditko itseltäsi paljon? Lepäätkö ja lomailetko vain, jos olet sen mielestäsi ansainnut? Menestys, suorittaminen ja hyvä itsekontrolli ovat yhteiskunnassamme ihannoitavia piirteitä. Monia ne voivat auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Toisilla kontrolli kääntyy kuitenkin itseään vastaan ja se muuttuu liialliseksi. He tekevät lujasti töitä pitkän aikavälin tavoitteiden eteen, mutta saattavat unohtaa omat tarpeensa.  Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee suorittamisesta ja ylikontrollista psykoterapeutti, tietokirjailija, mielenterveysvaikuttaja Emilia Kujalan kanssa.  Ylikontrolliin taipuvainen ihminen voi olla menestynyt ja pärjätä hyvin opinnoissa ja työelämässä. Suorittaminen voi hetkellisesti auttaa peittämään taakseen ahdistuksen ja huonovointisuuden.  Taipumuksen ylikontrolliin voi tunnistaa  siitä, että tavoitteet ovat pakottavia, on joustamaton ja ei anna itselle mahdollisuutta levätä ja palautua ennen kuin suorittaa riittävästi. Tässä jaksossa kuulet mm.  - Milloin luonnollinen tarpeemme hallinnan tunteeseen menee yli,  milloin se on haitallista? - Mitä haitallinen kontrolli tarkoittaa? - Miten haitallinen kontrolli ilmenee? - Millaisia tekijöitä ylikontrollin taustalla on? - Voiko ylikontrollista olla hyötyä? - Miten ylikontrollista voi vapautua? Lisätietoa ja linkkejä: Emilia Kujalan kirjan esittely: Suorittajan mieli. Vapaudu ylikontrollista. (Otava 2022). https://otava.fi/kirjat/suorittajan-mieli/ Emilia Kujalan kotisivut: https://mielella.fi/ Emilia Kujala somessa: Instagram: https://www.instagram.com/tunteellaemiliakujala Facebook: https://www.facebook.com/psykoterapeuttiemilia/ LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emilia-kujala-651a20178/ Emilia Kujalan kirjat: https://mielella.fi/kirjat/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Extra: Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi. Vieraana Ferdinand Garoff.

Julkaistu 26.2.2022

Sota ja kriisi Ukrainassa herättää monenlaisia tunteita ja reaktioita kuten epävarmuutta, turvattomuutta, epäoikeudenmukaisuutta, surua ja vihaa. Kaikki eivät koe asioita samalla lailla. On tärkeä kunnioittaa sekä omia että toistemme reaktioita. Itsensä rauhoittamisessa voi auttaa esimerkiksi tilanteesta puhuminen, medioiden seuraamisen rajoittaminen, arkirutiinit, liikunta ja rentoutumisharjoitukset. Jaksossa Nina Lyytinen keskustelee Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa akuutista kriisitilanteesta ja sodasta Ukrainassa sekä mielen hyvinvoinnin tukikeinoista. Jakso on äänitetty 25.2.2022.  Tässä jaksossa Nina ja Ferdinand käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:  - Millaisia reaktioita ja tunteita alkanut sotatilanne voi herättää? - Miten toimia, jos tilanne ahdistaa? - Miten puhua tilanteesta lasten ja nuorten kanssa? - Miten aikuisen oma reagointi vaikuttaa lapseen/nuoreen? - Miten puhua tilanteesta heidän kanssa, jotka itse ovat kokeneet sodan? - Mikä tukee kriisitilanteessa selviytymistä? - Mistä apua, jos tuntuu, että omat keinot eivät riitä? Lisätietoja ja linkkejä: Suomen Punainen Risti aloittaa hätäapukeräyksen Ukrainan konfliktista kärsivien auttamiseksi.  Auttaa voi lahjoittamalla katastrofirahastoon: https://www.punainenristi.fi/lahjoita/katastrofirahasto/ Varat ohjataan kansainväliselle Punaiselle Ristille, joka toimittaa kontaktilinjan molemmin puolin apua sitä tarvitseville. Avulla turvataan ihmisten perustarpeita. Punainen Risti toimittaa vettä, ruokaa, suojaa ja terveyspalveluita. Se auttaa myös kadonneiden etsinnässä. Vinkkejä reaktioiden käsittelyyn: Mielenterveystalo.fi: Sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen (itsehoito-opas, lisätty 2.3.2022): https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/sodanuhka/Pages/default.aspx SPR: Ukrainan kriisi voi järkyttää mieltä: tietoa reaktioista ja itsehoitokeinoista: https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/ukrainan-kriisi-voi-jarkyttaa-mielta/ Mieli ry: Miten puhua sodasta nuoren kanssa: https://mieli.fi/uutiset/miten-puhun-sodasta-nuoren-kanssa/ Mieli ry: Mitä voit tehdä jos puheet sodasta huolestuttavat: https://mieli.fi/uutiset/mita-voi-tehda-jos-puheet-sodasta-huolestuttavat/ Jos tarvitset keskusteluapua: MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa suomeksi  09 2525 0111,  Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, arabiankielinen linja 09 2525 0113 päivystysaikoina. Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24. Sekasin-chat: https://sekasin.fi/ Keskusteluapua apua voi saada myös ympäri Suomea  kriisivastaanotoilla: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

81. Miten antaa parempaa palautetta? Vieraana Jarkko Rantanen.

Julkaistu 14.2.2022

Oletko saanut joskus huonoa palautetta? Tai huonosti annettua palautetta? Miten koit sen? Palautteen antaminen ja varsinkin vastaanottaminen on monille vaikeaa. Moni myös haluaisi saada enemmän palautetta. Palautteen antaminen on onneksi taito, jota voi oppia. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee palautteen antamisesta ja sen vastaanottamisesta psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantasen kanssa. Palautetta on monenlaista, esimerkiksi arjen jatkuvaa, pienempää kannustusta ja toisaalta rakentavaa ja kehittävää, joka tavoittelee selkeämmin muutosta toiminnassa. Kaikenlaisessa palautteessa on hyvä pyrkiä täsmällisyyteen ja konkretiaan. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi palautteen antaminen voi olla vaikeaa? - Millaista on hyvä palaute? - Miten antaa kehittävää palautetta? - Milloin palautetta ei kannata antaa? - Miten kriittistä palautetta voi antaa rakentavasti? - Miten erilainen palaute kannattaa ottaa vastaan? JAKSON LINKIT JA LISÄTIETOA: Jarkko Rantanen on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja. Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jarkko-rantanen-89b2a510/ Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut: https://www.emergywork.com/ Kuuntele Jarkon edellinen vierailu: 10. Tunteet työelämässä. Vieraana Jarkko Rantanen. Jarkon kirjoja tunteista: Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020. https://shop.almatalent.fi/johda-tunneilmastoa Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. https://www.ps-kustannus.fi/Anuliisa-Lahtinen/Tunnetaidot-opetusty%C3%B6ss%C3%A4.html Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. https://shop.almatalent.fi/vaikuta-tunteisiin Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. https://shop.almatalent.fi/tunteella-voimaa-tekemiseen-e-kirja ANNA PALAUTETTA! Palautteesta puheen ollen, me pidämme aivan kaikesta palautteesta ja haluaisimme saada sitä enemmän. Voit laittaa jakson opit käyttöön heti antamalla meille palautetta osoitteessa psykopodiaa.fi/palaute tai somessa, vaikka yksityisviestillä. Ja kiitos kaunis, jos arvioit Psykopodiaan Apple Podcasts tai Spotify -sovelluksessa. ÄÄNESTÄ PSYKOPODIAA AUDIOLAND AWARDSISSA! Psykopodiaa on ehdolla Audioland Awardsin 2021 Vuoden Podcast ja Vuoden Podcastaaja -yleisöäänestyssarjoissa. Jos olet pitänyt jaksoista, niin käy ihmeessä antamassa äänesi täällä: Audioland.fi. Äänestämällä voit voittaa mm. 3kk Storytel lahjakortteja tai liput Audioland Gaalaan 30.3.2022. Kiitos - ja kiitos kun kuuntelit! ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen.

Julkaistu 31.1.2022

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021). Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden. Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä toimiva parisuhde tarvitsee? - Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä? - Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa? - Mistä voi huomata, että parisuhde on ajautumassa ongelmiin? - Miten yhteyden, tuen ja tärkeyden voi palauttaa parisuhteeseen? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua? Lisätietoa ja linkkejä: Mikael Saarinen on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka on toiminut useissa eri tehtävissä ja yrittäjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Keskeisinä osaamisalueina ovat olleet tunneäly ja tunnetaitojen tutkiminen ja kehittäminen niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin ja -uupumuksen sekä kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Hän on tehnyt myös pariterapiatyötä ja esiintynyt Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa asiantuntijana. Saarinen toimii nykyään päätoimisesti tutkimusasiantuntijana ja sivutoimisesti Terveystalossa. Yhdessä Kari Kanalan kanssa kirjoitettu Parisuhdekorjaamo (Otava, 2021) on hänen 13. tietokirjansa. Parisuhdekorjaamo Saarinen & Kanala — Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Kanala, Kari; Saarinen, Mikael (2021), Otava: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/parisuhdekorjaamo-saarinen-kanala/4015525 Jos parisuhde-teemat kiiinnostavat, niin kannattaa kuunnella myös nämä jaksot: 27. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. 46. Miten säätelet miestäsi? Miesten hyvinvointi ja tunnesäätely. Vieraana Lauri Mannermaa. 8. Narsismi parisuhteessa. Vieraana Helinä Häkkänen. 42. Vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde. Vieraana Suvi Laru. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.

Julkaistu 17.1.2022

Työn kiihtyminen, intensiivistyminen on monimuotoinen ilmiö, johon liittyvät työtahdin kiristymisen lisäksi kasvaneet vaatimukset mm. itseohjautuvuudelle oman työn toteuttamisessa ja työuran hallinnassa, oppimiselle ja multitaskaamiselle. Työhön on siis yksinkertaisesti panostettava monin tavoin aikaisempaa enemmän. Liiallinen työn intensiivistyminen voi heikentää työhyvinvointia. Keskustelen työn ja työelämän kiihtymisestä Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Maunon kanssa. Hän johti syksyllä 2021 päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta työn intensifikaatiosta ja sen hallinnasta itsesäätelyn voimavaroilla. Työn tuunaus, itsesäätely ja työstä irrottautuminen voivat suojata työn kiihtymisen haitallisilta vaikutuksilta, ainakin hieman. Organisaatioissa tuleekin tiedostaa työelämän kiihtymisen kielteiset vaikutukset ja pyrkiä vähentämään niitä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä työn ja työelämän intensiivistyminen on? - Millaiset tekijät lisäävät työn intensiivisyyttä? - Mitä ovat turhakkeet töissä ja miten ne lisäävät työn kiihtymisen kokemusta? - Mitä seurauksia työn kiihtymisellä on työhyvinvoinnille? - Mitä yksilö- ja organisaatiotason keinoja on välttää se, että työn kiihtyminen vaarantaisi työ- ja toimintakykyä? Lisätietoa jakson aiheesta: Saija Mauno (PsT) on työ- ja organisaatiopsykologian professori Tampereen yliopistossa ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut mm. työstressiä ja työhyvinvointia eri näkökulmista (mm. työelämän muutokset, työn laadulliset vaatimukset ja työstressiltä suojaavat voimavarat) sekä työn ja perheen vuorovaikutusta. IJDFIN: Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä (1.9.2017‒31.8.2021, rahoitus Suomen Akatemia) -tutkimushankkeen sivut Jyväskylän yliopistossa: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/en/research/research-areas/work/projects/managing_new_intensified_jobdemands/suomeksi Tieteellisiä julkaisuja hankkeesta suomeksi: Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38 (4), 271-289. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/98052 Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54 (4), 255-273. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-017405605 Stenman, J. Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt. T. (2020). Työn intensifikaatio suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69654 ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

78. Itsetuntemus. Vieraana Marjo Pennonen.

Julkaistu 3.1.2022

Kuka minä olen? Itsetuntemus on yksilön ymmärrystä itsestä - siitä kuka ja millainen hän on. Se on kykyä havaita ja tunnistaa erilaisia asioita itsestä, esimerkiksi omien tarpeiden, kykyjen ja tunteiden tunnistamista. Jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee itsetuntemuksesta psykologian tohtori, työterveyspsykologi Marjo Pennosen kanssa. Marjo on kirjoittanut tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Itsetuntemus vastaa muun muassa kysymyksiin: Kuka ja millainen olen? Miten ja miksi tunnen, koen ja käyttäydyn eri tilanteissa tietyillä tavoilla? Hyvä itsetuntemus auttaa omien vahvuuksien, voimavarojen ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa. Pysähtyminen pohtimaan omia vahvuuksia, haasteita, itselle tärkeitä asioita, sekä sitä mihin haluaisi aikaansa käyttää, auttaa tekemään päätöksiä ja itsensä näköisiä valintoja. Tämä auttaa elämään elämää, joka sopii juuri sinulle. Nina ja Marjo pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä itsetuntemus tarkoittaa? - Miksi itsetuntemus on tärkeää? - Mitä riskejä huonoon itsetuntemukseen voi liittyä? - Miten omaa itsetuntemusta voi vahvistaa? Jakson linkkejä: Marjo Pennonen on työterveyspsykologi (PsT, KM), kirjailija, tietokirjailija ja kysytty kouluttaja työhyvinvoinnin teemoista. Hän on työskennellyt aiemmin myös ammatinvalinta- ja terveyskeskuspsykologina. Marjo Pennosen tietokirja itsetuntemuksesta: Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021): https://verkkokauppa.duodecim.fi/60113.html Marjo on aiemmin kirjoittanut kaunokirjalliset teokset Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi 2019) ja Parempaa saatte hakea (Duodecim 2021). Marjo Pennonen Facebookissa: www.facebook.com/kirjailija.marjo.pennonen Marjo Pennonen Instragramissa: www.instagram.com/marjo.pennonen Marjo Pennonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/marjopennonen/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Erikoisjakso. Psyykenlääkkeet masennuksen hoidossa. Vieraana Saara Rannanpää.

Julkaistu 13.12.2021

77. Ympäristötunteet ja ilmastoahdistus. Vieraina Kaisu Paulanto ja Sanni Saarimäki.

Julkaistu 7.12.2021

Moni meistä kokee huolta ja jopa ahdistusta ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Se on normaali reaktio sille, mitä ympäristölle on tapahtumassa - ei merkki yksilön sairaudesta tai heikkoudesta. Ympäristötunteista ja ilmastoahdistuksesta psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat neuropsykologian erikoispsykologi (PsL), kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi (valmistuminen kevät 2022), Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian ammatillisen työryhmän jäsen, somen roskajuoksija Kaisu Paulanto sekä psykologi (PsM, FM), Tunne ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki. Jos ympäristöahdistuksen kanssa jää yksin, eikä löydä kanavaa purkaa ahdistusta, se voi lisätä riskiä mielenterveysongelmiin. Pysähdy omien tunteiden äärelle ja mieti onko sinulla keinoja toimia yksin tai muiden kanssa ympäristön hyväksi. Jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia tunteita ympäristöön voi liittyä? - Mitä ympäristö- ja ilmastoahdistuksella tarkoitetaan? - Millaisia psykologisia reaktioita ympäristöahdistukseen liittyy ja miten ne ilmenevät? - Mitä keinoja ympäristöahdistuksen käsittelyyn on? Jakson linkit: Sanni Saarimäki Twitter: https://twitter.com/sannisaarimaki Tunne ry WWW: https://tunne.org/ Twitter: https://twitter.com/Tunne_ry Instagram: https://www.instagram.com/tunne_ry/ Facebook: https://www.facebook.com/tunne.org LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/tunnery/ Sannin jaksossa mainitsema Ympäristöahdistuksen mieli -hanke (yhteistyössä Mieli ry, Nyyti ry ja Tunne ry) WWW: http://ymparistoahdistus.fi/ Instagram: https://www.instagram.com/ymparistotunteet/ Tunteicast-podcast: https://www.ymparistoahdistus.fi/category/podcast/ Kaisu Paulanto Twitter: https://twitter.com/kaisupaulanto Instagram: https://www.instagram.com/roskajuoksijan_paivakirja/ Psykologiliiton Eko- ja ympäristöpsykologian ammatillinen työryhmä https://www.psyli.fi/me/organisaatio/tyoryhmat-ja-lautakunnat-uusi/ammatilliset-tyoryhmat/eko-ja-ymparistopsykologian-ammatillinen-tyoryhma/ Roskaamisen rangaistavuuden kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8809 Lisätietoa ympäristöahdistuksesta: Pihkala, P. (2018). Johdatus ympäristöahdistukseen. Tieteessä tapahtuu, 36(6). https://journal.fi/tt/article/download/76489/37766 Rintala. H., Saarimäki, S., Peijari, M., Helenius, L., ja Laisi, J. (2021). Ympä­ris­töah­distus näkyy monissa muodoissa, Potilaan Lääkärilehti 12.10.2021 https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ymparistoahdistus-nakyy-monissa-muodoissa/ - Berndtson, T. (2021), Ilmastoahdistuksesta toivoon. Psykologi-lehti 2/2021, 21.8.2021: https://psykologilehti.fi/ilmastoahdistuksesta-toivoon/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

76. Palautuminen ja staycationit. Vieraina Anniina Virtanen ja Satu Järvelä.

Julkaistu 22.11.2021

Kaupallinen yhteistyö: Scandic Hotels Oletko sinä irrottautunut arjen rutiineista staycationilla eli lyhyellä lähilomalla? Staycationit ovat suosittuja. Niistä voi saada piristysruiskeen arjen keskelle ja mahdollisuuden irrottautua ja palautua työstä ja arjen kuormituksesta. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija Anniina Virtanen sekä Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja Satu Järvelä. Lomat ovat hyvä keino palautua stressistä ja kuormituksesta. Palautuminen tukee hyvinvointia ja terveyttä sekä työssä jaksamista ja suoriutumista. Sekä lyhyet että pitkät lomat tukevat palautumista. Lomien myönteiset vaikutukset kuitenkin haihtuvat nopeasti. Kannattaakin miettiä, miten palauttavia jaksoja voi lisätä arkeen tasaisemmin pidempien lomien lisäksi. Tässä jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten lomat vaikuttavat hyvinvointiimme ja palautumiseen? - Miten loman pituus vaikuttaa hyötyihin ja palautumiseen? - Miten staycation eroaa ‘normi’ lomista? - Millaisia hyötyjä staycationeista on palautumiselle? - Mitä ihmiset kertovat hakevansa ja saavansa staycationeista? Lopuksi Satu ja Anniina antavat vinkkejä onnistuneeseen lähilomaan Lisätietoa jakson aiheesta ja vieraista: Satu Järvelä on Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja. Scandic on Pohjoismaiden suurin hotelliketju, jolla on lähes 280 hotellia kuudessa maassa. Scandic Grand Central Helsinki -hotelli Instagramissa: https://www.instagram.com/scandicgrandcentralhelsinki Scandicin suosituimpia staycation-hotelleja Suomessa: https://www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/staycation-hotellit?cmpid=ba_psykopodiaa Anniina Virtanen on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija. Hänen 3.12.2021 tarkastettava väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa. Anniina Virtanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anniinavirtanen/ Anniina Virtanen Instagramissa: https://www.instagram.com/anniinavir/ Anniina Virtanen Twitterissa: https://twitter.com/_anniinavirtane Anniina Virtasen tietokirja Psykologinen palautuminen (Tuuma, 2021): https://www.tuumakustannus.fi/Anniina-Virtanen/Psykologinen-palautuminen.html Anniina Virtasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2189-5 Väitöstiedote: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/anniina-virtanen-psykologinen-tyosta-palautuminen-tukee-tyohyvinvointia-haastavassa Anniina Virtanen oli vieraana jaksossa 55. Psykologinen palautuminen, jossa keskustelemme laajemmin psykologisesta palautumisesta. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

75. Kenen elämää elät? Vieraana Marjo Pennonen

Julkaistu 8.11.2021

Pohditko usein mitä muut sinusta ajattelevat? Vaikuttaako se siihen, miten elät ja olet? Täytätkö silloin vain muiden odotuksia? Kenen elämää silloin elät? Tästä psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennonen. Marjo ja Nina käsittelevät aihetta psykologisella otteella ja Marjon tuoreen kirjan Parempaa saatte hakea päähenkilön Kaisan toimintaa pohtien. Kaisan ajatuksissa ja elämänvalinnoissa se, mitä muut hänestä ajattelevat, on keskeisessä asemassa. Parempaa saatte hakea on kevyt ja viihdyttävä romaani. Siitä huolimatta kirja käsittelee meitä monia koskettavia aihealueita kuten epävarmuutta, riittämättömyyden tunteita, kiillotetun ulkokuoren pitämistä yllä ja myös kohtuuttomia odotuksia muita kohtaan. Näistä ei välttämättä puhuta kahvihuoneessa tai edes läheisten ystävien kanssa. Se on salaisuus, joka piilotetaan kuoren alle. Nina ja Marjo pohtivat jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten se näyttäytyy, jos ihminen pitää yllä jonkinlaista roolia ja kulissia? - Mistä voi johtua, että ihminen kokee, ettei voi olla oma itsensä? - Mitä haittoja siihen voi liittyä? - Mistä voi tunnistaa, että joku läheinen tai itse elää jonkun toisen elämää tai roolia? - Mitä voi silloin tehdä? Jakson linkkejä: Marjo Pennonen on työterveyspsykologi (PsT, KM), kirjailija, tietokirjailija ja kysytty kouluttaja työhyvinvoinnin teemoista. Parempaa saatte hakea (Kirjokansi 2021) kirjan voit tilata täältä: https://kirjokansi.omaverkkokauppa.fi/epages/kirjokansi.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015021935/Products/148 Marjo on aiemmin kirjoittanut kaunokirjallisen teoksen Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi 2019) ja tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021). Marjo Pennonen Facebookissa: www.facebook.com/kirjailija.marjo.pennonen Marjo Pennonen Instragramissa: www.instagram.com/marjo.pennonen Marjo Pennonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/marjopennonen/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

74. Miten tukea työkykyä silloinkin, kun se on heikentynyt? Vieraina Anu Suutela-Vuorinen ja Marjo Wallin.

Julkaistu 25.10.2021

*Kaupallinen yhteistyö: Elo Jokaisen meistä työkyky muuttuu ja vaihtelee. Joskus se on heikompi, syystä tai toisesta. Työkyvyttömyyden taustalla on aina inhimillistä kärsimystä. Sen taloudelliset seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti mittavat. Tämän jakson aiheena on se, miten työkykyä voidaan tukea myös silloin, kun se on heikentynyt. Tästä psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen palveluiden johtaja Anu Suutela-Vuorinen ja työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin. Työpaikoilla voidaan tukea työkykyä mm. hyvällä ja inhimillisellä johtamisella, jonka keskiössä ovat luottamus ja välittämisen ilmapiiri. Työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä on tärkeä puhua avoimesti ja miettiä ennakoivasti ratkaisuja työn muokkaamiseen ja osatyökykyisyyden tukemiseen. Osatyökykyisten työmarkkinat ovat Suomessa vielä kehittymättömät, vaikka tukimuotoja on olemassa. Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia työkyvyttömyydellä on? - Miten työpaikoilla ja työyhteisöissä voidaan tukea työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä? Mitä osatyökykyisyys tarkoittaa? - Miten eri tavoin osatyökyisen työhön pääsyä, paluuta ja työssä pysymistä voidaan tukea? Lopuksi Marjo ja Anu antavat vinkkejä johdolle, HR:lle, esihenkilöille ja työntekijöille siihen, miten työkykyä voidaan tukea. Jakson linkit: Elon työkykypakista löydät vinkkejä osatyökykyisten tukemiseen työpaikalla: https://tyokykypakki.elo.fi/fi/tue-osatyokykyista Marjo Wallin toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän kehittää digitaalisia työkaluja asiakasyritysten henkilöstöjohdolle ja esihenkilöille työkykyjohtamisen tueksi. Lisäksi hän sparraa asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisessa. Anu Suutela-Vuorinen toimii Elossa työkykyjohtamisen palveluiden johtajana ja hän luotsaa 14 hengen asiantuntijatiimiä. Marjo Wallin LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/marjo-wallin-93bab226/ Marjo Wallin Twitterissä: https://twitter.com/wallinmarjo Anu Suutela-Vuorinen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anu-suutela-vuorinen-3903b712/ Anu Suutela-Vuorinen Twitterissä: https://twitter.com/anusuu Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Bonus: Rajojen asettaminen -harjoitus. Ronnie Grandell.

