Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Keskeneräiset äidit
Keskeneräiset äidit on podcast sinulle, joka haluat kasvaa lempeästi kohti omannäköistä äitiyttä, onnistuen ja epäonnistuen, omaa tietäsi etsien. Me olemme Petra ja Säde, kaksi äitiä, opettaja ja lääkäri. Pohdimme äitiyttä, arjen haasteita, parisuhdetta, hyvinvointia, lasten kasvatusta ja muita ajankohtaisia aiheita arjen realismin keskeltä huumorilla ja akateemisella ajattelulla maustettuna. Tervetuloa mukaan!
Jaksot
Yhteensä 77 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 15.3.2019.
73. Välitä itsestäsi – Mahdollisuuksien ja motiivien muutokset itsestä huolehtimisessa
Itsestä huolehtimisen mahdollisuudet ja motiivit voivat muuttua suurestikin äidiksi tullessa. Aikaa on selvästi vähemmän, ja toisaalta fyysisiä ja psyykkisiä haasteita on uudella tavalla. Itsestä huolehtiminen voi olla haastavaa, mutta sen hyvät vaikutukset voi ehkä huomata selvemmin. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan vastikään väitellyttä lääketieteen tohtoria Säde Stenlundia! Säde puhuu meille väitöskirjaansa perustuen itsestä huolehtimisesta ja terveydestä. Miten terveys määritellään? Onko se pelkkää sairauden puuttumista vai jotakin muuta? Miten sateenkaari voi toimia hyvänä symbolina, kun pohtii itsestä huolen pitämistä? Mikä ero on sillä, että tekee asioita, jotka tekevät itselleen hyvää versus tekee asioita, jotka tekevät itsestä “hyvän”? Jos Säde kiteyttäisi koko jakson yhteen oivallukseen tai ohjeeseeseen, se olisi: “Välitä itsestäsi.”
72. Kun maailma muuttuu - Ajankohtaista keskustelua Ukrainan tilanteesta
Juuri kun olimme vihdoin palaamassa “normaaliin” koronan hellittäessä otettaan maailmasta, tapahtui jotain odottamatonta Venäjän aloittaessa sodan Ukrainassa. Tämä aihe on koskettanut ja kauhistuttanut koko maailmaa lähiviikkoina. Muutos on tämän kauden teema, joten kuuntelijan toiveesta tartuimme tähän ajankohtaiseen teemaan tässä jaksossa. Jaamme keskeneräisiä ajatuksiamme vertaisäiteinä. Juttelemme tunteistamme ja ajatuksistamme tämän uuden kriisin äärellä: Miten se yllätti, miltä se äitinä tuntuu, miten itsestä voi pitää kaiken keskellä huolta. Pohdimme, millä tavalla lähiviikkoina on osittain elänyt samoja tunteita kuin pandemian alkaessa vuonna 2020. Sodan yksityiskohdista tai kärsimyksestä emme puhu - jokainen löytää tarkempaa tietoa monista uutislähteistä. Emme myöskään käsittele aihetta millään tapaa asiantuntijaperspektiivistä tai asiapitoisesti. Ymmärrämme, että osa tekee nyt tarpeellisia rajauksia oman hyvinvointinsa suhteen ja jättää tämän jakson kuuntelematta siksi. Rohkaisemme jokaista kuuntelemaan nyt erityisen herkällä korvalla omia tunteitaan ja tarpeitaan.
71. Äitiys mullistaa aivot! - Mombrain, äitiaivot, momnesia, pelkkää huonoa vai jotain hyvääkin?
Suurimmalle osalle on tuttua äitiaivot-ilmiö, jolla viitataan aikaan lapsen saamisen jälkeen, kun äiti saattaa kärsiä mm. aivosumusta, muistamattomuudesta ja tarkkaamattomuudesta. Kyseessä ei suinkaan ole urbaanilegenda tai kätevä tekosyy univelkaiselle äidille, vaan ihan tutkitut muutokset synnyttäneen aivoissa. Äitiys siis muuttaa monia asioita äidin elämässä, jopa hänen aivonsa! Mutta onko äitiaivot pelkästään huono asia vai seuraako siitä jotain hyvääkin? Mitä ilmiön taustalla on, mikä sen syvempi tarkoitus äidille on? Säde jakaa meille uusimpia tutkimustuloksia. Jaksossa pohdimme myös muutosta laajemmin. Onko tässä ajassa jotenkin ihanteellista, että äitiys muuttaisi naisen elämää mahdollisimman vähän? Mitä hyötyä äitiydestä ja äitiyslomasta on työelämän kannalta? Muun muassa näitäkin aiheita pääsimme sivupoluilla pohtimaan. Olet lämpimästi tervetullut seuraamme oppimaan uutta, saamaan vertaistukea ja viihtymään! Lähteet: Pilyoung Et al.,2016. The maternal brain and its plasticity in humans. Hormones and Behavior. Martínez-García et al., 2021. Do pregnancy-induced brain changes reverse? The brain of a mother six years after parturition. Brain Sci. Pawluski et al., 2022. Less can be more: Fine tuning the maternal brain. Neurosci. Biobehav. Rev. Gupta, P.D., 2021. Neuropsychology of Expectant Mothers. J. Clin. Surg. Carolyn Keating, 2018: Baby on the Brain
70. Ystävyys & yksinäisyys - Muuttaako äitiys ystävyyssuhteita?
Äitiys mullistaa monia ihmissuhteita, eikä ystävyys ole monenkaan kohdalla poikkeus. Näin on kokenut ylivoimainen enemmistö ystävyyskyselyymme vastanneista yli 350 kuuntelijastakin. Intensiivinen arki ja perhe-elämä vaatimuksineen asettaa melko uudenlaiset raamit, ehdot ja tarpeet ystävyyssuhteille. Ajan, jaksamisen ja ystävien löytäminen ei aina ole helppoa. Moni kokee yksinäisyyttä, ainakin ajoittain. Toisaalta äitiys voi tuoda elämään ihan uudenlaista ystävyyttä ja uusia ystäviäkin. Millä tavoin ystävyys muuttuu äitiyden myötä? Mikä estää näkemästä ystäviä? Voisiko elämään tulla lisää iloa, parisuhteeseen vapautta ja rentoutta, jos täyttäisimme ystävyyden tarpeitamme myös muualla? Tässä tavallista pidemmässä jaksossa pääsemme pohtimaan ystävyyttä yhdessä kuuntelijoidemme kanssa. Jaksossa on luvassa jälleen tykättyjä kuuntelijoiden jakamia kokemuksia. Tervetuloa mukaan! Lähteet: Ahokas, B. Kuka on sinun ystäväsi? & Elämän ruuhkavuosissa Kivisalo, H. Mistä tuntee ystävän? -runo Rotkirch, A. & Berg, V. Ystävät Suomalainen auttaminen -julkaisusarjassa. 2020. Sjöholm, E-L. Ollaanhan yhä ystäviä? Helsingin Sanomat. 2021. Väräämäki, H. Ystävä ja perheenjäsen. Helsingin Sanomat. 2021. Buettner, D., Nelson, T., Veenhoven, R., 2020. Ways to Greater Happiness: A Delphi Study. J. Happiness Studies. Ystävyys-kysely Keskeneräiset äidit podcastin Instagramissa. Vastaajia 350+.
69. Mikään ei ole varmaa paitsi muutos
Keskeneräiset äidit podcast on täällä taas! Säde ja Petra palasivat studioon pitkän tauon jälkeen starttaamaan kauan odotetun 6. kauden. Paljon on muuttunut sitten edeltävän kauden, ja muutos onkin tämän jakson - ja koko tulevan kauden - kantava teema. Sanotaan, että mikään ei ole varmaa paitsi muutos. Muutos avaa mahdollisuuksia ja haastaa kasvuun, kehittymiseen, luopumiseen, vastaanottamiseen. Se voi viedä eteenpäin, mutta samalla se vie energiaa. Muutos kuljettaa pois mukavuusalueelta, tutuista kuvioista ja identiteeteistä. Tässä jaksossa pääset kuulemaan, miten elämä on alkanut Säteellä rullata toisella puolella maapalloa, ja miten Petra on siirtynyt työelämään uuteen rooliin. Muutosta makustellaan henkilökohtaisella ja vertaistuellisella tasolla sekä yleisemmin. Tervetuloa mukaan jälleen! Keitä kuppi kuumaa, lähde lenkille, valloita pyykkivuori seurassamme. Ihanaa, että olet! Jatkossa julkaisemme jakson joka toinen viikko. Tulemme jälleen pyytämään teiltä kuuntelijoilta ajatuksia ja kokemuksia tulevissa jaksoissa, joten pysykää kuulolla. Kiitos jo nyt! Kuuntele jakso Podplayssa, Spotifyssa tai Apple podcastissa.
68. Olenko liian erilainen? - Pohdintaa erilaisuuden karikoista ja kauneudesta
Moni kokee jossain vaiheessa elämäänsä olevansa jollain tapaa erilainen kuin muut. Erilainen kuin sisarukset, vertaiset, luokkalaiset. Oman paikan löytäminen opiskelijayhteisössä, työpaikalla tai äitiporukoissa voi tuntua haastavalta. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja otetuksi osaksi yhteisöä. Koettu erilaisuus itsessä voi herättää monenlaisia tunteita - pelkoa, pettymystä, huonommuuden tunnetta, häpeää, jännitystä. Erityisen haavoittavaa on, jos on joutunut kokemaan syrjintää, kiusaamista tai ulkopuolisuutta. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan erilaisuuden karikoita ja kauneutta. Millaisissa tilanteissa olemme itse kokeneet olevamme erilaisia? Miten omanlaisuutensa voisi nähdä myönteisessä valossa? Haluamme vahvistaa erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä ja rohkaista jokaista löytämään ja hyväksymään omaa erityisyyttään. Tervetuloa kuuntelemaan tämän kauden viimeistä jaksoa!
