Suomalaiset podcastit

Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.


Pieni karanteenikirjakerho

Pieni karanteenikirjakerho on podcast, jossa toimittaja Taru Torikka keskustelee joka viikko yhden kotimaisen kirjailijan kanssa tämän teoksista, ympäröivästä maailmasta ja niiden mahdollisesta suhteesta toisiinsa. Taru Torikan toimittamista kirjallisuuskeskusteluista sanottua: "Harvinaisen älykäs haastattelija." - kirjailija Asko S. "Tykkään tavasta jutella ja pohdiskella yhdessä haastateltavien kanssa, kun siihen jää tilaa itsellekin osallistua omassa päässä keskusteluun. Tulee semmonen kiva onnistumisen olo, että ”hei, määkin sain ajatuksen!”" -uskollinen kuuntelija Minna H.

Tilaa podcast: RSS-syöte, Apple-podcastit tai Windows Phone. (ohjeet)

Jaksot

Yhteensä 13 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 21.4.2020.

EXTRAJAKSO: Suuri jalkapallokerho, Ari Virtanen, Oi Suomi on!

Julkaistu 10.7.2020

Jos maailmanlaajuinen pandemia ei olisi sotkenut kaikkien suunnitelmia, en todellakaan olisi käyttänyt tätä kesää kirjallisuuden ja siitä puhumisen parissa, vaan istunut nenä televisiossa ja netin jalkapalloforumeissa seuraamassa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historiallista ensimmäistä arvokisalopputurnausta. Koska EM-kisat ja kiihkeä spekulaatio jouduttiin siirtämään ensi vuoteen, hain lohdutusta arvokisatyhjiöön lukemalla Hesarin jalkapallotoimittaja Ari Virtasen historiikin Huuhkajien matkasta "vaikeuksista voittoon", rähmälläänolon pitkästä ajasta uuden ja oudon Nation Cup -systeemin kautta EM-karsintalohkosta sensaatiomaisesti jatkoon (Oi Suomi on!, HS Kirjat). Kirjallisuuspodcastissa kun ollaan, keskustelemme Arin kanssa erityisesti erilaisista narratiiveista jalkapallon ja suomalaisen maajoukkuejalkapallon ympärillä erityisesti. Suomalaiset futiskannattajat on opetettu kertomukseen, jossa hävitään niille joille pitikin ja jossa hyvän ottelun tunnusmerkki on lopussa saatu pilkku ja kunniakas taistelu itseä parempia vastaan. Pitääkö nyt löytää uusia kertomuksia? Miksi meillä on tarve nähdä kollektiivin keskellä, kentällä ja kentän laidalla sankareita ja kavaltajia? Miten jalkapalloa työkseen seuraava pysyy itsekriittisenä tarinoidensa kanssa, ja miten hän ottaa huomioon jalkapalloa ympäröivän yhteiskunnan ja poliittisen todellisuuden?

Osa 12: Tiina Tuppurainen, Kuvittelen sinut vierelleni

Julkaistu 8.7.2020

Tiina Tuppuraisen esikoisromaanin Kuvittelen sinut vierelleni (Karisto) siivittämänä mennäään 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen helsinkiläisiin lesbopiireihin. Lostarissa ja Naistenbileissä bailaamisen merkityskirjon yhteisöllisen analyysin ohella puhutaan autofiktion asettamista ongelmista, ja miten Tiina Tuppurainen on ne ratkaissut, niin itseään muistuttavan päähenkilön Annin kuin tämän rakkauden, ihailun ja petoksen kohteiden suhteen. Puhutaan paljon myös naisen katseesta ja kumppanin kauneuden jumaloinnista ja sukupuolet ylittävästä visuaalisesta representaatiosta. Miltä tuntuuu olla palvonnan kohde? Miksi Anni tavoittelee niin kiivaasti onnellista, turvallista parisuhdetta ja samalla sabotoi oletettua onneaan tehokkaasti? Miten kirjoittaa uskottavasti pihalla oleva nuori nainen? Voiko romaanihenkilö olla liian "woke"? Kuvittelen sinut vierelleni on rakkausromaani, joka on vahvasti yhteiskunnassa kiinni. Se yhdistelee huumaavia rakastumisen ja seksuaalisuuden löytymisen kokemuksia mm. pohdintaan siitä, miten käy queerin nykymaailmassa, jossa myös homojen oletetaan haluavan keskiluokkaista perhe-elämää. Mietimme sitäkin, onko homoliikkeen historia vaarassa unohtua kun ihmisoikeustaistelu alkaa tuntua voitetulta.