Julkaistu 11.10.2021

Tässä bonusjaksossa Ronnie Grandell ohjaa harjoituksen, jonka avulla voit harjoitella rajojen asettamista. Jakson linkit: Ronnie Grandellin verkkosivut: https://www.itsemyotatunto.com/ Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ Ronnie Grandell työterveyspsykologina: https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell Ronnie Grandell Facebook: https://www.facebook.com/itsemyotatuntoa/ Ronnie Grandell Instagram: https://www.instagram.com/itsemyotatuntoa/ Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html Ronnien aikaisemmat vierailut ovat olleet erittäin suosittuja, kannattaa kuunnella myös ne: 25. Itsemyötätunto ja 40. Itsekriittisyys ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

73. Rajojen asettaminen. Vieraana Ronnie Grandell.

Julkaistu 11.10.2021

Onko sinulle vaikea sanoa ei muiden pyyntöihin ja vaatimuksiin töissä tai ihmissuhteissa? Koetko rajojen asettamisen vaikeaksi? Vaikeuksien taustalla voivat vaikuttaa ikävät tunteet kieltäytymisestä, haitalliset uskomukset, taipumus sovinnollisuuteen ja puutteelliset rajojen asettamisen taidot. Näitä taitoja voi onneksi kehittää harjoittelemalla. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee rajojen asettamisesta ja jämäkkyystaidoista työterveyspsykologi, johtajuuscoach ja tietokirjailija Ronnie Grandellin kanssa. Omia rajojen asettamisen taitoja kannattaa kehittää. Jos jatkuvasti teet muiden töitä ja laitat toisten tarpeet omien edelle, se voi heikentää oma hyvinvointia sekä johtaa siihen, että omille tarpeilla ja itselle tärkeille asioille ei jää aikaa. Tässä jaksossa Nina ja Ronnie pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä rajojen asettamisella ja jämäkkyystaidoilla tarkoitetaan? - Mistä voi tunnistaa, että on liikaa muiden käytettävissä? - Miksi rajoja voi olla vaikea asettaa? - Mitä haittoja siitä voi olla, ettei aseta rajoja? - Mitä hyötyä rajojen asettamisesta on? - Miten asettaa rajoja paremmin? Lopuksi Ronnie antaa runsaasti käytännön vinkkejä jämäkkyystaitojen ja rajojen asettamisen harjoitteluun. Kannattaa kuunnella myös bonus-jaksona julkaistu Ronnien ohjaama rajojen asettamis -harjoitus. Jakson linkit: Ronnie Grandellin verkkosivut: https://www.itsemyotatunto.com/ Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ Ronnie Grandell työterveyspsykologina: https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell Ronnie Grandell Facebook: https://www.facebook.com/itsemyotatuntoa/ Ronnie Grandell Instagram: https://www.instagram.com/itsemyotatuntoa/ Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html Ronnien aikaisemmat vierailut ovat olleet erittäin suosittuja, kannattaa kuunnella myös ne: 25. Itsemyötätunto ja 40. Itsekriittisyys. ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

72. Miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Vieraina Katja Ekman ja Tanja Rokkanen.

Julkaistu 27.9.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Elo Strategisen työkykyjohtamisen tavoitteet linkittyvät liiketoiminnan tavoitteisiin ja ne ovat mitattavissa. Henkilöstöjohtaminen ei ole siitä irrallista, eikä tarkastelussa ole vain yksilöiden terveydentila. Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikko Katja Ekman ja johtava asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen. Strategista työkykyjohtamista ei voi ulkoistaa. Yrityksen tulee johtaa sitä sekä tehdä yhteistyötä strategisten kumppanien kuten työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa. Konkreettisesti strategisen työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät viivan alla: sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Tässä jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä strateginen työkykyjohtaminen on? - Mitä siitä seuraa, jos työkykyjohtaminen ei ole osana yrityksen strategiaa? - Mitä hyötyä strategisesta työkykyjohtamisesta on? - Miten siitä tehdään selkeästi mitattavaa? - Millaisia sudenkuoppia strategisessa työkykyjohtamisessa voi olla? - Miten sudenkuopat vältetään? Jakson linkit: Lue Elon blogi strategisesta työkykyjohtamisesta: https://www.elo.fi/elomedia/2021/entten-tentten-teelikamentten%E2%80%A6yksi-putosi-pois-%E2%80%93-onko-strateginen-tyokykyjohtaminen-muutakin-kuin-arpapelia Katja Ekman toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän sparraa Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvoo ja kouluttaa esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä. Katja Ekman LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/katja-ekman-051b50a/ Tanja Rokkanen toimii Elossa johtavana asiantuntijalääkärinä. Hänen laajaa työterveyden ja työkyvyttömyysriskien asiantuntemustaan hyödynnetään Elon asiakkaiden tarpeisiin. Tanja Rokkanen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/tanja-rokkanen-04217490/ Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

71. Keskenmeno. Vieraina Riikka Airo ja Maiju Tokola.

Julkaistu 20.9.2021

Millainen kokemus keskenmeno on psyykkisesti? Miten ja keihin se vaikuttaa? Moni keskenmenon kohdannut kertoo empatian puutteesta ja yksinjäämisen tunteesta. Keskenmeno nähdään fysiologisena tapahtumana ja psyykkinen tuki jää usein saamatta. Tämän jakson aiheena ovat keskenmeno ja siihen liittyvät psyykkiset reaktiot. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat psykologi, psykoterapeuttikouluttaja Riikka Airo ja psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola. Keskenmenossa on kyse paljon muustakin kuin keskeytyneestä raskaudesta. Kokemukset keskenmenosta ovat yksilöllisiä. Raskaana oleva ja hänen läheisensä ovat raskautta odottaessa ja sen kehittyessä muodostaneet kiintymyssuhteen tulevaan lapseen tai unelmaan lapsesta. Keskenmeno on raskausviikoista riippumatta surua aiheuttava kokemus, joka on monille hyvin raskas ja traumaattinen. Tässä jaksossa Nina ja asiantuntijavieraat pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Millainen kokemus keskenmeno on raskaana olleelle, hänen mahdolliselle puolisolleen ja muille läheisille? - Miten keskenmeno vaikuttaa parisuhteeseen ja miten sitä kannattaisi kumppanin kanssa käsitellä? - Miten koettu keskenmeno voi vaikuttaa uuden raskauden aikana ja sitä toivoessa? - Miten omaa surua ja menetystä kannattaa käsitellä? Jakson linkit: Maiju Tokola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/maiju-tokola-b3485127/ Riikka Airo LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/riikka-airo-9733a859/ Maiju Tokolan ja Riikka Airon yrityksen Tunnetilan nettisivut: Tunnetila.net Heidän raskausajan tueksi kehittämän PregMind-sovelluksen sivut: PregMind.com PregMind Instagramissa: @pregmind_app ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

70. Inhimillisempää työelämää työkykyjohtamisella. Vieraina Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

Julkaistu 6.9.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Elo Onko uupumuksesta tullut osa nykyaikaista työkulttuuria? Onko työelämässä jotakin sellaista, mikä ajaa ihmiset uupumuksen partaalle? Nykyään työelämässä korostuvat aiempaa enemmän psykososiaaliset kuormitustekijät. Odotukset työlle ja siinä menestymiselle voivat olla myös aiempaa suuremmat. Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten työpaikoilla voidaan rakentaa inhimillistä työkulttuuria ja tukea työhyvinvointia työuupumuksen sijaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Noora Poussu ja Päivi Pärkkä. Työkykyyn vaikuttavat työpaikan olosuhteet, kuten työmäärä, johtaminen, viestintäkulttuuri, sosiaaliset suhteet ja arvot sekä myös yksilölliset tekijät. Työkykyjohtaminen on käytännön hyvää johtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi ymmärretään ihmisten erilaisuus, motivaatiotekijät ja voimavarat, ja jossa puututaan rohkeasti ja ennakoivasti työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä - Miksi nykyajan työelämä on kuormittavaa? - Mitä seurauksia työuupumuksella ja työkyvyn osittaisella menettämisellä on ihmiselle? - Miten työelämästä voidaan rakentaa inhimillistä ja työhyvinvointia tukevaa? - Millaiset tekijät tukevat työhyvinvointia organisaatioissa? - Miten voimme ennaltaehkäistä työpahoinvointia? Jakson linkit: Elon työkykypakista saat vinkkejä työkuormituksen tunnistamiseen: https://tyokykypakki.elo.fi/fi/tartu-haasteisiin/tunnista-tyokuormitus Noora Poussun blogikirjoitus jakson aiheista (7.9.2021), Sankaritarinat uupuneista eivät auta ketään: https://www.elo.fi/fi-fi/elomedia/2021/sankaritarinat-uupuneista-eivat-auta-ketaan Noora Poussu ja Päivi Pärkkä ovat työkykyjohtamisen kehittämispäälliköitä Elossa. Työssään he sparraavat Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvovat ja kouluttavat esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä. Noora Poussu LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/noora-poussu-97b9a09/ Päivi Pärkkä LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/parkkapaivi/ Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

69. Itsensä mittaaminen ja hyvinvointi. Vieraana Hanna Markuksela.

Julkaistu 23.8.2021

Oletko mitannut ja seurannut omaa hyvinvointiasi? Itsensä mittaamisella tavoitellaan usein motivaatiota liikuntaan, unen parantamista tai parempaa stressinhallintaa. Moni itsensä mittaaja on havahtunut siihen, että ei saa riittävästi unta tai liikkuu liian vähän tai liian paljon. Mittaaminen voikin parhaimmillaan toimia hyvänä tukena oman hyvinvoinnin edistämisessä. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, traumapsykoterapeutti, kouluttaja ja tietokirjailija Hanna Markuksela.  Nina ja Hanna keskustelevat siitä miten itsensä mittaamista voi hyödyntää oman hyvinvoinnin tukena. Hanna on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Suorituskyvyn salaisuus - Vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi, 8/2021). Itsensä mittaaminen auttaa ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia hyvinvoinnin eri alueilla. Mittaaminen voi motivoida hyvien valintojen toistamiseen ja huonoista valinnoista pois oppimiseen.  Nina ja Hanna pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia erilaisia välineitä voi käyttää itsensä mittaamiseen ja mitä kaikkea niillä voi mitata?  - Mitä hyötyä itsensä mittaamisesta on hyvinvoinnille? - Mitä haittaa itsensä mittaamisesta voi olla? - Mitä itsensä mittaamisessa kannattaa huomioida?  - Miten itsensä mittaamista voi hyödyntää, liikunnassa ja kuntoilussa, stressin ja palautumisen hallinnassa, sekä unen parantamisessa. Jakson linkit: Hanna Markuksela Instagramissa: https://www.instagram.com/hannamarkuksela/ Lue lisää ja tilaa Hanna Markukselan tuore kirja Suorituskyvyn salaisuus - vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin, Tammi 2021: https://hannamarkuksela.com/suorituskyvyn-salaisuus/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

68. Miten onnistut nettideittailussa? Vieraana Angela Ahola.

Julkaistu 9.8.2021

Miten onnistua nettideittailussa? Neittideittailu eroaa monella tapaa perinteisestä deittailusta. Netissä laaja tarjonta voi asettaa haasteita sekä treffikumppanin valinnalle että löydetyksi tulemiselle. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on ruotsinsuomalainen psykologian tohtori ja tietokirjailija, Ruotsin TV:stakin tuttu Angela Ahola. Nina ja Angela keskustelevat siitä, miten onnistua nettideittailussa. Angela on kirjoittanut kirjan Digirakkautta: Opas onnistuneeseen nettideittailuun. Tutkimustiedon lisäksi kirjan pohjana toimivat hänen kokemuksensa sadalta nettideitiltä. Nettideittailu lähtee oikeanlaisen ja rehellisen profiilin rakentamisesta. Ennen deittiprofiilin rakentamista on hyvä pohtia sitä, mikä on itselle tärkeää ja millaista kumppania hakee. Biotekstillä ja kuvilla on iso merkitys profiilin rakentamisessa. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miten Internet on muuttanut sitä, miten muodostamme erilaisia parisuhteita? - Miten luodaan hyvä ensivaikutelma ja erotutaan joukosta deittiprofiilissa? - Millainen profiilikuvan kannattaa olla? - Miten lähteä liikkeelle jos nettideittailu ei ole ennestään tuttua? - Miten siirrytään netistä live-deiteille? Angela antaa jaksossa myös käytännön vinkkejä nettiprofiilin rakentamiseen ja onnistuneeseen nettideittailuun. Jakson linkit: Angelan Aholan kirja: Digirakkautta: Opas onnistuneeseen nettideittailuun (2020): https://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1637 Angela Aholan web-sivut: https://angelaahola.com/ Angela Ahola Facebookissa: https://www.facebook.com/AngelaAholaDr Angela Ahola Instagramissa: https://www.instagram.com/angelaahola/ Angela Ahola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/angela-ahola-96315b53/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

67. Monimuotoiset perhesuhteet ja perheiden hyvinvointi. Vieraina Lotta Heiskanen ja Saara Salo.

Julkaistu 28.6.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo Keitä sinun perheeseen kuuluu? Jokainen määrittelee perheensä itse. Perhesuhteita määrittävät emotionaaliset kiintymyssuhteet, tunnesiteet. Perheet ovat moninaisia. Suomessa joka kolmas perhe ei vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä.  Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa moninaisista perhesuhteista ja perheiden hyvinvoinnista keskustelemassa ovat Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Lotta ja Saara työskentelevät Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Perheet kohtaavat arjessa erilaisia haasteita ja kuormitustekijöitä. Näitä voivat olla vanhemmuuden liittyvät haasteet, huoli lapsesta, vuorovaikutusongelmat, taloushuolet ja erilaiset kriisit. Mitä enemmän perheessä on kuormitusta, sitä enemmän se haastaa perheen vuorovaikutussuhteita. Perheiden voimavaroja ja riittävän hyvää vanhemmuutta tukevat hyvä vuorovaikutus, toisten arvostava ja kunnioittava kohtelu sekä turvallisuus.   Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä on perhe? - Millaiset tekijät haastavat perheiden hyvinvointia?  - Millainen on hyvinvoiva perhe?  - Mitkä ovat perheiden hyvinvointia tukevia voimavaroja?  Lotta ja Saara antavat myös vinkkejä perheiden voimavarojen vahvistamiseen. PS: Psykopodiaa jää nyt kesätauolle. Uusia jaksoja julkaistaan taas elokuussa! Jakson linkit: Monimuotoiset perheet -verkoston sivut: https://monimuotoisetperheet.fi/ Perheitä on monenlaisia (Mieli ry): https://mieli.fi/fi/mielenterveys/ihmissuhteet/perheit%C3%A4-monenlaisia Terveystalon lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin palvelut: https://beta.terveystalo.com/fi/palvelut/lasten-nuorten-ja-perheiden-mielenhyvinvointi/ Lotta Heiskanen on Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti, psykoterapian erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Lotta Heiskasen esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=43154&Name=,%20Lotta-Heiskanen Saara Salo on psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta lasten ja perheiden kanssa HUS:n Pienten lasten psykiatriassa sekä yksityisesti, mm. Terveystalossa ja omalla vastaanotolla (www.pilkeklinikka.com). Kliinisen työn rinnalla Saara tekee myös kehityspsykologista tutkimusta, tällä hetkellä tutkijatohtorina Families First -tutkimushankkeessa Helsingin yliopistossa. Saara Salon esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=39947&Name=Saara-Salo Saara Salo LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/saara-salo-00a418104/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Vastaanotot/Psykologia-ja-psykoterapia/Psykoterapia/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

66. Pitkittyneet toiminnalliset oireet. Vieraana Sanna Selinheimo.

Julkaistu 21.6.2021

Toiminnalliset häiriöt ovat laaja sateenvarjokäsite moninaiselle joukolle erilaisia oiretiloja. Pitkittyessään toiminnalliset oireet heikentävät elämänlaatua ja vaikuttavat myös työ- ja toimintakykyyn. Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Sanna Selinheimo. Keskustelemme Sannan kanssa pitkittyneistä toiminnallisista oireista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin. Hän väitteli hiljattain fyysisten oireiden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä. Toiminnalliset oireet ovat kehon fysiologisia reaktioita, joita on ajoittain kaikilla esimerkiksi stressi- ja kuormitustilanteissa. Oireita ovat mm. erilaiset kivut, vatsan toimintahäiriöt, lihasjännitys, hengitysoireet, iho-oireet, univaikeudet ja kognitiiviset oireet kuten keskittymisvaikeudet. Toiminnalliset oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Oireista kärsiviä voidaan auttaa saavuttamaan elämänlaatua ylläpitävä hoitotasapaino mm. psykoterapeuttiselle tuella. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä pitkittyneet toiminnalliset oireet ja toiminnalliset häiriöt ovat? - Mitkä tekijät aiheuttavat, ylläpitävät ja laukaisevat pitkittyneitä oireita? - Ovatko pitkittyneet oireet pelkästään mielen sisäisiä oireita? - Miten oireita hoidetaan? - Miten läheinen tai työkaveri voi olla oireilevan tukena? - Miten ammattilaisen kannattaa kohdata ja arvioida pitkittyneitä oireita kokeva asiakas? - Milloin oireista kärsivän olisi hyvä hakea ammatillista apua? Sanna antaa jakson lopussa myös vinkkejä itsehoitokeinoista. Jakson linkit: - Sanna Selinheimo Twitterissa: https://twitter.com/SannaSelinheimo - Sanna Selinheimon väitöskirja (HY, väitös 11.6.2021): Components of subjective health complaints: Evidence from prospective cohort study and randomized controlled trial: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329960 - Työterveyslaitoksen etäkuntoutuksen vaikuttavuutta pitkittyneeseen väsyvyyteen ja uupuneisuuteen sekä sisäilmaan tai muihin ympäristötekijöihin liittyviin pitkittyneisiin ja hankaliin oireisiin selvittävä hanke tutkimushanke: Digitaalinen työkyky- ja toimintakykypolku pitkäaikaisesti ja sinnikkäästi oireileville - DigiPimo (2019-2022): http://www.ttl.fi/digipimo - Työterveyslaitoksen infopaketti toiminnallisista oireista: https://www.ttl.fi/tyontekija/toiminnalliset-oireistot/ - Tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidosta (HUS): https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/toiminnallisten-hairioiden-hoito - Omatoimisia Oiva Mieli harjoituksia stressinsäätelyyn (Mieli ry, VTT): https://oivamieli.fi/ - Monen syyn vyyhti – toiminnallinen häiriö on psykologille uusi haaste (Psykologi-lehti, 19.12.2019, Marja Puustinen): https://psykologilehti.fi/monen-syyn-vyyhti-toiminnallinen-hairio-on-psykologille-uusi-haaste/ - Erikoisartikkeli toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta: Kauan odotettu kuntoutus (KELA, Anne Ventelä, 10.11.2020): https://erikoisartikkeli.fi/elamassa/toiminnallisten-hairioiden-kuntoutus/ - Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus. Sovellettavuus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja vaikuttavat kuntoutusmuodot. Selinheimo, S., Vuokko, A. ja Posti-Juvonen, P., 2019. Kansaneläkelaitos, KELA: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300367 ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

65. Miten tukea (nuorta) mieltä töissä? Vieraina Sanna-Mari Myllynen ja Tuija Turunen.

Julkaistu 14.6.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. Mielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n kasvun- ja kehittymisen johtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen. Nina, Sanna-Mari ja Tuija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia tarpeita nuorilla työelämään tulevilla työntekijöillä on? - Miten mielenterveyttä voidaan tukea työssä ja työpaikalla? - Miten organisaatio voi auttaa esihenkilöitä tukemaan työntekijöiden mielen hyvinvointia? - Millaisia matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin tukimalleja työpaikoilla olisi hyvä olla? - Mitä hyötyä on matalan kynnyksen psykologipalveluista ja lyhytpsykoterapiasta? Lopuksi Sanna-Mari ja Tuija antavat vinkkejä työpaikoille mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisätietoa jaksosta: Sanna-Mari Myllynen on SOK-yhtymän kasvun- ja kehittymisen johtaja. Hänellä on 20 vuoden kokemus henkilöstöjohdon tehtävistä mm. pankki- ja vakuutussektorilta, Nokialta ja Postilta. Sanna-Mari Myllynen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sanna-mari-myllynen-2a5b2516/ Sanna-Mari Myllynen Twitterissä: https://twitter.com/SannaMMyllynen S-ryhmän mielenterveystyö sai Työelämän vastuullisuusteko 2021 -tunnustuksen, lue lisää: https://s-ryhma.fi/uutinen/s-ryhman-mielenterveystyo-sai-tyoelaman-vastuullis/1capSYKm4iiyltjiYvkVFw Tuija Turunen on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta. Tuija Turunen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/tuija-turunen-070a00101/ Terveystalon Mielen Chat ja Sparri-palvelut: https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Mielen-chat-ja-sparri--palvelusta-apua-mielen-kuorman-purkamiseen-/ Terveystalon lyhytpsykoterapiapalvelut työterveysasiakkaille: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Tyoterveys-tyontekijoille/Lyhytpsykoterapia/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Vastaanotot/Psykologia-ja-psykoterapia/Psykoterapia/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