67. Itsemyötätunto - vastalääke vaativuudelle
Itsemyötätunto on noussut viime vuosina keskusteluun - eikä syyttä! Myötätuntoinen, armollinen ja lempeä asenne itseä kohtaan voi olla vastalääke sisäiselle vaativuudelle ja perfektionismille. Huono omatunto ja syyllisyys ovat usein puheissa ikään kuin erottamattomia osia äitiyttä. Näin tavallaan onkin: Niillä on tärkeä tehtävä ohjata meidän toimintaa lapsen edun mukaiseksi. Ongelmallista on, kun itsekriittisyys, häpeä, ankaruus tai perfektionismi alkavat haitata yhteyttä itseen ja lapseen. Silloin saatamme toimia tavoilla, jotka eivät ole meille tai muille hyväksi: suoritamme, käperrymme pois yhteydestä, koemme vaikeutta säädellä tunteitamme. Hyvän näkemisen sijaan löydämme virheet ja puutteet. Se on uuvuttavaa, lannistavaa ja vähentää koettua iloa ja tyytyväisyyttä. Tässä jaksossa juttelemme itsemyötätunnon merkityksestä ja mahdollisuuksista. Säde kertoo, miten terapia on ollut merkittävässä roolissa itsemyötunnon kehittämisessä. Petra kertoo, miten väsymys on hankaloittanut itsemyötätuntoa ja miksi itsemyötätunnon harjoittelussa on tärkeää kiinnittää mielen sisäisten ajatusten lisäksi huomiota myös kehon rauhoittamiseen. Ihanaa saada sinut seuraamme! Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista.
66. Intensiivinen vanhemmuus - äitien uuvuttava ideaali?
Onko nykyvanhemmuus monimutkaista, uuvuttavaa ja intensiivistä? Tutkijoiden mielestä kyllä, ainakin vanhemmuudesta käydyn julkisen keskustelun perusteella. Aikaa vievää, asiantuntijoihin tukeutuvaa ja lapsilähtöistä kasvatusta nimitetäänkin intensiiviseksi vanhemmuudeksi. Tässä jaksossa saamme vieraaksi Kelan erikoistutkijan Ella Sihvosen, joka vastaa kysymyksiimme intensiiviseen vanhemmuuteen liittyen. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten se eroaa aiempien sukupolvien vanhemmuudesta? Onko se sukupuolittunut ilmiö? Ja miten vanhemmuuden intensiteettiä voisi madaltaa? Tervetuloa lämpimään seuraamme viihtymään mielenkiintoisen aiheen parissa. Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista. Lisälukemista: Sihvonen, E. Intensiivisyyden vaatimus tekee vanhemmuudesta hektisen projektin. 2016. Saatavilla: https://www.perheyhteiskunta.fi/tag/intensiivinen-vanhemmuus/
65. Vanhemmuuden vaikutukset seksiin: kuuntelijat kertovat haasteista, iloista ja nautinnosta
Vanhemmuus voi mullistaa, haastaa, syventää ja parantaa elämää monella tavalla - myös seksuaalisuutta. Spontaaniudelle ei ehkä ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin ja vähäiset voimavarat haastavat halun kokemista ja yhteyden ylläpitämistä itseen ja kumppaniin. Toisaalta raskaus, synnytys ja oma kypsyminen voivat toimia myös reitteinä seksuaalisen voiman ja syvemmän nautinnon löytämiseen. Suhde omaan kehoon voi monella tapaa eheytyä ja vahvistua ja oma itsevarmuus, rentous ja seksuaalisen nautinnon syvyys kasvaa. Haastavia vaiheita voi tulla, joihin osaa auttaa aika, toisiin ammattiapu tai muut apukeinot. Tervetuloa kuuntelemaan tätä jaksoa, jossa tuomme jälleen esiin teidän kuuntelijoiden kokemuksia seksielämän muutoksiin liittyen ja pohdimme myös seksin ja seksuaalisen nautinnon olemusta syvemmin. Lähteet: Elise Mäki. 27.8.2019. Perhekeskeisten seksielämä on usein parempaa kuin monella muulla, sanoo seksuaaliterapeutti – Suomalaiset kertoivat HS:lle pienistä teoista, jotka paransivat seksielämää Helsingin sanomat. Matti O. Huttunen. 23/2010. Seksi ja rakkaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2010;126(23):2705-14.
64. Miksi kukaan ei kertonut?
Äidiksi tulemisen pyörremyrskyssä elämä menee monella tavalla uusiksi ja eteen voi tulla yllättäviäkin asioita ja käänteitä - niin hyviä kuin haastavia. Joskus sisällä voi herätä kysymys, miksi ei kukaan kertonut? Tässä jaksossa pohdimme juurikin tätä kysymystä. Mitä asioita kuuntelijamme kokevat, että ei kerrottu etukäteen? Keskustelemme siitä, kehen tämä kysymys kohdistuu ja onko ylipäänsä mahdollista, että kaikista asioista voisi tietää etukäteen ja vaikka saisi tietoa, voisiko sitä kuitenkaan täysin ymmärtää? Jakson aikana Petra kertoo, miksi kokee Miksi kukaan ei kertonut? -kysymykseen liittyen ristiriitaisia tunteita ja Säteelle palautuu jakson tekemisen aikana mieleen tunteita äitiyden alkutaipaleelta. Mitä tunteita tämän kysymyksen alla voi olla? Keskustelemme myös siitä, voiko muun muassa somevaikuttajilta odottaa tietynlaista jakamista. Tervetuloa pohtimaan kanssamme tätä teemaa!
63. Olenko liian kontrolloiva?
Voiko kaikkea kontrolloida? Ei tietenkään, mutta koetamme kuitenkin hallita ja kontrolloida asioita hyvin laajasti aina lasten käytöksestä kodin järjestykseen, puolison tavoista oman elämän suuntiin. Tässä jaksossa keskustelemme kontrollista ja siitä, millä tavoin se näyttäytyy äitiydessä. Miksi pyrimme kontrolloimaan ja milloin teemme sitä liikaa? Miten kontrolloinnin tarpeesta voi päästää irti? 🤷♀️ Äitiys mullistaa kokemustamme hallinnasta. Jo raskausaikana moni kokee jonkin asteista hallinnan menettämistä suhteessa kehoonsa, ja synnytys vaatii antautumista ja irti päästämistä. Osaan asioista voimme vaikuttaa, mutta liika kontrollointi voi myös kuormittaa kaikkia osapuolia turhaankin. Tietynlaisesta kontrolloinnista irti päästäminen voi antaa rentoutta ja armollisuutta elämää kohtaan. Se voi myös auttaa hyväksymään sekä itsensä, puolisonsa että lapset omana itsenään sen sijaan, että koettaisi työntää perheenjäsenet oman ajatuksensa mukaiseen muottiin. Löydät jakson tuttuun tapaan Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista.
62. Imetys – merkittävää, muttei määrittävää
Kun syntyy vauva, syntyy myös äiti. Täysin uudessa tilanteessa, synnytyksen jälkeisessä myllerryksessä ja mullistuksessa, nousee keskiöön vauvan ruokinta. Pienen, heiveröisen vastasyntyneen elämän ylläpitäminen on nyt vanhemman tärkein tehtävä. Osalla tämä tärkeä matka lähtee käyntiin haasteitta, mutta useilla siihen liittyy hankaluuksia, hapuilua, epätietoisuutta tai vaikeita päätöksiä. Jokainen alkuvaiheen tarina on omanlaisensa ja se muotoutuu päivä kerrallaan, yhdessä vauvaan tutustuen ja hänen kanssaan opetellen. Tässä jaksossa käsittelemme vauvan ruokintaa, joka on aiheena herkkä ja koskettaa monia syvältä. Tuomme esiin teidän kuuntelijoiden kertomia kielteisiä ja myönteisiä yllätyksiä liittyen imetykseen ja pohdimme myös korvikkeen ja imetyksen vastakkainasettelua. Olemme imetysmyönteisiä, mutta samalla haluamme kannustaa jokaista löytämään itselleen hyvän tavan ruokkia lastaan. Lapsen elämässä vaikuttaa moni tekijä, eivätkä päätökset vauvan ruokinnasta määritä meitä äiteinä. Tervetuloa kuuntelemaan jaksoa, joka oli meistä monella tapaa haastavakin äänittää! Lähde: Tuovi Hakulinen, Kirsi Otronen, Maria Kuronen. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL, Helsinki.
