Suomalaiset podcastit

Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.


Psykopodiaa-podcast

Psykopodiaa on psykologian aiheita ja ilmiöitä käsittelevä podcast, jonka emäntä on psykologi Nina Lyytinen. Joka jaksossa Ninan kanssa keskustelemassa on asiantuntijavieras. Podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, hyvästä johtamisesta, omista vaikuttamisen keinoista hyvinvointisi edistämiseen - ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä. Instagram, Facebook: @psykopodiaa / WWW: psykopodiaa.fi

Tilaa podcast: RSS-syöte, iTunes tai Windows Phone. (ohjeet)

Jaksot

Yhteensä 56 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 17.3.2019.

Erikoisjakso. Psyykenlääkkeet masennuksen hoidossa. Vieraana Saara Rannanpää.

Julkaistu 23.11.2020

50. Lääkärien mielen hyvinvointi ja avun hakemisen tabu. Vieraina Anni Saukkola ja Katri Laine.

Julkaistu 16.11.2020

Lääkäreillä kynnys avun hakemiseen mielenterveyden ongelmiin on muita korkeampi. Tekijöinä tämän taustalla voivat olla mm. yleinen mielenterveysongelmiin liitetty stigma, ammatillinen väheksyntä ja omat sisäiset pelot. Tässä jaksossa vierainani ovat lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola ja psykologi, psykoanalyytikko Katri Laine. Keskustelemme heidän kanssaan lääkärien mielen hyvinvoinnista ja avun hakemisen tabusta. On tärkeä muistaa, että kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Ei edes ammattiauttajan. Apua voi hakea ja ottaa vastaan. Ammattiroolista luopuminen ja avun tarvitsijan rooliin asettuminen voi nostaa pintaan turvattomuuden tunteita. Lääkärit voivat lykätä hoitoon hakeutumista leimaantumisen pelon ja ammatillisen väheksynnän johdosta. Auttamisen ammattilaisen on tärkeä oppia tunnistamaan myös omia rajoja ja stressireaktioita. Pohdimme jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia mielenterveyden haasteita lääkäreillä on? - Minkälaisia altistavia tekijöitä niiden taustalla on? - Miksi lääkärit hakevat muita harvemmin apua mielenterveyden ongelmiin? - Miksi se on ongelma, laajemminkin? - Miten asiaan voisi vaikuttaa lääketieteen opintojen aikana tai ammattikunnan sisällä? - Miten avun hakemisen kynnystä voisi madaltaa terveydenhuollon työpaikoilla? Jakson linkit: Kannattaa lukea myös tämä: Lauri Kivikoski (2020). Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi. Näkökulma 13.11.2020 Lääkärilehti, 46/2020 vsk 75, s. 2444-2445. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/henkilokohtainen-kutsu-psykiatristen-sairauksien-stigman-murtamiseksi/ Anni Saukkola Instragramissa: https://www.instagram.com/laakari.anni Anni Saukkola Facebookissa: https://www.facebook.com/anni.saukkola Anni Saukkola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anni-saukkola-6bb712146/ Anni Saukkola on myös yksi Tiedenaiset ry:n perustajista: https://www.tiedenaiset.fi/tietoa-meista Katri Laine LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Katri Laineen esittely psykoterapeuttina: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=41294&Name=Katri-Laine Katri Laine oli vieraana myös Psykopodiaan kuunneillummassa jaksossa: 14. Itsetunto ja sen vahvistaminen: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsetunto-ja-sen-vahvistaminen ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

49. Eettinen johtaminen. Vieraana Erika Heiskanen.

Julkaistu 2.11.2020

Mitä on eettinen johtaminen? Mitä hyötyä siitä on? Onnistunut eettinen johtaminen edistää sekä tuottavuutta että työhyvinvointia samanaikaisesti. Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja, Juuriharja Consulting Group Oy:n partneri ja tietokirjailija Erika Heiskanen. Keskustelemme Erikan kanssa eettisestä johtamisesta. Eettiseen johtamiseen liittyy vahvasti työhyvinvoinnin hallinta, työn organisointiin liittyvää osaamista ja kustannustekijöiden ymmärtämistä. Eettinen johtaja tarttuu ongelmiin, eikä anna ihmisten ja organisaation hukata aikaa ja resursseja esimerkiksi ristiriitatilanteisiin. Johtamistyöhön liittyy usein paradokseja. Eteen voi tulla tilanteita, joissa johtaja joutuu ottamaan vastuun siitä, että tuottaa hetkellisesti ylimääräistä kuormitusta ja stressiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muutostilanteet. Silloin liiallinen pehmeys ei ole avuksi, vaan johtajan on uskallettava tehdä vaikeita päätöksiä, jotka eivät siinä hetkessä miellytä kaikkia, mutta ovat välttämättömiä organisaation menestymiselle tulevaisuudessa. Pohdimme jaksossa Erikan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä on eettinen johtaminen? - Miten eettinen johtaminen näyttäytyy käytännössä? - Millainen on eettinen johtaja? - Mitä hyötyä eettisestä johtamisesta on? - Mitä haittaa sen puutteesta voi olla? - Miten omaa eettistä johtamisesta voi kehittää? Jakson linkit: - Erika Heiskasen esittely löytyy Juuriharjan sivuilta: https://www.juuriharja.fi/ihmiset - Erika Heiskanen Twitterissa: https://twitter.com/ErikaHeiskanen - Erika Heiskanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/erika-heiskanen-b36303/ - Erika Heiskasen blogi-kirjoitukset Juuriharjan sivuilla: https://www.juuriharja.fi/blogi/author/erika-heiskanen ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

48. Kateus ja some. Vieraana Emilia Kujala.

Julkaistu 19.10.2020

Oletko joskus huomannut tuntevasi kateutta? Somessa näemme erilaisia asioita, jotka herättävät meissä tunteita - myös kateutta.  Tässä jaksossa keskustelen somesta ja kateudesta psykoterapeutti, tunnekouluttaja ja tietokirjailija Emilia Kujalan kanssa. Emilia on kirjoittanut aiheesta kirjan Tunteella. Kateus. Sosiaalisessa mediassa voi kokea arvostusta ja hyväksyntää, tulla nähdyksi ja kuulluksi. Myönteisten asioiden lisäksi some voi myös herättää hankalampia tunteita kuten kateutta ja riittämättömyyttä. Jos tunteita ei osaa tunnistaa eikä ilmaista, se voi johtaa haitalliseen käyttäytymiseen. Kateuskin on normaali ja inhimillinen tunne, jonka äärelle kannattaa pysähtyä kohtaamaan se. Pohdimme jaksossa Emilian kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kateus on? - Mistä kateus syntyy?  - Mistä voi huomata, että tuntee kateutta? - Miten kateus näyttäytyy somessa?  - Miltä tuntuu olla kateuden kohteena?  - Mitä haittaa tai hyötyä kateudesta on?  Lisäksi Emilia antaa vinkkejä siihen, kuinka voit kohdata ja käsitellä omaa kateuden tunnetta. Jakson linkit Emilia Kujalan kotisivut https://mielella.fi/ Emilia Kujala Instagram: https://www.instagram.com/tunteellaemiliakujala/ Emilia Kujala Facebook: https://www.facebook.com/psykoterapeuttiemilia/ Emilia Kujala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emilia-kujala-651a20178/ Emilia Kujalan kirjat: https://mielella.fi/kirjat/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

47. Kuinka keskustella paremmin? Vieraana Ilona Rauhala.

Julkaistu 5.10.2020

Millainen keskustelija olet? Oletko tietoinen keskustelutaidoistasi ja tavoistasi olla vuorovaikutuksessa? Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala Keskustelemme Ilonan kanssa keskustelutaidoista, niiden merkityksestä ja kehittämisestä. Ilona on kirjoittanut aiheesta tuoreen kirjan Keskustelun voima. Tarvitsemme keskustelutaitoja hyvin monenlaisissa tilanteissa: työssä, parisuhteessa, vanhempina ja lähes kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Siksi keskustelutaitoja kannattaa kehittää - ja onneksi jokainen meistä voi kehittyä paremmaksi keskustelijaksi. Tässä jaksossa kuulet mm.  - Millainen on hyvä ja huono keskustelu? - Mitä elementtejä hyvään keskusteluun kuuluu? - Mitä hyötyä keskustelutaidoista on? Lisäksi Ilona antaa myös käytännön vinkkejä siihen, miten omia keskustelutaitoja voi kehittää. Jakson linkit: - Ilona Rauhala, Keskustelun voima. Otava 2020: https://otava.fi/kirjat/keskustelun-voima/ - Ilona Rauhala Instagram: https://www.instagram.com/ilonarauhala - Facebook: https://www.facebook.com/ilonarauhalapsykologi - LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilona-rauhala-44a0857/ Ilona Rauhalan www-sivut: https://www.ilonarauhala.fi/ Ilona Rauhalan valmennus- ja koulutuspalvelut: https://www.palomacoaching.fi/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

46. Miten säätelet miestäsi? Miesten hyvinvointi ja tunnesäätely. Vieraana Lauri Mannermaa.

Julkaistu 28.9.2020

Miten säätelet ja optimoit miehesi? Miten miesten hyvinvointia voi edistää? Tässä jaksossa keskustelen miesten hyvinvoinnista ja tunnesäätelystä psykologi, psykoterapeutti Lauri Mannermaan kanssa. Miesten hyvinvoinnin edistäminen parisuhteessa vaatii rohkeutta kohdata omat tunteet ja niiden tuottamat kokemukset. Tämä ei välttämättä ole helppoa, jos ei ole oppinut, että tunteista saa puhua ja niitä saa kokea. Kokemus oman tunnesäätelyn epätasapainosta voi johtaa käytökseen, joka lisää pahoinvointia. Jos tunteita ei osaa tunnistaa eikä ilmaista, se voi johtaa haitalliseen käyttäytymiseen. Kumppania voit tukea tasapainon saavuttamisessa ja tunnesäätelyssä - ne ovat myös taitoja, joita voi oppia aikuisena. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä - Miten voit auttaa miestä tasapainoiseen tunnetilaan? - Miten miehen tunnesäätelytaitoja voi tukea ja kehittää? - Miten mies voi vahvistaa omia tunnesäätelytaitojaan? - Millaisessa tilanteessa parisuhteessa ei kannata keskustella tunteista tai muista vaikeista asioista - ja milloin se puolestaan kannattaa? Jakson linkit: Lauri Mannermaan kotisivut: http://brightside.fi/ Lauri Mannermaa LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/laurimannermaa/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

45. Myötätuntoinen kehosuhde ja kehopositiivisuus. Vieraana Katarina Meskanen.

Julkaistu 14.9.2020

Miten suhtaudut kehoosi? Miten kohtelet kehoasi? Onko kehosi sinulle tärkeä ja arvokas? Tässä jaksossa keskustelen myötätuntoisemmasta kehosuhteesta ja kehopositiivisuudesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Se, miten suhtaudumme kehoomme, vaikuttaa henkiseen hyvinvointiimme. Usein kohtelemme kehoamme kriittisesti ja epäkunnioittavasti. Monille meistä on tuttua rääkätä kehoamme, tavoitteena muokata siitä toisenlainen. Katarina avaa jaksossa sitä, miten solmia rauha oman kehonsa kanssa ja suhtautua siihen myötätuntoisemmin. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä: - Mitä kehopositiviisuus tarkoittaa? - Millaiset tekijät ovat yhteydessä myönteiseen kehonkuvaan? - Mistä omat epävarmuudet ja kehonegatiivisuus kumpuaa? - Miten kielteinen suhtautuminen omaan kehoon vaikuttaa hyvinvointiin? Lisäksi Katarina antaa jaksossa vinkkejä siihen, miten suhtautua myötätuntoisemmin omaa kehoa kohtaan. Jakson linkit: - Katarina Meskanen Instagram:ssa: https://www.instagram.com/psykat.fi - Katarina Meskasen www-sivut: http://www.psykat.fi - Katarina Meskanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/katarinameskanen/ - Katarina Meskanen, Heidi Strengell: Rakas keho -kirja, Tuuma-kustannus, 2019: https://www.tuumakustannus.fi/Katarina-Meskanen/Rakas-keho.html ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