64. Uni ja ahdistuneisuus. Vieraina Aino Kohtala ja Eemil Partinen.

Julkaistu 31.5.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo Uni on tärkeää fyysisen ja psyykkisen hyvinvointimme kannalta. Uneen voi liittyä myös ongelmia. Näistä yleisin on unettomuus. Univaikeuksista puhutaan silloin, kun uni häiriintyy. Silloin uni ei ole ole virkistävää eikä palauttavaa ja se vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen jaksamiseen. Usein ahdistuneisuus lisää uniongelmia ja unen häiriöt voivat puolestaan lisätä ahdistusta. Tässä jaksossa keskustelemme unesta ja ahdistuneisuudesta lääkäri Eemil Partisen ja Terveystalon alueellisen johtavan psykologi-psykoterapeutin, psykologian tohtori Aino Kohtalan kanssa. Univaje voi lisätä ylivirittyneisyyttä ja sitä kautta lisätä ahdistusta. Murehtimistaipumus altistaa myös ahdistukselle ja unettomuudelle. Mielialaoireiden ja univaikeuksien yhteydestä voi syntyä noidankehä, jota voi olla vaikea katkaista itsehoitokeinoin. Pohdimme Ainon ja Eemilin kanssa mm. näitä kysymyksiä: - Millaisia ongelmia uneen liittyy? - Millaiset tekijät aiheuttavat uniongelmia? - Miten ahdistuneisuus vaikuttaa uneen? - Milloin uniongelmiin kannattaa hakea ammattiapua? Eemil ja Aino antavat myös itsehoitovinkkejä unen huoltoon ja ahdistuksen säätelyyn. Lisätietoa jaksosta löydät alta ja osoitteesta: psykopodiaa.fi/uni-ja-ahdistuneisuus Eemil Partinen (LL) on yksi Terveystalo, Helsinki uniklinikan perustajista. Hän on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2005 lähtien. Uniklinikka on ollut osa Terveystaloa vuoden 2021 alusta lähtien. Eemil on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon ja tekee väitöskirjatutkimusta unen erityishäiriöistä. Hän erikoistuu neurologiaan Helsingin yliopistossa, työskentelee Meilahden neurologian klinikassa ja toimii apulaisylilääkärinä toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla. Aino Kohtala on psykologi, psykologian tohtori, psykoterapeutti (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja Terveystalon johtavan alueellinen psykologi-psykoterapeutti. Hänen psykologian väitöskirjansa käsitteli lyhyitä hyväksyntä- ja arvopohjaisia interventioita mielialaoireiden hoidossa.  Aino työskennellyt uransa aikana aikuisten parissa sekä perusterveydenhuollossa että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Hän työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kannattaa kuunnella myös Psykopodiaa-jakso 22. Unettomuus. Vieraana Heli Järnefelt. Lisätietoa unettomuudesta, ahdistuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä sekä näiden lievittämisestä ja hoidosta Terveystalon sivuila: Tietopaketti unettomuus: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/unettomuus/ Tietopaketti ahdistus: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistus/ Tietopaketti ahdistuneisuushäiriö: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistuneisuushairio/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Vastaanotot/Psykologia-ja-psykoterapia/Psykoterapia/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen.

Julkaistu 17.5.2021

Milloin olet viimeksi kokenut työn imua? Oletko uppoutunut työhön ja nautitko työstä? Työn imun seurauksena työssä viihtyy ja siihen haluaa panostaa. Kaikissa töissä voidaan kokea työn imua. Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työn imusta. Työntekijän näkökulmasta työn imu tarkoittaa mielekkäitä kokemuksia työssä, tyytyväisyyttä työhön ja myös tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työn imu voi olla suojaava tekijä työuupumukselle. Organisaatiotasolla työn imu tarkoittaa parempaa sitoutumista työhön ja se lisää myös työn tuottavuutta. Työn imu on tarttuva ilmiö. Se leviää työyhteisössä. Työn imua voidaan vahvistaa mm. palvelevalla johtamisella ja työn tuunaamisella. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä työn imu tarkoittaa? - Miten työn imu eroaa flow-kokemuksesta ja työholismista? - Mitkä tekijät edistävät työn imua ja mitkä tappavat sen? - Mitä hyötyä työn imun kokemuksesta on yksilön ja organisaation näkökulmasta? - Miten organisaatiotasolla ja johtamisella voidaan vaikuttaa työn imun vahvistamiseen? Lopuksi Jari antaa myös vinkkejä työn imun vahvistamiseen. Lisätietoa jaksosta löydät osoitteesta: psykopodiaa.fi/tyon-imu ----- Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

62. Lähijohtajan hyvinvointi. Vieraina Janne Annunen ja Jaakko Sahimaa.

Julkaistu 10.5.2021

Hyvä johtaminen tuottaa tulosta ja hyvinvointia. Voisi ajatella, että hyvän johtamisen takana on myös hyvinvoiva lähijohtaja tai esihenkilö. Lähijohtaja kohtaa työssään moninaisia ja usein ristiriitaisia odotuksia työntekijöiltä, omalta esihenkilöltään ja myös itseltään. Nämä ristiriidat haastavat lähijohtajan hyvinvointia. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina lähijohtajien ja esihenkilöiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta keskustelemassa ovat Hyvä paha johtaminen -podcastin juontajat Educo Valmennustalo Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja, The Ken Blanchard Companiesin Global Partner, KTM Janne Annunen sekä organisaatiopsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Jaakko Sahimaa. Työelämän kiihtyminen sekä paikasta ja ajasta riippumattoman työn mukanaan tuomat vaikeudet irrottautua työstä haastavat myös lähijohtajan hyvinvointia. Usein lähijohtajien työn organisointi keskittyy myös asioiden johtamiseen, jolloin ihmisten johtamiselle ei ole aikaa tai kunnollista mahdollisuutta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Millaiset tekijät vaikuttavat lähijohtajan hyvinvointiin? - Mitkä asiat lähijohtajan työssä ovat erityisen kuormittavia? - Miten organisaatio voi tukea lähijohtajan hyvinvointia? - Miten lähijohtaja voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan? Lisätietoa jaksosta löydät sivulta psykopodiaa.fi/lahijohtajan-hyvinvointi ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

61. Mistä tietää miten lapsi tai nuori oikeasti voi? Vieraina Silja Kosola ja Tania Virintie.

Julkaistu 3.5.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo Lapsuudessa koetut tapahtumat, sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristö luovat pohjan nuoruuden psyykkiselle kehitykselle. Nuorille olisikin tärkeää taata kasvurauha. Viime vuosina lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on kuitenkin ollut kasvussa.  Tässä jaksossa keskustelemme lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista sekä keinoista, joilla vanhempi voi olla tätä tukemassa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan ja Terveystalon Helsingin keskustan alueen vastaavan psykologin Tania Virintien kanssa. Silja Kosola on yleislääketieteen erikoislääkäri ja entinen Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtava ylilääkäri. Tania Virintie on toiminut urallaan lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja erilaisten lapsi- ja perhepalvelujen kentillä. Hän työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi mm. kasvuympäristö, tärkeät ihmissuhteet läheisiin ja vertaisiin ja oppimisympäristö. Nuori rakentaa identiteettiä, pohtii asioita, jotka on itselle tärkeitä, kelpaako vertaistensa joukossa ja myös seksuaalisuus kehittyy. Viime vuosina nuorten elämä on muuttunut aiempaa kiireisemmäksi ja osa nuorista kärsii kovista suorituspaineista koulussa ja harrastuksissa. Jokainen aikuinen, joka on tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, voi tukea ja edistää heidän mielen hyvinvointiaan. Pohdimme Siljan ja Tanian kanssa mm. näitä kysymyksiä: - Mikä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne on Suomessa? - Millaiset tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten mielenterveyteen? - Mistä voi tunnistaa, että lapsi ja nuori voi huonosti? - Miten lapsen tai nuoren mielen hyvinvointia voi tukea? - Mistä voi hakea apua lapselle tai nuorelle? Silja ja Tania antavat jaksossa myös paljon konkreettisia vinkkejä vanhemmille ja huoltajille. Lisätietoa jaksosta: Silja Kosola Twitterissa: https://twitter.com/SiljaKosola Silja Kosola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/silja-kosola-52b5192b/ Silja Kosolan esittely Helsingin yliopiston sivuilla: https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/silja-kosola-9119090 Tania Virintien esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=42516 Tukea ja apua lapsille ja nuorille: Terveystalon lastenpsykologin vastaanotto: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Vastaanotot/Psykologia-ja-psykoterapia/Lastenpsykologin-vastaanotto/ Sekasin Chat 24/7: https://sekasin247.fi/ Mieli ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 (24h): https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua Väestöliiton palvelut nuorille: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/palvelut-nuorille/ SPR:n Nuorten turvatalot: https://www.punainenristi.fi/tyomme/nuortenturvatalot/ HelsinkiMission Nuorten kriisipiste: https://www.helsinkimissio.fi/nuorten-kriisipiste Nuorisoasema (Helsinki): https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/paihdepalvelut/nuorisoasema/ Nuorisopoliklinikka NUPOLI (Espoo): https://www.espoo.fi/nupoli Nuortenkeskus Nuppi (Vantaa): https://www.vantaa.fi/nuppi Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Vastaanotot/Psykologia-ja-psykoterapia/Psykoterapia/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

60. Mitä psykoterapiassa tapahtuu? Vieraina Kaisa Humaljoki, Matti Isosävi ja Anni Saukkola

Julkaistu 19.4.2021

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo Psykoterapia on tutkitusti vaikuttavaa keskusteluhoitoa erilaisiin mielen ongelmiin. Asiakkaan tarpeesta riippuen psykoterapia voi olla lyhytkestoista muutaman kerran tapaamisesta pitkään useamman vuoden psykoterapiaan. Yksilöpsykoterapian lisäksi myös pari- ja perheterapia voi tulla kyseeseen, elämäntilanteesta ja tarpeesta riippuen. Psykoterapiassa voit turvallisessa terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa psykoterapeutin ohjauksessa saada apua mielen ongelmiin ja oppia ymmärtämään itseäsi paremmin. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä psykoterapiassa tapahtuu. Vierainani ovat Terveystalon lääkäri Anni Saukkola, pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki, sekä psykologi, psykoterapeutti Matti Isosävi. Kaisa ja Matti työskentelevät Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.  Psykoterapeuttinen suhde eroaa kaveri- ja muista läheisistä ihmissuhteista. Se on tavoitteellista hoitoa, joka noudattaa tiettyä rakennetta ja tapahtuu suunnitelmallisesti yhteistyössä psykoterapeutin ja asiakkaan välillä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Minkä takia psykoterapiaan usein hakeudutaan? - Mitä psykoterapiassa tapahtuu? - Millainen psykoterapeuttinen prosessi on? - Millaiset roolit psykoterapeutilla ja asiakkaalla prosessissa on? - Mitä kannattaa huomioida, jos hakeutuu psykoterapiaan? Lisätietoa jaksosta: Kannattaa kuunnella myös jakso: 23. Psykoterapian hyödyt ja vaikuttavuus, jossa keskustelen Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen kanssa laajemmin psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykoterapian-hyodyt-vaikuttavuus Pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoen esittely Terveystalon sivuilla.: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=36532 Psykologi, psykoterapeutti Matti Isosävin esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=43515 Lääkäri Anni Saukkolan esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=43239 Anni Saukkola Instagramissa: https://www.instagram.com/laakari.anni Anni Saukkola Twitterissa: https://twitter.com/annisaukkola Tietopaketit Terveystalon sivuilla: Masennus: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/masennus/ Ahdistuneisuushäiriö: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistuneisuushairio/ Ahdistus: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistus/ Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected]. Lisätietoa Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksiköstä sekä hyvinvoinnin ammattilaiselle: https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Terveystalo-tyontantajana/Fokus-erikoisyksikot/Fokus-Mielen-erikoisyksikko/ että esim. psykoterapiaa harkitsevalle asiakkaalle: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Vastaanotot/Psykologia-ja-psykoterapia/Psykoterapia/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja podcastista ylipäätään: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Extra: Miten Psykopodiaa tehdään? 2-vuotisjuhlajakso.

Julkaistu 5.4.2021

Olemme saaneet teiltä kuuntelijoita toiveita, että kertoisimme podcastin taustoista ja pääsisitte kurkistamaan siihen, miten teemme Psykopodiaa-podcastia. Ensimmäinen jakso julkaistiin 1.4.2019 ja nyt 2-vuotissynttärien kunniaksi tuntui oikealta hetkeltä tehdä tällainen juhlajakso! Näiden kahden vuoden aikana Psykopodiaan jaksoja on kuunneltu yli puoli miljoonaa kertaa ja sillä on yli 12 000 tilaajaa pelkästään Spotifyssä! Aivan mahtavaa! Tästä kuuluu iso kiitos kaikille teille kuuntelijoille ja mahtaville asiantuntijavieraille! Tässä jaksossa vieraina olemme minä, Nina Lyytinen ja aviomieheni, Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Vierailevana isäntänä meitä haastattelee kumppanimme Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala. Joonalla on pitkä ura mm. radiotoimittajana. Keskustelemme jaksossa mm. siitä, miten Psykopodiaa sai alkunsa, millaista sen tekeminen on, millainen työnjako meillä on ja mitkä ovat meille tärkeitä asioita ja tavoitteita podcastin teossa. Haluaisimme myös kehittää Psykopodiaa-podcastia. Nyt voit auttaa meitä tässä täyttämällä kyselyn, joka löytyy osoitteesta: (Kysely ja arvonta on päättynyt. Palautetta voit antaa osoitteessa: psykopodiaa.fi/palaute) Arvomme kyselyn 10.5.2021 mennessä täyttäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden joukosta yhden onnekkaan, joka saa valitsemansa Psykopodiaa-vieraan kirjan! Arvonnan järjestää Psykopodiaa-podcast. Kiitos kun kuuntelet! Jakson linkit: Auta meitä, täytä kysely, osallistu arvontaan (10.5.2021): psykopodiaa.fi/kysely Joona Haarala löytyy sosiaalisesta mediasta: @joonahaarala Joona on myös Suomen Podcastmedian tuottaman Yleisurheilu-podcastin toinen juontaja: https://spoti.fi/3uanMfa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta. Vieraana Nina Vaaranen-Valkonen.

Julkaistu 29.3.2021

Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta voi olla häirintää, houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin, fyysistä väkivaltaa tai muuten lapsen rajoja rikkovia tekoja. Seksuaaliväkivalta on väärin. Vastuussa on tekijä, ei lapsi. [Sisältövaroitus: Jaksossa käsitellään seksuaaliväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.] Tässä jaksossa keskustelen Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkosen kanssa lapsuudessa koetusta seksuaaliväkivallasta ja siitä toipumisesta. Lapsena koettu seksuaaliväkivalta satuttaa syvästi ja voi herättää monenlaisia tunteita, kuten häpeää, syyllisyyttä, pelkoa ja avuttomuutta. Väkivallan kokemuksesta voi olla vaikea puhua. Häpeä on tehokas hiljentäjä. Se voi nostaa myös avun hakemisen kynnystä. Seksuaaliväkivallan kokemuksesta voi ja saa toipua. Toipuminen alkaa usein siitä, että tekoa, jonka kohteeksi on joutunut, ei tarvitse enää piilottaa - vaan siitä saa puhua esimerkiksi ammattiauttajan tai itselle turvalliseksi koetun aikuisen kanssa. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin. Tässä jaksossa kuulet muun muassa : - Mitä lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta tarkoittaa? - Millaisia tunteita ja reaktioita siihen voi liittyä? - Miksi väkivallasta voi olla vaikea kertoa? - Miten seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut voi päästä irti häpeän tunteesta? - Mikä tukee seksuaaliväkivallasta toipumista ja auttaa selviytymisessä? Jakson linkit: Lue lisää Suojellaan Lapsia ry:n maksuttomasta vertaistuellisesta Sinä Riität -toiminnasta huoltajille/vanhemmille, joiden lapsi/nuori on joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi: https://suojellaanlapsia.fi/sina-riitat/ Kuuntele myös Suojellaan Lapsia ry:n Sinä Riität-podcastit, jossa Nina Vaaranen-Valkonen sekä vanhempi, jonka lapsi joutui seksuaalirikoksen uhriksi, keskustelevat Nina Lyytisen kanssa siitä, millainen kokemus se on ja millaista tukea toipuessa tarvitsee: Sinä Riität-podcast: https://suojellaanlapsia.fi/sina-riitat/ Suojellaan Lapsia ry:n verkkosivut: https://suojellaanlapsia.fi/ MIELI ryn Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. ⁠mieli.fi/kriisipuhelin Kaikki MIELI ry:n kriisiauttamisen muodot löytyvät osoitteesta: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua Rikosuhripäivystys 116 006 (ma–pe klo 9–20 sekä ruotsiksi ma–pe klo 12–14): https://www.riku.fi/palvelut/rikosuhripaivystys-116-006/ RIKUchat (arkisin 9-15, ma 17-19): http://riku.fi/chat Tietoa Rikosuhripäivystyksen kaikista palveluista: https://www.riku.fi/palvelut/ Suomen Delfins ry tarjoaa tukea ja apua aikuisille, jotka ovat lapsena joutuneet seksuaaliväkivallan kohteeksi. https://suomendelfins.fi/ Nina Vaaranen-Valkonen Twitterissa: https://twitter.com/NinaVaaranen Nina Vaaranen-Valkonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/nina-vaaranen-valkonen-2aa03172/ ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

58. Mielen hyvinvointia luonnosta. Vieraina Kirsi Salonen, Mikko Pohjola ja Sampo Pohjola.

Julkaistu 15.3.2021

* Sisältää kaupallista yhteistyötä Korpi ForRestin kanssa Luonnolla on tutkitusti paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, myös mielelle. Virkistymisen, palautumisen ja elpymisen lisäksi on havaittu jopa tervehtymisen kokemuksia. Luontokokemuksista voidaan saada hyötyä myös hoidolliseen ja omaehtoiseen psyykkiseen prosessointiin. Tässä jaksossa vieraitani ovat psykologian tohtori, psykoterapeutti Kirsi Salonen sekä Korpi ForRestin perustajat Mikko ja Sampo Pohjola. Kirsi Salonen tutki väitöskirjassaan kokonaisvaltaisten luontokokemusten hyvinvointivaikutuksia. Hän jatkaa tutkimustyötä luonnon hyvinvointivaikutuksista Tampereen yliopistossa ja puolet työajastaan hän tekee asiakastyötä psykologina ja psykoterapeuttina. Mikko Pohjola väitteli vuonna 2013 Utrecthin yliopistosta taloustieteistä. Korpi ForRestin toisena perustajana hän vastaa ennen kaikkea palvelun tieteellisestä validoinnista. Yrittäjyyden ohessa hän työskentelee myös tutkimuksen kaupallistamisen parissa Turun yliopistossa. Sampo Pohjolalla on parin vuosikymmenen kokemus sosiaali- ja terveysalalta erilaisista ryhmä- ja yksilöohjauksista. Nyt hän vie oppejaan mielen hyvinvointiin liittyen työelämään, ajatustyöntekijöiden tueksi Korpi ForRestin kautta. Keskustelemme Kirsi Salosen kanssa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista ja Mikko ja Sampo Pohjolan kanssa virtuaalisten luontoelämyksien hyödyntämisestä tietotyön tauottamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset ilmenevät nopeasti ja niiden vaikutukset ovat usein pitkäkestoisia. Luontokokemus on mahdollista tuoda myös työpäivien taukoihin moniaistisen virtuaalielämyksen avulla, mobiiilisti tai tätä varten suunnitellussa taukotilassa. Ohjatut luontokokemukset voivat tukea hoidollisesti psyykkistä prosessointia ja lieventää ristiriitaista suhtautumista luontoon. Tässä jaksossa pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat? - Millä tavoin voit saada hyvinvointia luonnosta, myös mielellesi? - Miten voit rakentaa ja syventää luontoyhteyttäsi? - Miten luontoa voi hyödyntää työpäivän aikaiseen palautumiseen, myös toimistolla? - Miten luot rutiinin palauttavien taukojen pitämiseen? - Miten ohjatuilla luontokokemuksilla voidaan tukea hoidollisesti psyykkistä prosessointia? - Mitä ovat ristiriitaiset luontokokemukset ja miten niitä voidaan ohjauksella lievittää? Lisätietoa ja linkkejä: Kirsi Salosen kotisivut: https://www.psykologihyvanmielentila.fi/ Kirsi Salosen väitöskirja Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4 Tutkimusprojekti, jossa Kirsi Salonen on nyt mukana: Luontolähtöinen interventio kuntoutusmuotona masennuspotilailla https://projects.tuni.fi/luovikunto/ Korpi ForRest kotisivut: https://www.korpiforrest.fi/ Korpi ForRest LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/korpi-forrest/ Korpi ForRest Facebook: https://www.facebook.com/KorpiForRest/ Korpi ForRest Instagram: https://www.instagram.com/korpiforrest/ Korpi ForRest Twitter: https://twitter.com/KorpiForRest Korpi ForRest YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC9hDGq-a2v_3STY4B2BUX5Q Korpi ForRest podcast: Metsään meni - ajatuksia mielestä https://open.spotify.com/show/3aRVLdCslMH48LSOEKJjXG Korpi ForRestin missio on tehdä ajatustyöntekijöistä onnellisempia, luovempia ja vähemmän stressaantuneita tuomalla luonnon tieteellisesti todetut terveysvaikutukset toimistolle sekä ohjaamalla heidät pitämään palauttavia taukoja systemaattisesti työpäivän aikana. Korpi® ForRest on ensimmäinen luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävä ratkaisu, joka keskittyy erityisesti työpäivänaikaiseen palautumiseen. Korpi ForRestia kehitetään perustuen viimeisimpiin tieteellisiin tuloksiin palautumisen merkityksestä sekä luonnon hyvinvointivaikutuksista. Virtuaaliluontoelämyksen ohella Korpi ForRest on kehittänyt taukovalmennusohjelman työpäivänaikaisen kuormituksen hallintaan. Valmennuksessa fokus on organisaation taukokulttuurin kehittämisessä, työpäivän rytmittämisessä ja yksilökohtaisten palauttavien taukojen rutiinin luomisessa. Tavoitteena on löytää kuhunkin työyhteisöön sopivat tavat tehdä työstä tuottavampaa vähemmällä suorittamisella. Korpi ForRest pilotoi valmennusohjelmaa viime syksynä neljän eri tietointensiivistä työtä tekevän organisaation kanssa. Pilotissa osallistujat käyttivät Korpi ForRest -taukotilaa sekä mobiilia taukosovellusta. Osallistujien työhyvinvoinnin kehittymistä seurattiin ja mitattiin samalla, kun he osallistuivat taukovalmennusohjelmaan. ----- Anna ihmeessä palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

57. Miten tehdä onnistunut elämäntapamuutos? Vieraana Anu Tevanlinna.

Julkaistu 1.3.2021

Oletko joskus epäonnistunut elämäntapamuutoksessa? Et ole ainoa. Monilla meistä on kokemusta epäonnistumisista niissä. Olemme kenties tavoitelleet täyttä suunnanmuutosta ja tuloksia nopeasti tiukan kurinalaisesti - ja sitten pettyneet itseemme, kun tulokset eivät ole olleet toivotunlaisia. Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Keskustelemme Anun kanssa siitä kuinka tehdä onnistunut elämäntapamuutos. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen. Elämäntapamuutoksissa on hyvä lähteä liikkeelle pienin askelin. Alussa kannattaa pysähtyä ja pohtia, mikä itselle on tärkeää ja mihin kaipaa muutosta. Kannattaa miettiä, mitä haluat elämääsi lisää, ennemmin kuin sitä mistä haluat luopua tai mitä vähentää. Pohdimme Anun kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat tyypillisiä elämäntapamuutoksia? - Minkälaiset asiat vaikeuttavat muutoksessa onnistumista? - Miksi jotkin muutokset ovat vaikeampia kuin toiset? - Miten kestävä elämäntapamuutos tehdään? - Millainen rooli arvoilla ja sisäisellä puheella on muutoksen tekemisessä? - Miten tunteet kannattaa huomioida muutosprosessissa? Lopuksi Anu kertoo myös, että mikä on varma tapa epäonnistua muutoksessa ja mitkä tekijät puolestaan auttavat onnistumisessa. Jakson linkit: Anu Tevanlinnan www-sivut: https://www.anutevanlinna.com/ Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/ Anu Tevanlinna LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/ Anu Tevanlinnan kirja Hyvinvointia mielelläsi -Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020): https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi ----- Anna palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä? Vieraana Nina Vaaranen-Valkonen.