Osa 11: Silja Kejonen, Lähetä minulle ympyrä

Julkaistu 1.7.2020

Asioita, joista ei pysty sanomaan, kohdat, joissa haparoi. Tämän viikon vieraan Silja Kejosen kanssa puhutaan runokokoelmasta Lähetä minulle ympyrä (Gummerus) . Podcastin esittely on lyhytsanainen, sillä en osaa tiivistää, mistä kaikesta puhuimme! Ainakin installaatioiden ja runon tekemisen samankaltaisuuksista, menneisyyden rohkeista naisista, jotka ovat olleet niin omanlaisiaan, etteivät suostu edes meidän jälkipolvien tarkasteluun ja ennakkoluuloihin nätisti, taidekokemusten somejakamisen tärkeydestä, ihanuuden överiksimenemisestä ja karmeudesta, ja siitä miksi ruusu on ruusu on ruusu. Silja Kejosen kuva: Liisa Valonen

Osa 10: Harry Salmenniemi, Uhrisyndrooma ja muita novelleja

Julkaistu 23.6.2020

Kirjakerhon KYMMENES (10!!!) vieras on Harry Salmenniemi, jonka novellikokoelmien kokonaisuus on kerännyt ylistystä ja maailmankirjallisuusvertauksia vakavastiotettavilta kriitikoilta. Uhrisyndrooma ja muita novelleja (Siltala) ehti ilmestyä helmikuussa, muttei ole ainakaan menettänyt ajankohtaisuuttaan. Taru tavoitti Harryn viettämästä minilomaa. Viininjuonnin ja pizzansyönnin jälkivaikutusten ylistämisen lisäksi pohdittiin mm. vauvan ilmestymisen paljastamaa ääretöntä vapautta ja sotaisuuden yleisyyttä kielessä (Torikka lupaa jatkossa yrittää lopettaa esim. poteroihin kaivautumisen). Miksi ne novellien aiheet - kuten ylimielisyydellä ja naisvihalla omia pelkojaan peittelevät "länsimaisen kulttuurihistorian perinteeseen" hirttäytyvät miehet - joita kirjailija on pitänyt aikansa eläneinä ovatkin lukijoille kauhean ajankohtaisia ja omakohtaisia? Opittiinko koronakeväästä mitään muuta kuin banaaleja elämäntaitokliseitä? Kuuntele ja keskustele mukana! Osallistu Kirjakerhon tuottamiseen: https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho Hanki Uhrisyndrooma: https://www.siltalapublishing.fi/kirjat/uhrisyndrooma/

Osa 9: Johannes Ekholm, Planet Fun Fun

Julkaistu 18.6.2020

Podcastin yhdeksännessä (9) jaksossa Taru Torikka saa keskustelukumppanikseen vanhan ystävänsä Johannes Ekholmin, jonka kanssa mm. toimitti aikoinaan Radio Helsingin Suurta hesalaista kirjakerhoa. Tällä kertaa keskustelun aiheena on Johanneksen toinen romaani mutta "luopumistrilogian" kolmas osa, Planet Fun Fun (Otava). Se jatkaa edeltäjiensä Graafisen suunnittelun ja Rakkaus niinkun tyylillä, rakentuu "autenttisista" keskustelutaltioinneista, nettiviestittelystä ja muusta materiaalista, mitä nyt taukoamatta toisilleen ja toistensa ohi puhuvat nykyihmiset jättävät jälkeensä, mutta se kurkottaa Ekholmin aiempia kirjoja isompiin kuvioihin, jopa maailmanlaajuisen salaliiton kimppuun. Kirja kommentoi koko ajan itseään ja fiktiivisen romaanin oikeutusta, mutta juuri se tekee siitä vetävän ja kiinnostavan, jopa jännittävän romaanin! Edes tunnin keskustelussa ei ehdi kuin raapaista osaa Planet Fun-Funin teemoista, mutta joitakin kuitenkin. Tervetuloa mukaan keskusteluun! Podcastissa keskustellaan Kertomuksen vaarat -tutkimusprojektista https://kertomuksenvaarat.wordpress.com/ Johannes Ekholmin kuva Helen Korpak/ Otava