61. Supervoimat käyttöön – vahvuuksista ja niiden varjoista
Miksi olen näin epäonnistunut ja huono? Kuulostaako tutulta ajatukselta? Ainakin meistä on joskus tuntunut tältä. Äitiys on aikamoinen taistelulaji, ja siinä voi korkeiden rimojen myötä tuntea itsensä alisuoriutujaksi. Kaikkien näiden tuntemusten takaa löytyy kuitenkin äiti, jolla on oma ainutlaatuinen persoonansa. Jokaisella meistä on heikkouksia, mutta ennen kaikkea myös vahvuuksia, joista voi saada iloa ja voimaa arkeen, ja jotka voivat olla avaimia omanlaisen äitiyden löytämiseen. Tässä jaksossa pohdimme vahvuuksia. Omien vahvuuksien tiedostaminen ja käyttäminen lisää tutkitusti hyvinvointia. Ne voivat olla hyvinvoinnin resurssi, joita tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa tiedostaa. Pohdimme jaksossa myös, miten vahvuuksilla voi olla myös kääntöpuolensa. Tämän tiedostaminen voi auttaa valjastamaan omat vahvuudet armollisella ja rakentavalla tavalla. Kukaan ei ole täydellinen, mutta meissä kaikissa on vahvuutemme ja upeat piirteemme. Tällä jaksolla haluamme innostaa sinua löytämään omasi! Lähteet: Testi: https://www.viacharacter.org 16 personalities -testi: https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustesti Niemiec, R.M., 2013. VIA Character Strengths: Research and Practice (The First 10 Years) BT - Well-Being and Cultures: Perspectives from Positive Psychology, in: Knoop, H.H., Delle Fave, A. (Eds.), . Springer Netherlands, Dordrecht, pp. 11–29. https://doi.org/10.1007/978-94-007-4611-4_2 Linley, A. (2008). Average to A+: Realising strengths in yourself and others . Coventry: CAPP Press. Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N., & Peterson, C. (2005). Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist, 60 , 410–421. https://www.muistipuisto.fi/tietoa/tunnista-luonteen-vahvuudet/
60. Äidin uupumus - tabu, joka koskee monia
Suomalaisvanhemmat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan uupuneimpien vanhempien joukossa. Äitien uupumus on aihe, joka koskettaa monia, mutta se on yhä tänä päivänä jossain määrin tabu. Ihanneäitihän ei väsy, on kaikkivoipa, kyvykäs, jaksava. Tähän mielikuvaan ei kovin helposti mahdu inhimillisyys ja heikkous. Todellisuudessa moni kärsii: äitiyden paineet ovat suuret ja rakkaus lasta kohtaan ja halu onnistua vanhemmuudessa saa äidin sinnittelemään: yksin on pärjättävä. Pitkittyessään väsymys muuttuu uupumukseksi. Silloin väsymys ei enää väisty levollakaan, vanhemmuuden rooli alkaa tympiä, kokemus emotionaalisesta läheisyydestä lapsen kanssa kärsii ja olo vanhempana on riittämätön. Tässä jaksossa tuomme valoon tämän monia äitejä ja perheitä koskevan teemaan. Jaamme niin omia kokemuksiamme kuin päästämme teidät jälleen ääneen lukemalla koskettavia kertomuksianne uupumuksen syövereistä. Mistä äidit ovat tunnistaneet oman uupumuksensa? Mitkä asiat näyttävät tutkimuksen valossa vaikuttava äidin uupumiseen? Mitä voi tehdä, jos on havahtunut omaan uupumiseensa? Olet sydämellisesti tervetullut viettämään taas tovin seurassamme! Jos viihdyit jakson parissa, pyydämme, että harkitset sen jakamista ystävälle ja klikkaat ‘seuraa’ siellä, missä podcastia kuuntelet! Jaksossa käytetyt lähteet: -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. (2018). Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. -Terävä, H. (2019) Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. -Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle. (2020). STT-Info.
59. Salakavala äitimyytti
Vaikka naisten asema on parantunut vuosikymmenten saatossa, vaikuttaa äitimyytti yhä tänäpäivänä nykyajan äiteihin. Äiteihin kohdistuu - ja he kohdistavat itseensä - monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia, minkä vuoksi moni kärsii jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta. Äitimyytin ylläpitämät paineet voivat olla osatekijänä äidin uupumisessa. Millaisia odotuksia äiteihin kohdistetaan? Kuka näitä odotuksia luo? Mitä tarkoittaa tuplaperfektionismi? Entä miten ihmeessä äitimyytin vaikutuksia omassa elämässä voisi murtaa? Tervetuloa hengähtämään hetkeksi kanssamme tämän jakson pariin. Löydät jakson tuttuun tapaan Podplaysta, Spotifysta tai Soundcloudista. -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. 2018. -Terävä, H. Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. 2019. -Törrönen, H. 2015. Vauvan kanssa vanhemmiksi – selviytymisen ja ilon kirja. Helsinki: Kirjapaja.
58. Voiko onnellisuuteensa vaikuttaa?
Onnellisuus houkuttelee, mutta elämä ei aina tunnu onnelliselta. Voiko onnellisuuteensa vaikuttaa? Millaisia harhakäsityksiä ihmisillä on siitä, mitkä asiat tekevät onnelliseksi? Entä millaisten mielen strategioiden harjoittamisesta voisi olla hyötyä? Myös vanhemmuus muuttaa monella tapaa elämää ja kokemuksia onnellisuudesta. Yhtäältä onnellisuuden tunne lisääntyy, toisaalta elämään tulee paljon uudenlaista kuormitusta, mikä haastaa myönteisten tunteiden kokemista. Säde osallistui Yale yliopiston Science of wellbeing -kurssille ja jakaa meille näin joulun alla kurssiin perustuvaa tutkimustietoa siitä, miten voi lisätä onnellisuuttaan ja hyvinvointia omassa elämässään. Liity lämpimään seuraamme tämän neloskauden viimeisen jakson ajaksi! Lähde: Science of Wellbeing, Yale University https://www.coursera.org/learn/the-science-of-well-being
57. Miksi äitiys Suomessa on etuoikeus?
Kansalaiset, medborgare! Hyvää itsenäisyyspäivää! Oi rakas Suomi, synnyinmaa, tänään ylistämme sinua tässä jaksossa! Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, ja ajattelemme, että on myös lottovoitto synnyttää Suomeen. Miksi Suomi on loistava paikka olla äiti? Mitä kertovat kansainväliset tutkimukset, entä meidän omat kokemuksemme? Tervetuloa seuraamme! Lähteet: Pelastakaa lapset: State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä, 2019. https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html Loppumusiiikki: David Stenlund, FInlandia
56. Harvoin kuultua keskustelua lapsiluvusta
Nyt sukelletaan teemaan, joka on herkempi ja monimutkaisempi kuin miltä se usein kuulostaa julkisessa keskustelussa ja kahvipöydissä. Tässä jaksossa juttelemme lapsiluvusta tavalla, jolla siitä ei ehkä niin usein puhuta. Pohdimme sitä, miksi lapsiluku ei ole vain päätettävissä oleva asia ja tuomme esiin syitä sille, miksi asiat eivät aina toteudu toiveiden mukaisesti. Otamme käsittelyyn myös lapsilukuun liittyviä haastavia ja kipeitä teemoja, kuten lapsettomuuden, parisuhdehaasteet, erityislapsen vanhemmuuden ja synnytystrauman. Tuomme kuuluviin teidän kuulijoiden arvokkaat kokemukset. Jaamme myös tilastotietoa liittyen suomalaisten perheiden lapsilukuun ja käsittelemme ikäeroa, tuota aihetta, joka kulkee usein käsi kädessä lapsilukuteeman kanssa. Mitä tutkimukset sanovat optimaalisesta ikäerosta? Säde puhuu luopumisen tunteesta suhteessa omiin aiempiin toiveisiin. Petra puolestaan kertoo, miten syömishäiriö on vaikuttanut lapsilukupohdintoihin ja miten kolmas lapsi yllätti. Sisältövaroitus: Jos olet raskaana ja pyrit vaalimaan raskaus- ja synnytysrauhaasi, niin haluamme mainita, että tuomme esiin myös joitain kuulijoiden vaikeita kokemuksia ja tunteita liittyen mm. raskauksiin ja synnytyksiin. Jos sellaisen kuunteleminen ei tässä hetkessä tunnu hyvältä, niin voit jättää jakson väliin tai siirtyä eteenpäin kohtaan, jossa kerromme itse perheemme lapsiluvusta tai kohtaan jossa käsittelemme lasten ikäeroa. Lapsilukuun liittyvät haastavat kokemukset Meidän tarinamme 27:05 Ikäeroasiaa 58:43 Lue lisää aiheesta: Tutkimusprofessori suosittelee: älkää tehkö lapsia alle kahden vuoden ikäerolla, Malhorta, R., 2016. Saatavissa: Yle.fi Mitä tutkimustieto sanoo sisarusten ikäeroista? Berg, V. 2015. Perheaikaa.fi nettiluento. Saatavilla: Docplayer
55. Ruuhkavuosiromantiikkaa
Arjen pyörteissä vanhemmista voi herkästi tulla ruuhkavuosien uuvuttamia zombieita, jotka sohvalla raatoina maatessaan ovat henkisesti kilometrien päässä toisistaan. Tässä uusimmassa jaksossamme pysähdymme romantiikan äärelle. Pohdimme mitkä asiat haastavat parisuhteen romantiikkaa ja miten parisuhdetta, kumppania ja itseä koskevat tarinat ja uskomukset voivat vaikuttaa tunneyhteyteen. Millä keinoin yhteyttä ja romantiikka voi tuoda lisää arkeen? Tervetuloa kuuntelemaan ja inspiroitumaan! Lähteet: Kontula, O. Yhdessä vai erikseen: Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton perhebarometri 2013. Paajanen, P. Parisuhde koetuksella: Käsityksiä parisuhteesta ja sen purkautumisesta. Väestöliiton perhebarometri 2003. Pietikäinen, A. Joustava mieli parisuhteessa. Duodecim.
54. Suhde appivanhempiin: kuulijoiden kokemuksia ja meidän ajatuksia
Nyt on kuuntelijoidemme toivejakson aika, kun keskustelemme suhteesta appivanhempiin. Suhde appivanhempiin muuttuu monella tapaa, kun parisuhteeseen syntyy lapsi. Roolit menevät silloin uusiksi ja moni luovii läheisyyden ja etäisyyden, rajojen, odotusten, toiveiden, pettymysten, ärsytysten, erilaisuuksien aallokoissa. Hakemista on puolin sun toisin. Jaksossa jaamme kuuntelijoidemme kokemuksia: muun muuassa miten usein appivanhempia tavataan, onko erilaisuus aiheuttanut haasteita ja ovatko tunteet appivanhempiin liittyen pääsääntöisesti myönteisiä vai haastavia. Mikä appivanhemmissa on parasta ja mikä on yllättänyt? Pohdimme myös hieman, miksi miniä-anoppi -suhteeseen liittyy niin voimakkaita tunteita sekä sitä, miten voi itse vaikuttaa myönteisesti näihin merkityksellisiin suhteisiin. Mahtavaa, kun liityt taas seuraamme, let’s go!