Julkaistu 15.2.2021

Digitaalisissa ympäristöissä on lapsille paljon hyvää ja hyödyllistä - mutta myös haitallista ja vaarallista. Jokaisella lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen myös digitalisoituneessa yhteiskunnassamme.  [Sisältövaroitus: Jaksossa sivutaan seksuaaliväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.] Tässä jaksossa keskustelen Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkosen kanssa siitä, miten voit turvata lasta digitaalisessa ympäristössä. Suurin riski digitaalisissa ympäristöissä olemme me ihmiset, eivät laitteet tai digitaalinen media. Kuka tahansa voi joutua haitallisen sisällön äärelle tai erilaisten huijausten, häirinnän tai muiden rikosten kohteeksi. Lapselle voi tulla vastaan yllättäviä, pelkoakin aiheuttavia tilanteita.  Kasvatuksen ja tiedon jakamisen tarkoituksena on vahvistaa lapsen omia valmiuksia toimia turvallisesti digimaailmassa sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten digimaailmassa kannattaa toimia ja milloin pyytää aikuisen apua.  Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten vanhempi voi luoda lapselle mahdollisimman turvallisen digiympäristön ja antaa lapselle rohkeutta pyytää apua, jos joku tilanne pelottaa tai aiheuttaa hämmennystä. Käsittelemme myös vanhempien omia digitaitoja ja lapsen oikeutta päättää omasta digitaalisesta jalanjäljestään. Pohdimme Ninan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä lasten digiturvataidoilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan? - Mitä riskejä ja vaaroja verkossa on lapsille? - Miten voit opastaa lastasi liikkumaan turvallisesti digitaalisessa liikenteessä? - Millainen on turvallisesti digiliikenteessä liikennevalomalli? - Mitä on hyvä huomioida, kun jakaa lapsesta tietoa verkossa? Jakson linkit: Nina Vaaranen-Valkonen Twitterissa: https://twitter.com/NinaVaaranen Nina Vaaranen-Valkonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/nina-vaaranen-valkonen-2aa03172/ Suojellaan Lapsia ry:n verkkosivut: https://suojellaanlapsia.fi/ Suojellaan Lapsia ry Facebookissa: https://www.facebook.com/SuojellaanLapsia/ Suojellaan Lapsia ry Instagramissa: https://www.instagram.com/suojellaan_lapsiary Turvallisesti digiliikenteessä hankkeen sivut: https://suojellaanlapsia.fi/digiliikenteessa Jaksossa kuvattu Turvallisesti digiliikenteessä -liikennevalomalli: https://suojellaanlapsia.fi/digiliikenteessa/#liikennevalomalli Loppu kuvien kiristämiselle ja häpeälle -video: https://www.youtube.com/watch?v=hi1P8-Mp8a8& MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-keskusteluapua-numerossa-09-2525-0111 Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/ Lasten mielen hyvinvointia käsitellään myös jaksoissa: 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Vieraana Riikka Riihonen: 35. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen: Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

55. Miten irrottaudut työstä? Psykologinen palautuminen. Vieraana Anniina Virtanen.

Julkaistu 1.2.2021

Miten palaudut työstä? Onnistutko irrottautumaan työstä? Psykologinen palautuminen työstä tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn aiheuttamasta kuormituksesta. Riippumatta työmme luonteesta, se kuluttaa voimavarojamme. Onnistunut palautuminen ja työstä irrottautuminen on tärkeää hyvinvoinnillemme - ja kyvyllemme tehdä hyvää työtä. Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen. Hänen väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa. Keskustelemme Anniinan kanssa työstä irrottautumisesta ja psykologisesta palautumisesta. Psykologista irrottautumista on tutkittu paljon. Se auttaa useimpia ihmisiä palautumaan. Psykologisen palautumisen keinot ja kokemukset ovat yksilöllisiä. Psykologinen työstä irrottautuminen onnistuu usein parhaiten, kun uppoutuu johonkin asiaan, joka on erilaista kuin oma työ. Näitä voivat olla esim. liikunta, kirjan lukeminen tai muut arkiset harrastukset. Palautumista ei tapahdu vain vapaa-ajalla tai lomilla, vaan työpäivien riittävä tauottaminen on myös tärkeää. Tässä jaksossa kuulet muun muassa - Miksi työstä palautuminen on tärkeää? - Mitä psykologinen palautuminen tarkoittaa? - Mikä on työstä irrottautumisen rooli palautumisessa? - Millaiset keinot auttavat työstä irrottautumisessa ja palautumisessa? - Mitä siitä voi seurata, jos ei onnistu tai halua irrottautua työstä? Jakson linkit: Anniina Virtanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anniinavirtanen/ Anniina Virtanen Instagramissa: https://www.instagram.com/anniinavir/ Anniina Virtanen Twitterissa: https://twitter.com/_anniinavirtane Kannattaa lukea myös Anniina Virtasen haastattelu psykologisesta palautumisesta Työpiste-lehdessä: https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita/ Palautumista käsitellään myös jaksossa 5. Loma ja palautuminen. Vieraana Mari Laari. Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

54. Tunnesyöminen. Vieraana Katarina Meskanen.

Julkaistu 18.1.2021

Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa.  Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen. Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen.  Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä: - Mitä tunnesyöminen on? - Miten tunnesyöminen ilmenee? - Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla? - Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla? - Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy? - Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen? - Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä. Jakson linkit: Katarina Meskanen Instagram:ssa: https://www.instagram.com/psykat.fi/ Katarina Meskasen www-sivut: https://psykat.net/ Katarina Meskanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katarinameskanen/ Katarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus): https://www.tuumakustannus.fi/6913 Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista täällä: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

53. Miten tehdä parempia valintoja? Vieraana Satu Pihlaja.

Julkaistu 4.1.2021

Teemme pieniä ja suurempiakin valintoja jatkuvasti. Mitä vaatteita puemme aamulla, mitä syömme lounaaksi, lähdemmekö lenkille vai jäämmekö sohvalle, vaihdammeko työpaikkaa tai asuntoa? Valintojen tekeminen voi olla usein vaikeaa. Meille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä on kasvanut, kiire ja stressi kaventavat ajatteluamme valintoja tehdessä. Emme ehkä edes huomaa, että olemme tilanteessa, jossa kannattaisi tehdä tietoinen valinta. Tässä jaksossa vieraanani on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Satu Pihlaja. Keskustelemme Sadun kanssa siitä, miten tehdä valintoja paremmin. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Valinnan paikka. Hyvä itsetuntemus on keskeinen osa parempien valintojen tekemistä. Valintojen tekemistä voi helpottaa mm. luomalla rutiineja, tuntemalla itselle tärkeät ja merkitykselliset asiat, sekä reflektoimalla omaa toimintaa näiden pohjalta. Pohdimme Sadun kanssa vastauksia mm. seuraaviin  kysymyksiin  - Miksi ja millaisissa tilanteissa valintojen tekeminen on vaikeaa? - Miten luontaiset taipumuksemme vaikeuttavat valintojen tekoa? - Miten pelko väärien valintojen tekemisestä vaikuttaa valintoihin? - Miten itsetuntemus ja omat arvot auttavat valintojen teossa? - Miten isojen valintojen tekemiseen kannattaa valmistautua? Satu antaa myös käytännön vinkkejä siihen, miten tehdä parempia valintoja. Jakson linkit: - Satu Pihlajan uuden Valinnan paikka -kirjan sivut: https://www.satupihlaja.com/valinnan-paikka - Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/ - Satu Pihlaja Facebook: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ - Satu Pihlaja Instagram: https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ - Satu Pihlaja LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/ Jos pidit tästä jaksosta, niin voisit pitää myös näistä: - 37. Päätöstenteon psykologiaa. Vieraana Tuomas Leisti. Satu Pihlajan aiemmat vierailut: - 4. Itsensä johtaminen. - 13. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. - 33. Itsensä johtaminen koronakriisissä. Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

52. Verkostoituminen ja verkostot yksinyrittäjän tukena. Vieraina Markus Kantola, Tanja Lepistö ja Marika Lähde.

Julkaistu 7.12.2020

* Kaupallinen yhteistyö: VERTTI-hanke, jota hallinnoi Hämeen ELY-keskus ja rahoittaa ESR. Verkostoitumisesta on yrittäjälle monia hyötyjä. Yrittäminen tarjoaa vapautta ja joustavuutta työhön, mutta se voi olla myös hyvin yksinäistä puurtamista. Verkostot voivat tukea mm. yritystoiminnan menestystä, yrittäjän hyvinvointia, oppimista ja yrittäjäidentiteetin kehittymistä. Tässä jaksossa keskustelen verkostoitumisesta ja sen hyödyistä erityisesti yksin- ja mikroyrittäjille. Vierainani ovat VERTTI-hankkeessa yrittäjien verkostoitumista tutkineet ja siihen uusia malleja kehittäneet projektipäällikkö Marika Lähde Prizztech Oy:stä sekä tutkijatohtori Markus Kantola ja projektitutkija, tohtorikoulutettava Tanja Lepistö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä verkostoituminen on? - Mitä hyötyjä verkostoitumisesta on yksin- ja mikroyrittäjälle? - Millaisia verkostoja kannattaa rakentaa? - Mikä on valmentajan rooli verkostoitumisen tukena? - Marika, Tanja ja Markus antavat myös käytännön vinkkejä verkostoitumiseen. Jakson linkit: - Lisätietoa VERTTI-hankkeen tuloksista: https://www.utu.fi/fi/vertti - Tutustu myös Tuottava ja tuloksellinen työelämä -hankkeen blogiin: http://tuottavajatuloksellinentyoelama.blogspot.com/2020 - Marika Lähde LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/marika-l%C3%A4hde-067902bb/ - Prizztech Oy:n sivut: http://www.prizz.fi/yhteystiedot Markus Kantolan sivut: https://markuskantola.wordpress.com/ Markus Kantola: Twitterissa: https://twitter.com/mtjkantola Tanja Lepistö UTU:n sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/tanja-lepisto Tanja Lepistö LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/tanja-lepist%C3%B6-50831690/ Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkimuksesta ja sidosryhmäyhteistyöstä löytyy lisää tietoa: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/turun-kauppakorkeakoulu/porin-yksikko VERTTI –Verkostoista intoa ja palveluilla uudistumista hanke (1.3.2018 – 31.12.2020) on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama, Euroopan Sosiaalirahaston työelämän kehittämisen hanke. Toteuttajina ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Prizztech Oy sekä kotimaiset asiantuntijapalveluyritykset. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä VERTTI-hankkeen kanssa. ----- Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen.

Julkaistu 30.11.2020

Työuupumus on voimavarojen ehtymistä, joka on seurausta pitkittyneestä työstressistä. Viime aikoina työuupumuksesta on keskusteltu myös ns. siviiliuupumuksen ja uupumuksen käsitteillä. Mistä työuupumuksessa sitten oikein on kysymys? Tässä jaksossa vieraanani Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työ- ja siiviliuupumuksesta. Työuupumus on oireyhtymä, johon liittyvät krooninen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan, ammatillisen itsetunnon heikentyminen, tunnehallinnan vaikeudet sekä tiedollisen hallinnan kuten esim. muistiinpalauttamisen ja keskittymisen häiriöt. Työuupumuksen taustalla on aina työhön liittyviä kuormitustekijöitä kuten esimerkiksi pitkittynyt liiallinen työkuormitus, ratkaisemattomat ristiriidat ja arvostuksen puute.  Tutkimuksissa kielteisillä elämäntapahtumilla on löydetty olevan lievä myönteinen yhteys työuupumukseen. Yksikään työuupumus ei kuitenkaan aiheudu siiviilielämän asioista.  Pohdimme jaksossa  Jarin kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä työuupumus on?  - Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle? - Mitä siviiliuupumus on? Miksi siviiliuupumuksesta puhutaan? - Millainen yhteys työuupumuksella, siviiliuupumuksella ja uupumuksella on? - Miten työuupumusta kannattaisi ennaltaehkäistä ja hoitaa? Jakson linkit: - Jari Hakasen esittely TTL:n sivuilla: https://www.ttl.fi/henkilot/jari-hakanen/ - Jari Hakanen Twitterissa: https://twitter.com/jari_hakanen - Jari Hakanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jari-hakanen-7944a612/ Jarin jaksossa sivuamat TTL:n hankkeet: - Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä (2019-2022): https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kimmoiset-tyontekijat-muuttuvassa-tyoelamassa-2019-2022/ - Miten Suomi voi?: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/ Jari Hakasen jakson kanssa samalla viikolla julkaistu Kunta-lehden kolumni (3.12.): Uupumusta vai työuupumusta? https://kuntalehti.fi/kolumnit/jari-hakasen-kolumni-uupumusta-vai-tyouupumusta/ Kannattaa kuunnella myös nämä jaksot: - Psykopodiaa 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tyouupumus - Psykopodiaa 5. Työhyvinvoinnin johtaminen. Vieraana Kaisu Behm. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tyohyvinvoinninjohtaminen Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

50. Lääkärien mielen hyvinvointi ja avun hakemisen tabu. Vieraina Anni Saukkola ja Katri Laine.

Julkaistu 16.11.2020

Lääkäreillä kynnys avun hakemiseen mielenterveyden ongelmiin on muita korkeampi. Tekijöinä tämän taustalla voivat olla mm. yleinen mielenterveysongelmiin liitetty stigma, ammatillinen väheksyntä ja omat sisäiset pelot. Tässä jaksossa vierainani ovat lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola ja psykologi, psykoanalyytikko Katri Laine. Keskustelemme heidän kanssaan lääkärien mielen hyvinvoinnista ja avun hakemisen tabusta. On tärkeä muistaa, että kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Ei edes ammattiauttajan. Apua voi hakea ja ottaa vastaan. Ammattiroolista luopuminen ja avun tarvitsijan rooliin asettuminen voi nostaa pintaan turvattomuuden tunteita. Lääkärit voivat lykätä hoitoon hakeutumista leimaantumisen pelon ja ammatillisen väheksynnän johdosta. Auttamisen ammattilaisen on tärkeä oppia tunnistamaan myös omia rajoja ja stressireaktioita. Pohdimme jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia mielenterveyden haasteita lääkäreillä on? - Minkälaisia altistavia tekijöitä niiden taustalla on? - Miksi lääkärit hakevat muita harvemmin apua mielenterveyden ongelmiin? - Miksi se on ongelma, laajemminkin? - Miten asiaan voisi vaikuttaa lääketieteen opintojen aikana tai ammattikunnan sisällä? - Miten avun hakemisen kynnystä voisi madaltaa terveydenhuollon työpaikoilla? Jakson linkit: Kannattaa lukea myös tämä: Lauri Kivikoski (2020). Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi. Näkökulma 13.11.2020 Lääkärilehti, 46/2020 vsk 75, s. 2444-2445. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/henkilokohtainen-kutsu-psykiatristen-sairauksien-stigman-murtamiseksi/ Anni Saukkola Instragramissa: https://www.instagram.com/laakari.anni Anni Saukkola Facebookissa: https://www.facebook.com/anni.saukkola Anni Saukkola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anni-saukkola-6bb712146/ Anni Saukkola on myös yksi Tiedenaiset ry:n perustajista: https://www.tiedenaiset.fi/tietoa-meista Katri Laine LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Katri Laineen esittely psykoterapeuttina: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=41294&Name=Katri-Laine Katri Laine oli vieraana myös Psykopodiaan kuunneillummassa jaksossa: 14. Itsetunto ja sen vahvistaminen: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsetunto-ja-sen-vahvistaminen Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

49. Eettinen johtaminen. Vieraana Erika Heiskanen.

Julkaistu 2.11.2020

Mitä on eettinen johtaminen? Mitä hyötyä siitä on? Onnistunut eettinen johtaminen edistää sekä tuottavuutta että työhyvinvointia samanaikaisesti. Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja, Juuriharja Consulting Group Oy:n partneri ja tietokirjailija Erika Heiskanen. Keskustelemme Erikan kanssa eettisestä johtamisesta. Eettiseen johtamiseen liittyy vahvasti työhyvinvoinnin hallinta, työn organisointiin liittyvää osaamista ja kustannustekijöiden ymmärtämistä. Eettinen johtaja tarttuu ongelmiin, eikä anna ihmisten ja organisaation hukata aikaa ja resursseja esimerkiksi ristiriitatilanteisiin. Johtamistyöhön liittyy usein paradokseja. Eteen voi tulla tilanteita, joissa johtaja joutuu ottamaan vastuun siitä, että tuottaa hetkellisesti ylimääräistä kuormitusta ja stressiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muutostilanteet. Silloin liiallinen pehmeys ei ole avuksi, vaan johtajan on uskallettava tehdä vaikeita päätöksiä, jotka eivät siinä hetkessä miellytä kaikkia, mutta ovat välttämättömiä organisaation menestymiselle tulevaisuudessa. Pohdimme jaksossa Erikan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä on eettinen johtaminen? - Miten eettinen johtaminen näyttäytyy käytännössä? - Millainen on eettinen johtaja? - Mitä hyötyä eettisestä johtamisesta on? - Mitä haittaa sen puutteesta voi olla? - Miten omaa eettistä johtamisesta voi kehittää? Jakson linkit: - Erika Heiskasen esittely löytyy Juuriharjan sivuilta: https://www.juuriharja.fi/ihmiset - Erika Heiskanen Twitterissa: https://twitter.com/ErikaHeiskanen - Erika Heiskanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/erika-heiskanen-b36303/ - Erika Heiskasen blogi-kirjoitukset Juuriharjan sivuilla: https://www.juuriharja.fi/blogi/author/erika-heiskanen Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

48. Kateus ja some. Vieraana Emilia Kujala.

Julkaistu 19.10.2020

Oletko joskus huomannut tuntevasi kateutta? Somessa näemme erilaisia asioita, jotka herättävät meissä tunteita - myös kateutta.  Tässä jaksossa keskustelen somesta ja kateudesta psykoterapeutti, tunnekouluttaja ja tietokirjailija Emilia Kujalan kanssa. Emilia on kirjoittanut aiheesta kirjan Tunteella. Kateus. Sosiaalisessa mediassa voi kokea arvostusta ja hyväksyntää, tulla nähdyksi ja kuulluksi. Myönteisten asioiden lisäksi some voi myös herättää hankalampia tunteita kuten kateutta ja riittämättömyyttä. Jos tunteita ei osaa tunnistaa eikä ilmaista, se voi johtaa haitalliseen käyttäytymiseen. Kateuskin on normaali ja inhimillinen tunne, jonka äärelle kannattaa pysähtyä kohtaamaan se. Pohdimme jaksossa Emilian kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kateus on? - Mistä kateus syntyy?  - Mistä voi huomata, että tuntee kateutta? - Miten kateus näyttäytyy somessa?  - Miltä tuntuu olla kateuden kohteena?  - Mitä haittaa tai hyötyä kateudesta on?  Lisäksi Emilia antaa vinkkejä siihen, kuinka voit kohdata ja käsitellä omaa kateuden tunnetta. Jakson linkit Emilia Kujalan kotisivut https://mielella.fi/ Emilia Kujala Instagram: https://www.instagram.com/tunteellaemiliakujala/ Emilia Kujala Facebook: https://www.facebook.com/psykoterapeuttiemilia/ Emilia Kujala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emilia-kujala-651a20178/ Emilia Kujalan kirjat: https://mielella.fi/kirjat/ Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

47. Kuinka keskustella paremmin? Vieraana Ilona Rauhala.

Julkaistu 5.10.2020

Millainen keskustelija olet? Oletko tietoinen keskustelutaidoistasi ja tavoistasi olla vuorovaikutuksessa? Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala Keskustelemme Ilonan kanssa keskustelutaidoista, niiden merkityksestä ja kehittämisestä. Ilona on kirjoittanut aiheesta tuoreen kirjan Keskustelun voima. Tarvitsemme keskustelutaitoja hyvin monenlaisissa tilanteissa: työssä, parisuhteessa, vanhempina ja lähes kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Siksi keskustelutaitoja kannattaa kehittää - ja onneksi jokainen meistä voi kehittyä paremmaksi keskustelijaksi. Tässä jaksossa kuulet mm.  - Millainen on hyvä ja huono keskustelu? - Mitä elementtejä hyvään keskusteluun kuuluu? - Mitä hyötyä keskustelutaidoista on? Lisäksi Ilona antaa myös käytännön vinkkejä siihen, miten omia keskustelutaitoja voi kehittää. Jakson linkit: - Ilona Rauhala, Keskustelun voima. Otava 2020: https://otava.fi/kirjat/keskustelun-voima/ - Ilona Rauhala Instagram: https://www.instagram.com/ilonarauhala - Facebook: https://www.facebook.com/ilonarauhalapsykologi - LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilona-rauhala-44a0857/ Ilona Rauhalan www-sivut: https://www.ilonarauhala.fi/ Ilona Rauhalan valmennus- ja koulutuspalvelut: https://www.palomacoaching.fi/ Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