Osa 8: Milja Sarkola, Pääomani

Julkaistu 9.6.2020

"Kokemus vapaudesta on suurimpia etuoikeuksia." Pienen karanteenikirjakerhon viikon vieraana kuullaan Milja Sarkolaa, jonka romaani Pääomani pakottaa henkilönsä ja lukijansa tarkastelemaan äärimmäisen ajankohtaista aihetta, etuoikeuksia. Myös vähän uudesta ja epämieluisasta kulmasta, tai ainakin minua se haastoi ja hankasi! Pääomani päähenkilö, lakkaamatonta monologian ylläpitävä Cecilia on Milja Sarkolaa muistuttava hahmo, varakkaan suomenruotsalaisen kulttuuriperheen vesa, teatterin ammattilainen joka kirjoittaa autofiktiivistä romaania, ja laskee kaikkea, niin omaisuuttaan kuin hyvinvointinsa muita merkkejä. Kuitenkaan Pääomani ei ole autofiktiota. Pohdimme, miten näkökulman rajaus ja kirjan henkilön ikävimpien piirteiden liioittelu auttaa sanomaan jotain sellaisista hankalista aiheista kuin luokka, vapaus, varallisuus. Cecilia on suomalaisen taiteilijahierarkian nykykäytännöissä etuoikeutettu, mutta se ei tarkoita etteikö teatterin, taiteen ja rahoituksen kriisi ulottuisi hänenkin elämäänsä. Cecilia tasapainottelee "porvarillisen hyveen" perinnön, ahkeruuden sisäsyntyisen vaatimuksen ja asemaan liittyvien vastuiden kanssa - ja kadehtii downshiftaavia, kokeelliseksi ryhtyviä, pienillä apurahoilla eläviä kollegojaan, joita ei paina velvollisuus huolehtia, että Pääomaa - kulttuurista ja taloudellista - saanut jättää jälkeensä niitä yhtä paljon seuraaville polville. Pohdimme "luokattoman maamme" näkymättömiä luokkia, ja sitä, miksi nyt on kiinnostavaa katsoa porvarillisuutta sisältä käsin. Mietin lukiessani monta kertaa, että miksi romaani kehtaa pyytää minua kiinnostumaan etuoikeutetun, porvarillisen ja raivostuttavan varovaisen taiteilijan elämästä, onhan täällä muitakin jotka eivät pääse ääneen, mutta jotenkin se onnistuu vakuuttamaan joka kerran tarpeellisuudestaan. Pieneen karanteenikirjakerhoon on salakavalasti muodostunut jatkumoita. Näköjään mua kiinnostavat tänä keväänä erityisesti porvariromaanit, kulttuuripiirien ihmisten elämä ja epämiellyttävät naispäähenkilöt! Kiinnostavaa kuulla, mitä te muut ajattelette Pääomastani! Jos olet pitänyt Rachel Cuskin Ääriviivoista ja muista romaaneista, saatat löytää tästä jotakin samaa fiilistä. Pääomani on myös Q-teatterin esitys, se palaa lavalle syksyllä! Itse ainakin haluan kirjan luettuani nähdä myös toisen, ehkä tarinan komediallisia puolia enemmän painottavan version aiheesta! Milja Sarkolan kuva: Jarkko Mikkonen Hanki Pääomani-romaani: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2020-kev%C3%A4t/p%C3%A4%C3%A4omani.html Liput Q-teatterin esitykseen: https://www.q-teatteri.fi/paaomani/ Tule mukaan tukemaan ainutlaatuisia kirjallisuuskeskusteluja ja Pientä karanteenikirjakerhoa https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho

Osa 7: Helmi Kajaste, Rakenna kärsi ja unhoita

Julkaistu 3.6.2020

"Unohtaminen ei ole muistin virhe, vaan tarpeellinen ominaisuus." Tällä kertaa kohtaamme Helmi Kajasteen, joka on paitsi elokuvahullu, korjausrakentamiseen perehtynyt arkkitehti, myös monelle tuttu rap-hahmona Draama-Helmi. Mielestäni kaikkea Helmin taiteellista tuotantoa - musiikkia, esseekirjaa ja sen kuvitusta - yhdistää elokuvallisuus ja viitteellisyys, jonkinlainen impressionistinen lähestymistapa. Keskustelemme siitä rajasta, miten voi kommunikoida ajatuksiaan elokuvien ja muun taiteen kautta muille ja tulla ymmärretyksi ilman että selittää liikaa. Helmin viitteenomaiset esseet viipyvät tuhon ja jälleenrakentamisen teemoissa, ja keskustelu viipyy Grey Gardens -dokumenttiklassikon rappiotunnelmissa sekä Chantal Akermanin kotia ja kodin kaipuuta käsittelevien "ihanan arkisten" elokuvien tunnelmissa. Puhumme myös käsitöiden ja askartelun tärkeydestä - varsinkin kaltaisillemme ihmisille, jotka eivät oikein osaa tehdä niitä. Oksasenkatu 11:een (Helsingin Töölössä) aukeaa 4.6. näyttely, jossa pääsee tutustumaan paitsi Helmi Kajasteen kirjan kuvituspiirroksiin, myös hänen anarkistisesti rakentamiinsa pienoismalleihin!

