Suomalaiset podcastit

Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.


Psykopodiaa-podcast

Psykopodiaa on psykologian aiheita ja ilmiöitä käsittelevä podcast, jonka emäntä on psykologi Nina Lyytinen. Joka jaksossa Ninan kanssa keskustelemassa on asiantuntijavieras. Podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, hyvästä johtamisesta, omista vaikuttamisen keinoista hyvinvointisi edistämiseen - ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä.

Tilaa podcast: RSS-syöte, iTunes tai Windows Phone. (ohjeet)

Jaksot

Yhteensä 19 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 17.3.2019.

Psykopodiaa 18 - Sujuvampaa aivotyötä. Vieraana Virpi Kalakoski.

Julkaistu 18.11.2019

Työ on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori. Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa? - Mitä aivotyö tarkoittaa? - Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan? - Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä? - Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa? - Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla? Jakson linkit: Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/henkilot/virpi-kalakoski/ Virpi Kalakoski LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/virpi-kalakoski-0751384/ Virpi Kalakoski Twitter: https://twitter.com/VirpiKalakoski Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi tietopankki: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/aivotyo-sujuvaksi/ Työterveyslaitoksen aivotyön sivut https://www.ttl.fi/aivotyo Virpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019. Seminaarin sivut: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6211 ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 17 - Huijarisyndrooma. Vieraana Tiina Ekman.

Julkaistu 4.11.2019

Huijarisyndroomasta kärsivällä on vahva sisäinen käsitys omasta osaamattomuudesta vaikka muut olisivat asiasta eri mieltä ja hän oikeasti on osaava. Huijarisyndroomasta kärsivä ei siis huijaa muita. Hän kokee, että onnistuu jotenkin hämäämään muut ajattelemaan, että hän on osaava ja ammattitaitoinen, vaikka hän itse ajattelee ettei oikeasti osaa mitään. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme huijarisyndroomasta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Tiina Ekmanin kanssa. Tiina on kirjoittanut huijarisyndroomasta tietokirjan. Huijarisyndroomasta kärsivä ei usko itseensä, vaikka työtoverit ja työn tulokset puhuisivat toista. Hän tekee paljon töitä, saa aikaiseksi asioita ja saa palautetta, että on hyvä ja aikaansaava. Itse hän kuitenkin mitätöi omaa työtään ja luulee, etteivät toiset vain huomaa kuinka osaamaton hän on. Tällainen henkilö saattaa helposti ylisuorittaa, kokea epämääräistä ahdistusta ja uupua työssä. Pahimmillaan huijarisyndrooma voi johtaa vakaviin stressi- ja uupumusoireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Tiina kertoo vinkkejä mm. siihen kuinka tunnistaa huijarisyndrooma itsessä ja muissa. Hän antaa myös vinkkejä miten sen kanssa voi tulla toimeen ja millaista apua on tarjolla. Tiina kertoo myös rohkeasti omasta kamppailustaan huijarisyndrooman ja uupumuksen kanssa. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa? - Miten se syntyy? - Kuinka yleistä se on? - Miten voi tunnistaa huijarisyndrooman itsessään ja muissa? - Onko huijarisyndrooma mielenterveyshäiriö? - Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että itsestä muodostuu käsitys, että olen huijari? - Mitä seurauksia huijarisyndroomasta on? - Mitä vinkkejä ja apukeinoja huijarisyndroomasta kärsiville on? Jakson linkit: Tiina Ekmanin sivut: http://psykologit.fi/psykologi-tiina-ekman/ Tiina Ekman LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/psycoachtiinaekman/ Tiina Ekman, 2017: Huijarisyndrooma, Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä). Minerva-kustannus. http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1326 Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 16 - Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta.