46. Miten säätelet miestäsi? Miesten hyvinvointi ja tunnesäätely. Vieraana Lauri Mannermaa.

Julkaistu 28.9.2020

Miten säätelet ja optimoit miehesi? Miten miesten hyvinvointia voi edistää? Tässä jaksossa keskustelen miesten hyvinvoinnista ja tunnesäätelystä psykologi, psykoterapeutti Lauri Mannermaan kanssa. Miesten hyvinvoinnin edistäminen parisuhteessa vaatii rohkeutta kohdata omat tunteet ja niiden tuottamat kokemukset. Tämä ei välttämättä ole helppoa, jos ei ole oppinut, että tunteista saa puhua ja niitä saa kokea. Kokemus oman tunnesäätelyn epätasapainosta voi johtaa käytökseen, joka lisää pahoinvointia. Jos tunteita ei osaa tunnistaa eikä ilmaista, se voi johtaa haitalliseen käyttäytymiseen. Kumppania voit tukea tasapainon saavuttamisessa ja tunnesäätelyssä - ne ovat myös taitoja, joita voi oppia aikuisena. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä - Miten voit auttaa miestä tasapainoiseen tunnetilaan? - Miten miehen tunnesäätelytaitoja voi tukea ja kehittää? - Miten mies voi vahvistaa omia tunnesäätelytaitojaan? - Millaisessa tilanteessa parisuhteessa ei kannata keskustella tunteista tai muista vaikeista asioista - ja milloin se puolestaan kannattaa? Jakson linkit: Lauri Mannermaan kotisivut: http://brightside.fi/ Lauri Mannermaa LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/laurimannermaa/ Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

45. Myötätuntoinen kehosuhde ja kehopositiivisuus. Vieraana Katarina Meskanen.

Julkaistu 14.9.2020

Miten suhtaudut kehoosi? Miten kohtelet kehoasi? Onko kehosi sinulle tärkeä ja arvokas? Tässä jaksossa keskustelen myötätuntoisemmasta kehosuhteesta ja kehopositiivisuudesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Se, miten suhtaudumme kehoomme, vaikuttaa henkiseen hyvinvointiimme. Usein kohtelemme kehoamme kriittisesti ja epäkunnioittavasti. Monille meistä on tuttua rääkätä kehoamme, tavoitteena muokata siitä toisenlainen. Katarina avaa jaksossa sitä, miten solmia rauha oman kehonsa kanssa ja suhtautua siihen myötätuntoisemmin. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä: - Mitä kehopositiviisuus tarkoittaa? - Millaiset tekijät ovat yhteydessä myönteiseen kehonkuvaan? - Mistä omat epävarmuudet ja kehonegatiivisuus kumpuaa? - Miten kielteinen suhtautuminen omaan kehoon vaikuttaa hyvinvointiin? Lisäksi Katarina antaa jaksossa vinkkejä siihen, miten suhtautua myötätuntoisemmin omaa kehoa kohtaan. Jakson linkit: - Katarina Meskanen Instagram:ssa: https://www.instagram.com/psykat.fi - Katarina Meskasen www-sivut: http://www.psykat.fi - Katarina Meskanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katarinameskanen/ - Katarina Meskanen, Heidi Strengell: Rakas keho -kirja, Tuuma-kustannus, 2019: https://www.tuumakustannus.fi/Katarina-Meskanen/Rakas-keho.html Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

44. Psykologinen testaus ja henkilöarviointi. Vieraana Jari Lipsanen.

Julkaistu 31.8.2020

Millainen ihminen sinä olet? Miten kuvailisit itseäsi työssä tai vapaa-ajalla? Millaisia ihmisiä haluaisit palkata työnantajana yritykseesi töihin? Ihmisten piirteitä voidaan arvioida psykologisilla testeillä ja hakijan soveltuvuutta työtehtävään myös psykologisia testejä hyödyntävillä henkilöarvioinneilla. Tässä jaksossa keskustelemme psykologisesta testauksesta ja henkilöarvioinnista Suomen Psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtaja ja psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsasen kanssa. Psykologinen testi on strukturoitu keino arvioida ihmisen psykologisia ominaisuuksia, joita ei voida näiden luonteen takia mitata suoraan, kuten esimerkiksi luonnontieteissä. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvä psykologinen testi? - Mitä niistä voi oppia ja mihin ne eivät sovellu? - Miten soveltuvuutta esimerkiksi työtehtävään voidaan arvioida psykologisilla testeillä? - Millainen on hyvä henkilöarviointi? Jakson linkit: - Jari Lipsanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jari-lipsanen-55814a/ - Jari Lipsanen Twitter:ssa: https://twitter.com/jlipsanen - Jari Lipsasen sivut Helsingin yliopistossa: https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/jari-lipsanen-9065607 - Psykologiliiton testilautakunnan sivut: https://www.psyli.fi/psykologiliitto/testilautakunta Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

43. Esiintymisjännitys. Vieraana Marjukka Laurola.

Julkaistu 17.8.2020

Kärsitkö esiintymisjännityksestä? Se on yleistä ja se on normaalia myös kokeneilla esiintyjillä. Esiintymisjännitys voi aiheuttaa pulssin kiihtymistä, käsien vapinaa, hikoilua ja suun kuivumista. Ajattelussa se voi aiheuttaa itsensä arvostelua, vähättelyä ja epäonnistumisen ennakointia ja myös mm. ahdistuksen ja pelon tunteita. Tässä jaksossa keskustelemme esiintymisjännityksestä työterveyspsykologi ja psyykkisen valmentaja Marjukka Laurolan kanssa. Hän on tehnyt pitkään töitä esiintymisjännityksestä kärsivien taiteilijoiden kanssa. Esiintymisjännityksestä ei välttämättä pääse täysin eroon, mutta omaa suhdetta esiintymiseen voi muuttaa ja esiintymisjännitykseen liittyviä reaktioita voi lieventää itsehoitokeinojen ja harjoitusten avulla. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä esiintymisjännitys tarkoittaa? - Mistä esiintymisjännitys johtuu? - Miten esiintymisjännitys ilmenee? - Mitä haittoja ja hyötyjä esiintymisjännityksestä on? - Marjukka antaa myös käytännön vinkkejä siihen miten esiintymisjännitystä voi lievittää. Jakson linkit: - Marjukka Laurolan websivut: http://www.marjukkalaurola.fi/ - Marjukka Laurola Instagramissa: https://www.instagram.com/marjukkalaurola/ - Marjukka Laurola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/marjukkalaurola/ - Marjukka Laurola Twitterissa: https://twitter.com/marjukkalaurola Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

42. Vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde. Vieraana Suvi Laru.

Julkaistu 6.7.2020

Vakava sairaus haastaa perhe- ja parisuhteita. Huoli terveydestä kuormittaa voimavaroja ja sairaus haastaa arkea ja vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin. Sairaus ei saisi kuitenkaan määritellä kaikkea perheen ja kumppaneiden elämässä. Tässä jaksossa keskustelemme sairaudesta perheessä ja sen vaikutuksista parisuhteeseen psykologi, paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Larun kanssa. Parisuhteessa vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisen tärkeitä. Kun perheessä on vakavan sairauden aiheuttama kriisi, on tärkeää, että perheen jäsenet puhuvat, kuuntelevat ja ratkaisevat yhdessä mahdollisia ristiriitoja. Parisuhteessa ja perheessä jokainen käy läpi sairastumiseen ja siihen liittyvää prosessia läpi yksilönä, omalla tavallaan. On tärkeää muistaa, että tukea voi ja kannattaa hakea, kun sairaus haastaa ja kuormittaa parisuhdetta. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä tapahtuu, kun puoliso äkillisesti sairastuu vakavasti? - Entä jos perheen lapsi sairastuu vakavasti? - Miten vakava sairastuminen perheessä vaikuttaa parisuhteeseen? - Miten sairautta on hyvä käsitellä lasten kanssa? - Miten sairautta ja sen vaikutuksia olisi hyvä käsitellä parisuhteessa? - Miten ylläpitää parisuhdetta niin, että siitä ei tule ns. “hoito tai hoivasuhde”? - Miten tukea sairastunutta? - Miten pitää huolta omasta hyvinvoinnista? - Mistä voi saada vertaistukea ja ammatillista apua? Jakson linkit: - Suvi Laru Twitterissa: https://twitter.com/LaruSuvi - Suvi Laru LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/suvi-laru-94085099/ - Suvi Larua haastateltiin aiheesta Helsingin Sanomiin 9.12.2020: Kun kaikki muuttuu (tilaajille): https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007671504.html - Parisuhdekeskus Kataja ry verkkosivut: https://parisuhdekeskus.fi/ - Parisuhdekeskus Kataja ry Facebook: https://www.facebook.com/parisuhdekeskus/ - Parisuhdekeskus Kataja ry Instagram: https://www.instagram.com/parisuhdekeskuskataja/ - Parisuhdekeskus Kataja ry LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/parisuhdekeskus-kataja-ry - Parisuhdekeskus Kataja ry Twitter: https://twitter.com/Kataja_ry/ - Parisuhdekeskus Kataja ry YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC_d5lzN7bJrnPR6hhwx1GZg Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

41. Millenniaalit työelämässä. Vieraana Karoliina Mellanen.

Julkaistu 29.6.2020

Kärsimätön, itsekeskeinen ja vaikeasti johdettava. Tällaisiako ovat millenniaalit, joita työvoimasta on jo puolet? Tämä sukupolvi määrittelee työn tekemisen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Mitä heiltä voi oppia, mitä vahvuuksia heillä on? Tässä jaksossa keskustelemme millenniaaleista työelämässä psykologi, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Karoliina Mellasen kanssa. Karoliina on kirjoittanut yhdessä Atte Mellasen kanssa kirjan Hyvät, pahat ja millenniaalit - kuinka meitä tulisi johtaa. Millenniaalien vahvuuksiin kuuluu halu kehittyä ja menestyä. He uskovat itseensä ja haluavat saada palautetta työstä. Työelämässä he arvostavat oikeudenmukaista ja hyvää työyhteisöä, onnistumisen kokemuksia, hyvää esimiestyötä ja merkityksellistä työtä. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten millenniaalit eroavat muista ikäluokista? - Miten millenniaalit suhtautuvat uran rakentamiseen ja työnantajiin? - Mitä millenniaalit arvostavat työpaikassa ja johtajissaan? - Mitä tästä kaikesta kannattaa ottaa opiksi työntekijöiden johtamisessa? Jakson linkit: - Karoliina Mellanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/karoliinamellanen/ - Karoliina Mellasen esittely Generoin sivuilla: https://www.generoi.fi/#!me - Karoliina Mellanen Instagramissa: https://www.instagram.com/myfulness/ - Atte Mellanen ja Karoliina Mellanen: Hyvät, pahat ja millenniaalit - Miten meitä tulisi johtaa, Atena 2020: https://atena.fi/kirjat/hyvat-pahat-ja-millenniaalit Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Bonus: Itsekriittisyys-harjoitus. Ronnie Grandell.

Julkaistu 22.6.2020

Tässä bonusjaksossa Ronnie Grandell ohjaa itsemyötätuntoharjoituksen, jonka avulla voit harjoitella irrottautumista liiasta itsekriittisyydestä. Koko keskustelumme itsekriittisyydestä Ronnie Grandellin kanssa löytyy Psykopodiaa jaksosta 40. Itsekriittisyys. Vieraana Ronnie Grandell: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsekriittisyys Jakson linkit: - Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/ - Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ - Ronnie Grandell työterveyspsykologina: https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell - Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html - Toinen Ronnien ohjaama itsemyötätunto-harjoitus löytyy erittäin suositun Psykopodiaa-jakson: 25. Itsemyötätunto lopusta: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsemyotatunto Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

40. Itsekriittisyys. Vieraana Ronnie Grandell.

Julkaistu 22.6.2020

Moititko itseäsi mielessäsi? Puhuisitko ystävälle samoin? Suurin osa meistä kritisoi joskus itseään. Kun itsekritiikki on jatkuvaa ja alkaa häiritä arjesta suoriutumista, on kyse haitallisesta itsekritiikistä. Tässä jaksossa keskustelemme liiallisesta, haitallisesta itsekriittisyydestä aiheesta tietokirjan kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. On tärkeää erotella hyödyllinen kritiikki, joka vie eteenpäin ja auttaa oppimaan virheistä, liiallisen negatiivisesta itsensä kritisoimisesta. Vahingollinen itsekritiikki on usein ankaraa, julmaa, häpäisevää ja syyllistävää puhetta itselle. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsekriittisyys tarkoittaa? - Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että ihminen on kriittinen itseään kohtaan? - Mitä haittaa/hyötyä itsekriittisyydestä on? - Miten turhasta itsekriittisyydestä voi päästä irti? Huom! Julkaisimme myös Ronnien ohjaaman itsemyötätuntoharjoituksen, jonka avulla voit harjoitella irrottautumista itsekriittisyydestä, bonus-jaksona: Bonus: Itsekriittisyys-harjoitus. Ronnie Grandell: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsekriittisyys-harjoitus Jakson linkit: - Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/ - Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ - Ronnie Grandell työterveyspsykologina: https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell - Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html - Kannattaa kuunnella myös Ronnien erittäin suosittu aiempi vierailu Psykopodiaa-podcastissa: 25. Itsemyötätunto. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsemyotatunto Anna ihmeessä palautetta podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

39. Yrityskulttuurin johtaminen. Vieraina Heli Rautjärvi ja Kiisa Hulkko-Nyman.

Julkaistu 15.6.2020

* Sisältää kaupallista yhteistyötä Mandatum Lifen kanssa. Yrityskulttuuri on se yhdessä toimimisen tapa, joka sisältää yrityksen arvot, uskomukset ja tavoitteet. Yrityskulttuuri on sitä, mitä yrityksessä tapahtuu, kun kukaan ei ole näkemässä. Kulttuurin tulee olla tiedostettu ja tietoisesti johdettu tavoitteisiin pääsemiseksi. Palkitseminen tukee organisaation kulttuuria. Palkitsemisella on merkittävä vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen, henkilöstön motivaatioon, sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen. Sen tulee olla linjassa kulttuurin ja arvojen kanssa. Tässä jaksossa vierainani ovat työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi ja Leidenschaftin yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi sekä psykologi, tulospalkitsemisen strategisesta roolista suomalaisyrityksissä Aalto-yliopistosta väitellyt Mandatum Lifen palkitsemispalvelujen liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman. Keskustelemme Heli Rautjärven kanssa yrityskulttuurin johtamisesta ja Kiisa Hulkko-Nymanin kanssa siitä, miten hyvällä palkitsemisella voidaan tukea haluttua yrityskulttuuria. Tässä pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä yrityskulttuuri on? - Miksi ja miten yrityskulttuuria kannattaa johtaa? - Miten palkitseminen ja yrityskulttuuri liittyvät toisiinsa? - Mitä johdon kannattaa huomioida, jotta palkitseminen tukee haluttua yrityskulttuuria? - Miten voit löytää itsellesi sopivan yrityskulttuurin? Jakson linkit: - Heli Rautjärvi Leidenschaftin sivuilla: https://leidenschaft.fi/me/heli-rautjarvi/ - Heli Rautjärvi LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/helirautjarvi/ - Leidenschaftin Pieni opas yrityskulttuurista: https://leidenschaft.fi/pieni-opas-yrityskulttuurista/ - Kiisa Hulkko-Nyman LinkedIn:ssa: https://fi.linkedin.com/in/kiisa-hulkko-nyman-6a996 - Kiisa Hulkko-Nyman Twitterissa: https://twitter.com/kiisahulkko - Mandatum Lifen Palkitsemistutkimus 2020: https://www.mandatumlife.fi/palkitsemistutkimus2020 - Mandatum Lifen Palkittu -podcast Spotifyssa: https://open.spotify.com/show/4sty8sxBTMWkpfMCyuVsd1 - Lisätietoa Mandatum Lifen palveluista: https://www.mandatumlife.fi/palkitseminen/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

38. Toivo. Vieraana Maaret Kallio.

Julkaistu 8.6.2020

Toivo on elämän perusvoimavara. Tarvitsemme toivoa, jotta voimme pysähtyä sen äärelle, mikä elämässämme on tärkeää ja merkityksellistä. Toivon avulla uskallamme ottaa tarpeellisia riskejä elämässä tavoitteisiimme pyrkiessä - ja myös siihen, että hakeudumme tarvittaessa avun äärelle. Toivo auttaa meitä kohtaamaan ja käsittelemään elämän vaikeitakin asioita. Tässä jaksossa vieraanani on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Keskustelemme Maaretin kanssa toivosta ja siitä, mikä merkitys toivolla on hyvinvointiimme. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Voimana toivo. Toivo on keskeinen tekijä toipumisessa sekä oman epätäydellisyytemme ja keskeneräisyytemme sietämisessä ja hyväksymisessä. Toivoon kuuluu kipeiden asioiden ja epämukavien tunteiden kohtaamista, mutta myös niiden keinojen löytämistä, jotka rauhoittavat kehoa ja mieltä ja jotka tuovat turvan tunnetta. Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä toivo on? Mihin toivoa tarvitaan? - Mitä on epätoivo ja toivottomuus? - Mikä on toivon merkitys itsekriittisyydessä ja vaikeissa elämänkokemuksissa? - Mitä tapahtuu, jos menettää toivon? - Miten toivoa voi itsessään vahvistaa? Jakson linkit: - Maaret Kallion websivut: https://www.maaretkallio.com - Maaret Kallio: Voimana toivo, WSOY, 2020. https://www.wsoy.fi/kirja/maaret-kallio/voimana-toivo/9789510445471 - Maaret Kallion omia mietteitä vierailusta ja jaksosta: https://www.maaretkallio.com/2020/06/08/psykopodiaa-podcast-voimana-toivo/ - Maaret Kallio Facebook: https://www.facebook.com/lujastilempea/ - Maaret Kallio Instagram: https://www.instagram.com/maaretkallio/ - Maaret Kallio Twitterissä: https://twitter.com/MaaretK - Maaret Kallio Linkednissä: https://www.linkedin.com/in/maaret-kallio-025a0447/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

37. Päätöstenteon psykologiaa. Vieraana Tuomas Leisti.

Julkaistu 25.5.2020

Teemme päätöksiä omasta, subjektiivisesta näkökulmastamme. Tämä voi rajoittaa kykyämme tehdä hyviä päätöksiä. Hyvä päätöksentekokyky vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa. Reflektoinnin avulla pystymme oppimaan huonoista päätöksistä ja hakemaan laajempaa näkökulmaa päätöstemme tueksi. Tässä jaksossa keskustelen päätöstenteon psykologiasta siitä hiljattain väitelleen psykologian tohtori Tuomas Leistin kanssa. Teemme päätöksiä tai valintoja osin tiedostamattamme. Joskus alkujaankin huono päätös muuttuu ikään kuin oletusasetukseksi aivoihimme, ja alamme rutiininomaisesti toistaa huonoa päätöstä arjen valinnoissamme. Keskustelussamme Tuomas korostaa, että meidän kannattaa panostaa isoihin päätöksiin, ja rakentaa niillä hyviä valintoja tukeva päätöksentekoympäristö. Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten me teemme päätöksiä? - Millä tavoin tietoinen ajattelumme ja tiedostamattomat taipumuksemme toimivat yhdessä päätöksenteossa? - Mitä heikkouksia tavassamme tehdä päätöksiä on? - Miten tehdään parempia päätöksiä - ja millaisia päätöksia kannattaa tehdä? Jakson linkit: - Tuomas Leistin esittely Helsingin yliopiston sivuilla: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/tuomas-leisti - Tuomas Leisti LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/tuomas-leisti-7766042/ - Tuomas Leistin väitöskirja: From qualia to quality ratings : Subjective experience, conscious thought, and how decisions are explained: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305472 - Tuomas Leistin blogikirjoituksia: https://blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/author/leisti/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Vieraana Riikka Riihonen.