44. Psykologinen testaus ja henkilöarviointi. Vieraana Jari Lipsanen.

Julkaistu 31.8.2020

Millainen ihminen sinä olet? Miten kuvailisit itseäsi työssä tai vapaa-ajalla? Millaisia ihmisiä haluaisit palkata työnantajana yritykseesi töihin? Ihmisten piirteitä voidaan arvioida psykologisilla testeillä ja hakijan soveltuvuutta työtehtävään myös psykologisia testejä hyödyntävillä henkilöarvioinneilla. Tässä jaksossa keskustelemme psykologisesta testauksesta ja henkilöarvioinnista Suomen Psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtaja ja psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsasen kanssa. Psykologinen testi on strukturoitu keino arvioida ihmisen psykologisia ominaisuuksia, joita ei voida näiden luonteen takia mitata suoraan, kuten esimerkiksi luonnontieteissä. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvä psykologinen testi? - Mitä niistä voi oppia ja mihin ne eivät sovellu? - Miten soveltuvuutta esimerkiksi työtehtävään voidaan arvioida psykologisilla testeillä? - Millainen on hyvä henkilöarviointi? Jakson linkit: - Jari Lipsanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jari-lipsanen-55814a/ - Jari Lipsanen Twitter:ssa: https://twitter.com/jlipsanen - Jari Lipsasen sivut Helsingin yliopistossa: https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/jari-lipsanen-9065607 - Psykologiliiton testilautakunnan sivut: https://www.psyli.fi/psykologiliitto/testilautakunta ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

43. Esiintymisjännitys. Vieraana Marjukka Laurola.

Julkaistu 17.8.2020

Kärsitkö esiintymisjännityksestä? Se on yleistä ja se on normaalia myös kokeneilla esiintyjillä. Esiintymisjännitys voi aiheuttaa pulssin kiihtymistä, käsien vapinaa, hikoilua ja suun kuivumista. Ajattelussa se voi aiheuttaa itsensä arvostelua, vähättelyä ja epäonnistumisen ennakointia ja myös mm. ahdistuksen ja pelon tunteita. Tässä jaksossa keskustelemme esiintymisjännityksestä työterveyspsykologi ja psyykkisen valmentaja Marjukka Laurolan kanssa. Hän on tehnyt pitkään töitä esiintymisjännityksestä kärsivien taiteilijoiden kanssa. Esiintymisjännityksestä ei välttämättä pääse täysin eroon, mutta omaa suhdetta esiintymiseen voi muuttaa ja esiintymisjännitykseen liittyviä reaktioita voi lieventää itsehoitokeinojen ja harjoitusten avulla. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä esiintymisjännitys tarkoittaa? - Mistä esiintymisjännitys johtuu? - Miten esiintymisjännitys ilmenee? - Mitä haittoja ja hyötyjä esiintymisjännityksestä on? - Marjukka antaa myös käytännön vinkkejä siihen miten esiintymisjännitystä voi lievittää. Jakson linkit: - Marjukka Laurolan websivut: http://www.marjukkalaurola.fi/ - Marjukka Laurola Instagramissa: https://www.instagram.com/marjukkalaurola/ - Marjukka Laurola LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/marjukkalaurola/ - Marjukka Laurola Twitterissa: https://twitter.com/marjukkalaurola ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

42. Vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde. Vieraana Suvi Laru.

Julkaistu 6.7.2020

Vakava sairaus haastaa perhe- ja parisuhteita. Huoli terveydestä kuormittaa voimavaroja ja sairaus haastaa arkea ja vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin. Sairaus ei saisi kuitenkaan määritellä kaikkea perheen ja kumppaneiden elämässä. Tässä jaksossa keskustelemme sairaudesta perheessä ja sen vaikutuksista parisuhteeseen psykologi, paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Larun kanssa. Parisuhteessa vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisen tärkeitä. Kun perheessä on vakavan sairauden aiheuttama kriisi, on tärkeää, että perheen jäsenet puhuvat, kuuntelevat ja ratkaisevat yhdessä mahdollisia ristiriitoja. Parisuhteessa ja perheessä jokainen käy läpi sairastumiseen ja siihen liittyvää prosessia läpi yksilönä, omalla tavallaan. On tärkeää muistaa, että tukea voi ja kannattaa hakea, kun sairaus haastaa ja kuormittaa parisuhdetta. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä tapahtuu, kun puoliso äkillisesti sairastuu vakavasti? - Entä jos perheen lapsi sairastuu vakavasti? - Miten vakava sairastuminen perheessä vaikuttaa parisuhteeseen? - Miten sairautta on hyvä käsitellä lasten kanssa? - Miten sairautta ja sen vaikutuksia olisi hyvä käsitellä parisuhteessa? - Miten ylläpitää parisuhdetta niin, että siitä ei tule ns. “hoito tai hoivasuhde”? - Miten tukea sairastunutta? - Miten pitää huolta omasta hyvinvoinnista? - Mistä voi saada vertaistukea ja ammatillista apua? Jakson linkit: - Suvi Laru Twitterissa: https://twitter.com/LaruSuvi - Suvi Laru LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/suvi-laru-94085099/ - Parisuhdekeskus Kataja ry verkkosivut: https://parisuhdekeskus.fi/ - Parisuhdekeskus Kataja ry Facebook: https://www.facebook.com/parisuhdekeskus/ - Parisuhdekeskus Kataja ry Instagram: https://www.instagram.com/parisuhdekeskuskataja/ - Parisuhdekeskus Kataja ry LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/parisuhdekeskus-kataja-ry - Parisuhdekeskus Kataja ry Twitter: https://twitter.com/Kataja_ry/ - Parisuhdekeskus Kataja ry YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC_d5lzN7bJrnPR6hhwx1GZg ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

41. Millenniaalit työelämässä. Vieraana Karoliina Mellanen.

Julkaistu 29.6.2020

Kärsimätön, itsekeskeinen ja vaikeasti johdettava. Tällaisiako ovat millenniaalit, joita työvoimasta on jo puolet? Tämä sukupolvi määrittelee työn tekemisen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Mitä heiltä voi oppia, mitä vahvuuksia heillä on? Tässä jaksossa keskustelemme millenniaaleista työelämässä psykologi, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Karoliina Mellasen kanssa. Karoliina on kirjoittanut yhdessä Atte Mellasen kanssa kirjan Hyvät, pahat ja millenniaalit - kuinka meitä tulisi johtaa. Millenniaalien vahvuuksiin kuuluu halu kehittyä ja menestyä. He uskovat itseensä ja haluavat saada palautetta työstä. Työelämässä he arvostavat oikeudenmukaista ja hyvää työyhteisöä, onnistumisen kokemuksia, hyvää esimiestyötä ja merkityksellistä työtä. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten millenniaalit eroavat muista ikäluokista? - Miten millenniaalit suhtautuvat uran rakentamiseen ja työnantajiin? - Mitä millenniaalit arvostavat työpaikassa ja johtajissaan? - Mitä tästä kaikesta kannattaa ottaa opiksi työntekijöiden johtamisessa? Jakson linkit: - Karoliina Mellanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/karoliinamellanen/ - Karoliina Mellasen esittely Generoin sivuilla: https://www.generoi.fi/#!me - Karoliina Mellanen Instagramissa: https://www.instagram.com/myfulness/ - Atte Mellanen ja Karoliina Mellanen: Hyvät, pahat ja millenniaalit - Miten meitä tulisi johtaa, Atena 2020: https://atena.fi/kirjat/hyvat-pahat-ja-millenniaalit ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Bonus: Itsekriittisyys-harjoitus. Ronnie Grandell.

Julkaistu 22.6.2020

Tässä bonusjaksossa Ronnie Grandell ohjaa itsemyötätuntoharjoituksen, jonka avulla voit harjoitella irrottautumista liiasta itsekriittisyydestä. Koko keskustelumme itsekriittisyydestä Ronnie Grandellin kanssa löytyy Psykopodiaa jaksosta 40. Itsekriittisyys. Vieraana Ronnie Grandell: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsekriittisyys Jakson linkit: - Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/ - Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ - Ronnie Grandell työterveyspsykologina: https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell - Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html - Toinen Ronnien ohjaama itsemyötätunto-harjoitus löytyy erittäin suositun Psykopodiaa-jakson: 25. Itsemyötätunto lopusta: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsemyotatunto ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

40. Itsekriittisyys. Vieraana Ronnie Grandell.

Julkaistu 22.6.2020

Moititko itseäsi mielessäsi? Puhuisitko ystävälle samoin? Suurin osa meistä kritisoi joskus itseään. Kun itsekritiikki on jatkuvaa ja alkaa häiritä arjesta suoriutumista, on kyse haitallisesta itsekritiikistä. Tässä jaksossa keskustelemme liiallisesta, haitallisesta itsekriittisyydestä aiheesta tietokirjan kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. On tärkeää erotella hyödyllinen kritiikki, joka vie eteenpäin ja auttaa oppimaan virheistä, liiallisen negatiivisesta itsensä kritisoimisesta. Vahingollinen itsekritiikki on usein ankaraa, julmaa, häpäisevää ja syyllistävää puhetta itselle. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsekriittisyys tarkoittaa? - Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että ihminen on kriittinen itseään kohtaan? - Mitä haittaa/hyötyä itsekriittisyydestä on? - Miten turhasta itsekriittisyydestä voi päästä irti? Huom! Julkaisimme myös Ronnien ohjaaman itsemyötätuntoharjoituksen, jonka avulla voit harjoitella irrottautumista itsekriittisyydestä, bonus-jaksona: Bonus: Itsekriittisyys-harjoitus. Ronnie Grandell: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsekriittisyys-harjoitus Jakson linkit: - Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/ - Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ - Ronnie Grandell työterveyspsykologina: https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell - Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html - Kannattaa kuunnella myös Ronnien erittäin suosittu aiempi vierailu Psykopodiaa-podcastissa: 25. Itsemyötätunto. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsemyotatunto ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

39. Yrityskulttuurin johtaminen. Vieraina Heli Rautjärvi ja Kiisa Hulkko-Nyman.

Julkaistu 15.6.2020

* Sisältää kaupallista yhteistyötä Mandatum Lifen kanssa. Yrityskulttuuri on se yhdessä toimimisen tapa, joka sisältää yrityksen arvot, uskomukset ja tavoitteet. Yrityskulttuuri on sitä, mitä yrityksessä tapahtuu, kun kukaan ei ole näkemässä. Kulttuurin tulee olla tiedostettu ja tietoisesti johdettu tavoitteisiin pääsemiseksi. Palkitseminen tukee organisaation kulttuuria. Palkitsemisella on merkittävä vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen, henkilöstön motivaatioon, sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen. Sen tulee olla linjassa kulttuurin ja arvojen kanssa. Tässä jaksossa vierainani ovat työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi ja Leidenschaftin yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi sekä psykologi, tulospalkitsemisen strategisesta roolista suomalaisyrityksissä Aalto-yliopistosta väitellyt Mandatum Lifen palkitsemispalvelujen liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman. Keskustelemme Heli Rautjärven kanssa yrityskulttuurin johtamisesta ja Kiisa Hulkko-Nymanin kanssa siitä, miten hyvällä palkitsemisella voidaan tukea haluttua yrityskulttuuria. Tässä pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä yrityskulttuuri on? - Miksi ja miten yrityskulttuuria kannattaa johtaa? - Miten palkitseminen ja yrityskulttuuri liittyvät toisiinsa? - Mitä johdon kannattaa huomioida, jotta palkitseminen tukee haluttua yrityskulttuuria? - Miten voit löytää itsellesi sopivan yrityskulttuurin? Jakson linkit: - Heli Rautjärvi Leidenschaftin sivuilla: https://leidenschaft.fi/me/heli-rautjarvi/ - Heli Rautjärvi LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/helirautjarvi/ - Leidenschaftin Pieni opas yrityskulttuurista: https://leidenschaft.fi/pieni-opas-yrityskulttuurista/ - Kiisa Hulkko-Nyman LinkedIn:ssa: https://fi.linkedin.com/in/kiisa-hulkko-nyman-6a996 - Kiisa Hulkko-Nyman Twitterissa: https://twitter.com/kiisahulkko - Mandatum Lifen Palkitsemistutkimus 2020: https://www.mandatumlife.fi/palkitsemistutkimus2020 - Mandatum Lifen Palkittu -podcast Spotifyssa: https://open.spotify.com/show/4sty8sxBTMWkpfMCyuVsd1 - Lisätietoa Mandatum Lifen palveluista: https://www.mandatumlife.fi/palkitseminen/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