Julkaistu 21.10.2019

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa. Hanna korostaa, että psykologinen turvallisuus vaatii rohkeutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti. Psykologisesti turvattoman yhteisön voi tunnistaa mm. siitä, että keskustelukulttuuri ei ole avointa. Tietoa ei jaeta, eikä osoiteta arvostusta toisia kohtaan. Toisten auttaminen on vähäistä. Työyhteisön psykologista turvallisuutta voi kehittää. Se vaatii tilaa ja aikaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa? - Mihin kaikkeen psykologinen turvallisuus vaikuttaa? - Miten psykologista turvallisuutta voi mitata? - Onko psykologisesti turvallinen työpaikka myös hyvä työpaikka? - Minkälaisissa töissä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää? - Miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa? - Miten työntekijä tai johtaja voi vaikuttaa psykologisen turvallisuuden syntymiseen? Jakson linkit: Hanna Poskiparta Novetoksen sivuilla: https://www.novetos.fi/asiantuntijat/hanna-poskiparta-2/ Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-poskiparta-aa643620/ Tietoa ja tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta: - Työkalupaketti psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen Hannan keskustelussa mainitsemilta Google re:Work -sivustolta, Tool: Foster psychological safety: https://rework.withgoogle.com/guides/understanding-team-effectiveness/steps/foster-psychological-safety/ - Blogi-postaus psykologisesta turvallisuudesta re:Work sivuilla: The five keys to a successful Google team: https://rework.withgoogle.com/blog/five-keys-to-a-successful-google-team/ - Kirjallisuuskatsaus-artikkeli psykologisesta turvallisuudesta johtavalta aiheen tutkijalta, Harvardin professori Amy Edmondsonilta (open access): Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavavior, 1(1), 23-43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305 Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 15 - Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

Julkaistu 7.10.2019

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa. Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät. Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä työuupumus on? - Millaisia oireita työuupumukseen liittyy? - Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle? - Millaisissa töissä voi uupua? - Kuka voi uupua? - Miten työuupumuksesta voi toipua? - Miten esimies voi tukea? - Millaista tukea ja apua on tarjolla? - Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä? Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittajana Susanna Paarlahti: Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu - fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan - emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä - kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä” Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan (1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista (2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin  (3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoitu Yleensä toipumisen vaiheissa olennaista on (1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia. (2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan. (3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona. (4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän. (5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.  Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä. Jakson linkit: - Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla susanna.paarlahti@pihlajalinna.fi.  - Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 14 - Itsetunto ja sen vahvistaminen. Vieraana Katri Laine.

Julkaistu 30.9.2019

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa. Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä itsetunnolla tarkoitetaan? - Miten itsetunto kehittyy? - Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto? - Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy? - Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta? - Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa? - Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa? - Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla? Jakson linkit: Katri Laineen esittely psykoterapeuttina Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=41294&Name=Katri-Laine Katri Laine Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/katri-laine-2980202/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 13 - Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja.

Julkaistu 15.9.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua. Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: -Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi? -Miten esteitä on mahdollista ylittää? -Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa? -Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen? -Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu? -Miten motivaatio vaikuttaa? -Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi? Jakson linkit: Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika https://atena.fi/kirjat/elama/aikaansaamisen-taika-104 Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika -työkirja https://www.adlibris.com/fi/kirja/aikaansaamisen-taika--tyokirja-9789523005044 Satu Pihlaja Linkedinissä: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/?originalSubdomain=fi Satu Pihlaja sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 12 - Yksinäisyys 2: kuuntelijakysymykset. Vieraana Niina Junttila.