53. Isät – Kiitoksen arvoisia!
Isänpäivän kunniaksi pysähdymme tässä jaksossa keskustelemaan isyydestä. Isyys on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana murroksessa. Nykyisät ovat monella myönteisellä tavalla erilaisia kuin aiempien sukupolvien verrokit. He haluavat viettää aikaa lastensa kanssa, he osallistuvat perhe-elämään aiempaa enemmän ja he ovat empaattisempia. Pohdimme millainen prosessi isyyteen kasvaminen on ja miten se eroaa äidiksi tulemisesta, millä tavoin isät ovat merkittäviä lasten hyvinvoinnille ja miten tasa-arvoasiat voivat toteutua perheissä monella tavalla. Tervetuloa hengähtämään hetkeksi kanssamme!
52. Ruokasuhde: rakentava vai rajoittava?
Ruoka ei ole vain ravintoa ja energiaa, vaan siihen liittyy monenlaiset tunteet, ajatukset, uskomukset, tavat ja sosiaaliset tilanteet. Ruoka on monelle tärkeä osa elämäntapaa ja toisinaan liittyy identiteettikysymyksiinkin. Tässä jaksossa puhumme ruokasuhteesta. Millainen ruokasuhteemme on? Miten vanhemman suhde ruokaan voi vaikuttaa lapseen? Miten lapsen myönteisen ruokasuhteen kehittymistä voisi tukea? Petra kertoo, miten hänen ruokasuhteensa muuttui syömishäiriöstä toipumisen myötä, ja pohtii, millaista suhdetta hän haluaa mallintaa omille lapsilleen. Säteellä tervellisyys-ajatus on leimannut suhtautumista ruokaan koko elämän, mutta viime vuosina uudet vapauden ja tasapainon sävelet ovat tulleet mukaan syömiseen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan seuraamme! Lähde: Mielelläni kehossani - kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Martin, M. & Saariranta, P.
51. Aikuinen on terve, kun se leikkii!
Sanotaan, että lapsi on terve, kun se leikkii. Ajattelemme, että tässä sanonnassa piilee viisaus myös meille aikuisille. Leikki vapauttaa ja virvoittaa! Se ravitsee meitä, tuo iloa elämään, keventää arjen kuormaa ja on yksinkertaisesti hauskaa. Vaan valitettavan usein leikki jää elämässä vähälle, kun keskitymme suorittamaan aikuisuutta ruuhkavuosien pyörteissä. Vastuu ja hoiva väsyttävät, ellei saa säännöllisesti irtautua näistä tehtävistä ja heittäytyä huoletta olemaan vain oma itsensä. Aikuisina voimme tavoittaa leikillisen puolemme monenlaisten aktiviteettien parissa - kokeilemalla voi löytää, mikä sytyttää itseä. Seksuaalisuus voi myös tarjota mielettömän mahdollisuuksien maailman leikkiin ja nautintoon. Tervetuloa kuuntelemaan! Podcastissa puhuvat Säde, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, lääkäri ja elintapatutkija sekä Petra, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri, rohkaisija ja esikoiskirjailija. #vanhemmuus #kasvatus #perhe #lapsiperhe #äiti #äitiys #äitipodcast #äitiyspodcast #vauvavuosi #vauva2020 #vauva2021 #koti #leikki #luovuus #aikuistenleikki #seksuaalisuus #aikuinenontervekunseleikkii #äitiysloma #isyys #isät #podplay #podplaysuomi #podcastsuomi #spotifysuomi #spotifyfinland #tammikuiset2020 #helmikuiset2020 #maaliskuiset2020 #huhtikuiset2020 #toukokuiset2020
50. Miksi äitiys on ihanaa?
Äitiys - paljon se ottaa, mutta vielä enemmän se antaa. Keskeneräiset äidit podcastin 50. jaksossa käsittelemme äitiyden ihanuutta! Valvotut yöt, silmäpussit, harmaat hiukset, rahanmeno, ärsytykset ja luopuminen ovat lopulta pinnan aaltoilua verrattuna äitiyden valtavaan rakkauden, kiintymyksen ja kiitollisuuden pohjavirtaan. Iloitsemme siitä, että nykypäivänä on aiempaa sallitumpaa puhua myös äitiyden haastavista hetkistä ja ärsytyksistä, mutta samalla haluamme kutsua sinut pysähtymään makustelemaan - englanniksi to savour - äitiyden suurta, merkittävää ja elämänlaatua kohentavaa lahjaa! Miksi äitiys on ihanaa? Mitä se antaa, millaista iloa se tuo elämään? Miksi äitiys, suuri etuoikeus kasvattaa ja rakastaa, on matka, joka kannattaa? Mikkien takana juttelevat Petra Saariranta ja Säde Stenlund. Petra on kolmen lapsen äiti, jonka intohimona on tukea äitejä. Petra on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, hänellä on erityisluokanopettajan ja luokanopettajan pätevyydet ja hän on julkaissut kehosuhteeseen liittyvän kirjan vuonna 2020. Säde on kahden lapsen äiti ja visionääri, joka toimii tällä hetkellä elämäntapatutkijana sekä tekee satunnaisia päivystyslääkärin töitä.
49. Mitä on olla vahva nainen?
Onko vahva nainen oman elämänsä boss lady, joka rikkoo lasikattoja? Onko hän oman elämänsä supersankari, jolla on vankka itsetunto? Millaisia yhteiskunnallisia viestejä saamme vahvasta naiseudesta? Millaiseksi itse koemme vahvan naiseuden? Voiko keskeneräinen, inhimillinen, erehtyvä ja tarvitseva ihminen olla myös vahva? Tee itsellesi kuppi teetä, hoida kodinaskareita tai käy lenkillä samalla kun vietät tovin lämpimässä seurassamme!
48. Onko lapsen kanssa pakko leikkiä?
Entten tentten teelikamentten! Tässä jaksossa pohditaan leikkiä, tuota lapsiperheiden elämässä alati näkyvää, kuuluvaa ja läsnäolevaa ilmiötä. Leikki on lapselle luontainen olemisen, elämisen ja hahmottamisen tapa. Hän oppii jatkuvasti leikkiessään, mutta ei leiki oppiakseen. Lapset ovat luovia, innovatiivisia ja kekseliäitä. Vaikka vanhempina iloitsemme lasten leikeistä, voi niihin liittyä myös kielteisiä tunteita. Miksi leikkiin on vaikea heittäytyä mukaan ja pitääkö vanhemman ylipäänsä leikkiä lapsensa kanssa? Miten sietää sotkuja, leluja ja muihin huoneisiin leviävää leikkiä? Miten itseään voisi auttaa löytämään leikin ilon, mutta samalla olla ottamatta liikaa paineita lasten kanssa leikkimisestä? Näistä kaikista keskustelemme nyt, tervetuloa mukaan! Podcastissa puhuvat Säde, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, lääkäri ja elintapatutkija sekä Petra, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri, rohkaisija ja esikoiskirjailija.
Tiedoksi: Keskeneräiset äidit siirtyvät Podplay-alustalle
Tästä eteenpäin uudet jaksot ilmestyvät Podplay alustalla, jonka kautta voi podcasteja kuunnella myös selaimella, kuten Soundcloud.ssa. Soundcloudiin ei uusia jaksoja enää ilmesty.
47. Pyykkirumbaa ja vaatekasoja - keskustelua lapsiperheen vaatehuollosta
Pyykkirumba - Askeleet hallussa vai täyttä kaaosta? Nyt sukelletaan vaatekasoihin ja pyykinpesun pyörteisiin! Kotitalouden vaatemäärä kasvaa ihan uusille leveleille lasten myötä. Yhtäkkiä vaatteita on siellä täällä, koreissa, pinoissa, kasoissa, lattioilla. Vaatteita pitää jatkuvasti pestä, etsiä, parittaa, puhdistaa, viikata, hankkia, myydä, kierrättää. Työtä siis piisaa. Väestöliiton artikkelin mukaan yksi lapsiperheitä eniten kuormittavista kotitöistä onkin jatkuva pyykkirumba. Se on tanssi, joka ei ikinä lopu! Petra ja Säde kertovat tässä jaksossa, miten heidän perheissä hoidetaan loputonta pyykkäämistä. Keskustelemme pyykinhuollon tunteista, lemppareista ja inhokeista ja jaamme parhaat vinkkimme. Naurua riittää tälläkin kertaa! Tervetuloa kuuntelemaan!