38. Toivo. Vieraana Maaret Kallio.

Julkaistu 8.6.2020

Toivo on elämän perusvoimavara. Tarvitsemme toivoa, jotta voimme pysähtyä sen äärelle, mikä elämässämme on tärkeää ja merkityksellistä. Toivon avulla uskallamme ottaa tarpeellisia riskejä elämässä tavoitteisiimme pyrkiessä - ja myös siihen, että hakeudumme tarvittaessa avun äärelle. Toivo auttaa meitä kohtaamaan ja käsittelemään elämän vaikeitakin asioita. Tässä jaksossa vieraanani on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Keskustelemme Maaretin kanssa toivosta ja siitä, mikä merkitys toivolla on hyvinvointiimme. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Voimana toivo. Toivo on keskeinen tekijä toipumisessa sekä oman epätäydellisyytemme ja keskeneräisyytemme sietämisessä ja hyväksymisessä. Toivoon kuuluu kipeiden asioiden ja epämukavien tunteiden kohtaamista, mutta myös niiden keinojen löytämistä, jotka rauhoittavat kehoa ja mieltä ja jotka tuovat turvan tunnetta. Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä toivo on? Mihin toivoa tarvitaan? - Mitä on epätoivo ja toivottomuus? - Mikä on toivon merkitys itsekriittisyydessä ja vaikeissa elämänkokemuksissa? - Mitä tapahtuu, jos menettää toivon? - Miten toivoa voi itsessään vahvistaa? Jakson linkit: - Maaret Kallion websivut: https://www.maaretkallio.com - Maaret Kallio: Voimana toivo, WSOY, 2020. https://www.wsoy.fi/kirja/maaret-kallio/voimana-toivo/9789510445471 - Maaret Kallion omia mietteitä vierailusta ja jaksosta: https://www.maaretkallio.com/2020/06/08/psykopodiaa-podcast-voimana-toivo/ - Maaret Kallio Facebook: https://www.facebook.com/lujastilempea/ - Maaret Kallio Instagram: https://www.instagram.com/maaretkallio/ - Maaret Kallio Twitterissä: https://twitter.com/MaaretK - Maaret Kallio Linkednissä: https://www.linkedin.com/in/maaret-kallio-025a0447/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

37. Päätöstenteon psykologiaa. Vieraana Tuomas Leisti.

Julkaistu 25.5.2020

Teemme päätöksiä omasta, subjektiivisesta näkökulmastamme. Tämä voi rajoittaa kykyämme tehdä hyviä päätöksiä. Hyvä päätöksentekokyky vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa. Reflektoinnin avulla pystymme oppimaan huonoista päätöksistä ja hakemaan laajempaa näkökulmaa päätöstemme tueksi. Tässä jaksossa keskustelen päätöstenteon psykologiasta siitä hiljattain väitelleen psykologian tohtori Tuomas Leistin kanssa. Teemme päätöksiä tai valintoja osin tiedostamattamme. Joskus alkujaankin huono päätös muuttuu ikään kuin oletusasetukseksi aivoihimme, ja alamme rutiininomaisesti toistaa huonoa päätöstä arjen valinnoissamme. Keskustelussamme Tuomas korostaa, että meidän kannattaa panostaa isoihin päätöksiin, ja rakentaa niillä hyviä valintoja tukeva päätöksentekoympäristö. Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten me teemme päätöksiä? - Millä tavoin tietoinen ajattelumme ja tiedostamattomat taipumuksemme toimivat yhdessä päätöksenteossa? - Mitä heikkouksia tavassamme tehdä päätöksiä on? - Miten tehdään parempia päätöksiä - ja millaisia päätöksia kannattaa tehdä? Jakson linkit: - Tuomas Leistin esittely Helsingin yliopiston sivuilla: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/tuomas-leisti - Tuomas Leisti LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/tuomas-leisti-7766042/ - Tuomas Leistin väitöskirja: From qualia to quality ratings : Subjective experience, conscious thought, and how decisions are explained: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305472 - Tuomas Leistin blogikirjoituksia: https://blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/author/leisti/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Vieraana Riikka Riihonen.

Julkaistu 11.5.2020

Lasten kiukku ja aggressiivinen käyttäytyminen voivat joskus aiheuttaa harmaita hiuksia vanhemmille. Kiukku on kuitenkin tärkeä tunne, joka auttaa meitä puolustamaan itseämme. Vaikeiden tunteiden säätelyä ja ilmaisemista voi ja kannattaa opetella. Tässä jaksossa vieraanani on lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän opiskelee myös parhaillaan lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi. Keskustelemme Riikan kanssa lasten aggressiivisesta käyttäytymisestä ja tunnesäätelyn taidoista. Riikka on kirjoittajana lasten aggressiokasvatusta käsittelevässä tietokirjassa Kuinka kiukku kesytetään ja lapsille suunnatussa, tunnesäätelyä opettavassa satukirjassa Aada ja kiukkuleijona. Hän myös luennoi aiheista säännöllisesti. Pohdimme Riikan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä lasten aggressio on? - Millaiset tekijät ovat lasten kiukun ja aggressiokäyttäytymisen taustalla? - Miten aggressiiviseen käytökseen kannattaa puuttua? - Miten lasten tunnesäätelytaitoja voi vahvistaa? Jakson linkit: - Riikka Riihonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/riikka-riihonen-2033a786/ - Riikka Riihonen Twitterissa: https://twitter.com/RiikkaRiihonen - Riikka Riihosen blogi, Vanhemmuuden hyvä boogie: http://riikkariihonen.com/ - Riikka Riihosen ja Heidi Laineen podcast: Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine (Spotify): https://open.spotify.com/show/6UilKR0yxIn4VG5RPcceyn?si=Bspzw5pISamBMFPgIslX7w - Jaksossa mainitut kirjat: Kuinka kiukku kesytetään? + Aada ja kiukkuleijona (2020), Riikka Riihonen – Minna Koskinen – Mira Piitulainen – Kaisla Suokas, PS-Kustannus / Kumma: https://www.tunnetaitojalapselle.fi/tuotteet/Kuinka-kiukku-kesytet%C3%A4%C3%A4n-ja-Aada-ja-kiukkuleijona-paketti.html - Moni perhe hakee apua lapsen aggressioon - lastenpsykiatri neuvoo miten kierre katkaistaan: ”Vanhemmilla merkittävä rooli” Iltalehti 19.2.2020 https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/651ba524-35b0-4565-9d23-11d8765867ee - Miten lapsen kiukku kesytetään? Lastenpsykiatri muistuttaa, ettei aggressiivinen käytös ole sairaus, vaan oire: "Jäävuoren huippu", MTV3 24.1.2020 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miten-lapsen-kiukku-kesytetaan-lastenpsykiatri-muistuttaa-ettei-aggressiivinen-kaytos-ole-sairaus-vaan-oire-jaavuoren-huippu/7701076#gs.5mzn3m - Kuuntele myös: Psykopodiaa 35: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/lapset-nuoret-hyvinvointi-koronakriisissa ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Koronan Psykopodiaa -minisarja

Julkaistu 9.5.2020

35. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. Koronan Psykopodiaa 7

Julkaistu 6.5.2020

Erilaiset rajoitukset ovat olleet voimassa nyt vajaat kaksi kuukautta. Koulut ovat olleet suljettu, päiväkodeissa vain osa lapsista ja monet harrastukset peruttu. Lapsiperheet ovat eläneet hyvin erilaista arkea kuin ennen koronapandemiaa. Hallitus on ilmoittanut, että rajoituksia aletaan asteittain purkamaan. Koulut avataan toukokuun puolessa välissä. Tarvittaessa tehdään rajoitetumpia eristystoimia tai palataan laajempiin. Julkisuudessa on kuitenkin ollut arvioita, että pandemia voi kestää vielä vuoden tai ylikin. Se siis vaikuttaa myös kaikkien meidän - myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa - arkeen ja henkiseen hyvinvointiin vielä pitkään. Tässä jaksossa keskustelen lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista koronakriisissä lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin (valmistuu syksyllä 2020), lääketieteen tohtorin, tietokirjailija Riikka Riihosen kanssa. Riikka työskentelee lastenpsykiatrina Pirkanmaalla, opiskelee lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi ja toimii myös luennoitsijana. Pohdimme Riikan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia vaikutuksia korona rajoituksilla on ollut lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten kriisin pitkittyminen mahdollisesti vaikuttaa? - Millaiset vaikutukset perheen sisäisilla ongelmilla on? - Millaisia vaikutuksia koulujen avaamisella mahdollisesti on? - Miten huolta ja pelkoa kannattaisi käsitellä perheissä? - Millaiset asiat luovat toivoa koronakriisin keskellä? Tämä jakso on seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Riikka Riihonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/riikka-riihonen-2033a786/ - Riikka Riihonen Twitterissa: https://twitter.com/RiikkaRiihonen - Riikka Riihosen blogi Vanhemmuuden hyvä boogie: http://riikkariihonen.com/ - Riikka Riihosen ja Heidi Lainen podcast: Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine (Spotify): https://open.spotify.com/show/6UilKR0yxIn4VG5RPcceyn?si=Bspzw5pISamBMFPgIslX7w Linkkejä tukipalveluihin lapsiperheille: - Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/ - Voimaperheet: https://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/voimaperheet/ Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensa-johtaminen-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/terveydenhuollon-psyykkinen-hyvinvointi-covid19 - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

34. Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen-Nyholm ja Atte Varis. Koronan Psykopodiaa 6

Julkaistu 5.5.2020

COVID-19 pandemia asettaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten stressin sietokyvyn ja jaksamisen koetukselle. He testaavat mahdollisesti virukseen sairastuneita sekä työskentelevät sairastuneiden kanssa. Haastavan työn lisäksi kohonnut riski omasta tai läheisten sairastumisesta voi aiheuttaa huolta myös arjessa. Tässä jaksossa keskustelemme terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista COVID-19 pandemiassa ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemisesta psykologian tohtori, psykoterapeutti Helinä Häkkänen-Nyholmin ja työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti ja Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja Atte Variksen kanssa. Tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen valossa pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä tekijät COVID-19 pandemiassa lisäävät terveydenhuollon henkilöstön psyykkistä kuormitusta ja työperäistä stressiä? - Miten terveydenhuollon ammattilaisten psyykkistä hyvinvointia ja jaksamisesta voidaan tukea nyt kriisin akuutissa vaiheessa ja tilanteen pitkittyessä? - Mikä on organisaation tuen rooli ja mitä itse voi tehdä? Keskitymme jaksossa terveydenhuollon ammattilaisiin. Samat ilmiöt voivat kuitenkin näyttäytyä myös sosiaalihuollon työssä ja jakson informaatiota voi hyödyntää soveltaen myös siellä. Tämä jakso on kuudes osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholmin esittely EMDR-terapiakeskus Mementosin sivuilla: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit-ja-henkilosto/ - Helinä Häkkänen-Nyholm Twitterissä: https://twitter.com/hhakkanennyholm - Atte Varis aloitti Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtajana toukokuussa 2018: https://www.punainenristi.fi/uutiset/20180504/psykologien-valmiusryhmalle-uusi-johtaja - Psykologi-lehden juttu valmiusryhmästä: https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/aina_valmiina Mielipidekirjoituksiamme: - Nina Lyytinen, Helinä Häkkänen-Nyholm, Atte Varis: Lääkärilehti, Näkökulma (17.4.): Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava epidemiatilanteessa: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/terveydenhuollon-ammattilaisten-psyykkisesta-hyvinvoinnista-on-huolehdittava-epidemiatilanteessa/ (Linkki vain tilaajille.) - Nina Lyytinen, Atte Varis, Helinä Häkkänen-Nyholm: Mielipide-kirjoitus, Helsingin Sanomat (28.3.): Koronapandemia kuormittaa hoitajia myös psyykkisesti On tärkeää huolehtia terveydenhuollon alalla toimivien ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta jo varhaisessa vaiheessa. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006454761.html Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensa-johtaminen-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

33. Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. Koronan Psykopodiaa 5

Julkaistu 4.5.2020

Koronakriisin takia moni työpaikka ja sen myötä työntekijät ovat siirtyneet etätöihin. Työn ja arjen rutiinit ovat muuttuneet useimmilla. Osa taas on tullut irtisanotuksi tai lomautetuksi, kokonaan tai osan ajasta. Vielä suurempi joukko ihmisiä on yt-neuvottelujen piirissä. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta koronakriisin keskellä psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Satu Pihlajan kanssa. Satu on kirjoittanut itsensä johtamisesta kirjat: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Keskustelemme Sadun kanssa siitä, millaisia haasteita koronakriisi asettaa ihmisille, mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy koronakriisissä ja miten itsensä johtamisen taitoja voi kehittää. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siihen, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa henkisiä voimavarojasi poikkeustilanteessa. Tämä jakso on viides osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika - Satun blogikirjoituksia aiheesta: -- Johda ajatuksia ja tunteita työssä (3.4.): https://kollega.fi/2019/04/johda-ajatuksia-ja-tunteita-tyossa/ -- Mielen voima käyttöön (15.4.): https://kollega.fi/2020/04/mielen-voima-kayttoon/ -- Tunteiden johtaminen kriisissä (30.4.): https://heromaker.fi/tunteiden-johtaminen-kriisissa/ - Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika https://atena.fi/kirjat/elama/aikaansaamisen-taika-104 - Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika -työkirja https://www.adlibris.com/fi/kirja/aikaansaamisen-taika--tyokirja-9789523005044 - Satu Pihlaja Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/?originalSubdomain=fi - Satu Pihlaja sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ - Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. Koronan Psykopodiaa 4

Julkaistu 30.4.2020

Koronakriisi herättää meissä monenlaisia tunteita, ajatuksia ja kehonreaktioita. Moni kokee huolta, epävarmuutta ja ahdistusta. Osa huomaa stressin- ja ahdistuksen kehollisina reaktioina, kuten rauhattomuutena ja sykkeen kohoamisena. Toisille kriisin myötä tulleet muutokset ovat vapauttaneet tilaa levolle ja rentoutumiselle. Kaikki eivät ole stressaantuneita tai ahdistuneita. Tässä jaksossa keskustelen stressistä, ahdistuksesta ja niiden säätelystä psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Hanna Markukselan kanssa. Hanna on kokenut kouluttaja ja valmentaja stressinsäätelyn teemoista. Jakson keskustelu ja Hannan ohjeistukset ja vinkit stressin ja ahdistuksen säätelyyn ovat yleispäteviä, eivätkä keskity vain koronakriisin erityispiirteisiin. Tämä jakso on neljäs osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Hanna Markuksela LinkedIn:ssa: https://fi.linkedin.com/in/hanna-markuksela-a53105a5 - Hanna Markuksela Instagram:ssa: https://www.instagram.com/hannamarkuksela/ - Hannan ohjeistus perhoshalaukseen IGTV:ssa: https://www.instagram.com/tv/B-WknmLj3q0/ - Hanna Markukselan www-sivut: https://hannamarkuksela.com/ - Hanna Markuksela Facebook:ssa: https://facebook.com/hanna.markuksela/ - Oivamieli.fi -sivusto, jolta löytyy tutkittuun tietoon perustuvia harjoituksia mm. stressin säätelyyn: https://oivamieli.fi/ Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa jakso koronaepidemian psykologisista vaikutuksista: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

31. Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. Koronan Psykopodiaa 3

Julkaistu 29.4.2020

Koronakriisi on ravistellut monen henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta ja lisännyt huolta omasta terveydestä. Kriisin talousvaikutukset ovat monessa organisaatiossa olleet kovat ja välittömät. Monia on jo irtisanottu ja lomautettu. YT-neuvottelujen piirissä on vielä suurempi joukko. Miten epävarmuuden ja muutoksen keskellä voidaan tukea psykologista turvallisuutta? Tässä jaksossa keskustelen psykologisesta turvallisuudesta ja sen johtamisesta Novetoksen työpsykologi ja valmentaja Hanna Poskiparran kanssa. Koronakriisi aiheuttaa epävarmuutta ja huolta monen elämään. Sen vaikutukset moniin organisaatioihin ja yritysten liiketoimintaan ovat olleet rajut. Monilla työpaikoilla on siirrytty etätöihin. Kriisin talousvaikutukset ovat suuret. Tässä poikkeus- ja muutostilanteessa yritysten pitäisi pystyä reagoimaan ja sopeuttamaan toimintaansa nopeasti. Organisaatiot, joissa vallitsee psykologinen turvallisuus, toimivat tutkitusti parhaiten. Tämä jakso on kolmas osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Hanna Poskiparran esittely Novetoksen sivuilla: https://www.novetos.fi/asiantuntijat/hanna-poskiparta-2/ - Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-poskiparta-aa643620/ Hanna Poskiparran blogi-kirjoituksia: - Korona keinuttaa koko työyhteisöä – miten esimies voi luoda vakautta? https://blogi.novetos.fi/korona-keinuttaa-koko-ty%C3%B6yhteis%C3%B6%C3%A4 - Luoko työympäristösi sinulle psykologista turvallisuutta? https://blogi.novetos.fi/luoko-ty%C3%B6mp%C3%A4rist%C3%B6si-sinulle-psykologista-turvallisuutta-0 - Psykopodiaa 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa Harvardin professorin Amy Edmonssonin haastattelu psykologisen turvallisuuden tukemisesta etätyössä: https://blog.dropbox.com/topics/work-culture/amy-edmondson-on-the-power-of-psychological-safety-in-distribute Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. Koronan Psykopodiaa 2

Julkaistu 28.4.2020

Kriisin kohdatessamme reagoimme monin eri tavoin. Monet meistä haluavat ymmärtää ja jäsentää tapahtunutta jollain tapaa. Mielemme voi järkkyä, voimme kokea hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta. Tässä jaksossa keskustelemme mielen reaktioista kriisin keskellä psykologian tohtori, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaaren kanssa. Pohdimme myös miten näitä reaktioita kannattaisi kohdata ja käsitellä poikkeustilanteessa. Kun kohtaamme kriisin, meille turvaa tavallisessa arjessa tuova haavoittumattomuuden illuusio usein järkkyy. Voimme kokea myös pelkoa. Olemassa olevat ja kuvitellut uhat korostuvat mielessämme. Haavoittumattomuuden illuusiosta ja pelosta on meille hyötyä. Haavoittumattomuuden illuusion palautuminen on usein merkki toipumisesta. Tämä jakso on toinen osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Jakson linkit: - Eija Palosaaren verkkosivut: https://eijapalosaari.blogspot.com/p/etusivu.html - Eija Palosaaren haastattelu pelon tunteesta ja sen tarpeellisuudesta Helsingin Sanomissa 19.4.2020: https://www.hs.fi/elama/art-2000006479632.html - Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. https://kirja.elisa.fi/ekirja/lupa-sarkya-kriisista-elamaan-0 (e-kirja, Elisa.fi) Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

29. Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. Koronan Psykopodiaa 1.

Julkaistu 27.4.2020

Olemme eläneet muutoksia ja epävarmuutta aiheuttaneessa poikkeustilanteessa koronapandemian takia jo useita viikkoja. Muutoksiin sopeutuminen ja niistä selviäminen vaatii meiltä resilienssiä, kykyä muutosjoustavuuteen. Tässä jaksossa pohdin koronan elämäämme tuomia muutoksia ja näiden psykologisia erityispiirteitä muihin kriiseihin verrattuna. Pohdin myös keinoja miten voimme näihin muutoksiin sopeutua, selviytyä niistä ja vahvistaa resilienssiämme. Jakso on myös ensimmäinen minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä. Korona-linkkejä: Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso: - Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset - Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) - Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa - Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa - Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) - Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) - Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

28. Oppiminen. Taidot, esteet ja valmiudet. Vieraana Hanna Siefen.

Julkaistu 14.4.2020

Olemme usein nopeiden muutosten ja kehityksen äärellä, erityisesti työelämässä. Vauhdissa mukana pysymisen edellytys on kyky oppia ja kehittää omaa osaamista. Tässä jaksossa keskustelen oppimisen psykologiasta psykologi ja learning coach Hanna Siefenin kanssa. Tiedon omaksumisen lisäksi oppiminen liittyy ajattelumme ja toimintamme muutokseen. Oppimiseen tarvitsemme taitoa reflektoida omaa toimintaamme sekä käyttäytymisemme taustalla olevia ajatusmalleja. Uuden oppiminen sekä vie että antaa energiaa. Oppiminen vaatii tilaa, tahtoa, taitoa ja toimintaa. Se ei tapahdu itsestään. Kuormittuneena oppiminen on haastavaa. Hanna antaa jaksossa vinkkejä siihen miten omaa oppimista voi kehittää ja miten tukea toisen oppimista. Pohdimme Hannan kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä oppiminen on? - Miten reflektointi vaikuttaa oppimiseen ja miten sitä voi kehittää? - Mitä väärässä olemisella on tekemistä oppimisen kanssa? - Onko oppiminen tietämistä tärkeämpää? - Mitä on oppimisvalmius? - Miten omaa ja muiden oppimista voi kehittää? PS: Jakso on äänitetty helmikuussa ennen koronapandemian leviämistä Suomeen. Saatat välillä taustalla kuulla äänityksessä mukana olleen Hannan nuorimman lapsen. Jakson linkit: Hanna Siefenin kotisivut https://www.hannasiefen.fi/ Hanna Siefen Linkedlnissä https://www.linkedin.com/in/hanna-siefen/ Hannan Oppimisen psykologia-podcast: https://www.hannasiefen.fi/podcast ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

27. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro.

Julkaistu 30.3.2020

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa keskustelemme hyvinvoivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa. Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja. Pohdimme Leenan kanssa vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: - Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: - Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx - Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ - Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Koronaepidemian psykososiaaliset vaikutukset ja selviytymiskeinot: linkkejä

Julkaistu 20.3.2020

26. Yrittäjän henkinen hyvinvointi. Vieraana Kristian Kurikka.

Julkaistu 16.3.2020

Yrittäjän henkinen hyvinvointi on perusta yritykselle. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. terveys, toimintakyky, hyvät elintavat, arvot, palautuminen ja asenne. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä henkinen hyvinvointi on, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja miten sitä voi vahvistaa työterveyspsykologi, yrittäjä ja LinkedInin #työuupumusmies Kristian Kurikan kanssa. Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Moni yrittäjä venyttää oman jaksamisensa rajoja ja voi esimerkiksi tinkiä riittävästä unesta. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. On tärkeä oppia tunnistamaan keinoja, jotka tukevat omaa jaksamista ja palautumista. Tämä vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa ja itselle tärkeitä arvoja. Keskustelemme jaksossa näistä teemoista. Kristian kertoo myös miten yrittäjä voi ennaltaehkäistä työuupumusta ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Miksi hyvinvointi on tärkeää yrittäjälle? - Onko palkkatyöntekijän ja yrittäjän hyvinvointiin vaikuttavissa tekijöissä eroa? - Millaiset tekijät ovat riskejä yrittäjän hyvinvoinnille? Mitkä tekijät voivat altistaa yrittäjän uupumukselle? - Onko yrittäjillä jotakin hyvinvointia suojaavia tai tukevia tekijöitä? - Miten yrittäjä voi oppia pysähtymään riittävän ajoissa, ettei uuvuta itseään? - Miten yrittäjä voi pitää huolta omasta jaksamisestaan? Keskustelu äänitettiin tammikuun lopussa ennen koronaepidemian leviämistä Suomeen. Jakson lopussa on Kristianin kommentit yrittäjille poikkeustilanteesta selviämiseen. Linkit jaksoon: - Kristian Kurikan websivut: kristiankurikka.com - Kristian Kurikka LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/kristian-kurikka-159a502b/ - Kristian Kurikka - Esimieskoulutus työuupumuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=piLx5H1P9Z8 - Kristian Kurikka - Työuupumusopas johdolle: https://www.youtube.com/watch?v=GiRRzCCJMOY - Kristianin jaksossa mainitsema blogi-kirjoitus: https://www.sitra.fi/blogit/startup-yrittajan-arkeen-mahtuu-innostusta-ja-lannistusta/ Koronaepidemia ja yrittäjät - Suomen Yrittäjät: Kaikki koronasta yrittäjälle. https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle - Suomen Yrittäjät: Yrittäjät ovat pulassa – voit auttaa! https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajat-ovat-pulassa-voit-auttaa ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff.