Julkaistu 2.9.2019

Tämä on jälkimmäinen kahdesta jaksosta, jossa keskustelen kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, opetusneuvos Niina Junttilan kanssa yksinäisyydestä. Hän on tutkinut aihetta yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja. Vastaamme tässä jaksossa Niinan kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin yksinäisyydestä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä jaksoa lähettämällä kysymyksiä Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Pohdimme Niinan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä: -Onko yksinäisyydessä hyviä puolia? -Minkälaisia toimivia hoitokeinoja ja toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseen on? -Minkälaisia yhteyksiä itsetunnon ja yksinäisyyden välillä on? -Muuttaako yksinäisyys aivoja peruuttamattomasti? - Voiko verkko- tai pelimaailman sosiaaliset verkostot auttaa yksinäisyydessä? -Miten yksinäisiä voi saattaa yhteen? Jakson linkit: Niina Junttilan esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila. Niina Junttila Twitterissa: https://twitter.com/niina_junttila Niinan kirjoja yksinäisyydestä: - Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kavereita-nolla/9789513181659 - Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kaiken-keskella-yksin/9789513195106 Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: https://lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019) Helsinki Mission yksinäisyys-hanke Näkemys: https://www.helsinkimissio.fi/nakemys Video Still Face -kokeesta: https://www.youtube.com/watch?v=6czxW4R9w2g Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita: Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita: - PNDL-mittari (yksinäisyys, nuoret):Hoza, B., Bukowski, W. M., & Beery, S. (2000). Assessing peer network and dyadic loneliness. Journal of Clinical Child Psychology, 29(1), 119-128. - UCLA-mittari (yksinäisyys, aikuiset):Russell, D., Peplau, L. A., & Cutrona, C. E. (1980). The revised UCLA Loneliness Scale: concurrent and discriminant validity evidence. Journal of personality and social psychology, 39(3), 472. - Rosenberg itsetunto-mittari:  Robins, R. W., Hendin, H. M., & Trzesniewski, K. H. (2001). Measuring global self-esteem: Construct validation of a single-item measure and the Rosenberg Self-Esteem Scale. Personality and social psychology bulletin, 27(2), 151-161. Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 11 - Yksinäisyys 1. Vieraana Niina Junttila.

Julkaistu 27.8.2019

Joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ikävä, negatiivinen tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyys on siis eri asia kuin halu olla yksin. Totaalinen yksinäisyys on pahaa oloa, jota moni sitä kokeva kuvaa jopa kammottavana tilana. Kokemuksena, että on näkymätön ja merkityksetön. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme yksinäisyydestä kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttilan kanssa. Hän on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja tietokirjoja. Keskustelemme Niinan kanssa siitä, mitä yksinäisyys on, miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Niina kertoo myös siitä miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja miten meistä jokainen voi olla vaikuttamassa siihen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä yksinäisyys on? - Onko kaikki yksinäisyys samanlaista? - Miten yksinäisyys näyttäytyy eri ikävaiheissa? - Voiko kokea olevansa yksin vaikka ympärillä on muita ihmisiä? - Miltä yksinäisyys tuntuu? - Kuinka yleistä yksinäisyys on? - Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on hyvinvointiin? - Miten yksinäisyys vaikuttaa ajatteluun? - Onko yksinäisyydestä mahdollisuus päästä irti? - Millaisia keinoja on ennaltaehkäistä yksinäisyyttä? - Miten podcastin kuuntelijat voisivat olla avuksi yksinäisille? Jakson linkit: Niina Junttilan esittely Turun yliopiston sivuilla: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila. Niina Junttila Twitterissa: https://twitter.com/niina_junttila Niinan kirjoja yksinäisyydestä: - Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kavereita-nolla/9789513181659 - Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019. https://www.tammi.fi/kirja/niina-junttila/kaiken-keskella-yksin/9789513195106 Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: https://lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019) Jaksossa sivuttuja tutkimuksia: - Junttila, N., & Vauras, M. (2009). Loneliness among school‐aged children and their parents. Scandinavian Journal of Psychology, 50(3), 211-219. https://doi.org/10.1111/j.1467-9450.2009.00715.x - Junttila, N. Topalli, P.Z., Kainulainen, S. and Saari, J. (2016). The Portrayal of Lonely Finnish People. In: Rokach, A. (Ed.). The correlates of loneliness. Bentham Science Publishers. 2016. https://www.eurekaselect.com/143609/chapter/the-portrayal-of-lonely-finnish-peopl Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 10 - Tunteet työelämässä. Vieraana Jarkko Rantanen.