0sa 6: Pihla Hintikka, Hetken Pariisi on meidän

Julkaistu 26.5.2020

Pienen karanteenikirjakerhon kuudennessa jaksossa Taru Torikan kanssa keskustelee Pihla Hintikka, Pariisiin kotiutunut toimittaja, joka on myös työskennellyt mallina ja kirjoittanut ranskaksi kaksi feminististä tietokirjaa raskaudesta ja lastenkasvatuksesta. Hänen esikoisromaaninsa Hetken Pariisi on meidän (Otava) sijoittuu melko tiukkarajaisesti siihen etuoikeutettuun Pariisiin, missä työskennellään muoti- ja taidealoilla, eletään Marais’sa ja shopataan Colettella. Kuitenkin glamourin ja pariisitarten huolettoman eleganssin alla on paineita ja huolia, ympäröivän maailman kriisit - kuten maahanmuutto ja Ranskan koveneva suhtautuminen siihen - valuvat ja vaikuttavat eliitinkin elämään. Itse muotimaailma ja taide-elämä on muutoksessa. Kirja seuraa kolmen eri-ikäisen päähenkilönaisen elämää vuonna 2015. Miksi juuri näiden naisten, selviää keskustelussa. Pihlan ja Tarun keskustelu rönsyilee naisten intohimojen kohteissa: muodin tärkeydessä yhteiskunnan, taiteen ja talouden leikkauspisteissä, siitä taiten kirjoittamisen vaikeudessa, harvinaisuudessa ja tärkeydessä, ranskalaisen feminismin traditiosta ja nykytilasta, pariisitar-myytistä… Mietimme taiteen ja muodin luojien tapaa ammentaa yhetiskunnan virtauksista ainesta työhönsä, ja kuka oikein toimii moraalisesti suhteessa paperittomiin pakolaisiin tai kertakäyttöisen oloisiin, vaihdettavissa oleviin "mallityttöihin". Romaanin tapahtumahetkellä ranskalainen yhteiskunta on myllerryksen alussa, sen käsittelemät aiheet ovat muuttuneet aina vain ajankohtaisemmiksi. Voit tukea ja tilata podcastia https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho Keskustelussa mainitaan mm. seuraavat teokset: Annastiina Heikkilä, Bibistä burkiniin eli totuuksia ranskatar-myytin takaa (S&S, 2018 https://kustantamo.sets.fi/kirja/bibista-burkiniin/ Virginie Despentes, King Kong -tyttö (suom. Lotta Toivanen, Like 2008) https://like.fi/kirjat/king-kong-tytto/

Osa 5: Piia Leino, Yliaika

Julkaistu 19.5.2020

Taru Torikka ja Piia Leino keskustelevat Leinon tuoreesta romaanista Yliaika, josta koronakevät poikkeustiloineen teki entistäkin ajankohtaisemman ja pelottavan enteelliseltä tuntuvan. Yliajassa eletään vuotta 2052, jolloin Suomi on ratkaissut hyvinvointivaltion kustannusongelmat ja purkanut eläkepommit poistamalla yli 75-vuotiailta kansalaisoikeudet. Vanhusten vaihtoehtoina on paperiton pakolaisuus tai "vapaaehtoinen" exitus. Romaanin alussa Lex 75:n pääarkkitehti, entinen ministeri ja pitkän linjan menestyjä Annastiina Kankaanrinta valmistautuu omaan tyylikkääseen poistumiseensa, mutta täydellinen viimeinen ele ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Hyvän dystopian tavoin Yliaika näyttää lukijan oman ajan tarkasti poistamalla todellisuudesta jotain oleellista. Leino ja Torikka pohtivat, miksi järjetön ja epäinhimillinen ihmisoikeuksien riistokin saadaan perusteltua kansalle, kun taitava poliitikko käyttää hyväksyttyä, näennäisen rationaalista "talouden kieltä". Vaikka romaanin lähtökohta kuulostaa hullulta, jo koronakriisi on näyttänyt, miten senioreita käsitellään mediassa ja politiikan kielessä joukkona, jota on holhottava, huollettava ja hallittava, ei ihmisinä joilla on itsemääräämisoikeus. Podcast miettii, miksi kansa on helppo saada uskomaan yhden totuuden talouspuheeseen, ja miksi media epäonnistuu tehtävässään havainnollistaa miten asiat liittyvät toisiinsa. Miksi spektaakkeliyhteiskunta ja tunnekuohu vain kiihtyy samalla kun kuvittelemme elävämme entistäkin rationaalisempaa aikaa? Miksi nelikymppisten päättäjien ja kansalaisten on mahdotonta kuvitella itsensä vanhukseksi ja avuntarvitsijaksi? Olemmeko taloutta varten vai voisiko valtio olla meitä varten? Onko empatialle mahdollisuuksia? Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan! Kuuntele ja jaa! #pienikaranteenikirjakerho Voit tukea Pienen karanteenikirjakerhon tekemistä ryhtymällä podcastin kaveriksi osoitteessa https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho

Osa 4: Jan Forsström, Aikuisia ihmisiä

Julkaistu 12.5.2020

Pienen karanteenikirjakerhon neljännessä jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Jan Forsströmin kanssa tämän proosakirjasta Aikuisia ihmisiä. Forsström on myös elokuvantekijä, joten Torikka tivaa häneltä lyhytproosan ja leffan mahdollisesta sukulaisuudesta, lyhyiden tekstiepisodien kerrontakeinojen ja rakenteellisten ratkaisujen "elokuvallisuudesta". Aikuisia ihmisiä sijoittuu nyky-Helsingin taide- ja kulttuuripiireihin, ja Forsström näyttää terävästi ironisia siivuja ikuisten lupausten ja entisten nuorten elämästä. Voiko kirjailijan katse olla yhtäaikaa julma ja lempeä? Miksi kirjailijan on helpompi eläytyä naishahmojensa ajatuksiin, kun miehet tahtovat lipsahdella karikatyyreiksi itsestään? Keskustelussa sivutaan myös "matalapalkkaelittin" poliittisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja ikävöidään Coronan baaritiskille, missä jokainen on oman, semi-syvällisen art house -elokuvansa päähenkilö. Sinäkin voit liittyä meidän pöytään! (Jan Forsströmin kuva Stefan Bremer)

Osa 3: Philip Teir, Neitsytpolku

Julkaistu 5.5.2020

Pienen karanteenikirjakerhon kolmannessa jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Philip Teirin kanssa tämän romaanista Neitsytpolku. Keskustelussa pohditaan suomenruotsalaisen omaelämäkerrallisen kaunokirjallisuuden pitkää jatkumoa, miten Neitsytpolku asettuu Tikkasten, Donnerin ja Kihlmanin rinnalle tai sitä vastaan. Miten nykypäivän kirjailija ratkaisee omasta ja läheisten elämästä kirjoittamisen eettiset ongelmat? Puhutaan paljon myös huonosta omastatunnosta, Sally Rooneysta, Rachel Cuskista, villapaidoista ja rakastumisesta.

Osa 2: Anu Kaaja, Katie-Kate

Julkaistu 28.4.2020

Pienen karanteenikirjakerhon toisessa jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Anu Kaajan kanssa tämän romaanista Katie-Kate. Keskustelu sukeltelee Katie-Katen aiheissa (prinsessat, porno, kohukaunottaret, julkkisteollisuus, Englannin kuningashovi) ja niiden risteymissä, villisti kuin romaani itse. Podemme ja puramme sisäistettyä naisvihaamme, ennakkoluulojamme ja prinsessaunelmiamme. Tervetuloa mukaan!

osa 1: Tommi Melender, Poika joka luki Paavo Haavikkoa

Julkaistu 21.4.2020

Pienen karanteenikirjakerhon ensimmäisessä jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Tommi Melenderin kanssa tämän uudesta esseeteoksesta Poika joka luki Paavo Haavikkoa. Esseiden aiheet ulottuvat ilmastokriisistä uskonkriiseihin, sosialidemokratiasta vaarallisiin kirjailijoihin. Melender ei tarjoa helppoa lohtua vaan pakottaa lukijan, mutta myös esseeminänsä menemään päin vaikeita asioita. Versoaako siitä jotain uutta toivoa? Kuuntele ja päätä itse.

Takaisin podcastien listaan