Julkaistu 6.3.2020

Koronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon. Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa (äänitetty 4.3.2020) keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykososiaalisista kuormitustekijöistä Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana. Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille, joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaiset tekijät voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä koronavirukseen liittyen? - Miten stressiä ja ahdistusta voi lievittää? - Miten puhua koronaviruksesta lapsille? - Millaisia psykologisia reaktioita karanteeniin joutuminen voi aiheuttaa? - Millaisia stressitekijöitä karanteenissa olemiseen liittyy? - Millaisia kuormitustekijöitä liittyy karanteenin jälkeiseen aikaan? - Millaisia ja keihin kohdistuvia stigmoja koronavirus voi aiheuttaa? Jakson linkit: Ferdinand Garoff Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/ferdinandgaroff/ Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: https://thl.fi/fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/hyvinvointi/yhdenvertaisuus-ja-osallisuus/monikulttuurisuustiimi/ferdinand-garoff Viranomaistietoa koronaviruksesta Suomessa: - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotussivut koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19 - Tietoa koronaviruksesta -puhelinneuvonta: 0295 535 535 (Tiedote: https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tietoa_koronaviruksesta_puhelinneuvonta) HUOM: Puhelinneuvonnasta ei kuitenkaan saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Ota tällöin yhteyttä suoraan terveydenhuoltoon. - Työterveyslaitoksen toimintaohje yrityksille koronavirusepidemiaan varautumiselle: https://www.ttl.fi/tyoterveyslaitoksen-toimintaohje-yrityksille-koronavirusepidemiaan-varautumiseksi/  Tietolähteitä epidemioiden psykososiaalisten vaikutusten ja tuen näkökulmasta:  - Brooks, S. K., Webster, R. K., Smith, L. E., Woodland, L., Wessely, S., Greenberg, N., & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. The Lancet. DOI: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30460-8 - United Nations Inter-Agency Standing Committee (IASC) Reference group for Mental Health and Psychosocial Support (MHPSS) in Emergency Settings: Briefing Note about MHPSS aspects of COVID-19: https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/briefing-note-about (PDF 2.3.2020: https://interagencystandingcommittee.org/system/files/2020-03/MHPSS%20COVID19%20Briefing%20Note%202%20March%202020-English.pdf) - American Psychological Association podcast: Speaking of Psychology: Bonus Episode – Coronavirus Anxiety: https://www.apa.org/research/action/speaking-of-psychology/coronavirus-anxiety - USA:n kansallisen koulupsykologien yhdistyksen (NASP) ohje koronaviruksesta puhumiseen lapsille (englanniksi): https://www.nasponline.org/resources-and-publications/resources-and-podcasts/school-climate-safety-and-crisis/health-crisis-resources/talking-to-children-about-covid-19-(coronavirus)-a-parent-resource - Crockett, M., Kappes, A. & Nussberger, A-M. (2018). Pandemics and the psychology of uncertainty. World Economic Forum, weforum.org (27.8.2018): https://www.weforum.org/agenda/2018/08/the-psychology-of-pandemics/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: - Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykopodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

25. Itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell.

Julkaistu 24.2.2020

itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä. Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsemyötätunto tarkoittaa? - Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on? - Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää? - Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on? - Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on? Jakson linkit: - Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/ - Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/ - Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell - Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html - Ronnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan. Esimerkiksi kaikille avoin Itsemyötätunto ryhmävalmennus netissä verkkokurssi 22.4-26.5.2020 (ilmoittautumisen DL 10.4.): https://www.itsemyotatunto.com/verkkokurssi.html ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

24. Miksi vihaamme? Vieraana Rauno Juntumaa.

Julkaistu 10.2.2020

Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä, miksi vihaamme aiheesta tietokirjan (Kirjapaja 2018) kirjoittaneen Rauno Juntumaan kanssa. Hän on psykologi, filosofian tohtori ja psykoanalyytikko. Viha on automaattinen reagointitapa muun muassa silloin, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi tai uhatuksi. Viha voi nousta myös epäoikeudenmukaisuuden tai ylikuormituksen kokemuksesta. Viha voi olla oikeutettua, mutta usein se johtuu tiedon puutteesta, virheellisistä käsityksistä ja itsereflektoinnin puutteesta. Sen lisäksi, että vihan tunne kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä, se myös sumentaa kykyä tuntea myötätuntoa ja välittää toisista. Vihan hallitseminen voi olla työlästä, mutta mahdotonta se ei ole. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä viha ja vihan tunne ovat? - Mitä hyötyä vihasta voi olla? - Mitä haittaa vihasta voi olla? - Mikä aiheuttaa ihmisessä vihan kokemuksia? - Millä tavalla viha ja pahuus eroavat toisistaan? - Miten vihaa ilmennetään? - Miten viha näyttäytyy ryhmässä? - Miksi vihaamme tuntemattomia ihmisiä? - Miten vihasta voi päästää irti? Jakson linkit: Rauno Juntumaa Twitterissa: https://twitter.com/RJuntumaa Rauno Juntumaan kirja: Miksi vihaamme? (Kirjapaja, 2018): https://kirjapaja.fi/miksi-vihaamme-uutuuskirja-tarjoaa-ajankohtaisen-tutkimusmatkan-yksilon-ja-yhteison-mieleen/ Tukipalveluita vihan hallintaan ja jos koet väkivallan uhkaa tai olet joutunut väkivallan uhriksi: - Mielenterveystalon omahoito-ohjelma vihan hallintaan: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mielenterveys_puheeksi/Pages/vihan_hallinta.aspx - Ehkäisevää työtä naisten väkivalta työtä naisille: https://www.mariaakatemia.fi/ - Oletko huolissasi omasta aggressiivisuudesta tai väkivaltaisuudesta? Palvelu naisille: https://www.naisenvakivalta.fi/ - Rikosuhripäivystyksen tuki- ja neuvontapalvelu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja todistajille. Apua saa puhelimitse, verkossa ja kasvotusten: www.riku.fi - Auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille: https://www.nollalinja.fi/ - Nettiturvakoti.fi ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

23. Psykoterapian hyödyt ja vaikuttavuus. Vieraana Tuija Turunen.

Julkaistu 27.1.2020

Psykoterapia on hoitoa mielen ongelmiin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Psykoterapia on tutkitusti tehokas mielenterveyshäiriöiden hoitomuoto. Viime vuosina on saatu myös uutta lupaavaa tutkimustietoa lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta Tuija Turusen kanssa. Hän on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Terveystalon johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon psykologi- ja psykoterapiapalveluista. Psyykkiset ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Niiden vaikutukset ulottuvat usein myös lähipiiriin kuten perheeseen ja työyhteisöön. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden ongelmissa. Useimmin psykoterapiasta haetaan apua masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Psykoterapian avulla voi myös oppia ymmärtämään paremmin omaa itseään ja saada välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä psykoterapia on? - Kuka voi antaa psykoterapiaa? - Mitä eroa on terapeutilla, psykoterapeutti, psykologilla tai psykiatrilla? - Valvooko joku psykoterapian laatua? - Millaisissa tilanteissa psykoterapia on hyvä hoitomuoto? - Mitä hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta on? - Miten löytää se itselle sopiva psykoterapeutti? - Mitä lyhytpsykoterapia tarkoittaa? - Millaista lyhytpsykoterapian tutkimusta on tehty Suomessa? - Kuinka vaikuttavaa lyhytpsykoterapia on? - Hyödynnetäänkö lyhytpsykoterapiaa työterveyshuollossa? Jakson linkit: Tuija Turunen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/tuija-turunen-070a00101/ Apua psykoterapeutin löytämiseen: Mielenterveystalon Psykoterapiaan hakeutujan opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoterapiaan_hakeutujan_opas/Pages/default.aspx Kelan kuntoutuspsykoterapeutit: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia Löydä sinulle sopiva psykoterapeutti Minduu-palvelusta: https://minduu.fi Tietoa psykoterapiasta ja terveydenhuollon ammattilaisista Psykologiliitto: Tietoa psykoterapiasta: https://www.psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo/tietoa_psykoterapiasta Terveystalo: Tiedätkö kuka sinua hoitaa? Perehdy auttajasi koulutukseen. https://omaterveys.terveystalo.com/OmaTerveys/artikkelit-ja-blogit/Artikkelit/tiedatko-kuka-sinua-hoitaa-perehdy-auttajasi-koulutukseen/ Terveystalo: Johtava psykologi Tuija Turunen: kuka tahansa voi antaa tukea, mutta hoitoa vain koulutettu ammattilainen. https://www.terveystalo.com/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Johtava-psykologi-Tuija-Turunen-Kuka-tahansa-voi-antaa-tukea-mutta-hoitoa-vain-koulutettu-ammattilainen/ Terveystalo: Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri - kenen puoleen kääntyä. https://omaterveys.terveystalo.com/OmaTerveys/artikkelit-ja-blogit/Artikkelit/psykologi-psykoterapeutti-psykiatri--kenen-puoleen-kaantya/ Tutkimustietoa mielenterveydestä ja lyhytpsykoterapiasta: Kela: Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5011 Työterveyslaitos, Erkki Kailan tutkimusryhmän raportti: ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/134945 Aino Kohtalan väitöstutkimus (Jyväskylän yliopisto) lyhytterapeuttisista interventioista: ACTing for depressive symptoms : a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59408 MTV Uutiset (14.1.2020): SOK säästi puoli miljoonaa euroa tarjoamalla työntekijöille mahdollisuutta päästä terapiaan kahden viikon sisällä – EK:n asiantuntijalääkäri: Mallin pitäisi ehdottomasti levitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sok-saasti-puoli-miljoonaa-euroa-tarjoamalla-tyontekijoille-mahdollisuutta-paasta-terapiaan-kahden-viikon-sisalla-ek-n-asiantuntijalaakari-mallin-pitaisi-ehdottomasti-levita/7686812 Terveystalo: Työelämän asiantuntijat kertovat: näin puutumme mielen pahoinvointiin. https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Tyoelaman-asiantuntijat-kertovat/ Tietoa käypähoitosuosituksista: https://www.kaypahoito.fi/ ---- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: http://ninalyytinen.fi

22. Unettomuus. Vieraana Heli Järnefelt.

Julkaistu 20.1.2020

Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää. Erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Väestötutkimusten mukaan unettomuus on kuitenkin lisääntynyt. Tähän vaikuttavat mm. vireyttä ilta- ja yöaikaan lisäävät haasteet, kuten esim. erilaiset mediat, epäsäännöllinen työrytmi, vuorotyö ja heikentyneet elämäntavat. Keskustelemme jaksossa unettomuudesta psykologian tohtori, erikoispsykologi, psykoterapeutti Heli Järnefeltin kanssa. Heli työskentelee Helsingin yliopiston lehtorina ja on tätä ennen työskennellyt yli kymmenen vuotta Työterveyslaitoksella. Heli on tutkinut unettomuutta ja hänen väitöskirjansa käsitteli ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Kuulet muun muassa mitä unettomuus tarkoittaa, milloin univaikeudet ovat ns. normaaleja ja milloin kannattaa hakea apua. Kuulet myös mitkä tekijät laukaisevat unettomuutta tai altistavat sille. Heli kertoo myös unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta ja antaa itsehoitovinkkejä parempaan uneen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: -Miten unettomuus määritellään? -Millaiset tekijät altistavat unettomuudelle? -Millaiset tekijät laukaisevat unettomuutta? Entä mitkä tekijät ylläpitävät unettomuutta? -Missä vaiheessa unettomuus on ongelma? Milloin unettomuus tai univaikeudet ovat terveydelle haitallisia? -Millaisia vaikutuksia liian vähällä unella on suorituskykyyn? -Mikä on palautumisen kannalta riittävä unimäärä ja laatu? -Miten unettomuutta tutkitaan? Nykyään moni mittaa untaan erilaisin laittein. Kuinka hyviä laitteet ja niiden antama palaute ovat? -Miten unettomuutta hoidetaan? -Mitä ovat unettomuuden lääkkeettömät hoidot? -Mitä itsehoitovinkkejä unettomuuteen on? Jakson linkit: Heli Järnefelt LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/heli-j%C3%A4rnefelt-a67a0787/ Helin väitöskirja: Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen ryhmähoito työterveyshuollossa (PDF): https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134581/Ty%C3%B6terveyshuollossa%20toteutetun%20ryhm%C3%A4muotoisen%20kognitiivisen%20k%C3%A4ytt%C3%A4ytymisterapian%20tuloksellisuus%20pitk%C3%A4kestoisen%20unettomuuden%20hoidossa.pdf Unettomuuden Käypä hoito-suositus (Duodecim): https://www.kaypahoito.fi/hoi50067 Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/default.aspx ---- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: http://ninalyytinen.fi