Julkaistu 11.5.2020

Lasten kiukku ja aggressiivinen käyttäytyminen voivat joskus aiheuttaa harmaita hiuksia vanhemmille. Kiukku on kuitenkin tärkeä tunne, joka auttaa meitä puolustamaan itseämme. Vaikeiden tunteiden säätelyä ja ilmaisemista voi ja kannattaa opetella. Tässä jaksossa vieraanani on lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän opiskelee myös parhaillaan lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi. Keskustelemme Riikan kanssa lasten aggressiivisesta käyttäytymisestä ja tunnesäätelyn taidoista. Riikka on kirjoittajana lasten aggressiokasvatusta käsittelevässä tietokirjassa Kuinka kiukku kesytetään ja lapsille suunnatussa, tunnesäätelyä opettavassa satukirjassa Aada ja kiukkuleijona. Hän myös luennoi aiheista säännöllisesti. Pohdimme Riikan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä lasten aggressio on? - Millaiset tekijät ovat lasten kiukun ja aggressiokäyttäytymisen taustalla? - Miten aggressiiviseen käytökseen kannattaa puuttua? - Miten lasten tunnesäätelytaitoja voi vahvistaa? Jakson linkit: - Riikka Riihonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/riikka-riihonen-2033a786/ - Riikka Riihonen Twitterissa: https://twitter.com/RiikkaRiihonen - Riikka Riihosen blogi, Vanhemmuuden hyvä boogie: http://riikkariihonen.com/ - Riikka Riihosen ja Heidi Laineen podcast: Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine (Spotify): https://open.spotify.com/show/6UilKR0yxIn4VG5RPcceyn?si=Bspzw5pISamBMFPgIslX7w - Jaksossa mainitut kirjat: Kuinka kiukku kesytetään? + Aada ja kiukkuleijona (2020), Riikka Riihonen – Minna Koskinen – Mira Piitulainen – Kaisla Suokas, PS-Kustannus / Kumma: https://www.tunnetaitojalapselle.fi/tuotteet/Kuinka-kiukku-kesytet%C3%A4%C3%A4n-ja-Aada-ja-kiukkuleijona-paketti.html - Moni perhe hakee apua lapsen aggressioon - lastenpsykiatri neuvoo miten kierre katkaistaan: ”Vanhemmilla merkittävä rooli” Iltalehti 19.2.2020 https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/651ba524-35b0-4565-9d23-11d8765867ee - Miten lapsen kiukku kesytetään? Lastenpsykiatri muistuttaa, ettei aggressiivinen käytös ole sairaus, vaan oire: "Jäävuoren huippu", MTV3 24.1.2020 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miten-lapsen-kiukku-kesytetaan-lastenpsykiatri-muistuttaa-ettei-aggressiivinen-kaytos-ole-sairaus-vaan-oire-jaavuoren-huippu/7701076#gs.5mzn3m - Kuuntele myös: Psykopodiaa 35: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/lapset-nuoret-hyvinvointi-koronakriisissa ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Koronan Psykopodiaa -minisarja

Julkaistu 9.5.2020

35. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. Koronan Psykopodiaa 7

Julkaistu 6.5.2020

Erilaiset rajoitukset ovat olleet voimassa nyt vajaat kaksi kuukautta. Koulut ovat olleet suljettu, päiväkodeissa vain osa lapsista ja monet harrastukset peruttu. Lapsiperheet ovat eläneet hyvin erilaista arkea kuin ennen koronapandemiaa. Hallitus on ilmoittanut, että rajoituksia aletaan asteittain purkamaan. Koulut avataan toukokuun puolessa välissä. Tarvittaessa tehdään rajoitetumpia eristystoimia tai palataan laajempiin. Julkisuudessa on kuitenkin ollut arvioita, että pandemia voi kestää vielä vuoden tai ylikin. Se siis vaikuttaa myös kaikkien meidän - myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa - arkeen ja henkiseen hyvinvointiin vielä pitkään. Tässä jaksossa keskustelen lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista koronakriisissä lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin (valmistuu syksyllä 2020), lääketieteen tohtorin, tietokirjailija Riikka Riihosen kanssa. Riikka työskentelee lastenpsykiatrina Pirkanmaalla, opiskelee lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi ja toimii myös luennoitsijana. Pohdimme Riikan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia vaikutuksia korona rajoituksilla on ollut lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten kriisin pitkittyminen mahdollisesti vaikuttaa? - Millaiset vaikutukset perheen sisäisilla ongelmilla on? - Millaisia vaikutuksia koulujen avaamisella mahdollisesti on? - Miten huolta ja pelkoa kannattaisi käsitellä perheissä? - Millaiset asiat luovat toivoa koronakriisin keskellä? Tämä jakso on seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Riikka Riihonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/riikka-riihonen-2033a786/ - Riikka Riihonen Twitterissa: https://twitter.com/RiikkaRiihonen - Riikka Riihosen blogi Vanhemmuuden hyvä boogie: http://riikkariihonen.com/ - Riikka Riihosen ja Heidi Lainen podcast: Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine (Spotify): https://open.spotify.com/show/6UilKR0yxIn4VG5RPcceyn?si=Bspzw5pISamBMFPgIslX7w Linkkejä tukipalveluihin lapsiperheille: - Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/ - Voimaperheet: https://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/voimaperheet/ Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensa-johtaminen-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/terveydenhuollon-psyykkinen-hyvinvointi-covid19 - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

34. Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen-Nyholm ja Atte Varis. Koronan Psykopodiaa 6

Julkaistu 5.5.2020

COVID-19 pandemia asettaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten stressin sietokyvyn ja jaksamisen koetukselle. He testaavat mahdollisesti virukseen sairastuneita sekä työskentelevät sairastuneiden kanssa. Haastavan työn lisäksi kohonnut riski omasta tai läheisten sairastumisesta voi aiheuttaa huolta myös arjessa. Tässä jaksossa keskustelemme terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista COVID-19 pandemiassa ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemisesta psykologian tohtori, psykoterapeutti Helinä Häkkänen-Nyholmin ja työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti ja Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja Atte Variksen kanssa. Tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen valossa pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä tekijät COVID-19 pandemiassa lisäävät terveydenhuollon henkilöstön psyykkistä kuormitusta ja työperäistä stressiä? - Miten terveydenhuollon ammattilaisten psyykkistä hyvinvointia ja jaksamisesta voidaan tukea nyt kriisin akuutissa vaiheessa ja tilanteen pitkittyessä? - Mikä on organisaation tuen rooli ja mitä itse voi tehdä? Keskitymme jaksossa terveydenhuollon ammattilaisiin. Samat ilmiöt voivat kuitenkin näyttäytyä myös sosiaalihuollon työssä ja jakson informaatiota voi hyödyntää soveltaen myös siellä. Tämä jakso on kuudes osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholmin esittely EMDR-terapiakeskus Mementosin sivuilla: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit-ja-henkilosto/ - Helinä Häkkänen-Nyholm Twitterissä: https://twitter.com/hhakkanennyholm - Atte Varis aloitti Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtajana toukokuussa 2018: https://www.punainenristi.fi/uutiset/20180504/psykologien-valmiusryhmalle-uusi-johtaja - Psykologi-lehden juttu valmiusryhmästä: https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/aina_valmiina Mielipidekirjoituksiamme: - Nina Lyytinen, Helinä Häkkänen-Nyholm, Atte Varis: Lääkärilehti, Näkökulma (17.4.): Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava epidemiatilanteessa: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/terveydenhuollon-ammattilaisten-psyykkisesta-hyvinvoinnista-on-huolehdittava-epidemiatilanteessa/ (Linkki vain tilaajille.) - Nina Lyytinen, Atte Varis, Helinä Häkkänen-Nyholm: Mielipide-kirjoitus, Helsingin Sanomat (28.3.): Koronapandemia kuormittaa hoitajia myös psyykkisesti On tärkeää huolehtia terveydenhuollon alalla toimivien ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta jo varhaisessa vaiheessa. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006454761.html Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensa-johtaminen-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

33. Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. Koronan Psykopodiaa 5

Julkaistu 4.5.2020

Koronakriisin takia moni työpaikka ja sen myötä työntekijät ovat siirtyneet etätöihin. Työn ja arjen rutiinit ovat muuttuneet useimmilla. Osa taas on tullut irtisanotuksi tai lomautetuksi, kokonaan tai osan ajasta. Vielä suurempi joukko ihmisiä on yt-neuvottelujen piirissä. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta koronakriisin keskellä psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Satu Pihlajan kanssa. Satu on kirjoittanut itsensä johtamisesta kirjat: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Keskustelemme Sadun kanssa siitä, millaisia haasteita koronakriisi asettaa ihmisille, mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy koronakriisissä ja miten itsensä johtamisen taitoja voi kehittää. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siihen, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa henkisiä voimavarojasi poikkeustilanteessa. Tämä jakso on viides osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika - Satun blogikirjoituksia aiheesta: -- Johda ajatuksia ja tunteita työssä (3.4.): https://kollega.fi/2019/04/johda-ajatuksia-ja-tunteita-tyossa/ -- Mielen voima käyttöön (15.4.): https://kollega.fi/2020/04/mielen-voima-kayttoon/ -- Tunteiden johtaminen kriisissä (30.4.): https://heromaker.fi/tunteiden-johtaminen-kriisissa/ - Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika https://atena.fi/kirjat/elama/aikaansaamisen-taika-104 - Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika -työkirja https://www.adlibris.com/fi/kirja/aikaansaamisen-taika--tyokirja-9789523005044 - Satu Pihlaja Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/?originalSubdomain=fi - Satu Pihlaja sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ - Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. Koronan Psykopodiaa 4

Julkaistu 30.4.2020

Koronakriisi herättää meissä monenlaisia tunteita, ajatuksia ja kehonreaktioita. Moni kokee huolta, epävarmuutta ja ahdistusta. Osa huomaa stressin- ja ahdistuksen kehollisina reaktioina, kuten rauhattomuutena ja sykkeen kohoamisena. Toisille kriisin myötä tulleet muutokset ovat vapauttaneet tilaa levolle ja rentoutumiselle. Kaikki eivät ole stressaantuneita tai ahdistuneita. Tässä jaksossa keskustelen stressistä, ahdistuksesta ja niiden säätelystä psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Hanna Markukselan kanssa. Hanna on kokenut kouluttaja ja valmentaja stressinsäätelyn teemoista. Jakson keskustelu ja Hannan ohjeistukset ja vinkit stressin ja ahdistuksen säätelyyn ovat yleispäteviä, eivätkä keskity vain koronakriisin erityispiirteisiin. Tämä jakso on neljäs osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Hanna Markuksela LinkedIn:ssa: https://fi.linkedin.com/in/hanna-markuksela-a53105a5 - Hanna Markuksela Instagram:ssa: https://www.instagram.com/hannamarkuksela/ - Hannan ohjeistus perhoshalaukseen IGTV:ssa: https://www.instagram.com/tv/B-WknmLj3q0/ - Hanna Markukselan www-sivut: https://hannamarkuksela.com/ - Hanna Markuksela Facebook:ssa: https://facebook.com/hanna.markuksela/ - Oivamieli.fi -sivusto, jolta löytyy tutkittuun tietoon perustuvia harjoituksia mm. stressin säätelyyn: https://oivamieli.fi/ Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa jakso koronaepidemian psykologisista vaikutuksista: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

31. Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. Koronan Psykopodiaa 3

Julkaistu 29.4.2020

Koronakriisi on ravistellut monen henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta ja lisännyt huolta omasta terveydestä. Kriisin talousvaikutukset ovat monessa organisaatiossa olleet kovat ja välittömät. Monia on jo irtisanottu ja lomautettu. YT-neuvottelujen piirissä on vielä suurempi joukko. Miten epävarmuuden ja muutoksen keskellä voidaan tukea psykologista turvallisuutta? Tässä jaksossa keskustelen psykologisesta turvallisuudesta ja sen johtamisesta Novetoksen työpsykologi ja valmentaja Hanna Poskiparran kanssa. Koronakriisi aiheuttaa epävarmuutta ja huolta monen elämään. Sen vaikutukset moniin organisaatioihin ja yritysten liiketoimintaan ovat olleet rajut. Monilla työpaikoilla on siirrytty etätöihin. Kriisin talousvaikutukset ovat suuret. Tässä poikkeus- ja muutostilanteessa yritysten pitäisi pystyä reagoimaan ja sopeuttamaan toimintaansa nopeasti. Organisaatiot, joissa vallitsee psykologinen turvallisuus, toimivat tutkitusti parhaiten. Tämä jakso on kolmas osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Hanna Poskiparran esittely Novetoksen sivuilla: https://www.novetos.fi/asiantuntijat/hanna-poskiparta-2/ - Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-poskiparta-aa643620/ Hanna Poskiparran blogi-kirjoituksia: - Korona keinuttaa koko työyhteisöä – miten esimies voi luoda vakautta? https://blogi.novetos.fi/korona-keinuttaa-koko-ty%C3%B6yhteis%C3%B6%C3%A4 - Luoko työympäristösi sinulle psykologista turvallisuutta? https://blogi.novetos.fi/luoko-ty%C3%B6mp%C3%A4rist%C3%B6si-sinulle-psykologista-turvallisuutta-0 - Psykopodiaa 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa Harvardin professorin Amy Edmonssonin haastattelu psykologisen turvallisuuden tukemisesta etätyössä: https://blog.dropbox.com/topics/work-culture/amy-edmondson-on-the-power-of-psychological-safety-in-distribute Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. Koronan Psykopodiaa 2

Julkaistu 28.4.2020

Kriisin kohdatessamme reagoimme monin eri tavoin. Monet meistä haluavat ymmärtää ja jäsentää tapahtunutta jollain tapaa. Mielemme voi järkkyä, voimme kokea hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta. Tässä jaksossa keskustelemme mielen reaktioista kriisin keskellä psykologian tohtori, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaaren kanssa. Pohdimme myös miten näitä reaktioita kannattaisi kohdata ja käsitellä poikkeustilanteessa. Kun kohtaamme kriisin, meille turvaa tavallisessa arjessa tuova haavoittumattomuuden illuusio usein järkkyy. Voimme kokea myös pelkoa. Olemassa olevat ja kuvitellut uhat korostuvat mielessämme. Haavoittumattomuuden illuusiosta ja pelosta on meille hyötyä. Haavoittumattomuuden illuusion palautuminen on usein merkki toipumisesta. Tämä jakso on toinen osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Eija Palosaaren verkkosivut: https://eijapalosaari.blogspot.com/p/etusivu.html - Eija Palosaaren haastattelu pelon tunteesta ja sen tarpeellisuudesta Helsingin Sanomissa 19.4.2020: https://www.hs.fi/elama/art-2000006479632.html - Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. https://kirja.elisa.fi/ekirja/lupa-sarkya-kriisista-elamaan-0 (e-kirja, Elisa.fi) Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

29. Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. Koronan Psykopodiaa 1.

Julkaistu 27.4.2020

Olemme eläneet muutoksia ja epävarmuutta aiheuttaneessa poikkeustilanteessa koronapandemian takia jo useita viikkoja. Muutoksiin sopeutuminen ja niistä selviäminen vaatii meiltä resilienssiä, kykyä muutosjoustavuuteen. Tässä jaksossa pohdin koronan elämäämme tuomia muutoksia ja näiden psykologisia erityispiirteitä muihin kriiseihin verrattuna. Pohdin myös keinoja miten voimme näihin muutoksiin sopeutua, selviytyä niistä ja vahvistaa resilienssiämme. Jakso on myös ensimmäinen minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

28. Oppiminen. Taidot, esteet ja valmiudet. Vieraana Hanna Siefen.

Julkaistu 14.4.2020

Olemme usein nopeiden muutosten ja kehityksen äärellä, erityisesti työelämässä. Vauhdissa mukana pysymisen edellytys on kyky oppia ja kehittää omaa osaamista. Tässä jaksossa keskustelen oppimisen psykologiasta psykologi ja learning coach Hanna Siefenin kanssa. Tiedon omaksumisen lisäksi oppiminen liittyy ajattelumme ja toimintamme muutokseen. Oppimiseen tarvitsemme taitoa reflektoida omaa toimintaamme sekä käyttäytymisemme taustalla olevia ajatusmalleja. Uuden oppiminen sekä vie että antaa energiaa. Oppiminen vaatii tilaa, tahtoa, taitoa ja toimintaa. Se ei tapahdu itsestään. Kuormittuneena oppiminen on haastavaa. Hanna antaa jaksossa vinkkejä siihen miten omaa oppimista voi kehittää ja miten tukea toisen oppimista. Pohdimme Hannan kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä oppiminen on? - Miten reflektointi vaikuttaa oppimiseen ja miten sitä voi kehittää? - Mitä väärässä olemisella on tekemistä oppimisen kanssa? - Onko oppiminen tietämistä tärkeämpää? - Mitä on oppimisvalmius? - Miten omaa ja muiden oppimista voi kehittää? PS: Jakso on äänitetty helmikuussa ennen koronapandemian leviämistä Suomeen. Saatat välillä taustalla kuulla äänityksessä mukana olleen Hannan nuorimman lapsen. Jakson linkit: Hanna Siefenin kotisivut https://www.hannasiefen.fi/ Hanna Siefen Linkedlnissä https://www.linkedin.com/in/hanna-siefen/ Hannan Oppimisen psykologia-podcast: https://www.hannasiefen.fi/podcast ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

27. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro.

Julkaistu 30.3.2020

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa keskustelemme hyvinvoivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa. Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja. Pohdimme Leenan kanssa vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: - Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: - Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx - Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ - Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Koronaepidemian psykososiaaliset vaikutukset ja selviytymiskeinot: linkkejä

Julkaistu 20.3.2020

26. Yrittäjän henkinen hyvinvointi. Vieraana Kristian Kurikka.

Julkaistu 16.3.2020

Yrittäjän henkinen hyvinvointi on perusta yritykselle. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. terveys, toimintakyky, hyvät elintavat, arvot, palautuminen ja asenne. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä henkinen hyvinvointi on, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja miten sitä voi vahvistaa työterveyspsykologi, yrittäjä ja LinkedInin #työuupumusmies Kristian Kurikan kanssa. Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Moni yrittäjä venyttää oman jaksamisensa rajoja ja voi esimerkiksi tinkiä riittävästä unesta. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. On tärkeä oppia tunnistamaan keinoja, jotka tukevat omaa jaksamista ja palautumista. Tämä vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa ja itselle tärkeitä arvoja. Keskustelemme jaksossa näistä teemoista. Kristian kertoo myös miten yrittäjä voi ennaltaehkäistä työuupumusta ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Miksi hyvinvointi on tärkeää yrittäjälle? - Onko palkkatyöntekijän ja yrittäjän hyvinvointiin vaikuttavissa tekijöissä eroa? - Millaiset tekijät ovat riskejä yrittäjän hyvinvoinnille? Mitkä tekijät voivat altistaa yrittäjän uupumukselle? - Onko yrittäjillä jotakin hyvinvointia suojaavia tai tukevia tekijöitä? - Miten yrittäjä voi oppia pysähtymään riittävän ajoissa, ettei uuvuta itseään? - Miten yrittäjä voi pitää huolta omasta jaksamisestaan? Keskustelu äänitettiin tammikuun lopussa ennen koronaepidemian leviämistä Suomeen. Jakson lopussa on Kristianin kommentit yrittäjille poikkeustilanteesta selviämiseen. Linkit jaksoon: - Kristian Kurikan websivut: kristiankurikka.com - Kristian Kurikka LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/kristian-kurikka-159a502b/ - Kristian Kurikka - Esimieskoulutus työuupumuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=piLx5H1P9Z8 - Kristian Kurikka - Työuupumusopas johdolle: https://www.youtube.com/watch?v=GiRRzCCJMOY - Kristianin jaksossa mainitsema blogi-kirjoitus: https://www.sitra.fi/blogit/startup-yrittajan-arkeen-mahtuu-innostusta-ja-lannistusta/ Koronaepidemia ja yrittäjät - Suomen Yrittäjät: Kaikki koronasta yrittäjälle. https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle - Suomen Yrittäjät: Yrittäjät ovat pulassa – voit auttaa! https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajat-ovat-pulassa-voit-auttaa ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff.

Julkaistu 6.3.2020

Koronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon. Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa (äänitetty 4.3.2020) keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykososiaalisista kuormitustekijöistä Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana. Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille, joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaiset tekijät voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä koronavirukseen liittyen? - Miten stressiä ja ahdistusta voi lievittää? - Miten puhua koronaviruksesta lapsille? - Millaisia psykologisia reaktioita karanteeniin joutuminen voi aiheuttaa? - Millaisia stressitekijöitä karanteenissa olemiseen liittyy? - Millaisia kuormitustekijöitä liittyy karanteenin jälkeiseen aikaan? - Millaisia ja keihin kohdistuvia stigmoja koronavirus voi aiheuttaa? Jakson linkit: Ferdinand Garoff Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/ferdinandgaroff/ Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: https://thl.fi/fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/hyvinvointi/yhdenvertaisuus-ja-osallisuus/monikulttuurisuustiimi/ferdinand-garoff Viranomaistietoa koronaviruksesta Suomessa: - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotussivut koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19 - Tietoa koronaviruksesta -puhelinneuvonta: 0295 535 535 (Tiedote: https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tietoa_koronaviruksesta_puhelinneuvonta) HUOM: Puhelinneuvonnasta ei kuitenkaan saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Ota tällöin yhteyttä suoraan terveydenhuoltoon. - Työterveyslaitoksen toimintaohje yrityksille koronavirusepidemiaan varautumiselle: https://www.ttl.fi/tyoterveyslaitoksen-toimintaohje-yrityksille-koronavirusepidemiaan-varautumiseksi/  Tietolähteitä epidemioiden psykososiaalisten vaikutusten ja tuen näkökulmasta:  - Brooks, S. K., Webster, R. K., Smith, L. E., Woodland, L., Wessely, S., Greenberg, N., & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. The Lancet. DOI: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30460-8 - United Nations Inter-Agency Standing Committee (IASC) Reference group for Mental Health and Psychosocial Support (MHPSS) in Emergency Settings: Briefing Note about MHPSS aspects of COVID-19: https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/briefing-note-about (PDF 2.3.2020: https://interagencystandingcommittee.org/system/files/2020-03/MHPSS%20COVID19%20Briefing%20Note%202%20March%202020-English.pdf) - American Psychological Association podcast: Speaking of Psychology: Bonus Episode – Coronavirus Anxiety: https://www.apa.org/research/action/speaking-of-psychology/coronavirus-anxiety - USA:n kansallisen koulupsykologien yhdistyksen (NASP) ohje koronaviruksesta puhumiseen lapsille (englanniksi): https://www.nasponline.org/resources-and-publications/resources-and-podcasts/school-climate-safety-and-crisis/health-crisis-resources/talking-to-children-about-covid-19-(coronavirus)-a-parent-resource - Crockett, M., Kappes, A. & Nussberger, A-M. (2018). Pandemics and the psychology of uncertainty. World Economic Forum, weforum.org (27.8.2018): https://www.weforum.org/agenda/2018/08/the-psychology-of-pandemics/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: - Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykopodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

25. Itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell.

Julkaistu 24.2.2020

itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä. Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsemyötätunto tarkoittaa? - Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on? - Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää? - Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on? - Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on? Jakson linkit: - Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/ - Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ - Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell - Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html - Ronnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan. Esimerkiksi kaikille avoin Itsemyötätunto ryhmävalmennus netissä verkkokurssi 22.4-26.5.2020 (ilmoittautumisen DL 10.4.): https://www.itsemyotatunto.com/verkkokurssi.html ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