Julkaistu 11.8.2019

Tunteet kulkevat mukanasi ja vaikuttavat sinuun koko ajan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne vaikuttavat käyttäytymiseesi, ajatteluusi ja kykyysi tehdä päätöksiä. Tunnetietoisuutta voi harjoitella. Sen lähtökohtana on oppia tunnistamaan omia tunteita ja niiden vaikutusta omaan käyttämiseen. Tunteet myös leviävät ja jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaista tunneilmastoa luomme omalle työpaikallemme. Voit esimerkiksi miettiä sitä, miten tervehdit ihmisiä, kun tulet töihin? Millaisia tunteita silloin jaat muille? Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme tunteista työelämässä psykologi ja valmentaja Jarkko Rantasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja. Keskustelemme Jarkon kanssa siitä, mitä tunteet ovat, mikä tunteiden tehtävä on, miten omia tunteita voi johtaa ja mitä hyötyä tunteiden johtamisesta on. Jarkko kertoo myös työpaikan tunneilmastosta, eri tunteiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme ja siitä, miten tunteita kannattaa näyttää työpaikalla. Hän antaa myös käytännön vinkkejä yksilön ja organisaation tunnejohtamiseen ja hyvän vuorovaikutuskulttuurin luomiseen. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä tunteet ovat? - Miten ihminen käyttäytyy tunteiden vallassa? - Voiko ihminen vaikuttaa omaan käyttäymiseen? - Onko sellaisia työpaikkoja, joissa ei ole tunteita? - Mitä meidän tulee ymmärtää tunteista työelämässä? - Mitä mahdollisuuksia tunteiden johtamisella on? - Mitä tunneilmasto tarkoittaa? - Miten tunteet voidaan valjastaa hyötykäyttöön työelämässä? Jakson linkit: Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/jarkko-rantanen-89b2a510/ Jarkon yrityksen Emergyn kotivisut: https://www.emergywork.com/ Jarkon kirjoja tunteista: - Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. https://www.ps-kustannus.fi/Anuliisa-Lahtinen/Tunnetaidot-opetusty%C3%B6ss%C3%A4.html - Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. https://shop.almatalent.fi/vaikuta-tunteisiin - Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. https://shop.almatalent.fi/tunteella-voimaa-tekemiseen-e-kirja Tutkimushankkeita ja muuta lisätietoa tunteista työelämässä: - Tunto - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa, Jyväskylän yliopisto: https://tunto-jy.com/ - CoPassion, Helsingin yliopisto: http://copassion.fi/ - EQ-i 2.0 tunneälyn arviontimalli: http://www.workplacenordic.com/datafiles/userfiles/File/EQ-i_20_FactSheet_FIN_2018.pdf Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 9 - Vihapuheen kohtaaminen ja siitä selviäminen. Vieraana Sami Koivisto

Julkaistu 31.7.2019

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Sami Koivisto kuvaa keskustelussamme rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja. Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla. Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Uhkailun kohteeksi joutuneet voivat pelätä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Tämä on normaali reaktio. Pelko on terve ja luonnollinen tunne, kun joutuu uhatuksi tai kokee olevansa vaarassa. Pelon tunnetta ei tarvitse hävetä tai piilottaa. Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä vihapuhe on? - Millaista vihapuhetta Sami Koivisto on kohdannut työssään? - Millaista on olla vihapuheen kohteena? - Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn? - Miten löytää motivaatio työhön, jossa joutuu kohtaamaan vihapuhetta? - Onko vihapuhe muuttanut toimittajan työtä? - Miten toimittajia koulutetaan kohtaamaan vihapuhetta? - Millaista apua on tarjolla, jos joutuu vihapuheen kohteeksi? - Mikä on auttanut Sami Koivistoa, kun hän on joutunut vihapuheen kohteeksi? Jakson linkit: Sami Koivisto Twitterissä: https://twitter.com/samipkoivisto Sami Koiviston artikkeli sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/30/nettivihaa-tyossaan-kohtaava-sami-koivisto-tapasi-miehen-joka-toivoi-hanen Sami Koivisto keskustelee sovittelusta Pointti-kaupunkifestivaaleilla perjantaina 2.8.2019 klo 15-16 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/10/pointti-kaupunkifestivaalilla-kolme-paivaa-tietoa-elamyksia-ja-osallistumista Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus: Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737 Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Psykopodiaa 8 - Narsismi parisuhteessa. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm

Julkaistu 24.6.2019

Narsismi on persoonallisuuden piirre, jota on meillä kaikilla. Sairaalloisessa määrin narsismi ilmenee korostuneena itsekeskeisyytenä ja riippuvuutena myönteiseen minä-kuvaan, siihen että muut kokevat heidät hyvässä valossa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, millaista on olla parisuhteessa narsistin kanssa. Psykopodiaan asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (2018). Lähdemme Helinän kanssa liikkeelle parisuhteen ihastumisen ja rakastumisen vaiheista ja jatkamme siihen, miten narsismi ilmenee parisuhteen edetessä. Helinä kertoo myös vinkkejä siihen, miten selvitä erosta narsistista. Kuuntelemalla saat tietoa ja ymmärrystä narsismin ilmiöihin. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Miten narsismi ilmenee parisuhteessa? - Miksi narsistisiin ihmisiin rakastutaan? - Mikä on hyvä tapa erota narsistisesta henkilöstä? - Miten narsistinen henkilö reagoi jätetyksi tulemiseen? - Miten selvitä eron jälkeen? Mistä voi hakea apua? Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018): https://www.readme.fi/kirja/100-kysymysta-narsismista/ - Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta: https://psyjuridica.com/tutkimustoiminta-ja-julkaisut/ - Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit/ - Helinä oli Psykopodiaa-podcastin ensimmäisen jakson vieras. Jakson aihe on narsismi työelämässä. Löydät sen täältä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/2019/4/1/psykopodiaa-1-narsismi-tyoelamassa Psykopodiaa-linkit: Kuuntelee ja tilaa Psykopodiaa valitsemassasi palvelussa: Spotify: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/psykopodiaa-podcast/id1457501255 Google Podcasts sovellus: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly93d3cubmluYWx5eXRpbmVuLmZpL3BzeWtvcG9kaWFhP2Zvcm1hdD1yc3M Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast Kieku: https://www.kieku.com/channel/Psykopodiaa-podcast Tilaa Psykopodiaa Android puhelimellasi: https://www.subscribeonandroid.com/www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Psykopodiaa RSS syöte: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Näiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker palveluista hakusanalla Psykopodiaa. Tilaa Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi: https://subscribebyemail.com/www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Psykopodiaa 7 - Työn merkityksellisyys. Vieraana Jaakko Sahimaa.

Julkaistu 10.6.2019

Koetko oman työsi merkitykselliseksi? Vastaus tähän kysymykseen on aikaisempaa tärkeämpi entistä useammalle meistä - ja sitä kautta myös organisaatioille. Muuttuvassa yhteiskunnassa työn merkityksellisyys tuo monelle myös merkitystä elämään. Vietämme töissä suuren osan ajastamme. On siis tärkeää, että voimme kokea itsemme arvostetuksi työssä, ja kokea, että työllämme on merkitystä myös itseämme laajemmassa, suuremmassa kuvassa. Organisaatiot, jotka voivat tarjota tätä työntekijöilleen, ovat houkuttelevampia työnantajina. Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen työn merkityksellisyydestä Terveystalon organisaatiopsykologin ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Sahimaan kanssa. Pohdimme Jaakon kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä? - Onko tässä eroa on yksilötasolla vs organisaatiotasolla? - Mitä organisaatio hyötyy siitä, että ihmiset kokevat työn merkitykselliseksi? - Onko työn merkitys yhteydessä työhyvinvointiin? - Mitä esimies tai johto voi tehdä lisätäkseen työn merkityksellisyyttä? - Mitä voi itse tehdä jos ei koe työtään merkityksellisenä? - Millä keinoilla henkilö voi itse vaikuttaa työnsä merkityksellisyyteen? Jakson linkit: Jaakko Sahimaan sivut: https://www.jaakkosahimaa.fi/ Meaningful Work Finland ryn sivut: https://meaningfulwork.fi/ Jaakko Sahimaa sosiaalisessa mediassa: LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jaakkosahimaa/ Twitter: https://www.twitter.com/jaakkosahimaa Instagram: https://www.instagram.com/jaakkosahimaa Facebook: https://www.facebook.com/organisaatiopsykologijaakkosahimaa Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 6 - Loma ja palautuminen. Vieraana Mari Laari.