21. Laiskottelu. Miksi joskus on hyvä olla tekemättä mitään? Vieraana Vesa Nevalainen.

Julkaistu 7.1.2020

Onko jatkuva suorittaminen työssä ja vapaa-ajalla järkevää? Olisiko meidän hyvä opetella laiskottelun ja joutilaana olon taitoa? Tähän on helppo vastata, että jokaisen kannattaisi välillä olla tekemättä mitään. Se on mukavaa ja samalla mieli ja keho palautuvat. Jatkuva suorittaminen ja riittämättömyyden tunne taas altistavat uupumukselle. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen siitä, miksi joutenolo ja laiskuus ovat hyviä taitoja psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalaisen kanssa. Vesa on kirjoittanut yhdessä PsT Satu Kasken kanssa kirjan “Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?” (Kirjapaja, julkaistaan 30.1.2020) Laiskuus on sitä, että osaa pitää taukoja ja ottaa aikaa palautumiselle. Laiskottelu on hyväksi mielelle, se irrottaa kiireestä ja lisää luovuutta. Kun ihminen palautuu hän saa myös enemmän asioita aikaan. Laiskottelu voi johtaa myös tehokkaampien ja parempien työtapojen kehittämiseen. Nevalainen kuitenkin muistuttaa, että liikaa ei kannata laiskistua, koska se tekee ihmisestä saamattoman. On tärkeä löytää sopiva tasapaino suorittamiselle ja palautumiselle. Vesa kertoo myös vinkkejä siihen, miten kannattaa opetella laiskuutta, kuinka oppia antamaan itselle lupa pysähtymiseen ja vaatimaan itseltään hiukan vähemmän. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitä laiskottelu tarkoittaa? - Miksi kannattaa olla tekemättä mitään? Mitä hyötyä siitä on? - Onko laiskottelu nyt jotenkin hyödyllisempää kuin joskus aiemmin? - Miten laiskotellaan hyvin? - Entä miksi kannattaa olla tekemättä mitään mutta vain välillä? Miksi ei kannata laiskotella koko ajan? - Miten laiskotellaan huonosti? - Mitä vinkkejä laiskotteluun antaisit kuulijoille? Jakson linkit: Satu Kasken ja Vesa Nevalaisen 30.1.2020 ilmestyvän kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? — Laiskottelun jalo taito voi jo ennakkotilata Kirjapajan sivuilta: https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/miksi-kannattaa-valilla-olla-tekematta-mitaan-/2652597 Vesa Nevalainen kirjoittaa säännöllisiä kolumneja Psykologi-lehden Puheenvuorot-palstalla: https://www.psykologilehti.fi/psykologi/puheenvuorot Vesa Nevalainen Twitterissa: https://twitter.com/vesaneval Vesa Nevalainen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/nevalainen-vesa-276a303/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: http://ninalyytinen.fi

20. Traumat ja traumatisoituminen. Vieraana Ferdinand Garoff.

Julkaistu 16.12.2019

Psyykkisen trauman aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Tällainen tapahtuma voi olla mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatapahtumia voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit, väkivallan kohteeksi joutuminen, vakava sairastuminen, onnettomuudet tai muu vakava psyykkisesti uhkaava tilanne. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen psyykkisistä traumoista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana. Tässä jaksossa kuulet muun muassa mitä traumatisoituminen tarkoittaa, mitä on postraumaattinen stressihäiriö (PTSD) ja kompleksisoitunut PTSD, millaiset tekijät altistavat traumatisoitumiselle, mitä ovat potentiaaliset traumatapahtumat, miten ihmiset kuvaavat traumaoireiden kanssa elämistä ja millaista apua ja tukea on tarjolla. Ferdinand antaa myös vinkkejä traumaoireiden kanssa kamppaileville. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia tapahtumat ovat potentiaalisesti traumatisoivia? - Traumatisoituvatko kaikki, jotka kohtaavat traumaattisia tapahtumia? - Mitä psyykkinen trauma ja posttraumaattinen stressihäiriö ovat? - Mikä voi altistaa traumatisoitumiselle? - Millaisia reaktioita ja oireita traumoihin liittyy? - Millaista traumojen ja niiden oireiden kanssa on elää? - Miten traumaoireita voi huomata itsesssä tai läheisessä? - Miten traumoista voi toipua? - Millaista tukea ja hoitoa on tarjolla? - Millaisista itsehoitokeinoista on apua? Jakson linkit: Ferdinand Garoff Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/ferdinandgaroff/ Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: https://thl.fi/fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/hyvinvointi/yhdenvertaisuus-ja-osallisuus/monikulttuurisuustiimi/ferdinand-garoff Alla eri palveluja, joista voit saada apua, jos olet kohdannut traumaattisen tapahtuman: - Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/ - Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/ - Suomen mielenterveysseuran kriisituki: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua - Lasten ja nuorten puhelin ja netti: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

19. Sukupuolien moninaisuus. Vieraana Laura Blomqvist.

Julkaistu 2.12.2019

Sukupuoli on moninainen ilmiö. Se ei ole jaettavissa vain kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, naiseen ja mieheen, vaan sitä kannattaa ajatella jatkumona näiden välillä. Jotkut puolestaan kokevat, että heillä ei ole sukupuolta lainkaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen sukupuolen moninaisuudesta Terapiatalo Quun perustajan, psykologi Laura Blomqvistin kanssa. THL:n kouluterveyskyselyn (YLE 30.11.2019) mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä. Nuoret kokevat myös enemmän kiusaamista kotona. Laura nostaa keskustelussamme esille, että on tärkeä lisätä tietoa sukupuolen moninaisuudesta terveydenhuollossa ja paikoissa, joissa tehdään töitä lasten ja nuorten kanssa. Laura antaa jaksossa myös tietoa ja vinkkejä sukupuoleen liittyvien kysymysten kanssa kamppaileville nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa? - Onko seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eri asioita? - Milloin ihmisen sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä? - Onko sukupuolivähemmistöillä enemmän mielenterveysongelmia? - Voiko sukupuoli-identiteettiin vaikuttaa kasvatuksella? - Mitä sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa? - Onko sukupuolen luokittelusta jotakin haittaa? Mitä haittaa siitä voi olla ja kenelle? - Minkälaisissa sukupuoleen liittyvissä asioissa ihmiset hakeutuvat psykologin vastaanotolle? Jakson linkit: Laura Blomqvist LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/laurablomqvist/ Lauran profiili Minduu-palvelussa: https://minduu.fi/fi/profiili/laura_blomqvist_2 Lauran perustaman seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kysymyksiin erikoistuneen Terapiatalo Quun sivut: https://www.terapiataloquu.fi/ Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivut (entinen Transtukipiste): https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/ HUS:lla on kehitteillä omahoito-ohjelma sukupuoli-identiteettiä pohtiville, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. "Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa", YLE 31.11.2019: https://yle.fi/uutiset/3-11089142 ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

18. Sujuvampaa aivotyötä. Vieraana Virpi Kalakoski.

Julkaistu 18.11.2019

Työ on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori. Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa? - Mitä aivotyö tarkoittaa? - Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan? - Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä? - Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa? - Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla? Jakson linkit: Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/henkilot/virpi-kalakoski/ Virpi Kalakoski LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/virpi-kalakoski-0751384/ Virpi Kalakoski Twitter: https://twitter.com/VirpiKalakoski Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi tietopankki: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/aivotyo-sujuvaksi/ Työterveyslaitoksen aivotyön sivut https://www.ttl.fi/aivotyo Virpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019. Seminaarin sivut: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6211 ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

17. Huijarisyndrooma. Vieraana Tiina Ekman.

Julkaistu 4.11.2019

Huijarisyndroomasta kärsivällä on vahva sisäinen käsitys omasta osaamattomuudesta vaikka muut olisivat asiasta eri mieltä ja hän oikeasti on osaava. Huijarisyndroomasta kärsivä ei siis huijaa muita. Hän kokee, että onnistuu jotenkin hämäämään muut ajattelemaan, että hän on osaava ja ammattitaitoinen, vaikka hän itse ajattelee ettei oikeasti osaa mitään. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme huijarisyndroomasta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Tiina Ekmanin kanssa. Tiina on kirjoittanut huijarisyndroomasta tietokirjan. Huijarisyndroomasta kärsivä ei usko itseensä, vaikka työtoverit ja työn tulokset puhuisivat toista. Hän tekee paljon töitä, saa aikaiseksi asioita ja saa palautetta, että on hyvä ja aikaansaava. Itse hän kuitenkin mitätöi omaa työtään ja luulee, etteivät toiset vain huomaa kuinka osaamaton hän on. Tällainen henkilö saattaa helposti ylisuorittaa, kokea epämääräistä ahdistusta ja uupua työssä. Pahimmillaan huijarisyndrooma voi johtaa vakaviin stressi- ja uupumusoireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Tiina kertoo vinkkejä mm. siihen kuinka tunnistaa huijarisyndrooma itsessä ja muissa. Hän antaa myös vinkkejä miten sen kanssa voi tulla toimeen ja millaista apua on tarjolla. Tiina kertoo myös rohkeasti omasta kamppailustaan huijarisyndrooman ja uupumuksen kanssa. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa? - Miten se syntyy? - Kuinka yleistä se on? - Miten voi tunnistaa huijarisyndrooman itsessään ja muissa? - Onko huijarisyndrooma mielenterveyshäiriö? - Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että itsestä muodostuu käsitys, että olen huijari? - Mitä seurauksia huijarisyndroomasta on? - Mitä vinkkejä ja apukeinoja huijarisyndroomasta kärsiville on? Jakson linkit: Tiina Ekmanin sivut: http://psykologit.fi/psykologi-tiina-ekman/ Tiina Ekman LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/psycoachtiinaekman/ Tiina Ekman, 2017: Huijarisyndrooma, Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä). Minerva-kustannus. http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1326 Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta.

Julkaistu 21.10.2019

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa. Hanna korostaa, että psykologinen turvallisuus vaatii rohkeutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti. Psykologisesti turvattoman yhteisön voi tunnistaa mm. siitä, että keskustelukulttuuri ei ole avointa. Tietoa ei jaeta, eikä osoiteta arvostusta toisia kohtaan. Toisten auttaminen on vähäistä. Työyhteisön psykologista turvallisuutta voi kehittää. Se vaatii tilaa ja aikaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa? - Mihin kaikkeen psykologinen turvallisuus vaikuttaa? - Miten psykologista turvallisuutta voi mitata? - Onko psykologisesti turvallinen työpaikka myös hyvä työpaikka? - Minkälaisissa töissä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää? - Miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa? - Miten työntekijä tai johtaja voi vaikuttaa psykologisen turvallisuuden syntymiseen? Jakson linkit: Hanna Poskiparta Novetoksen sivuilla: https://www.novetos.fi/asiantuntijat/hanna-poskiparta-2/ Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-poskiparta-aa643620/ Tietoa ja tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta: - Työkalupaketti psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen Hannan keskustelussa mainitsemilta Google re:Work -sivustolta, Tool: Foster psychological safety: https://rework.withgoogle.com/guides/understanding-team-effectiveness/steps/foster-psychological-safety/ - Blogi-postaus psykologisesta turvallisuudesta re:Work sivuilla: The five keys to a successful Google team: https://rework.withgoogle.com/blog/five-keys-to-a-successful-google-team/ - Kirjallisuuskatsaus-artikkeli psykologisesta turvallisuudesta johtavalta aiheen tutkijalta, Harvardin professori Amy Edmondsonilta (open access): Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavavior, 1(1), 23-43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305 Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

Julkaistu 7.10.2019

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa. Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät. Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä työuupumus on? - Millaisia oireita työuupumukseen liittyy? - Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle? - Millaisissa töissä voi uupua? - Kuka voi uupua? - Miten työuupumuksesta voi toipua? - Miten esimies voi tukea? - Millaista tukea ja apua on tarjolla? - Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä? Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittajana Susanna Paarlahti: Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu - fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan - emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä - kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä” Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan (1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista (2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin  (3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoitu Yleensä toipumisen vaiheissa olennaista on (1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia. (2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan. (3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona. (4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän. (5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.  Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä. Jakson linkit: - Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla [email protected]  - Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

14. Itsetunto ja sen vahvistaminen. Vieraana Katri Laine.

Julkaistu 30.9.2019

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa. Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä itsetunnolla tarkoitetaan? - Miten itsetunto kehittyy? - Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto? - Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy? - Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta? - Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa? - Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa? - Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla? Jakson linkit: Katri Laineen esittely psykoterapeuttina Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=41294&Name=Katri-Laine Katri Laine Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

13. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja.