46. Parisuhde: Rikkovasta rakentavaan riitelyyn
Tässä jaksossa puhumme kommunikaatiosta parisuhteen ristiriitatilanteissa. Riidat ovat luonnollinen osa sekä onnellisia että onnettomia suhteita. Lapsiperhe-elämässä kiire, vastuu, väsymys ja paineet tuovat lisähaastetta parisuhteen myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen ja voivat saada aikaan aiempaa enemmän riitelyä ja erimielisyyksiä. Riitelyssä ratkaisevaa on tapamme riidellä. Mitkä neljä tapaa kommunikoida ovat tuhoisia parisuhteelle? Entä millaisten taitojen harjoittelusta voisi olla parisuhteelle hyötyä? Tervetuloa kuuntelemaan! Otathan meidän seurantaan siellä missä kuuntelet sekä Instagramissa @keskeneraisetaiditpodcast , missä julkaisemme maanantaina viikkokysymyksen ja käymme kunkin viikon teemaa läpi enemmän. Podcastissa puhuvat Säde, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, lääkäri ja elintapatutkija sekä Petra, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri, rohkaisija ja esikoiskirjailija. Jos koet parisuhteessasi minkäänlaista väkivaltaa, sen uhkaa tai hyväksikäyttöä, apua on tarjolla! -Nollalinja: 080 005 005 -Naisten linjan chat puhelinpalvelu 0800 02400 -Ensi- ja turvakotien liitto chat Jos tarvitset itse apua väkivaltaiseen käytökseesi: Maria Akatemian auttava puhelin 09 756 22260 Jaksossa käytetyt lähteet: The Gottman Instituten blogi, The Four Horsemen, Saatavilla: https://www.gottman.com/blog/the-four-horsemen-recognizing-criticism-contempt-defensiveness-and-stonewalling/ Väestöliitton parisuhdemateriaalia, Rakentava riitely, Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/keskustelu_parisuhteessa/rakentava-riitely/
45. Synnytys - Ravistelee, mullistaa, muuttaa
Tässä jaksossa juttelemme synnytyksestä! Tuosta naisen elämää ravistelevasta, mullistavasta ja pysyvästi muuttavasta ihmeestä. Pohdimme, millainen kokemus synnytys naisen elämässä on ja millaisena sen itse olemme kokeneet. Millaiset asiat vaikuttavat siihen, onko synnytys myönteinen vai kielteinen kokemus? Petran kaikki kolme synnytystä on jouduttu käynnistämään yliaikaisuuden vuoksi, mutta kokemukset ovat olleet upeita ja voimaannuttavia. Säteellä toinen raskaus päättyi syöksysynnytykseen, johon puoliso ei ehtinyt mukaan. Kerromme myös, mikä meitä jännitti ennen synnytystä. Me tiedostamme, että synnytys on hyvin herkkä aihe monille ja haluamme varoittaa, että vaikka pääasiassa puhumme positiivisesti synnytyksestä puhumme myös yleisellä tasolla kielteisistä kokemuksista - kuitenkaan menemättä yksityiskohtiin. Jos sellaisen kuunteleminen ei tunnu sinusta hyvältä, voit ohittaa tämän jakson. 🙏 Emme ehtineet jutella läheskään kaikesta, mistä olisi voinut jutella! Siksi tulemme käsittelemään tätä teemaa tulevalla viikolla Instagramissa, tervetuloa mukaan @keskeneraisetaiditpodcast ! Jakson lähteet: -Mielelläni kehossani - Kohti hyväksyvää suhdetta itseen, Martin M., Saariranta, P. -Haapio, S. 2017. Synnytysvalmennus kätilötyön interventiona – Ensisynnyttäjien valmennuskokemukset ja valmennuksen vaikuttavuus. Tampereen yliopisto. -Yle uutiset artikkeli, jossa oli haastateltavana kätilö Mikko Tarvonen. “Synnytys on lapselle hänen elämänsä vaarallisin hetki” - Mikko Tarvonen on todennäköisesti maailman kokenein kätilö.
44. Läsnäolon sietämätön vaikeus
Nykyvanhemmuuteen kuuluu ainutlaatuisella tavalla kehotus olla lapsilleen läsnä. Samalla elämäntyyli on hektisempää kuin koskaan aiemmin. Sanotaan, ettei lapsi tarvitse muuta kuin rakkautta ja läsnäoloa. Miksi läsnäolo voi kuitenkin tuntua ajoittain niin vaikealta? Tässä jaksossa keskustelemme läsnäolosta ja siihen liittyvistä sisäisistä ja ulkoisista paineista. Läsnäolon ei tarvitse kuitenkaan olla suoritus ja vaatimus. Puutteiden sijaan voimme keskittyä huomaamaan arjessa olevia pieniä läsnäolon mahdollisuuksia ja opetella nauttimaan niistä. Neloskausi alkaa nyt, tervetuloa mukaan! Klikkaamalla 'seuraa' tuet podcastiamme! Kutsumme sinut myös mukaan somen puolelle Keskeneräiset äidit yhteisöömme. Löydät meidät Instagramista ja Facebookista @keskeneraisetaiditpodcast Jatketaan keskustelua siellä! Petran Instagram: @arkeenkatkettyaarre Säteen Instagram: @ideasade Jaksossa käytetyt lähteet: Katse ylös kännykästä, vanhempi! artikkeli Saatavilla: https://www.vau.fi/Perhe/Vanhemmuus/varastaako-kannykka-huomion-pois-lapsiltasi/ Nuorisobarometri 2012: Monipolvinen hyvinvointi. Myllyniemi, S. Saatavilla: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu.pdf
Tätä on Keskeneräiset äidit podcast
Tämä on keskeneräiset äidit podcast...
43. Kolmoskausi koronakevään keskellä
It's a wrap! Kolmoskausi meni kuin siivillä poikkeusoloissa ja etäyhteyksin. Tässä jaksossa Säde ja Petra juttelevat menneestä koronakeväästä, kolmoskaudesta ja tulevasta kesästä. Liity seuraamme! Nyt otamme lepoa ja palaamme taas mikin ääreen elokuussa. Lämmin kiitos juuri sinulle tästä kaudesta! 💯💞
42. Onko viha ok? Tunteita äitiyden synkältä puolelta.
Saako äiti tuntea vihaa? Onko kielteisiä tunteita tunteva ja ilmaiseva äiti huono? Äitiyteen kuuluu koko inhimillinen kirjo tunteita, mutta etenkin kielteiset tunteet voivat tuntua kielletyiltä ja ne ovatkin yhä jonkinlainen tabu. Tässä jaksossa sukellamme tunteisiin. Pohdimme äitiydessä koettuja kiellettyjä tunteita, kuten ärtymystä, kiukkua, turhautumista, raivostumista ja vihaisuutta, ja sitä, miksi omia tunteitaan kannattaa rohkeasti tutkiskella ja kuunnella. Mitä hyvää voi seurata tunteidensa hyväksymisestä ja miten kielteisiä tunteitaan voisi kanavoida rakentavasti? Heitä luurit korville ja liity lämpimään ja hyväksyvään seuraamme!
41. Liikunta: Hampaat irvessä vai kevein askelin?
Ihminen on luotu liikkumaan, mutta suhde liikuntaan ei tästä huolimatta ole aina mutkaton. Käsitys itsestä liikkujana alkaa muodostua jo lapsuudessa ja aikuisiällä kielteiset tai kovinkin jäykät ajatukset omasta pystyvyydestä, omista mahdollisuuksista ja omasta kehosta voivat rajoittaa tai ohjata ankarastikin liikkumista. Liikkuminen on monelle keino hyvittää syömistä, hallita kehon ulkokuorta tai kontrolloida sisällä jyllääviä ristiriitoja ja kielteisiä tunteita. Tässä jaksossa juttelemme liikunnasta! Säde kertoo, miten kiltteys ajoi nuorempana suorittamaan liikuntaa ja miten äitiys on tuonut liikkumiseen uudet vapauden sävelet. Petra puolestaan on päässyt irti suorittamisen kahleista ja on löytänyt liikkeestä valtavan voimavaran äitiyteen. Tervetuloa kuuntelemaan tuttuun tapaan Spotifyihin, Soundcloudiin tai Apple podcastiin. Löydät linkit profiilistamme.
40. Ihastuksen ja vihastuksen kautta arvostukseen - Parisuhteen vaiheet
Parisuhteen haasteita kohdatessa voi kokea onnellisuusharhan: silloin ajattelee, että kaikki muut ovat onnellisia ja vain meillä on tällaisia ongelmia. Kielteisiä tunteita ja vaikeita aikoja kohdatessa ajatellaan herkästi, että vika on kumppanissa tai suhde ei ole tarkoitettu. Kuitenkin kaikissa parisuhteissa käydään läpi tiettyjä, universaaleja vaiheita. Mitä nämä vaiheet ovat ja mitä ne pitävät sisällään? Miksi niiden ymmärtämisestä on apua? Tässä 40. jaksossamme keskustelemme näistä asioista ja paljastamme muun muuassa, mitkä piirteemme haastavat puolisoitamme. Tervetuloa oppimaan ja viihtymään kanssamme! Lisää parisuhteen vaiheista voit lukea mm. Väestöliiton Tietoa parisuhteesta -sivuilta. Olet tervetullut yhteisöömme mukaan! Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja esikoiskirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagramista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade
39. Sovussa keskeneräisen äitiyteni kanssa
Hyvää äitienpäivää! Tämän viikon jaksossa pohdimme mitä on olla keskeneräinen äiti. Keskeneräiseen äitiyteen liittyy ajatus siitä, ettei meistä kukaan ole äitinä valmis, perillä. Suorittamisen sijaan haluamme vaalia hyväksyvää ja armollista suhtautumista omaan keskeneräisyyteen, omiin vajavaisuuksiin ja heikkouksiin. Tämä asenne antaa tilaa kokea tyytyväisyyttä tyytymisen sijaan. Keskeneräisyys on rosoisuuden ajattelemista inhimillisenä osana elämää, se on kauneuden näkemistä harmaan eri sävyissä. Se antaa tilaa omannäköiselle äitiydelle ja viitoittaa tietä kasvulle. Häpeästä vapaa äiti voi nauttia äitiydestään siinä missä hän kulloinkin on, mutta samanaikaisesti kehittyä ja kasvaa.