Julkaistu 28.5.2019

Palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. Työkuormituksesta palaudutaan työpäivänä pidettävien taukojen aikana, vapaa-ajalla arjessa ja loma-aikoina. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen lomalla palautumisesta Mari Laarin kanssa. Hän on työterveyspsykologi (PsM), työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. Mari työskentelee Helttissä työterveyspsykologina, coachina ja hyvinvointivalmentajana. Työstä palautuminen lomalla vaatii usein työstä irrottautumista, sopivasti fyysistä aktiivisuutta ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä. Mitä kuormittuneempi olet, sitä pidempi on usein palautumiseen vaadittava aika. Kuormituksen taso on hyvä huomioida lomajaksoja suunnitellessa. Vinkkejä lomalla palautumiseen 1. Kuuntele itseäsi ja tee sinulle mielekkäitä asioita 2. Jätä lomaan sopivasti väljyyttä ja opettele sanomaan Ei. 3. Lomalla on hyvä olla sopivassa suhteessa passiivisia ja aktiivisia palauttavia elementtejä. Koko lomaa ei kannata loikoilla riippumatossa tai sohvalla. 4. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Mieli vaeltaa helposti huolehtimaan tulevasta tai murehtimaan menneestä. 5. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. 6. Ota lomalta arkeen mukaan mielekkäitä ja palauttavia asioita. Toteuta niitä arkena ja viikonloppuisin. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Miten palautua lomalla? - Onko fyysisellä ja psyykkisellä palautumisella eroa? - Miten liikunta vaikuttaa palautumiseen? - Miten alkoholin käyttö vaikuttaa palautumiseen? - Mitä etuja on lyhyessä tai pitkässä lomassa? - Kannattaako sähköposti ja työpuhelin sulkea lomaksi? Mitä jos ei voi? - Miten työntekijät joilla ei ole vielä kertynyt lomaa? Miten he voivat palautua kesällä? - Voiko lomasta tulla stressiä? - Mikä on varmin tapa pilata palautuminen lomalla? - Miten valmistautua lomalta työhön paluuseen? - Voiko lomalta ottaa jotakin mukaan arkeen palautumista tukevia asioita? Jakson linkit: Mari Laari Linkedln:ssä: https://www.linkedin.com/in/mari-laari-52793267/ Mari Laari työskentelee Helttissä: https://heltti.fi/vaihda-tyoterveyshuolto/ Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Psykopodiaa 5 - Työhyvinvoinnin johtaminen. Vieraana Kaisu Behm.

Julkaistu 13.5.2019

Työhyvinvointi on monesta tekijästä koostuva kokonaisuus. Sen peruselementtinä on turvallinen ja terveellinen hyvin johdetussa organisaatiossa tehty tuottava työ, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta Kaisu Behmin kanssa. Hän on psykologi (PsM) ja organisaatiokonsultti. Kaisu on Terveystalon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan johtava työterveyspsykologi ja Espoon alueen vastaava työterveyspsykologi. Työhyvinvointia voi tarkastella yksittäisen työntekijän, työyhteisön sekä koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi ei synny itsestään. Sen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet: niin johto, esimiehet, kuin yksittäiset työntekijätkin. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla on ja kuinka siellä voidaan. Tässä jaksossa pohdimme Kaisun kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Mistä työhyvinvointi syntyy? Miksi työhyvinvointia pitää johtaa? Kuka on vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta? Millainen johtaminen edistää työhyvinvointia? Miten työhyvinvointia voi itse johtaa Miltä työhyvinvointi näyttää tällä hetkellä Suomessa? Onko työhyvinvointi yhteydessä organisaation kilpailukykyyn? Mikä on työpahoinvoinnin hinta ja vaikutus organisaatioon? Mitä vinkkejä Kaisulla on tarjota johdolle ja esimiehille työhyvinvoinnin johtamiseen? Tai työntekijöille itselleen työhyvinvoinnin johtamiseen? Tervetuloa kuulolle! t: Nina Lyytinen Jakson linkit: Kaisu Behmin esittely Terveystalossa: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=33752&Name=Kaisu-Behm Kaisu Behm LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/kaisu-behm-7ba15693/ Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja

Julkaistu 28.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja. Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle pienistä valinnoista, joita teemme sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Työelämässä tapahtuu nopeita ja jatkuvia muutoksia. Tämä edellyttää kehittymistä, uuden oppimista, sekä muutoksiin sopeutumista. Tietotulva on jatkuvaa. Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Monia töitä voi tehdä vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämässä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta, joka puolestaan edellyttää hyvää itsetuntemusta. Palautuminen kuormituksesta on edellytys hyvinvoinnille. Kaikki tämä vaatii meiltä hyviä itsensä johtamisen taitoja. Keskustelemme Satun kanssa siitä, mitä itsensä johtaminen on, miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siitä, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa omia henkisiä voimavarojasi. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa? - Mitkä ovat itsensä johtamisen peruselementit? - Onko itsensä johtamiselle esteitä? - Miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi? - Voiko kuka tahansa johtaa itseään? - Millaisissa asioissa itsensä johtamisen taidoista on hyötyä? Jakson linkit: - Satu Pihlajan kotisivut: https://www.satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika - Satu Pihlajan kirjat Aikaansaaminen taika ja Aikaansaamisen taika - työkirja: https://atena.fi/aikaansaamisentaika - Satu Pihlaja LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/satu-pihlaja-8a640920/ - Satu Pihlaja Facebookissa: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ - Satu Pihlaja Instagramissa: https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ Psykopodiaa-linkit: Seuraa Psykopodiaa somessa ja verkossa: - Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi - Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi - Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Psykopodiaa 3 - Miesten masennus. Vieraana Teemu Ollikainen.

Julkaistu 15.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen miesten masennuksesta Teemu Ollikaisen kanssa. Hän on psykologi (PsL), työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hän on tällä hetkellä kirjoittamassa kirjaa miesten masennuksesta. Miehet sairastuvat masennukseen naisia harvemmin. Miesten kohdalla masennukseen liittyvät piirteet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta johtuen miesten erilaisista tavoista ilmaista itseään. Tässä jaksossa pureudumme syihin miesten masennuksen taustalla. Mitkä tekijät aiheuttavat masennusta, miten sen voi tunnistaa ja miten masennusta hoidetaan. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä masennus on? - Millaisia ovat tyypilliset miesten masennukseen viittaavat oireet? Miten ne eroavat naisten masennuksesta? - Kuinka yleistä miesten masennus on? - Mitkä ovat yleisempiä tekijöitä miesten masennuksen taustalla? - Miten masennusta hoidetaan? - Miten voin auttaa läheistäni, joka on masentunut? - Onko miehille suunnattuja palveluita? - Mistä voin itse hakea apua, jos epäilen olevani masentunut? Jakson linkit: - Ollikaisen tulevan miesten masennusta käsittelevän kirjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/painuhelvettiin/ - Teemu Ollikaisen esittely työterveyspsykologina: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=32556&Name=Teemu-Ollikainen - Esittely psykoterapeuttina: https://minduu.fi/fi/profiili/teemu_ollikainen - Teemu Ollikainen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/teemu-ollikainen-311b691/ Jaksossa mainittuja palveluja, joista löytyy apua masennukseen: - Miessakit ry - miehiä tukevaa hyvinvointityötä: https://www.miessakit.fi/ - Mielenterveystalo - tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista ja omahoito-ohjelmista: https://www.mielenterveystalo.fi/ - Mielenterveystalon omahoito-ohjelma masennukseen: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/masennuksen_omahoito/Pages/default.aspx Psykopodiaa-linkit: Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa: - Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Podcastin websivut: http://www.psykopodiaa.fi