Julkaistu 15.9.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua. Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: -Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi? -Miten esteitä on mahdollista ylittää? -Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa? -Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen? -Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu? -Miten motivaatio vaikuttaa? -Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi? Jakson linkit: Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika https://atena.fi/kirjat/elama/aikaansaamisen-taika-104 Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika -työkirja https://www.adlibris.com/fi/kirja/aikaansaamisen-taika--tyokirja-9789523005044 Satu Pihlaja Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/?originalSubdomain=fi Satu Pihlaja sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

12. Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Vieraana Niina Junttila.

Julkaistu 2.9.2019

Tämä on jälkimmäinen kahdesta jaksosta, jossa keskustelen kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, opetusneuvos Niina Junttilan kanssa yksinäisyydestä. Hän on tutkinut aihetta yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja. Vastaamme tässä jaksossa Niinan kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin yksinäisyydestä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä jaksoa lähettämällä kysymyksiä Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Pohdimme Niinan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä: -Onko yksinäisyydessä hyviä puolia? -Minkälaisia toimivia hoitokeinoja ja toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseen on? -Minkälaisia yhteyksiä itsetunnon ja yksinäisyyden välillä on? -Muuttaako yksinäisyys aivoja peruuttamattomasti? - Voiko verkko- tai pelimaailman sosiaaliset verkostot auttaa yksinäisyydessä? -Miten yksinäisiä voi saattaa yhteen? Jakson linkit: Niina Junttilan esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila. Niina Junttila Twitterissa: https://twitter.com/niina_junttila Niinan kirjoja yksinäisyydestä: - Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kavereita-nolla/9789513181659 - Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kaiken-keskella-yksin/9789513195106 Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: https://lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019) Helsinki Mission yksinäisyys-hanke Näkemys: https://www.helsinkimissio.fi/nakemys Video Still Face -kokeesta: https://www.youtube.com/watch?v=6czxW4R9w2g Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita: Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita: - PNDL-mittari (yksinäisyys, nuoret):Hoza, B., Bukowski, W. M., & Beery, S. (2000). Assessing peer network and dyadic loneliness. Journal of Clinical Child Psychology, 29(1), 119-128. - UCLA-mittari (yksinäisyys, aikuiset):Russell, D., Peplau, L. A., & Cutrona, C. E. (1980). The revised UCLA Loneliness Scale: concurrent and discriminant validity evidence. Journal of personality and social psychology, 39(3), 472. - Rosenberg itsetunto-mittari:  Robins, R. W., Hendin, H. M., & Trzesniewski, K. H. (2001). Measuring global self-esteem: Construct validation of a single-item measure and the Rosenberg Self-Esteem Scale. Personality and social psychology bulletin, 27(2), 151-161. Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

11. Yksinäisyys. Vieraana Niina Junttila.

Julkaistu 27.8.2019

Joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ikävä, negatiivinen tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyys on siis eri asia kuin halu olla yksin. Totaalinen yksinäisyys on pahaa oloa, jota moni sitä kokeva kuvaa jopa kammottavana tilana. Kokemuksena, että on näkymätön ja merkityksetön. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme yksinäisyydestä kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttilan kanssa. Hän on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja tietokirjoja. Keskustelemme Niinan kanssa siitä, mitä yksinäisyys on, miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Niina kertoo myös siitä miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja miten meistä jokainen voi olla vaikuttamassa siihen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä yksinäisyys on? - Onko kaikki yksinäisyys samanlaista? - Miten yksinäisyys näyttäytyy eri ikävaiheissa? - Voiko kokea olevansa yksin vaikka ympärillä on muita ihmisiä? - Miltä yksinäisyys tuntuu? - Kuinka yleistä yksinäisyys on? - Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on hyvinvointiin? - Miten yksinäisyys vaikuttaa ajatteluun? - Onko yksinäisyydestä mahdollisuus päästä irti? - Millaisia keinoja on ennaltaehkäistä yksinäisyyttä? - Miten podcastin kuuntelijat voisivat olla avuksi yksinäisille? Jakson linkit: Niina Junttilan esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila. Niina Junttila Twitterissa: https://twitter.com/niina_junttila Niinan kirjoja yksinäisyydestä: - Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kavereita-nolla/9789513181659 - Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kaiken-keskella-yksin/9789513195106 Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: https://lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019) Jaksossa sivuttuja tutkimuksia: - Junttila, N., & Vauras, M. (2009). Loneliness among school‐aged children and their parents. Scandinavian Journal of Psychology, 50(3), 211-219. https://doi.org/10.1111/j.1467-9450.2009.00715.x - Junttila, N. Topalli, P.Z., Kainulainen, S. and Saari, J. (2016). The Portrayal of Lonely Finnish People. In: Rokach, A. (Ed.). The correlates of loneliness. Bentham Science Publishers. 2016. https://www.eurekaselect.com/143609/chapter/the-portrayal-of-lonely-finnish-peopl Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

10. Tunteet työelämässä. Vieraana Jarkko Rantanen.

Julkaistu 11.8.2019

Tunteet kulkevat mukanasi ja vaikuttavat sinuun koko ajan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne vaikuttavat käyttäytymiseesi, ajatteluusi ja kykyysi tehdä päätöksiä. Tunnetietoisuutta voi harjoitella. Sen lähtökohtana on oppia tunnistamaan omia tunteita ja niiden vaikutusta omaan käyttämiseen. Tunteet myös leviävät ja jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaista tunneilmastoa luomme omalle työpaikallemme. Voit esimerkiksi miettiä sitä, miten tervehdit ihmisiä, kun tulet töihin? Millaisia tunteita silloin jaat muille? Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme tunteista työelämässä psykologi ja valmentaja Jarkko Rantasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja. Keskustelemme Jarkon kanssa siitä, mitä tunteet ovat, mikä tunteiden tehtävä on, miten omia tunteita voi johtaa ja mitä hyötyä tunteiden johtamisesta on. Jarkko kertoo myös työpaikan tunneilmastosta, eri tunteiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme ja siitä, miten tunteita kannattaa näyttää työpaikalla. Hän antaa myös käytännön vinkkejä yksilön ja organisaation tunnejohtamiseen ja hyvän vuorovaikutuskulttuurin luomiseen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä tunteet ovat? - Miten ihminen käyttäytyy tunteiden vallassa? - Voiko ihminen vaikuttaa omaan käyttäymiseen? - Onko sellaisia työpaikkoja, joissa ei ole tunteita? - Mitä meidän tulee ymmärtää tunteista työelämässä? - Mitä mahdollisuuksia tunteiden johtamisella on? - Mitä tunneilmasto tarkoittaa? - Miten tunteet voidaan valjastaa hyötykäyttöön työelämässä? Jakson linkit: Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jarkko-rantanen-89b2a510/ Jarkon yrityksen Emergyn kotivisut: https://www.emergywork.com/ Jarkon kirjoja tunteista: - Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. https://www.ps-kustannus.fi/Anuliisa-Lahtinen/Tunnetaidot-opetusty%C3%B6ss%C3%A4.html - Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. https://shop.almatalent.fi/vaikuta-tunteisiin - Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. https://shop.almatalent.fi/tunteella-voimaa-tekemiseen-e-kirja Tutkimushankkeita ja muuta lisätietoa tunteista työelämässä: - Tunto - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa, Jyväskylän yliopisto: https://tunto-jy.com/ - CoPassion, Helsingin yliopisto: http://copassion.fi/ - EQ-i 2.0 tunneälyn arviontimalli: http://www.workplacenordic.com/datafiles/userfiles/File/EQ-i_20_FactSheet_FIN_2018.pdf Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

9. Vihapuheen kohtaaminen ja siitä selviäminen. Vieraana Sami Koivisto

Julkaistu 31.7.2019

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Sami Koivisto kuvaa keskustelussamme rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja. Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla. Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Uhkailun kohteeksi joutuneet voivat pelätä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Tämä on normaali reaktio. Pelko on terve ja luonnollinen tunne, kun joutuu uhatuksi tai kokee olevansa vaarassa. Pelon tunnetta ei tarvitse hävetä tai piilottaa. Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä vihapuhe on? - Millaista vihapuhetta Sami Koivisto on kohdannut työssään? - Millaista on olla vihapuheen kohteena? - Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn? - Miten löytää motivaatio työhön, jossa joutuu kohtaamaan vihapuhetta? - Onko vihapuhe muuttanut toimittajan työtä? - Miten toimittajia koulutetaan kohtaamaan vihapuhetta? - Millaista apua on tarjolla, jos joutuu vihapuheen kohteeksi? - Mikä on auttanut Sami Koivistoa, kun hän on joutunut vihapuheen kohteeksi? Jakson linkit: Sami Koivisto Twitterissä: https://twitter.com/samipkoivisto Sami Koiviston artikkeli sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/30/nettivihaa-tyossaan-kohtaava-sami-koivisto-tapasi-miehen-joka-toivoi-hanen Sami Koivisto keskustelee sovittelusta Pointti-kaupunkifestivaaleilla perjantaina 2.8.2019 klo 15-16 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/10/pointti-kaupunkifestivaalilla-kolme-paivaa-tietoa-elamyksia-ja-osallistumista Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus: Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737 Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

8. Narsismi parisuhteessa. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm

Julkaistu 24.6.2019

Narsismi on persoonallisuuden piirre, jota on meillä kaikilla. Sairaalloisessa määrin narsismi ilmenee korostuneena itsekeskeisyytenä ja riippuvuutena myönteiseen minä-kuvaan, siihen että muut kokevat heidät hyvässä valossa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, millaista on olla parisuhteessa narsistin kanssa. Psykopodiaan asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (2018). Lähdemme Helinän kanssa liikkeelle parisuhteen ihastumisen ja rakastumisen vaiheista ja jatkamme siihen, miten narsismi ilmenee parisuhteen edetessä. Helinä kertoo myös vinkkejä siihen, miten selvitä erosta narsistista. Kuuntelemalla saat tietoa ja ymmärrystä narsismin ilmiöihin. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Miten narsismi ilmenee parisuhteessa? - Miksi narsistisiin ihmisiin rakastutaan? - Mikä on hyvä tapa erota narsistisesta henkilöstä? - Miten narsistinen henkilö reagoi jätetyksi tulemiseen? - Miten selvitä eron jälkeen? Mistä voi hakea apua? Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018): https://www.readme.fi/kirja/100-kysymysta-narsismista/ - Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta: https://psyjuridica.com/tutkimustoiminta-ja-julkaisut/ - Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit/ - Helinä oli Psykopodiaa-podcastin ensimmäisen jakson vieras. Jakson aihe on narsismi työelämässä. Löydät sen täältä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/2019/4/1/psykopodiaa-1-narsismi-tyoelamassa Psykopodiaa-linkit: Kuuntelee ja tilaa Psykopodiaa valitsemassasi palvelussa: Spotify: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/psykopodiaa-podcast/id1457501255 Google Podcasts sovellus: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly93d3cubmluYWx5eXRpbmVuLmZpL3BzeWtvcG9kaWFhP2Zvcm1hdD1yc3M Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast Kieku: https://www.kieku.com/channel/Psykopodiaa-podcast Tilaa Psykopodiaa Android puhelimellasi: https://www.subscribeonandroid.com/www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Psykopodiaa RSS syöte: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Näiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker palveluista hakusanalla Psykopodiaa. Tilaa Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi: https://subscribebyemail.com/www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

7. Työn merkityksellisyys. Vieraana Jaakko Sahimaa.

Julkaistu 10.6.2019

Koetko oman työsi merkitykselliseksi? Vastaus tähän kysymykseen on aikaisempaa tärkeämpi entistä useammalle meistä - ja sitä kautta myös organisaatioille. Muuttuvassa yhteiskunnassa työn merkityksellisyys tuo monelle myös merkitystä elämään. Vietämme töissä suuren osan ajastamme. On siis tärkeää, että voimme kokea itsemme arvostetuksi työssä, ja kokea, että työllämme on merkitystä myös itseämme laajemmassa, suuremmassa kuvassa. Organisaatiot, jotka voivat tarjota tätä työntekijöilleen, ovat houkuttelevampia työnantajina. Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen työn merkityksellisyydestä Terveystalon organisaatiopsykologin ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Sahimaan kanssa. Pohdimme Jaakon kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä? - Onko tässä eroa on yksilötasolla vs organisaatiotasolla? - Mitä organisaatio hyötyy siitä, että ihmiset kokevat työn merkitykselliseksi? - Onko työn merkitys yhteydessä työhyvinvointiin? - Mitä esimies tai johto voi tehdä lisätäkseen työn merkityksellisyyttä? - Mitä voi itse tehdä jos ei koe työtään merkityksellisenä? - Millä keinoilla henkilö voi itse vaikuttaa työnsä merkityksellisyyteen? Jakson linkit: Jaakko Sahimaan sivut: https://www.jaakkosahimaa.fi/ Meaningful Work Finland ryn sivut: https://meaningfulwork.fi/ Jaakko Sahimaa sosiaalisessa mediassa: LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jaakkosahimaa/ Twitter: https://www.twitter.com/jaakkosahimaa Instagram: https://www.instagram.com/jaakkosahimaa Facebook: https://www.facebook.com/organisaatiopsykologijaakkosahimaa Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