38. Ratkaisuja rasittavaan ruokahuoltoon
Lapsiperheen ruokahuolto on kuin päättymätön tarina! Ruokaa saa olla suunnittelemassa, ostamassa ja laittamassa tämän tästä, ja koronan myötä monessa perheessä ruuan kulutus on noussut ennätyslukemiin. Tässä kuuntelijoidemme toivejaksossa puhumme ruokahuollosta hyvin konkreettisella tasolla. Miksi ruohahuolto rasittaa? Mitä hyötyä ruokasuunnittelusta on? Miten voi kehittää omalle perheelleen toimivan ruokahuoltojärjestelmän? Jaamme 10 konkreettista vinkkiä ruokahuollon sujuvoittamiseen ja kerromme, mitä ruokia meidän ruokalistoilla on usein. Tervetuloa kuuntelemaan ja ammentamaan inspiraatiota ruokahuoltosavottaan! Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Olet tervetullut yhteisöömme mukaan! Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja esikoiskirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade
37. Mielen hyllyt siistiksi – sisäinen järjestys koronan aikana
Joskus voi tuntua siltä, että oma sisäinen maailma on myllerryksessä, eikä järjestyksestä ole tietoakaan. Mieli on kaaoksen vallassa. Korona-arki voi osaltaan aikaansaada tietynlaista epäjärjestystä tunnetta sisällämme: tunteet risteilevät erinäisten tehtävälistojen lomassa, aivot raksuttavat jatkuvia ruokalistoja, ajatteluprosessit keskeytyvät lisääntyneiden keskeytysten myötä ja ihan jo kodin äänimaailmakin voi kuormittaa. Millä keinoin sisäistä maailmaa voisi yrittää saattaa järjestykseen myös näinä aikoina? Miten mielen hyllyjä voi siistiä? Tämä on kolmiosaisen järjestys-teemaisen minisarjan kolmas jakso.
36. Elämä hallinnassa koronasta huolimatta?
Voiko elämä olla hallinnassa koronasta huolimatta? Sitä pohdimme tässä jaksossa. Poikkeusaika on sysännyt ihmiset aivan uudenlaiseen arkeen, mutta sen keskelläkin ihmisellä on yhä syvä tarve järjestykselle ja rutiineille. Ennakoimattomuus kuormittaa mieltä ja syö voimavaroja. Mitä elementtejä elämänjärjestys pitää sisällään? Millaisilla keinoilla uudenlaista arkea voi rakentaa itselleen ja perheelleen? Miten luoda ja tukea perheenjäsenten erilaisia rutiineja? Tämä on kolmiosaisen järjestys-teemaisen minisarjan toinen jakso. Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Klikkaa meidät näissäkin seurantaan, niin löydät meidät jatkossa helposti ja saat aina tiedon uusista jaksoista. Voit jättää myös arvostelun, joka edesauttaa, että muutkin löytävät podcastimme. Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekevät kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja kirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade
35. Kodin kaaos kuumottaa
Kodin kaaos kuumottaa! Tämä jakso starttaa kolmijaksoisen minisarjan, jonka teemana on järjestys. Tulemme puhumaan kodin järjestyksestä, elämän järjestyksestä ja mielen järjestyksestä. Ensimmäisenä on vuorossa jakso kodin järjestyksestä ja kaaoksen kuormittavasta vaikutuksesta. Siinä missä moni hyödyntää lisääntynyttä kotoilua kodin järjestämiseen ja saattamiseen tiptop kuntoon, joutuu usea perheellinen kohtaamaan tilanteen, jossa kodin valtaa ennennäkemätön sotku, jonka raivaamiseen kaipaisi lumikolaa. Puramme tuntojamme liittyen sotkustressiin, lelukaaokseen ja sotkun sietämiseen. Järjestyksessä oleva koti sujuvoittaa arkea ja keventää mieltä, ja siksi sitä voi perustellusti tavoitella ainakin jossain määrin. Jaamme myös omia siivousrutiinejamme ja kerromme kotimme ongelmakohdat ja onnistuneet ratkaisut. Heitä kuulokkeet korville ja kuuntele jakso samalla kun hörpit kaffetta tai teetä, käyt lenkillä tai viikkaat sen korillisen pyykkejä, joka on odottanut viikkaamista. Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Klikkaa meidät näissäkin seurantaan, niin löydät meidät helposti. Voit jättää myös arvostelun, joka edesauttaa, että muutkin löytävät podcastimme. Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja esikoiskirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade
34. Korona pistää parisuhteen poikkeustilaan
Korona on pistänyt maailman sekaisin ja sen myötä myös parisuhteet ovat nyt poikkeustilassa. Kun kohtaamme kriisin, saattaa puolisoiden väliset erot korostua entisestään ja uusilla tavoilla. Kun yksi menee kriisinhallintamoodiin, luo tarkkoja strategisia suunnitelmia ja hamstraa vessapaperivarastot täyteen, työntää toinen päänsä pensaaseen ja vähättelee vallitsevaa tilannetta. Reagoimme, tunnemme ja käsittelemme tunteitamme eri tavoin. Yksi kaipaa läheisyyttä, toinen janoaa omaa tilaa ja kokee tukehtuvansa neljän seinän sisällä. Seksuaalisten halujenkin erot voivat korostua, ja halukkuus kaiken kaikkiaan muuttua. Vanhemmuus, etätyöt ja kotityöt tuovat oman tujun lisämausteensa tilanteeseen. Ei ole aivan yksinkertaista navigoida tätä ennenkokematonta tilannetta kaksin ilman, että parisuhde tulee haastetuksi. Jaksossa 34 Petra ja Säde keskustelevat koronan aiheuttamista haasteista parisuhteessa ja keinoista niiden käsittelyyn sekä parisuhteen huoltamiseen silloinkin, kun elämme monin tavoin paineistetussa tilanteessa.
33. Huulipunasta, hiustenlaitosta ja itsensä hyvänä pitämisestä
Tässä jaksossa sukelletaan kauneudenhoidon ihanaan maailmaan. Meikkileikit, hiusten hoitaminen, aamuiset ihonhoitorutiinit ja hemmottelua saunassa... Säde kertoo jähmeästi kehittyneestä suhteestaan kauneudenhoitoon, ja miten hänen suhtautumisensa siihen on muuttunut. Petra pohtii sitä, miten kauneudenhoito on muuttunut kauneusihanteisiin pyrkimisestä itsestään nauttimiseksi. Kauneudenhoito osoittautui olevan näennäisestä pinnallisuudestaan huolimatta yllättävänkin syvällinen ja ajatuksia herättävä aihe. Lisäksi jaksossa keskustellaan kauneudenhoidon merkityksestä koronakaranteenin aikana ja haastetaan teidät kuulijat osallistumaan kanssamme #kauneuskeskiviikko -haasteeseen! Joten laitapa luurit korvaan ja liity seuraamme! Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja kirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund.
32. Korona kutistaa arjen
Korona leviää maailmalla ja Suomessa ollaan siirrytty poikkeustilaan. Lapsiperheiden arki on muuttunut kertaheitolla toisenlaiseksi - niin myös meidän. Tässä kolmannen kauden ensimmäisessä, erityispitkässä jaksossa Petra ja Säde juttelevat koronan muuttamasta arjesta. Miten Petralla on lähtenyt arki käyntiin kolmen lapsen kanssa? Miten Säteen perheessä järjestetään kahden aikuisen etätyöt ja lasten ja kodin hoitaminen? Kerromme myös millaisia tunteita viikko on nostattanut ja mitä myönteistä olemme kokeneet. Jakson pituus on tavallista jaksoa pidempi, joten sen voi kuunnella vaikka kahdessa erässä. Jatkossa uusi jakso ilmestyy joka SUNNUNTAI!
Behind The Scenes 3. kauden alussa
Behind The Scenes 3. kauden alussa by Petra & Säde
31. Lapsen seksuaalikasvatus
Lapsenseksuaalikasvatus - harmaita hiuksia ja punoittavia poskia vai luontevaa keskustelua läpi lapsuuden? Ihmisen seksuaalinen kehitys kestää koko elämän, ja olemme seksuaalisia aina kohdusta kuolinvuoteelle saakka. Tähän teemaan liittyvä kasvatus kuitenkin mietityttää monia ja aihe voi vanhemmista tuntua jopa kiusallisemmalta kuin lapsista. Tässä jaksossa juttelemme seksuaalikasvatuksesta: Mitä se oikein on? Miten sitä voi toteuttaa? Mistä voi saada siihen tukea? Jaamme myös muutamia omia hulvattomia muistojamme. Otetaan tämä aihealue yhdessä hieman paremmin haltuun, lapsen seksuaalikasvatus on jokaisen vanhemman tärkeä tehtävä ja etuoikeus. Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä! Tämä pätee sekä lapsiin että aikuisiin.
30. Vanhemmuus varastaa ilosi?
Vanhemmuus varastaa ilosi - onko näin? Viime kuukausina on uutisoitu muun muassa laskevasta syntyvyydestä, pikkulasten vanhempien eroista ja siitä, että lapset tuovat onnea vanhemmilleen vasta muutettuaan omilleen. Perhe-elämä ei näyttäydy otsikoissa välttämättä kovinkaan houkuttelevana. Tässä jaksossa pohdimme sitä, mitkä asiat vanhemmuudessa lisäävät onnellisuutta ja toisaalta millaiset asiat voivat sen kokemista haastaa. Tuttuun tapaan käsittelemme aihetta hyödyntämällä niin tutkimuksellista tietoa kuin omakohtaisia kokemuksiamme.