24. Miksi vihaamme? Vieraana Rauno Juntumaa.

Julkaistu 10.2.2020

Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä, miksi vihaamme aiheesta tietokirjan (Kirjapaja 2018) kirjoittaneen Rauno Juntumaan kanssa. Hän on psykologi, filosofian tohtori ja psykoanalyytikko. Viha on automaattinen reagointitapa muun muassa silloin, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi tai uhatuksi. Viha voi nousta myös epäoikeudenmukaisuuden tai ylikuormituksen kokemuksesta. Viha voi olla oikeutettua, mutta usein se johtuu tiedon puutteesta, virheellisistä käsityksistä ja itsereflektoinnin puutteesta. Sen lisäksi, että vihan tunne kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä, se myös sumentaa kykyä tuntea myötätuntoa ja välittää toisista. Vihan hallitseminen voi olla työlästä, mutta mahdotonta se ei ole. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä viha ja vihan tunne ovat? - Mitä hyötyä vihasta voi olla? - Mitä haittaa vihasta voi olla? - Mikä aiheuttaa ihmisessä vihan kokemuksia? - Millä tavalla viha ja pahuus eroavat toisistaan? - Miten vihaa ilmennetään? - Miten viha näyttäytyy ryhmässä? - Miksi vihaamme tuntemattomia ihmisiä? - Miten vihasta voi päästää irti? Jakson linkit: Rauno Juntumaa Twitterissa: https://twitter.com/RJuntumaa Rauno Juntumaan kirja: Miksi vihaamme? (Kirjapaja, 2018): https://kirjapaja.fi/miksi-vihaamme-uutuuskirja-tarjoaa-ajankohtaisen-tutkimusmatkan-yksilon-ja-yhteison-mieleen/ Tukipalveluita vihan hallintaan ja jos koet väkivallan uhkaa tai olet joutunut väkivallan uhriksi: - Mielenterveystalon omahoito-ohjelma vihan hallintaan: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mielenterveys_puheeksi/Pages/vihan_hallinta.aspx - Ehkäisevää työtä naisten väkivalta työtä naisille: https://www.mariaakatemia.fi/ - Oletko huolissasi omasta aggressiivisuudesta tai väkivaltaisuudesta? Palvelu naisille: https://www.naisenvakivalta.fi/ - Rikosuhripäivystyksen tuki- ja neuvontapalvelu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja todistajille. Apua saa puhelimitse, verkossa ja kasvotusten: www.riku.fi - Auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille: https://www.nollalinja.fi/ - Nettiturvakoti.fi ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

23. Psykoterapian hyödyt ja vaikuttavuus. Vieraana Tuija Turunen.

Julkaistu 27.1.2020

Psykoterapia on hoitoa mielen ongelmiin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Psykoterapia on tutkitusti tehokas mielenterveyshäiriöiden hoitomuoto. Viime vuosina on saatu myös uutta lupaavaa tutkimustietoa lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta Tuija Turusen kanssa. Hän on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Terveystalon johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon psykologi- ja psykoterapiapalveluista. Psyykkiset ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Niiden vaikutukset ulottuvat usein myös lähipiiriin kuten perheeseen ja työyhteisöön. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden ongelmissa. Useimmin psykoterapiasta haetaan apua masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Psykoterapian avulla voi myös oppia ymmärtämään paremmin omaa itseään ja saada välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä psykoterapia on? - Kuka voi antaa psykoterapiaa? - Mitä eroa on terapeutilla, psykoterapeutti, psykologilla tai psykiatrilla? - Valvooko joku psykoterapian laatua? - Millaisissa tilanteissa psykoterapia on hyvä hoitomuoto? - Mitä hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta on? - Miten löytää se itselle sopiva psykoterapeutti? - Mitä lyhytpsykoterapia tarkoittaa? - Millaista lyhytpsykoterapian tutkimusta on tehty Suomessa? - Kuinka vaikuttavaa lyhytpsykoterapia on? - Hyödynnetäänkö lyhytpsykoterapiaa työterveyshuollossa? Jakson linkit: Tuija Turunen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/tuija-turunen-070a00101/ Apua psykoterapeutin löytämiseen: Mielenterveystalon Psykoterapiaan hakeutujan opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoterapiaan_hakeutujan_opas/Pages/default.aspx Kelan kuntoutuspsykoterapeutit: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia Löydä sinulle sopiva psykoterapeutti Minduu-palvelusta: https://minduu.fi Tietoa psykoterapiasta ja terveydenhuollon ammattilaisista Psykologiliitto: Tietoa psykoterapiasta: https://www.psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo/tietoa_psykoterapiasta Terveystalo: Tiedätkö kuka sinua hoitaa? Perehdy auttajasi koulutukseen. https://omaterveys.terveystalo.com/OmaTerveys/artikkelit-ja-blogit/Artikkelit/tiedatko-kuka-sinua-hoitaa-perehdy-auttajasi-koulutukseen/ Terveystalo: Johtava psykologi Tuija Turunen: kuka tahansa voi antaa tukea, mutta hoitoa vain koulutettu ammattilainen. https://www.terveystalo.com/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Johtava-psykologi-Tuija-Turunen-Kuka-tahansa-voi-antaa-tukea-mutta-hoitoa-vain-koulutettu-ammattilainen/ Terveystalo: Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri - kenen puoleen kääntyä. https://omaterveys.terveystalo.com/OmaTerveys/artikkelit-ja-blogit/Artikkelit/psykologi-psykoterapeutti-psykiatri--kenen-puoleen-kaantya/ Tutkimustietoa mielenterveydestä ja lyhytpsykoterapiasta: Kela: Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5011 Työterveyslaitos, Erkki Kailan tutkimusryhmän raportti: ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/134945 Aino Kohtalan väitöstutkimus (Jyväskylän yliopisto) lyhytterapeuttisista interventioista: ACTing for depressive symptoms : a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59408 MTV Uutiset (14.1.2020): SOK säästi puoli miljoonaa euroa tarjoamalla työntekijöille mahdollisuutta päästä terapiaan kahden viikon sisällä – EK:n asiantuntijalääkäri: Mallin pitäisi ehdottomasti levitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sok-saasti-puoli-miljoonaa-euroa-tarjoamalla-tyontekijoille-mahdollisuutta-paasta-terapiaan-kahden-viikon-sisalla-ek-n-asiantuntijalaakari-mallin-pitaisi-ehdottomasti-levita/7686812 Terveystalo: Työelämän asiantuntijat kertovat: näin puutumme mielen pahoinvointiin. https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Tyoelaman-asiantuntijat-kertovat/ Tietoa käypähoitosuosituksista: https://www.kaypahoito.fi/ Tietopaketteja Terveystalon sivuilla: Masennus: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/masennus/ Ahdistuneisuushäiriö: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistuneisuushairio/ Ahdistus: https://beta.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistus/ ---- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: http://ninalyytinen.fi

22. Unettomuus. Vieraana Heli Järnefelt.

Julkaistu 20.1.2020

Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää. Erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Väestötutkimusten mukaan unettomuus on kuitenkin lisääntynyt. Tähän vaikuttavat mm. vireyttä ilta- ja yöaikaan lisäävät haasteet, kuten esim. erilaiset mediat, epäsäännöllinen työrytmi, vuorotyö ja heikentyneet elämäntavat. Keskustelemme jaksossa unettomuudesta psykologian tohtori, erikoispsykologi, psykoterapeutti Heli Järnefeltin kanssa. Heli työskentelee Helsingin yliopiston lehtorina ja on tätä ennen työskennellyt yli kymmenen vuotta Työterveyslaitoksella. Heli on tutkinut unettomuutta ja hänen väitöskirjansa käsitteli ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Kuulet muun muassa mitä unettomuus tarkoittaa, milloin univaikeudet ovat ns. normaaleja ja milloin kannattaa hakea apua. Kuulet myös mitkä tekijät laukaisevat unettomuutta tai altistavat sille. Heli kertoo myös unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta ja antaa itsehoitovinkkejä parempaan uneen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: -Miten unettomuus määritellään? -Millaiset tekijät altistavat unettomuudelle? -Millaiset tekijät laukaisevat unettomuutta? Entä mitkä tekijät ylläpitävät unettomuutta? -Missä vaiheessa unettomuus on ongelma? Milloin unettomuus tai univaikeudet ovat terveydelle haitallisia? -Millaisia vaikutuksia liian vähällä unella on suorituskykyyn? -Mikä on palautumisen kannalta riittävä unimäärä ja laatu? -Miten unettomuutta tutkitaan? Nykyään moni mittaa untaan erilaisin laittein. Kuinka hyviä laitteet ja niiden antama palaute ovat? -Miten unettomuutta hoidetaan? -Mitä ovat unettomuuden lääkkeettömät hoidot? -Mitä itsehoitovinkkejä unettomuuteen on? Jakson linkit: Heli Järnefelt LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/heli-j%C3%A4rnefelt-a67a0787/ Helin väitöskirja: Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen ryhmähoito työterveyshuollossa (PDF): https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134581/Ty%C3%B6terveyshuollossa%20toteutetun%20ryhm%C3%A4muotoisen%20kognitiivisen%20k%C3%A4ytt%C3%A4ytymisterapian%20tuloksellisuus%20pitk%C3%A4kestoisen%20unettomuuden%20hoidossa.pdf Unettomuuden Käypä hoito-suositus (Duodecim): https://www.kaypahoito.fi/hoi50067 Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/default.aspx ---- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: http://ninalyytinen.fi

21. Laiskottelu. Miksi joskus on hyvä olla tekemättä mitään? Vieraana Vesa Nevalainen.

Julkaistu 7.1.2020

Onko jatkuva suorittaminen työssä ja vapaa-ajalla järkevää? Olisiko meidän hyvä opetella laiskottelun ja joutilaana olon taitoa? Tähän on helppo vastata, että jokaisen kannattaisi välillä olla tekemättä mitään. Se on mukavaa ja samalla mieli ja keho palautuvat. Jatkuva suorittaminen ja riittämättömyyden tunne taas altistavat uupumukselle. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen siitä, miksi joutenolo ja laiskuus ovat hyviä taitoja psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalaisen kanssa. Vesa on kirjoittanut yhdessä PsT Satu Kasken kanssa kirjan “Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?” (Kirjapaja, julkaistaan 30.1.2020) Laiskuus on sitä, että osaa pitää taukoja ja ottaa aikaa palautumiselle. Laiskottelu on hyväksi mielelle, se irrottaa kiireestä ja lisää luovuutta. Kun ihminen palautuu hän saa myös enemmän asioita aikaan. Laiskottelu voi johtaa myös tehokkaampien ja parempien työtapojen kehittämiseen. Nevalainen kuitenkin muistuttaa, että liikaa ei kannata laiskistua, koska se tekee ihmisestä saamattoman. On tärkeä löytää sopiva tasapaino suorittamiselle ja palautumiselle. Vesa kertoo myös vinkkejä siihen, miten kannattaa opetella laiskuutta, kuinka oppia antamaan itselle lupa pysähtymiseen ja vaatimaan itseltään hiukan vähemmän. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä laiskottelu tarkoittaa? - Miksi kannattaa olla tekemättä mitään? Mitä hyötyä siitä on? - Onko laiskottelu nyt jotenkin hyödyllisempää kuin joskus aiemmin? - Miten laiskotellaan hyvin? - Entä miksi kannattaa olla tekemättä mitään mutta vain välillä? Miksi ei kannata laiskotella koko ajan? - Miten laiskotellaan huonosti? - Mitä vinkkejä laiskotteluun antaisit kuulijoille? Jakson linkit: Satu Kasken ja Vesa Nevalaisen 30.1.2020 ilmestyvän kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? — Laiskottelun jalo taito voi jo ennakkotilata Kirjapajan sivuilta: https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/miksi-kannattaa-valilla-olla-tekematta-mitaan-/2652597 Vesa Nevalainen kirjoittaa säännöllisiä kolumneja Psykologi-lehden Puheenvuorot-palstalla: https://www.psykologilehti.fi/psykologi/puheenvuorot Vesa Nevalainen Twitterissa: https://twitter.com/vesaneval Vesa Nevalainen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/nevalainen-vesa-276a303/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: http://ninalyytinen.fi

20. Traumat ja traumatisoituminen. Vieraana Ferdinand Garoff.

Julkaistu 16.12.2019

Psyykkisen trauman aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Tällainen tapahtuma voi olla mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatapahtumia voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit, väkivallan kohteeksi joutuminen, vakava sairastuminen, onnettomuudet tai muu vakava psyykkisesti uhkaava tilanne. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen psyykkisistä traumoista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana. Tässä jaksossa kuulet muun muassa mitä traumatisoituminen tarkoittaa, mitä on postraumaattinen stressihäiriö (PTSD) ja kompleksisoitunut PTSD, millaiset tekijät altistavat traumatisoitumiselle, mitä ovat potentiaaliset traumatapahtumat, miten ihmiset kuvaavat traumaoireiden kanssa elämistä ja millaista apua ja tukea on tarjolla. Ferdinand antaa myös vinkkejä traumaoireiden kanssa kamppaileville. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia tapahtumat ovat potentiaalisesti traumatisoivia? - Traumatisoituvatko kaikki, jotka kohtaavat traumaattisia tapahtumia? - Mitä psyykkinen trauma ja posttraumaattinen stressihäiriö ovat? - Mikä voi altistaa traumatisoitumiselle? - Millaisia reaktioita ja oireita traumoihin liittyy? - Millaista traumojen ja niiden oireiden kanssa on elää? - Miten traumaoireita voi huomata itsesssä tai läheisessä? - Miten traumoista voi toipua? - Millaista tukea ja hoitoa on tarjolla? - Millaisista itsehoitokeinoista on apua? Jakson linkit: Ferdinand Garoff Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/ferdinandgaroff/ Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: https://thl.fi/fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/hyvinvointi/yhdenvertaisuus-ja-osallisuus/monikulttuurisuustiimi/ferdinand-garoff Alla eri palveluja, joista voit saada apua, jos olet kohdannut traumaattisen tapahtuman: - Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/ - Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/ - Suomen mielenterveysseuran kriisituki: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua - Lasten ja nuorten puhelin ja netti: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

19. Sukupuolien moninaisuus. Vieraana Laura Blomqvist.

Julkaistu 2.12.2019

Sukupuoli on moninainen ilmiö. Se ei ole jaettavissa vain kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, naiseen ja mieheen, vaan sitä kannattaa ajatella jatkumona näiden välillä. Jotkut puolestaan kokevat, että heillä ei ole sukupuolta lainkaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen sukupuolen moninaisuudesta Terapiatalo Quun perustajan, psykologi Laura Blomqvistin kanssa. THL:n kouluterveyskyselyn (YLE 30.11.2019) mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä. Nuoret kokevat myös enemmän kiusaamista kotona. Laura nostaa keskustelussamme esille, että on tärkeä lisätä tietoa sukupuolen moninaisuudesta terveydenhuollossa ja paikoissa, joissa tehdään töitä lasten ja nuorten kanssa. Laura antaa jaksossa myös tietoa ja vinkkejä sukupuoleen liittyvien kysymysten kanssa kamppaileville nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa? - Onko seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eri asioita? - Milloin ihmisen sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä? - Onko sukupuolivähemmistöillä enemmän mielenterveysongelmia? - Voiko sukupuoli-identiteettiin vaikuttaa kasvatuksella? - Mitä sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa? - Onko sukupuolen luokittelusta jotakin haittaa? Mitä haittaa siitä voi olla ja kenelle? - Minkälaisissa sukupuoleen liittyvissä asioissa ihmiset hakeutuvat psykologin vastaanotolle? Jakson linkit: Laura Blomqvist LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/laurablomqvist/ Lauran profiili Minduu-palvelussa: https://minduu.fi/fi/profiili/laura_blomqvist_2 Lauran perustaman seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kysymyksiin erikoistuneen Terapiatalo Quun sivut: https://www.terapiataloquu.fi/ Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivut (entinen Transtukipiste): https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/ HUS:lla on kehitteillä omahoito-ohjelma sukupuoli-identiteettiä pohtiville, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. "Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa", YLE 31.11.2019: https://yle.fi/uutiset/3-11089142 ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

18. Sujuvampaa aivotyötä. Vieraana Virpi Kalakoski.

Julkaistu 18.11.2019

Työ on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori. Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa? - Mitä aivotyö tarkoittaa? - Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan? - Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä? - Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa? - Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla? Jakson linkit: Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/henkilot/virpi-kalakoski/ Virpi Kalakoski LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/virpi-kalakoski-0751384/ Virpi Kalakoski Twitter: https://twitter.com/VirpiKalakoski Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi tietopankki: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/aivotyo-sujuvaksi/ Työterveyslaitoksen aivotyön sivut https://www.ttl.fi/aivotyo Virpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019. Seminaarin sivut: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6211 ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

17. Huijarisyndrooma. Vieraana Tiina Ekman.

Julkaistu 4.11.2019

Huijarisyndroomasta kärsivällä on vahva sisäinen käsitys omasta osaamattomuudesta vaikka muut olisivat asiasta eri mieltä ja hän oikeasti on osaava. Huijarisyndroomasta kärsivä ei siis huijaa muita. Hän kokee, että onnistuu jotenkin hämäämään muut ajattelemaan, että hän on osaava ja ammattitaitoinen, vaikka hän itse ajattelee ettei oikeasti osaa mitään. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme huijarisyndroomasta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Tiina Ekmanin kanssa. Tiina on kirjoittanut huijarisyndroomasta tietokirjan. Huijarisyndroomasta kärsivä ei usko itseensä, vaikka työtoverit ja työn tulokset puhuisivat toista. Hän tekee paljon töitä, saa aikaiseksi asioita ja saa palautetta, että on hyvä ja aikaansaava. Itse hän kuitenkin mitätöi omaa työtään ja luulee, etteivät toiset vain huomaa kuinka osaamaton hän on. Tällainen henkilö saattaa helposti ylisuorittaa, kokea epämääräistä ahdistusta ja uupua työssä. Pahimmillaan huijarisyndrooma voi johtaa vakaviin stressi- ja uupumusoireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Tiina kertoo vinkkejä mm. siihen kuinka tunnistaa huijarisyndrooma itsessä ja muissa. Hän antaa myös vinkkejä miten sen kanssa voi tulla toimeen ja millaista apua on tarjolla. Tiina kertoo myös rohkeasti omasta kamppailustaan huijarisyndrooman ja uupumuksen kanssa. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa? - Miten se syntyy? - Kuinka yleistä se on? - Miten voi tunnistaa huijarisyndrooman itsessään ja muissa? - Onko huijarisyndrooma mielenterveyshäiriö? - Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että itsestä muodostuu käsitys, että olen huijari? - Mitä seurauksia huijarisyndroomasta on? - Mitä vinkkejä ja apukeinoja huijarisyndroomasta kärsiville on? Jakson linkit: Tiina Ekmanin sivut: http://psykologit.fi/psykologi-tiina-ekman/ Tiina Ekman LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/psycoachtiinaekman/ Tiina Ekman, 2017: Huijarisyndrooma, Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä). Minerva-kustannus. http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1326 Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta.

Julkaistu 21.10.2019

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa. Hanna korostaa, että psykologinen turvallisuus vaatii rohkeutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti. Psykologisesti turvattoman yhteisön voi tunnistaa mm. siitä, että keskustelukulttuuri ei ole avointa. Tietoa ei jaeta, eikä osoiteta arvostusta toisia kohtaan. Toisten auttaminen on vähäistä. Työyhteisön psykologista turvallisuutta voi kehittää. Se vaatii tilaa ja aikaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa? - Mihin kaikkeen psykologinen turvallisuus vaikuttaa? - Miten psykologista turvallisuutta voi mitata? - Onko psykologisesti turvallinen työpaikka myös hyvä työpaikka? - Minkälaisissa töissä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää? - Miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa? - Miten työntekijä tai johtaja voi vaikuttaa psykologisen turvallisuuden syntymiseen? Jakson linkit: Hanna Poskiparta Novetoksen sivuilla: https://www.novetos.fi/asiantuntijat/hanna-poskiparta-2/ Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-poskiparta-aa643620/ Tietoa ja tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta: - Työkalupaketti psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen Hannan keskustelussa mainitsemilta Google re:Work -sivustolta, Tool: Foster psychological safety: https://rework.withgoogle.com/guides/understanding-team-effectiveness/steps/foster-psychological-safety/ - Blogi-postaus psykologisesta turvallisuudesta re:Work sivuilla: The five keys to a successful Google team: https://rework.withgoogle.com/blog/five-keys-to-a-successful-google-team/ - Kirjallisuuskatsaus-artikkeli psykologisesta turvallisuudesta johtavalta aiheen tutkijalta, Harvardin professori Amy Edmondsonilta (open access): Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavavior, 1(1), 23-43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305 Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

Julkaistu 7.10.2019

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa. Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät. Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä työuupumus on? - Millaisia oireita työuupumukseen liittyy? - Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle? - Millaisissa töissä voi uupua? - Kuka voi uupua? - Miten työuupumuksesta voi toipua? - Miten esimies voi tukea? - Millaista tukea ja apua on tarjolla? - Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä? Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittajana Susanna Paarlahti: Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu - fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan - emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä - kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä” Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan (1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista (2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin  (3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoitu Yleensä toipumisen vaiheissa olennaista on (1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia. (2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan. (3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona. (4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän. (5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.  Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä. Jakson linkit: - Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla [email protected].  - Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

14. Itsetunto ja sen vahvistaminen. Vieraana Katri Laine.

Julkaistu 30.9.2019

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa. Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä itsetunnolla tarkoitetaan? - Miten itsetunto kehittyy? - Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto? - Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy? - Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta? - Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa? - Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa? - Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla? Jakson linkit: Katri Laineen esittely psykoterapeuttina Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=41294&Name=Katri-Laine Katri Laine Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

13. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja.

Julkaistu 15.9.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua. Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: -Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi? -Miten esteitä on mahdollista ylittää? -Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa? -Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen? -Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu? -Miten motivaatio vaikuttaa? -Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi? Jakson linkit: Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika https://atena.fi/kirjat/elama/aikaansaamisen-taika-104 Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika -työkirja https://www.adlibris.com/fi/kirja/aikaansaamisen-taika--tyokirja-9789523005044 Satu Pihlaja Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/?originalSubdomain=fi Satu Pihlaja sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

12. Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Vieraana Niina Junttila.