6. Loma ja palautuminen. Vieraana Mari Laari.

Julkaistu 28.5.2019

Palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. Työkuormituksesta palaudutaan työpäivänä pidettävien taukojen aikana, vapaa-ajalla arjessa ja loma-aikoina. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen lomalla palautumisesta Mari Laarin kanssa. Hän on työterveyspsykologi (PsM), työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. Mari työskentelee Helttissä työterveyspsykologina, coachina ja hyvinvointivalmentajana. Työstä palautuminen lomalla vaatii usein työstä irrottautumista, sopivasti fyysistä aktiivisuutta ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä. Mitä kuormittuneempi olet, sitä pidempi on usein palautumiseen vaadittava aika. Kuormituksen taso on hyvä huomioida lomajaksoja suunnitellessa. Vinkkejä lomalla palautumiseen 1. Kuuntele itseäsi ja tee sinulle mielekkäitä asioita 2. Jätä lomaan sopivasti väljyyttä ja opettele sanomaan Ei. 3. Lomalla on hyvä olla sopivassa suhteessa passiivisia ja aktiivisia palauttavia elementtejä. Koko lomaa ei kannata loikoilla riippumatossa tai sohvalla. 4. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Mieli vaeltaa helposti huolehtimaan tulevasta tai murehtimaan menneestä. 5. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. 6. Ota lomalta arkeen mukaan mielekkäitä ja palauttavia asioita. Toteuta niitä arkena ja viikonloppuisin. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Miten palautua lomalla? - Onko fyysisellä ja psyykkisellä palautumisella eroa? - Miten liikunta vaikuttaa palautumiseen? - Miten alkoholin käyttö vaikuttaa palautumiseen? - Mitä etuja on lyhyessä tai pitkässä lomassa? - Kannattaako sähköposti ja työpuhelin sulkea lomaksi? Mitä jos ei voi? - Miten työntekijät joilla ei ole vielä kertynyt lomaa? Miten he voivat palautua kesällä? - Voiko lomasta tulla stressiä? - Mikä on varmin tapa pilata palautuminen lomalla? - Miten valmistautua lomalta työhön paluuseen? - Voiko lomalta ottaa jotakin mukaan arkeen palautumista tukevia asioita? Jakson linkit: Mari Laari Linkedln:ssä: https://www.linkedin.com/in/mari-laari-52793267/ Mari Laari työskentelee Helttissä: https://heltti.fi/vaihda-tyoterveyshuolto/ Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

5. Työhyvinvoinnin johtaminen. Vieraana Kaisu Behm.

Julkaistu 13.5.2019

Työhyvinvointi on monesta tekijästä koostuva kokonaisuus. Sen peruselementtinä on turvallinen ja terveellinen hyvin johdetussa organisaatiossa tehty tuottava työ, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta Kaisu Behmin kanssa. Hän on psykologi (PsM) ja organisaatiokonsultti. Kaisu on Terveystalon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan johtava työterveyspsykologi ja Espoon alueen vastaava työterveyspsykologi. Työhyvinvointia voi tarkastella yksittäisen työntekijän, työyhteisön sekä koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi ei synny itsestään. Sen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet: niin johto, esimiehet, kuin yksittäiset työntekijätkin. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla on ja kuinka siellä voidaan. Tässä jaksossa pohdimme Kaisun kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Mistä työhyvinvointi syntyy? Miksi työhyvinvointia pitää johtaa? Kuka on vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta? Millainen johtaminen edistää työhyvinvointia? Miten työhyvinvointia voi itse johtaa Miltä työhyvinvointi näyttää tällä hetkellä Suomessa? Onko työhyvinvointi yhteydessä organisaation kilpailukykyyn? Mikä on työpahoinvoinnin hinta ja vaikutus organisaatioon? Mitä vinkkejä Kaisulla on tarjota johdolle ja esimiehille työhyvinvoinnin johtamiseen? Tai työntekijöille itselleen työhyvinvoinnin johtamiseen? Tervetuloa kuulolle! t: Nina Lyytinen Jakson linkit: Kaisu Behmin esittely Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=33752&Name=Kaisu-Behm Kaisu Behm LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/kaisu-behm-7ba15693/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

4. Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja

Julkaistu 28.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle pienistä valinnoista, joita teemme sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Työelämässä tapahtuu nopeita ja jatkuvia muutoksia. Tämä edellyttää kehittymistä, uuden oppimista, sekä muutoksiin sopeutumista. Tietotulva on jatkuvaa. Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Monia töitä voi tehdä vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämässä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta, joka puolestaan edellyttää hyvää itsetuntemusta. Palautuminen kuormituksesta on edellytys hyvinvoinnille. Kaikki tämä vaatii meiltä hyviä itsensä johtamisen taitoja. Keskustelemme Satun kanssa siitä, mitä itsensä johtaminen on, miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siitä, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa omia henkisiä voimavarojasi. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa? - Mitkä ovat itsensä johtamisen peruselementit? - Onko itsensä johtamiselle esteitä? - Miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi? - Voiko kuka tahansa johtaa itseään? - Millaisissa asioissa itsensä johtamisen taidoista on hyötyä? Jakson linkit: - Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika - Satu Pihlajan kirjat Aikaansaaminen taika ja Aikaansaamisen taika - työkirja: https://atena.fi/aikaansaamisentaika - Satu Pihlaja LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/ - Satu Pihlaja Facebookissa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ - Satu Pihlaja Instagramissa: https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa ja verkossa: - Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi - Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi - Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

3. Miesten masennus. Vieraana Teemu Ollikainen.

Julkaistu 15.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen miesten masennuksesta Teemu Ollikaisen kanssa. Hän on psykologi (PsL), työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hän on tällä hetkellä kirjoittamassa kirjaa miesten masennuksesta. Miehet sairastuvat masennukseen naisia harvemmin. Miesten kohdalla masennukseen liittyvät piirteet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta johtuen miesten erilaisista tavoista ilmaista itseään. Tässä jaksossa pureudumme syihin miesten masennuksen taustalla. Mitkä tekijät aiheuttavat masennusta, miten sen voi tunnistaa ja miten masennusta hoidetaan. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä masennus on? - Millaisia ovat tyypilliset miesten masennukseen viittaavat oireet? Miten ne eroavat naisten masennuksesta? - Kuinka yleistä miesten masennus on? - Mitkä ovat yleisempiä tekijöitä miesten masennuksen taustalla? - Miten masennusta hoidetaan? - Miten voin auttaa läheistäni, joka on masentunut? - Onko miehille suunnattuja palveluita? - Mistä voin itse hakea apua, jos epäilen olevani masentunut? Jakson linkit: - Ollikaisen tulevan miesten masennusta käsittelevän kirjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/painuhelvettiin/ - Teemu Ollikaisen esittely työterveyspsykologina: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=32556&Name=Teemu-Ollikainen - Esittely psykoterapeuttina: https://minduu.fi/fi/profiili/teemu_ollikainen - Teemu Ollikainen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/teemu-ollikainen-311b691/ Jaksossa mainittuja palveluja, joista löytyy apua masennukseen: - Miessakit ry - miehiä tukevaa hyvinvointityötä: https://www.miessakit.fi/ - Mielenterveystalo - tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista ja omahoito-ohjelmista: https://www.mielenterveystalo.fi/ - Mielenterveystalon omahoito-ohjelma masennukseen: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/masennuksen_omahoito/Pages/default.aspx Psykopodiaa-linkit: Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa: - Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Podcastin websivut: http://www.psykopodiaa.fi

2. Epäonnistumiset ja pettymykset. Vieraana Hanna-Maria Seppälä

Julkaistu 7.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen pettymyksistä ja epäonnistumista kansainvälisen kilpauransa vuonna 2016 päättäneen huippu-urheilijan ja hyvinvointiyrittäjä Hanna-Maria Seppälän kanssa. Hanna-Maria Seppälä on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on voittanut uinnin maailman mestaruuden. Hänellä on pitkä ja vaikuttava urheilu-ura takana. Ihmiset pettyvät, kun he eivät saavuta sitä, mitä haluaisivat ja mihin pyrkivät. Pettymysten käsittely voi olla kovaa ja rankkaa henkistä työtä. Epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat urheilijan elämään. Niiltä ei voi välttyä. Urheilija joutuu kohtaamaan ja hallitsemaan epäonnistumisen aiheuttamia tunteita. Epäonnistumisen tunteet voivat tulla muille tuotetusta pettymyksestä ja myös itselle aiheutuneesta pettymyksestä tai epäonnistumisesta. Tässä Psykopodiaa-jaksossa Hanna-Maria Seppälä kertoo hänen uransa pahimman pettymyksen. Hän nostaa esille miten hän on selvinnyt ja mitä hän on oppinut pettymyksistä ja epäonnistumisista sekä itsestään. Hanna-Maria kertoo myös urheilupsykologin roolista hänen urheilu-uran aikana, sekä siitä miten hän on hyödyntänyt psykologin apua. Tässä jaksossa saamme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on ollut pahin pettymys, jonka Hanna-Maria on kohdannut urheilu-uran aikana? - Mitä hän on oppinut omista epäonnistumista ja pettymyksistä? - Mikä on auttanut häntä selviytymään pettymyksistä? - Millaisissa tilanteissa ja millaisiin asioihin hän on hyödyntänyt urheilupsykologia? - Suositteleeko hän urheilupsykologin apua muille? - Miten hän kannustaa nuoria urheilijoita epäonnistumisten ja pettymysten kohtaamisessa? - Miten hän on hyödyntänyt urheilu-uran aikana kohdattuja epäonnistumisten ja pettymysten kokemuksia opinnoissa ja työelämässä? Jakson linkit: Hanna-Maria Seppälä LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-maria-sepp%C3%A4l%C3%A4-643a0b135/ Hanna-Maria Seppälä Instagramissa: https://www.instagram.com/hmseppala Psykopodiaa-linkit: Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa: - Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Podcastin websivut: http://www.psykopodiaa.fi

1. Narsismi työelämässä. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm

Julkaistu 1.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelen narsismista työelämässä Helinä Häkkänen-Nyholmin kanssa. Hän on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018). Pohdimme hänen kanssaan millainen on narsistinen johtaja ja esimies, onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtamiseen, millaisiin tehtäviin narsistiset henkilöt hakeutuvat ja miten selvitä, jos on joutunut narsistin uhriksi. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mistä narsismista on kyse? - Terve versus sairaalloinen narsismi? - Millainen on narsistinen henkilö johtajana? - Onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtajuuteen? - Pärjäävätkö narsistiset henkilöt paremmin erilaisissa tehtävissä? - Millainen narsistinen henkilö on esimiehenä? - Miten narsistinen henkilö vaikuttaa muihin ihmisiin työyhteisössä? - Millainen organisaatiokulttuuri tukee narsismia? - Miten pitää itsestä huolta? Mikä auttaa, mistä apua ja millaista apua on tarjolla. Tervetuloa kuuntelemaan Psykopodiaa! - Nina Lyytinen Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018): https://www.readme.fi/kirja/100-kysymysta-narsismista/ - Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta: https://psyjuridica.com/tutkimustoiminta-ja-julkaisut/ - Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit/ Psykopodiaa-linkit: - Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - Kuuntele ja tilaa Psykopodaa RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss - Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa - Podcastin websivut: psykopodiaa.fi

Tervetuloa kuuntelemaan Psykopodiaa!

Julkaistu 17.3.2019

Psykopodiaa on uusi, psykologian aihealueita ja ilmiöitä käsittelevä podcastini. Tämä podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, keinoista vaikuttaa omaan hyvinvointiisi, hyvästä johtamisesta ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä. Podcastin löydät verkosta osoitteesta http://psykopodiaa.fi

Takaisin podcastien listaan