29. Miksi miehiä saa dissata?
"Tyhmä se on!" toteaa vaimo koirankoppiin laitetusta miehestään eräässä viime vuonna pyörineessä mainoksessa. Sama asetelma tuskin menisi katsojille läpi, jos perheen äiti laitettaisiin koirankoppiin, mutta miksi se on hyväksyttyä ja jopa hauskaa, että isiä dissataan? On varsin yleistä ja yleisesti hyväksyttyä, että miesten ja isien koetusta osaamattomuudesta vitsaillaan ja siitä valitetaan. Kun naiset kerääntyvät yhteen, päivitellään yhdessä silmiä pyöritellen sitä, kuinka perheen isä on kuin yksi lisälapsi, joka ei kerta kaikkiaan osaa hoitaa asioita oikein. Onneksi hänellä on itseään viisaampi nainen, joka kertoo, miten ja milloin asiat on hyvä tehdä. Mutta onko tämä puhetapa kuitenkaan hyvä juttu? Miksi niin tehdään ja miten sitä voisi alkaa muuttaa? Tulisiko miehiä arvostaa enemmän?
28. The Joulujakso: Perinteistä, periaatteista & parisuhteesta
Joulu on taas, joulu on taas, ja siitä me vasta riemuitsemmekin! Joulu tulla jolkottaa, ja lapsiperheille joulunaika on monella tapaa erityistä. Yhtäältä joulun odotus on lasten kanssa erityisen ihanaa ja taianomaista, toisaalta väsymys, kiire ja kohtuuttomat odotukset voivat aiheuttaa paineita ja sitä kuuluisaa joulustressiä. Yksi tärkeä jouluvalmistelu onkin valmistaa parisuhde joulunviettoon, jotta suuremmilta riidoilta voisi välttyä. Lisäksi pohdimme lapsia ja lahjoja - uskotaanko meillä joulupukkiin ja saako lapsi toivoa mitä vaan?
27. Vihataanko Suomessa lapsia?
Onko Suomi todella lapsikielteinen maa? Lapsiin ei aina suhtauduta Suomessa myönteisesti, ja syitä tälle pohdimme tässä jaksossa. Löytyykö selitys suomalaisesta kulttuurista ja individualismista vai onko vika lapsiperheissä ja kasvatuksessa? Tätä ilmiötä käsittelemme höystettynä omakohtaisilla kokemuksillamme.
26. Äitisuhde osa 2: Saara Kinnunen vastaa
Saamme tässä jaksossa vieraaksemme jälleen viiden lapsen äidin Saara Kinnusen, joka on viiden lapsen äiti, 12 lapsen isoäiti sekä kirjailija, psykoterapeutti, kouluttaja ja perheneuvoja. Tällä kertaa Petran pääsee keskustelemaan Saaran kanssa lisää äiti-suhteesta. Miten äitiys muuttaa äiti-suhdetta? Entä miten erilaisista äiti-suhteeseen liittyvistä haasteista ja vaille jäämisen kokemuksista kannattaisi alkaa äitinsä kanssa keskustella? Ja voiko kiemuraista äiti-suhdetta työstää, vaikka keskusteluyhteys äitiin puuttuisi?
25. Puhutaan vähän rahasta
Money, money, money! Rahasta puhuminen tuntuu olevan nyt muodikasta, ja mekin päätimme hieman jutella lapsiperheen talousasioista. Tässä jaksossa pohdimme, millaisia kuluttajia olemme, miten vanhemmuus on muuttanut kulutustottumuksiamme sekä miten talousasiat vaikuttavat parisuhteeseen. Säde paljastaa myös tarkat laskelmat heidän menoistaan.
24. Univelka räjäyttää pään
Unen merkityksen ymmärtää todella vasta sitten, kun sen menettää. Harvalla ei vanhemmuuden myötä häiriinny ja vähene unen määrä, vaan yleensä voimakas, ahdistava ja harmaa univelka tulee osaksi elämää - ainakin jaksoittain ja joksikin aikaa. Miten olemme kokeneet univelan ja millä tavoin se on vaikuttanut elämäämme? Miten kaameasta univelasta voi selviytyä?
23. Lusikat syntyvyyskeskustelusoppaan!
Suomen laskevasta syntyvyydestä on nyt kohistu ja keskusteltu, ja tässä jaksossa mekin laitamme lusikkamme soppaan. Kerromme, mitä mieltä olemme koko syntyvyyskeskustelusta ja pohdimme, mitä meidän mielestämme pitäisi Suomessa muuttua! Tiedossa on jälleen sekä omakohtaisia kokemuksiamme että ajankohtaista tutkimustiedon pureskelua. Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun! Löydät meidät Instagramista nimellä @keskeneraisetaiditpodcast
22. Ihana kamala raskausaika
Ihana, kamala raskausaika! Miten sinä olet kokenut odotusajan? Raskaus on ihme, ja sisällä kasvava uusi ihminen suurenmoinen lahja. Mutta kokemus raskausajasta voi vaihdella suurestikin, paitsi äitien välillä niin myös eli raskauksien kohdalla. Aika voi olla kutkuttavan jännittävää ja suuria tunteita herättävä tai se voi olla pakollinen paha, jotta päästään synnyttämään maailmaan uusi tyyppi. Yhtäältä se haastaa henkisesti, toisaalta fyysiset muutokset kehossa ja erinäiset krempat voivat tuskastuttaa. Tämän jakson aikana meille selviää, että olemme kokeneet monet asiat hyvin eri tavoin!
21. Varastaako vertailu ilosi
Sanotaan, että vertailu varastaa ilomme. Someskrollailun jälkeen sisällä velloo epämääräinen tyytymättömyys, epävarmuus ja ehkä jopa kateellisuus. Muilla voi tuntua olevan asiat paremmin. Äitiys tuo mukanaan ihan uudenlaiset sfäärit vertailla itseään muihin. Mutta miten tällaista negatiivista vertailua voisi sitten ehkäistä? Ja voiko vertailu olla toisinaan myös myönteistä? Tästä kaikesta puhumme tässä jaksossa, tervetuloa kuuntelemaan!
20. Miksi teit näin äiti? - Äitisuhteen kiemuroista
Äitisuhde: Merkityksellinen, rakas, moniulotteinen, haastava… Äitisuhde herättää paljon tunteita. Hyvänkin lapsuuden jälkeen äitisuhteen käsittelemiselle on paikkansa. Tänään keskeneräisten äitien vieraana on Saara Kinnunen, Äidin ikävä -kirjan kirjoittaja ja Säteen äiti. Keskustelut vaihtelevat ilman vaatimuksia hyväksymisestä riittävään sienituntemukseen, kasvuprosesseista tunteikkaiden tilanteiden muistelemiseen. Tässäkin äitisuhteessa on paljon kasvunvaraa, mutta keskustelemalla voimme saada vajavaisesta suhteesta molempia voimaannuttavan.
19. Girl talk: Tie oman tyylin luo
"Real style is never right or wrong. It's a matter of being yourself on purpose." Tässä jaksossa päästään höpöttelemään omasta pukeutumistyylistä! Miten kuvailisimme tyyliämme nyt, ja minkälaisten tyylivaiheiden (ja mokien) kautta olemme löytäneet oman tyylimme? Pohdimme lisäksi sitä, millaisia haasteita ja muutoksia äitiys on tuonut vaatetukseen, ja jaamme omat vinkkimme oman tyylin ja vaatekaapin rakentamiseen.
18. Uhkeat imetysrinnat, haluttomuus ja pikaruokaseksi
Tänään päästään taas puhumaan siitä, nimittäin seksistä! Tässä jaksossa innostuimme keskustelemaan siitä, miten seksi muuttuu lasten saamisen myötä, miksi välillä voi olla haluttomuutta ja miten omaa seksuaalista energiaa voi herätellä taas henkiin ja ylläpitää. Luvassa on rehellistä puhetta ja paljon naurua.
17. Äidiksi kasvamisen pyörteissä
Äidiksi kasvamisen pyörteissä! Tänään toivotamme jälleen tervetulleeksi parisuhdetohtorin, Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtajan, eroasiantuntijan ja aikuisten lasten äidin Hanna Ranssi-Matikaisen keskustelemaan kanssamme äitiyden kasvukivuista. Äiti kasvaa äitinä tasatahtiin oman lapsensa kanssa, eikä se kasvuprosessi ole aina helppo. Se haastaa identiteettimme ja pakottaa meidät kohtaamaan itsemme uudella, syvemmällä tasolla. Se tuo esiin keskeneräisyytemme ja kykymme sietää sitä. Siinä missä äidiksi kasvu oli ennen yhteisöllinen asia, nykyään se on enemmän matka itseen, yksilökeskeisempi prosessi, ja läheisin neuvonantaja monelle on Google. Tule kuuntelemaan rohkaisevaa keskustelua riittävän hyvästä äitiydestä!
16. Toimiva metätyönjako: Myytti vai mahdollisuus?
Mikätyö + kukatyö + koskatyö = metatyö! Tänään puhutaan metatyöstä, tuosta kaikkia lapsiperheitä koskevasta, näkymättömästä ja alati läsnäolevasta asioiden hoitamisen suunnittelu- ja koordinointityöstä. Millaista kodin projektipäällikkyys on ja miksi se rasittaa? Koetko olevasi arjessa metatyön sankari vai onneton orja? Miten metatyö jakaantuu parisuhteessa, ja voiko parempaa balanssia saavuttaa? Tätä kaikkea pohdimme tässä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa.
15. Ystävyydestä ja yhteisestä matkasta - ensimmäisen kauden päätös
Keskeneräisten äitien ensimmäinen kausi on tullut päätökseen! Kauden viimeisessä jaksossa fiilistelemme yhteisiä kokemuksia, pahimpia mokia ja ystävyyden syventymistä. Säde saa Petran myös sanattomaksi yllätyksellään!