Julkaistu 2.9.2019

Tämä on jälkimmäinen kahdesta jaksosta, jossa keskustelen kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, opetusneuvos Niina Junttilan kanssa yksinäisyydestä. Hän on tutkinut aihetta yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja. Vastaamme tässä jaksossa Niinan kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin yksinäisyydestä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä jaksoa lähettämällä kysymyksiä Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Pohdimme Niinan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä: -Onko yksinäisyydessä hyviä puolia? -Minkälaisia toimivia hoitokeinoja ja toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseen on? -Minkälaisia yhteyksiä itsetunnon ja yksinäisyyden välillä on? -Muuttaako yksinäisyys aivoja peruuttamattomasti? - Voiko verkko- tai pelimaailman sosiaaliset verkostot auttaa yksinäisyydessä? -Miten yksinäisiä voi saattaa yhteen? Jakson linkit: Niina Junttilan esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila. Niina Junttila Twitterissa: https://twitter.com/niina_junttila Niinan kirjoja yksinäisyydestä: - Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kavereita-nolla/9789513181659 - Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kaiken-keskella-yksin/9789513195106 Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: https://lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019) Helsinki Mission yksinäisyys-hanke Näkemys: https://www.helsinkimissio.fi/nakemys Video Still Face -kokeesta: https://www.youtube.com/watch?v=6czxW4R9w2g Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita: Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita: - PNDL-mittari (yksinäisyys, nuoret):Hoza, B., Bukowski, W. M., & Beery, S. (2000). Assessing peer network and dyadic loneliness. Journal of Clinical Child Psychology, 29(1), 119-128. - UCLA-mittari (yksinäisyys, aikuiset):Russell, D., Peplau, L. A., & Cutrona, C. E. (1980). The revised UCLA Loneliness Scale: concurrent and discriminant validity evidence. Journal of personality and social psychology, 39(3), 472. - Rosenberg itsetunto-mittari:  Robins, R. W., Hendin, H. M., & Trzesniewski, K. H. (2001). Measuring global self-esteem: Construct validation of a single-item measure and the Rosenberg Self-Esteem Scale. Personality and social psychology bulletin, 27(2), 151-161. Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

11. Yksinäisyys. Vieraana Niina Junttila.

Julkaistu 27.8.2019

Joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ikävä, negatiivinen tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyys on siis eri asia kuin halu olla yksin. Totaalinen yksinäisyys on pahaa oloa, jota moni sitä kokeva kuvaa jopa kammottavana tilana. Kokemuksena, että on näkymätön ja merkityksetön. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme yksinäisyydestä kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttilan kanssa. Hän on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja tietokirjoja. Keskustelemme Niinan kanssa siitä, mitä yksinäisyys on, miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Niina kertoo myös siitä miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja miten meistä jokainen voi olla vaikuttamassa siihen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä yksinäisyys on? - Onko kaikki yksinäisyys samanlaista? - Miten yksinäisyys näyttäytyy eri ikävaiheissa? - Voiko kokea olevansa yksin vaikka ympärillä on muita ihmisiä? - Miltä yksinäisyys tuntuu? - Kuinka yleistä yksinäisyys on? - Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on hyvinvointiin? - Miten yksinäisyys vaikuttaa ajatteluun? - Onko yksinäisyydestä mahdollisuus päästä irti? - Millaisia keinoja on ennaltaehkäistä yksinäisyyttä? - Miten podcastin kuuntelijat voisivat olla avuksi yksinäisille? Jakson linkit: Niina Junttilan esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila. Niina Junttila Twitterissa: https://twitter.com/niina_junttila Niinan kirjoja yksinäisyydestä: - Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kavereita-nolla/9789513181659 - Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kaiken-keskella-yksin/9789513195106 Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: https://lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019) Jaksossa sivuttuja tutkimuksia: - Junttila, N., & Vauras, M. (2009). Loneliness among school‐aged children and their parents. Scandinavian Journal of Psychology, 50(3), 211-219. https://doi.org/10.1111/j.1467-9450.2009.00715.x - Junttila, N. Topalli, P.Z., Kainulainen, S. and Saari, J. (2016). The Portrayal of Lonely Finnish People. In: Rokach, A. (Ed.). The correlates of loneliness. Bentham Science Publishers. 2016. https://www.eurekaselect.com/143609/chapter/the-portrayal-of-lonely-finnish-peopl Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

10. Tunteet työelämässä. Vieraana Jarkko Rantanen.

Julkaistu 11.8.2019

Tunteet kulkevat mukanasi ja vaikuttavat sinuun koko ajan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne vaikuttavat käyttäytymiseesi, ajatteluusi ja kykyysi tehdä päätöksiä. Tunnetietoisuutta voi harjoitella. Sen lähtökohtana on oppia tunnistamaan omia tunteita ja niiden vaikutusta omaan käyttämiseen. Tunteet myös leviävät ja jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaista tunneilmastoa luomme omalle työpaikallemme. Voit esimerkiksi miettiä sitä, miten tervehdit ihmisiä, kun tulet töihin? Millaisia tunteita silloin jaat muille? Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme tunteista työelämässä psykologi ja valmentaja Jarkko Rantasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja. Keskustelemme Jarkon kanssa siitä, mitä tunteet ovat, mikä tunteiden tehtävä on, miten omia tunteita voi johtaa ja mitä hyötyä tunteiden johtamisesta on. Jarkko kertoo myös työpaikan tunneilmastosta, eri tunteiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme ja siitä, miten tunteita kannattaa näyttää työpaikalla. Hän antaa myös käytännön vinkkejä yksilön ja organisaation tunnejohtamiseen ja hyvän vuorovaikutuskulttuurin luomiseen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä tunteet ovat? - Miten ihminen käyttäytyy tunteiden vallassa? - Voiko ihminen vaikuttaa omaan käyttäymiseen? - Onko sellaisia työpaikkoja, joissa ei ole tunteita? - Mitä meidän tulee ymmärtää tunteista työelämässä? - Mitä mahdollisuuksia tunteiden johtamisella on? - Mitä tunneilmasto tarkoittaa? - Miten tunteet voidaan valjastaa hyötykäyttöön työelämässä? Jakson linkit: Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jarkko-rantanen-89b2a510/ Jarkon yrityksen Emergyn kotivisut: https://www.emergywork.com/ Jarkon kirjoja tunteista: - Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. https://www.ps-kustannus.fi/Anuliisa-Lahtinen/Tunnetaidot-opetusty%C3%B6ss%C3%A4.html - Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. https://shop.almatalent.fi/vaikuta-tunteisiin - Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. https://shop.almatalent.fi/tunteella-voimaa-tekemiseen-e-kirja Tutkimushankkeita ja muuta lisätietoa tunteista työelämässä: - Tunto - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa, Jyväskylän yliopisto: https://tunto-jy.com/ - CoPassion, Helsingin yliopisto: http://copassion.fi/ - EQ-i 2.0 tunneälyn arviontimalli: http://www.workplacenordic.com/datafiles/userfiles/File/EQ-i_20_FactSheet_FIN_2018.pdf Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

9. Vihapuheen kohtaaminen ja siitä selviäminen. Vieraana Sami Koivisto

Julkaistu 31.7.2019

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Sami Koivisto kuvaa keskustelussamme rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja. Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla. Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Uhkailun kohteeksi joutuneet voivat pelätä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Tämä on normaali reaktio. Pelko on terve ja luonnollinen tunne, kun joutuu uhatuksi tai kokee olevansa vaarassa. Pelon tunnetta ei tarvitse hävetä tai piilottaa. Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä vihapuhe on? - Millaista vihapuhetta Sami Koivisto on kohdannut työssään? - Millaista on olla vihapuheen kohteena? - Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn? - Miten löytää motivaatio työhön, jossa joutuu kohtaamaan vihapuhetta? - Onko vihapuhe muuttanut toimittajan työtä? - Miten toimittajia koulutetaan kohtaamaan vihapuhetta? - Millaista apua on tarjolla, jos joutuu vihapuheen kohteeksi? - Mikä on auttanut Sami Koivistoa, kun hän on joutunut vihapuheen kohteeksi? Jakson linkit: Sami Koivisto Twitterissä: https://twitter.com/samipkoivisto Sami Koiviston artikkeli sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/30/nettivihaa-tyossaan-kohtaava-sami-koivisto-tapasi-miehen-joka-toivoi-hanen Sami Koivisto keskustelee sovittelusta Pointti-kaupunkifestivaaleilla perjantaina 2.8.2019 klo 15-16 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/10/pointti-kaupunkifestivaalilla-kolme-paivaa-tietoa-elamyksia-ja-osallistumista Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus: Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737 Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

8. Narsismi parisuhteessa. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm

Julkaistu 24.6.2019

Narsismi on persoonallisuuden piirre, jota on meillä kaikilla. Sairaalloisessa määrin narsismi ilmenee korostuneena itsekeskeisyytenä ja riippuvuutena myönteiseen minä-kuvaan, siihen että muut kokevat heidät hyvässä valossa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, millaista on olla parisuhteessa narsistin kanssa. Psykopodiaan asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (2018). Lähdemme Helinän kanssa liikkeelle parisuhteen ihastumisen ja rakastumisen vaiheista ja jatkamme siihen, miten narsismi ilmenee parisuhteen edetessä. Helinä kertoo myös vinkkejä siihen, miten selvitä erosta narsistista. Kuuntelemalla saat tietoa ja ymmärrystä narsismin ilmiöihin. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Miten narsismi ilmenee parisuhteessa? - Miksi narsistisiin ihmisiin rakastutaan? - Mikä on hyvä tapa erota narsistisesta henkilöstä? - Miten narsistinen henkilö reagoi jätetyksi tulemiseen? - Miten selvitä eron jälkeen? Mistä voi hakea apua? Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018): https://www.readme.fi/kirja/100-kysymysta-narsismista/ - Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta: https://psyjuridica.com/tutkimustoiminta-ja-julkaisut/ - Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit/ - Helinä oli Psykopodiaa-podcastin ensimmäisen jakson vieras. Jakson aihe on narsismi työelämässä. Löydät sen täältä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/2019/4/1/psykopodiaa-1-narsismi-tyoelamassa Psykopodiaa-linkit: Kuuntelee ja tilaa Psykopodiaa valitsemassasi palvelussa: Spotify: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/psykopodiaa-podcast/id1457501255 Google Podcasts sovellus: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly93d3cubmluYWx5eXRpbmVuLmZpL3BzeWtvcG9kaWFhP2Zvcm1hdD1yc3M Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast Kieku: https://www.kieku.com/channel/Psykopodiaa-podcast Tilaa Psykopodiaa Android puhelimellasi: https://www.subscribeonandroid.com/www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Psykopodiaa RSS syöte: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Näiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker palveluista hakusanalla Psykopodiaa. Tilaa Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi: https://subscribebyemail.com/www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

7. Työn merkityksellisyys. Vieraana Jaakko Sahimaa.

Julkaistu 10.6.2019

Koetko oman työsi merkitykselliseksi? Vastaus tähän kysymykseen on aikaisempaa tärkeämpi entistä useammalle meistä - ja sitä kautta myös organisaatioille. Muuttuvassa yhteiskunnassa työn merkityksellisyys tuo monelle myös merkitystä elämään. Vietämme töissä suuren osan ajastamme. On siis tärkeää, että voimme kokea itsemme arvostetuksi työssä, ja kokea, että työllämme on merkitystä myös itseämme laajemmassa, suuremmassa kuvassa. Organisaatiot, jotka voivat tarjota tätä työntekijöilleen, ovat houkuttelevampia työnantajina. Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen työn merkityksellisyydestä Terveystalon organisaatiopsykologin ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Sahimaan kanssa. Pohdimme Jaakon kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä? - Onko tässä eroa on yksilötasolla vs organisaatiotasolla? - Mitä organisaatio hyötyy siitä, että ihmiset kokevat työn merkitykselliseksi? - Onko työn merkitys yhteydessä työhyvinvointiin? - Mitä esimies tai johto voi tehdä lisätäkseen työn merkityksellisyyttä? - Mitä voi itse tehdä jos ei koe työtään merkityksellisenä? - Millä keinoilla henkilö voi itse vaikuttaa työnsä merkityksellisyyteen? Jakson linkit: Jaakko Sahimaan sivut: https://www.jaakkosahimaa.fi/ Meaningful Work Finland ryn sivut: https://meaningfulwork.fi/ Jaakko Sahimaa sosiaalisessa mediassa: LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jaakkosahimaa/ Twitter: https://www.twitter.com/jaakkosahimaa Instagram: https://www.instagram.com/jaakkosahimaa Facebook: https://www.facebook.com/organisaatiopsykologijaakkosahimaa Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

6. Loma ja palautuminen. Vieraana Mari Laari.

Julkaistu 28.5.2019

Palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. Työkuormituksesta palaudutaan työpäivänä pidettävien taukojen aikana, vapaa-ajalla arjessa ja loma-aikoina. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen lomalla palautumisesta Mari Laarin kanssa. Hän on työterveyspsykologi (PsM), työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. Mari työskentelee Helttissä työterveyspsykologina, coachina ja hyvinvointivalmentajana. Työstä palautuminen lomalla vaatii usein työstä irrottautumista, sopivasti fyysistä aktiivisuutta ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä. Mitä kuormittuneempi olet, sitä pidempi on usein palautumiseen vaadittava aika. Kuormituksen taso on hyvä huomioida lomajaksoja suunnitellessa. Vinkkejä lomalla palautumiseen 1. Kuuntele itseäsi ja tee sinulle mielekkäitä asioita 2. Jätä lomaan sopivasti väljyyttä ja opettele sanomaan Ei. 3. Lomalla on hyvä olla sopivassa suhteessa passiivisia ja aktiivisia palauttavia elementtejä. Koko lomaa ei kannata loikoilla riippumatossa tai sohvalla. 4. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Mieli vaeltaa helposti huolehtimaan tulevasta tai murehtimaan menneestä. 5. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. 6. Ota lomalta arkeen mukaan mielekkäitä ja palauttavia asioita. Toteuta niitä arkena ja viikonloppuisin. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Miten palautua lomalla? - Onko fyysisellä ja psyykkisellä palautumisella eroa? - Miten liikunta vaikuttaa palautumiseen? - Miten alkoholin käyttö vaikuttaa palautumiseen? - Mitä etuja on lyhyessä tai pitkässä lomassa? - Kannattaako sähköposti ja työpuhelin sulkea lomaksi? Mitä jos ei voi? - Miten työntekijät joilla ei ole vielä kertynyt lomaa? Miten he voivat palautua kesällä? - Voiko lomasta tulla stressiä? - Mikä on varmin tapa pilata palautuminen lomalla? - Miten valmistautua lomalta työhön paluuseen? - Voiko lomalta ottaa jotakin mukaan arkeen palautumista tukevia asioita? Jakson linkit: Mari Laari Linkedln:ssä: https://www.linkedin.com/in/mari-laari-52793267/ Mari Laari työskentelee Helttissä: https://heltti.fi/vaihda-tyoterveyshuolto/ Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

5. Työhyvinvoinnin johtaminen. Vieraana Kaisu Behm.

Julkaistu 13.5.2019

Työhyvinvointi on monesta tekijästä koostuva kokonaisuus. Sen peruselementtinä on turvallinen ja terveellinen hyvin johdetussa organisaatiossa tehty tuottava työ, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta Kaisu Behmin kanssa. Hän on psykologi (PsM) ja organisaatiokonsultti. Kaisu on Terveystalon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan johtava työterveyspsykologi ja Espoon alueen vastaava työterveyspsykologi. Työhyvinvointia voi tarkastella yksittäisen työntekijän, työyhteisön sekä koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi ei synny itsestään. Sen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet: niin johto, esimiehet, kuin yksittäiset työntekijätkin. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla on ja kuinka siellä voidaan. Tässä jaksossa pohdimme Kaisun kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Mistä työhyvinvointi syntyy? Miksi työhyvinvointia pitää johtaa? Kuka on vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta? Millainen johtaminen edistää työhyvinvointia? Miten työhyvinvointia voi itse johtaa Miltä työhyvinvointi näyttää tällä hetkellä Suomessa? Onko työhyvinvointi yhteydessä organisaation kilpailukykyyn? Mikä on työpahoinvoinnin hinta ja vaikutus organisaatioon? Mitä vinkkejä Kaisulla on tarjota johdolle ja esimiehille työhyvinvoinnin johtamiseen? Tai työntekijöille itselleen työhyvinvoinnin johtamiseen? Tervetuloa kuulolle! t: Nina Lyytinen Jakson linkit: Kaisu Behmin esittely Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=33752&Name=Kaisu-Behm Kaisu Behm LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/kaisu-behm-7ba15693/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

4. Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja

Julkaistu 28.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle pienistä valinnoista, joita teemme sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Työelämässä tapahtuu nopeita ja jatkuvia muutoksia. Tämä edellyttää kehittymistä, uuden oppimista, sekä muutoksiin sopeutumista. Tietotulva on jatkuvaa. Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Monia töitä voi tehdä vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämässä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta, joka puolestaan edellyttää hyvää itsetuntemusta. Palautuminen kuormituksesta on edellytys hyvinvoinnille. Kaikki tämä vaatii meiltä hyviä itsensä johtamisen taitoja. Keskustelemme Satun kanssa siitä, mitä itsensä johtaminen on, miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siitä, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa omia henkisiä voimavarojasi. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa? - Mitkä ovat itsensä johtamisen peruselementit? - Onko itsensä johtamiselle esteitä? - Miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi? - Voiko kuka tahansa johtaa itseään? - Millaisissa asioissa itsensä johtamisen taidoista on hyötyä? Jakson linkit: - Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika - Satu Pihlajan kirjat Aikaansaaminen taika ja Aikaansaamisen taika - työkirja: https://atena.fi/aikaansaamisentaika - Satu Pihlaja LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/ - Satu Pihlaja Facebookissa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ - Satu Pihlaja Instagramissa: https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa ja verkossa: - Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi - Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi - Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

3. Miesten masennus. Vieraana Teemu Ollikainen.

Julkaistu 15.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen miesten masennuksesta Teemu Ollikaisen kanssa. Hän on psykologi (PsL), työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hän on tällä hetkellä kirjoittamassa kirjaa miesten masennuksesta. Miehet sairastuvat masennukseen naisia harvemmin. Miesten kohdalla masennukseen liittyvät piirteet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta johtuen miesten erilaisista tavoista ilmaista itseään. Tässä jaksossa pureudumme syihin miesten masennuksen taustalla. Mitkä tekijät aiheuttavat masennusta, miten sen voi tunnistaa ja miten masennusta hoidetaan. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä masennus on? - Millaisia ovat tyypilliset miesten masennukseen viittaavat oireet? Miten ne eroavat naisten masennuksesta? - Kuinka yleistä miesten masennus on? - Mitkä ovat yleisempiä tekijöitä miesten masennuksen taustalla? - Miten masennusta hoidetaan? - Miten voin auttaa läheistäni, joka on masentunut? - Onko miehille suunnattuja palveluita? - Mistä voin itse hakea apua, jos epäilen olevani masentunut? Jakson linkit: - Ollikaisen tulevan miesten masennusta käsittelevän kirjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/painuhelvettiin/ - Teemu Ollikaisen esittely työterveyspsykologina: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=32556&Name=Teemu-Ollikainen - Esittely psykoterapeuttina: https://minduu.fi/fi/profiili/teemu_ollikainen - Teemu Ollikainen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/teemu-ollikainen-311b691/ Jaksossa mainittuja palveluja, joista löytyy apua masennukseen: - Miessakit ry - miehiä tukevaa hyvinvointityötä: https://www.miessakit.fi/ - Mielenterveystalo - tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista ja omahoito-ohjelmista: https://www.mielenterveystalo.fi/ - Mielenterveystalon omahoito-ohjelma masennukseen: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/masennuksen_omahoito/Pages/default.aspx Psykopodiaa-linkit: Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa: - Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Podcastin websivut: http://www.psykopodiaa.fi

2. Epäonnistumiset ja pettymykset. Vieraana Hanna-Maria Seppälä

Julkaistu 7.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen pettymyksistä ja epäonnistumista kansainvälisen kilpauransa vuonna 2016 päättäneen huippu-urheilijan ja hyvinvointiyrittäjä Hanna-Maria Seppälän kanssa. Hanna-Maria Seppälä on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on voittanut uinnin maailman mestaruuden. Hänellä on pitkä ja vaikuttava urheilu-ura takana. Ihmiset pettyvät, kun he eivät saavuta sitä, mitä haluaisivat ja mihin pyrkivät. Pettymysten käsittely voi olla kovaa ja rankkaa henkistä työtä. Epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat urheilijan elämään. Niiltä ei voi välttyä. Urheilija joutuu kohtaamaan ja hallitsemaan epäonnistumisen aiheuttamia tunteita. Epäonnistumisen tunteet voivat tulla muille tuotetusta pettymyksestä ja myös itselle aiheutuneesta pettymyksestä tai epäonnistumisesta. Tässä Psykopodiaa-jaksossa Hanna-Maria Seppälä kertoo hänen uransa pahimman pettymyksen. Hän nostaa esille miten hän on selvinnyt ja mitä hän on oppinut pettymyksistä ja epäonnistumisista sekä itsestään. Hanna-Maria kertoo myös urheilupsykologin roolista hänen urheilu-uran aikana, sekä siitä miten hän on hyödyntänyt psykologin apua. Tässä jaksossa saamme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on ollut pahin pettymys, jonka Hanna-Maria on kohdannut urheilu-uran aikana? - Mitä hän on oppinut omista epäonnistumista ja pettymyksistä? - Mikä on auttanut häntä selviytymään pettymyksistä? - Millaisissa tilanteissa ja millaisiin asioihin hän on hyödyntänyt urheilupsykologia? - Suositteleeko hän urheilupsykologin apua muille? - Miten hän kannustaa nuoria urheilijoita epäonnistumisten ja pettymysten kohtaamisessa? - Miten hän on hyödyntänyt urheilu-uran aikana kohdattuja epäonnistumisten ja pettymysten kokemuksia opinnoissa ja työelämässä? Jakson linkit: Hanna-Maria Seppälä LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-maria-sepp%C3%A4l%C3%A4-643a0b135/ Hanna-Maria Seppälä Instagramissa: https://www.instagram.com/hmseppala Psykopodiaa-linkit: Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa: - Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Podcastin websivut: http://www.psykopodiaa.fi

1. Narsismi työelämässä. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm

Julkaistu 1.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelen narsismista työelämässä Helinä Häkkänen-Nyholmin kanssa. Hän on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018). Pohdimme hänen kanssaan millainen on narsistinen johtaja ja esimies, onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtamiseen, millaisiin tehtäviin narsistiset henkilöt hakeutuvat ja miten selvitä, jos on joutunut narsistin uhriksi. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mistä narsismista on kyse? - Terve versus sairaalloinen narsismi? - Millainen on narsistinen henkilö johtajana? - Onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtajuuteen? - Pärjäävätkö narsistiset henkilöt paremmin erilaisissa tehtävissä? - Millainen narsistinen henkilö on esimiehenä? - Miten narsistinen henkilö vaikuttaa muihin ihmisiin työyhteisössä? - Millainen organisaatiokulttuuri tukee narsismia? - Miten pitää itsestä huolta? Mikä auttaa, mistä apua ja millaista apua on tarjolla. Tervetuloa kuuntelemaan Psykopodiaa! - Nina Lyytinen Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018): https://www.readme.fi/kirja/100-kysymysta-narsismista/ - Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta: https://psyjuridica.com/tutkimustoiminta-ja-julkaisut/ - Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit/ Psykopodiaa-linkit: - Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - Kuuntele ja tilaa Psykopodaa RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss - Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa - Podcastin websivut: psykopodiaa.fi

Tervetuloa kuuntelemaan Psykopodiaa!

Julkaistu 17.3.2019

Psykopodiaa on uusi, psykologian aihealueita ja ilmiöitä käsittelevä podcastini. Tämä podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, keinoista vaikuttaa omaan hyvinvointiisi, hyvästä johtamisesta ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä. Podcastin löydät verkosta osoitteesta http://psykopodiaa.fi

Takaisin podcastien listaan