Psykopodiaa 2 - Epäonnistumiset ja pettymykset. Vieraana Hanna-Maria Seppälä

Julkaistu 7.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen pettymyksistä ja epäonnistumista kansainvälisen kilpauransa vuonna 2016 päättäneen huippu-urheilijan ja hyvinvointiyrittäjä Hanna-Maria Seppälän kanssa. Hanna-Maria Seppälä on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on voittanut uinnin maailman mestaruuden. Hänellä on pitkä ja vaikuttava urheilu-ura takana. Ihmiset pettyvät, kun he eivät saavuta sitä, mitä haluaisivat ja mihin pyrkivät. Pettymysten käsittely voi olla kovaa ja rankkaa henkistä työtä. Epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat urheilijan elämään. Niiltä ei voi välttyä. Urheilija joutuu kohtaamaan ja hallitsemaan epäonnistumisen aiheuttamia tunteita. Epäonnistumisen tunteet voivat tulla muille tuotetusta pettymyksestä ja myös itselle aiheutuneesta pettymyksestä tai epäonnistumisesta. Tässä Psykopodiaa-jaksossa Hanna-Maria Seppälä kertoo hänen uransa pahimman pettymyksen. Hän nostaa esille miten hän on selvinnyt ja mitä hän on oppinut pettymyksistä ja epäonnistumisista sekä itsestään. Hanna-Maria kertoo myös urheilupsykologin roolista hänen urheilu-uran aikana, sekä siitä miten hän on hyödyntänyt psykologin apua. Tässä jaksossa saamme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on ollut pahin pettymys, jonka Hanna-Maria on kohdannut urheilu-uran aikana? - Mitä hän on oppinut omista epäonnistumista ja pettymyksistä? - Mikä on auttanut häntä selviytymään pettymyksistä? - Millaisissa tilanteissa ja millaisiin asioihin hän on hyödyntänyt urheilupsykologia? - Suositteleeko hän urheilupsykologin apua muille? - Miten hän kannustaa nuoria urheilijoita epäonnistumisten ja pettymysten kohtaamisessa? - Miten hän on hyödyntänyt urheilu-uran aikana kohdattuja epäonnistumisten ja pettymysten kokemuksia opinnoissa ja työelämässä? Jakson linkit: Hanna-Maria Seppälä LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-maria-sepp%C3%A4l%C3%A4-643a0b135/ Hanna-Maria Seppälä Instagramissa: https://www.instagram.com/hmseppala Psykopodiaa-linkit: Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa: - Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Podcastin websivut: http://www.psykopodiaa.fi

Psykopodiaa 1 - Narsismi työelämässä. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm

Julkaistu 1.4.2019

Tässä Psykopodiaa-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelen narsismista työelämässä Helinä Häkkänen-Nyholmin kanssa. Hän on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018). Pohdimme hänen kanssaan millainen on narsistinen johtaja ja esimies, onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtamiseen, millaisiin tehtäviin narsistiset henkilöt hakeutuvat ja miten selvitä, jos on joutunut narsistin uhriksi. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mistä narsismista on kyse? - Terve versus sairaalloinen narsismi? - Millainen on narsistinen henkilö johtajana? - Onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtajuuteen? - Pärjäävätkö narsistiset henkilöt paremmin erilaisissa tehtävissä? - Millainen narsistinen henkilö on esimiehenä? - Miten narsistinen henkilö vaikuttaa muihin ihmisiin työyhteisössä? - Millainen organisaatiokulttuuri tukee narsismia? - Miten pitää itsestä huolta? Mikä auttaa, mistä apua ja millaista apua on tarjolla. Tervetuloa kuuntelemaan Psykopodiaa! - Nina Lyytinen Jakson linkit: - Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018): https://www.readme.fi/kirja/100-kysymysta-narsismista/ - Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta: https://psyjuridica.com/tutkimustoiminta-ja-julkaisut/ - Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta: https://www.mementos.fi/yritys/emdr-terapeutit/ Psykopodiaa-linkit: - Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV - Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Stitcherissä: https://www.stitcher.com/podcast/psykopodiaapodcast?refid=stpr - Kuuntele ja tilaa Psykopodaa RSS-syötteellä: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa?format=rss - Seuraa Psykopodiaa Instagramissa: https://www.instagram.com/psykopodiaa - Podcastin websivut: psykopodiaa.fi

Tervetuloa kuuntelemaan Psykopodiaa!

Julkaistu 17.3.2019

Psykopodiaa on uusi, psykologian aihealueita ja ilmiöitä käsittelevä podcastini. Tämä podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, keinoista vaikuttaa omaan hyvinvointiisi, hyvästä johtamisesta ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä. Podcastin löydät verkosta osoitteesta http://psykopodiaa.fi

Takaisin podcastien listaan