14. Parisuhdehuolto: Ilmaista vaan ei itsestäänselvää
Hymy, suudelma, kosketus… Ne ovat kaikki ilmaisia, mutta yhteyden kadotessa ne eivät olekaan niin itsestäänselviä. Miten parisuhdetta voi huoltaa ja yhteyttä ylläpitää tiiviissä lapsiperhearjessa? Entä miten välttää tyypilliset sudenkuopat? Näistä pääsimme juttelemaan eroperheistä väitelleen, Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtajan Hanna Ranssi-Matikaisen kanssa. Parisuhteen prosesseja ei voi pikakelata, vaan moni asia vaatii vuosia aikaa kypsyäkseen ja kehittyäkseen. Armollisuutta itseä ja toista kohtaan tarvitaan. Parisuhde on aikuisiän kiintymyssuhde, ja siksi se sekä varustaa että haastaa meitä. Hyvinvoiva ja lämmin parisuhde on kuitenkin monella tasolla merkityksellinen tekijä paitsi meidän, niin myös lastemme elämänlaadulle, ja siksi sitä ei kannata tyrkätä hattuhyllylle pölyttymään, vaan kohottaa se prioriteettilistan kärkeen!
13. Lapsiperhearki: elämänmuutosta ja seksin puutosta?
Parisuhdeasiantuntija, erokriiseistä väitellyt tohtori ja Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen saapuu keskustelemaan kanssamme siitä, miksi niin moni kokee nykyisen lapsiperhearjen raskaaksi, ja miksi se asettaa aivan erityiset paineet parisuhteelle. Miten käy seksin lapsiperhearjessa ja mitä tehdä, jos puoliso tuntuu väärältä valinnalta? Miksi parisuhteeseen kuuluu tiettyjä kasvukipuja, ja millainen perspektiivi auttaa selviytymään hankalista hetkistä ja nauttimaan kaikesta siitä ihanasta, mitä tähän vaiheeseen kuuluu? Tämä jakso ei taatusti jätä kylmäksi, vaan antaa ajattelmisen aihetta, armollisuutta ja toivoa!
12. Lomalla viimeinkin! Voiko ottaa iisimmin?
Lomalla viimeinkin, voi ottaa iisimmin! Vai voiko? Nyt päästään lomatunnelmiin, kun puhutaan tulevasta kesälomasta. Miten lomailu on muuttunut lasten myötä? Entä miten välttää klassiset kesälomariidat puolison kanssa? Ja mitä voi tehdä, jos rannoille ja uima-altaille meno aiheuttaa kehoahdistusta? Paina play -nappia ja sukella kesäkeskusteluun mukaan!
11. Lastenkutsut - Rakkaudenosoitus vai näyttämisen paikka?
Lastenkutsut herättävät meissä vanhemmissa monenmoisia tunteita. Yhtäältä ne ovat iloinen tapahtuma, jossa juhlistetaan rakasta lasta ystävien kesken, mutta toisaalta ne saattavat aiheuttaa kohtuutontakin stressiä. Juhlien järjestäminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Moni vanhempi haluaa vastata paitsi oman lapsensa toiveisiin, niin myös järjestää juhlat, joissa vieraatkin viihtyvät. Nykyisessä Pinterest- ja somemaailmassa ihan tavallisetkin lastenkutsut ovat mahdollisesti kaikkien nähtävillä, mikä saattaa herättää paineitakin: Ovatko meidän juhlamme tarpeeksi hienot? Tänään päästään pohtimaan millaisia olemme juhlajärjestäjinä, mitkä asiat voivat aiheuttaa paineita ja mikä lopulta on oleellista lastenkutsuilla. Tule kuuntelemaan!
10. Menkat, puolukkapäivät, hilloviikot: Puhutaan kuukautisista!
Menkat, puolukkapäivät, hilloviikot... "niillä päivillä" on monta nimeä! Nyt puhutaan kuukautisista ja kuukautiskierrosta, eikä naurulta vältytä taaskaan. Tässä jaksossa kuulet mm. meidän kiertokuulumisia, muistojamme menkkojen alkamisesta ensikertaa, siitä miten puhumme lapsillemme aiheesta ja pohdimme myös sitä, ovatko PMS-oireet voimistuneet lastensaannin myötä. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua kuukautisista huumorilla höystettynä!
9. Kulutusjuhlasta ja matkustamisesta. Pitääkö kaikesta luopua?
Uutisissa pyörii päivittäin otsikoita ilmastonmuutoksesta, muovien täyttämistä meristä, kemikaalikuormasta ja muista ympäristökatastrofeista. Samaan aikaan suhaamme ympäri maailmaa koneilla ja shoppailemme kotimme täyteen tavaraa, joka pitää seuraavaksi konmarittaa. Jokin tässä hommassa mättää, mutta muutosten tekeminen ei silti ole niin helppoa. Pitäisikö jokaisen muuttaa torppaan, elää ilman sähköä omavaraisesti ja unohtaa yleellisyydet ja matkustelun? Pitääkö kaikesta luopua? Ja jos jostain luopuu, niin mitä saa sen tilalle? Tervetuloa kuuntelemaan kiihkotonta, rentoa ja oivaltavaa keskustelua! Vieraanamme on Ami Värtö, ja tavoitteenamme on madaltaa kynnystä tehdä ekompia valintoja lapsiperheissä ja motivoida toisiamme muutosten tekemiseen - itseämme mukaanlukien.
8. Ekologisuus lapsiperheessä: Uhka vai mahdollisuus?
Tässä jaksossa saamme vieraaksemme suositun ilmastoahdistus -Instagram-tilin perustajan Ami Värtön keskustelemaan kanssamme ekologisuudesta lapsiperheissä. Millaisia ilmastotekoja lapsiperheessä voisi tehdä, kun arki on valmiiksi monella kuormittavaa, eikä aikaa ja jaksamista välttämättä ole uusien asioiden opetteluun ja ekologisuuden funtsimiseen? Mistä voisi lähteä omassa elämässään liikkeelle? Onko ekologisuus elämän ankeuttaja vai voiko se tuoda elämään lisäarvoa? Onko ekologisuus uhka vai mahdollisuus? Tule kuuntelemaan kiihkotonta keskustelua.
7. Positiivinen ajattelu - Teennäistä tunteiden tukahduttamista vai lempeää myönteisyyttä?
Tänään pohditaan positiivista ajattelua, tuota aikamme trendi-ilmiötä ja somessa kulovalkean tavoin levinnyttä elämänasennetta, joka nostattaa joidenkin karvat pystyyn. Onko positiivinen ajattelu sitä, että kulkee elämässä hymyssä suin kuin Elastinen konsanaan postaillen someen elämänsä ihanista hetkistä? Vaatiiko positiivinen ajattelu sen, että yksinkertaisesti tukahduttaa tunteensa ja esittää hieman tekopirteää ja teennäistä? Mikä positiivisessa ajattelussa epäilyttää, entä mikä siinä viehättää? Tule kuulemaan.
6. Kehosuhde - Taisteluista Kiitollisuuteen
Keho on meidän matkakumppanimme tässä maailmassa aina kohdusta hautaan saakka. Suhde tähän läpi elämän mukana kulkevaan - ja läpi elämän meitä kuljettavaan - kumppaniin on usein jollain lailla ristiriitainen ja haastavakin. Aika harvassa ovat ihmiset, jotka ovat välttyneet kokemasta jonkin tasoista tyytymättömyyttä kehoonsa. Tässä jaksossa puhutaan kehosuhteesta; kuulet meidän molempien kehosuhdetarinat ja polut taisteluineen ja ahaa-elämyksineen siihen pisteeseen, missä olemme nyt. Pohdimme myös sitä, miten äitiys on muuttanut suhtautumista omaan kehoon uudenlaisella ja ainutlaatuisella kiitollisuudella, arvostuksella ja perspektiivin vaihdolla, ja miten äitiys on myös avannut silmät kehosuhdeperinnön merkitykselle.
5. Kuumeesta, kipulääkityksestä ja kihomadoista – keskustelua sairastelusta
Lasten flunssat ovat jokaiselle vanhemmalle välillä turhauttavankin tuttuja. Tänään ruoditaan flunssan, kuumetautien ja oksennustaudin selviytymiskeinoja tyytyväisyysnäkökulmaa unohtamatta. Oman sairastelun muuttumista lasten saamisen myötä pohditaan myös. Kuuntele ja poimi vinkit omaan arkeen!
4. Kun tuo toinen vaan muuttuisi ja muita "totuuksia" parisuhteesta
Lapsiperhearjessa parisuhde joutuu koetukselle ja asiat saattavat kärjistyä. Onko kaikki toisen syytä, vai onko minullakin osani? Miten voin kantaa oman vastuuni ja antaa toiselle myös tilaa olla oma itsensä. Kerromme myös meidän parisuhteista, ja miten olemme tulleet tähän pisteeseen.
3. Let's talk about s...iivous
Lapsiperhearjessa kotityöt ja siivoaminen on jokapäiväistä. Pureudumme tiilastoihin, meidän selviytymisstrategioihin, metatyöhön ja kaikkeen, mitä tämä teema meissä herättää.
2. Päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä - Ajatuksia ajasta
Pikkulapsivaihe on erityistä aikaa. Toisaalta silloin aika on myös hyvin rajallista. Usein aika ei tunnu riittävän. Miten me vaalimme tätä erityistä aikaa ja samalla selviämme aikapaineista? Siitä puhutaan podcastin toisessa jaksossa.
1. Keskeneräiset äidit esittäytyy
Onko tyytyväisyys hyvä asia? Entä, mitä kaunista on keskeneräisyydessä. Näillä teemoilla pohjustamme podiamme. Kerromme itsestämme ja podimme tarinan. Mukana myös viikon kysymys, tunnarin svengiä ja paljon naurua. Tervetuloa mukaan!
Behind the scenes - Teaser
Alun kankeutta ja sydämmellisiä nauruja. Lisäksi tunnarin fiilistelyä jo.