Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Ranskaa raakana!
Ranskaa raakana! -podcast kielestä ja kulttuurista. Oppaana ranskan dosentti, filosofian tohtori Johanna Isosävi. Bonne écoute!
Jaksot
Yhteensä 75 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 21.3.2018.
Ranskaa raakana! #75 – Camembert & croissant – Ranskan ääntämisopas: vieraana Anneli Taimio
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
75. jaksossa vieraanani on Anneli Taimio, joka on tehnyt Taru Tarvaisen kanssa kirjan nimeltä Camembert & croissant - ranskan ääntäminen A:sta Z:aan (2021, Books on Demand). Miten kirjassa rohkaistaan ranskan ääntämiseen? Mitä suomenkielisten ranskan puhujien kannattaisi tietää nasaalivokaaleista tai frikatiiveistä? Miten ranskan r:n ääntämistä voi harjoitella? Miten aksentti ja intonaatio vaikuttavat ääntämiseen? Millaisia ääntämiseen liittyviä tärppejä Anneli antaa?
Kuuntele myös 55. jakso, jossa Anneli kertoi ensimmäisestä kirjasta (Taru Tarvaisen kanssa) Ranskaa rönsyillen.
Ranskan ääntämisestä voit kuunnella myös jaksosta 17, jossa Mari Wiklund antaa suomenkielisille vinkkejä ääntämisen harjoitteluun.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #74 – Musiikin käyttö ranskan opetuksessa: vieraana Emmi Pääkkönen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
74. jaksossa vieraanani on tuleva filosofian maisteri Emmi Pääkkönen. Hänen maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) käsittelee musiikin käyttöä ranskan opetuksessa. Miksi Emmi halusi tutkia juuri tätä aihetta? Miten ranskan opettajat kertoivat käyttävänsä musiikkia opetuksessaan? Mitä syitä ranskan opettajat antoivat musiikin käytölle? Miten opettajat voisivat jatkossa käyttää entistä monipuolisemmin musiikkia opetuksessaan? Mitä vinkkejä Emmi antaa opettajille, jotka haluaisivat enemmän hyödyntää musiikkia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #73 – Osallistava etäopetus ja monipuolinen arviointi: vieraana Tytti Tenhunen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
73. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja Tytti Tenhunen Otaniemen lukiosta Espoosta. Miten Tytistä tuli ranskan opettaja? Miksi hän halusi suorittaa digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoiskoulutuksen? Miten etäopetuksessa voi osallistaa opiskelijoita? Millaista on monipuolinen arviointi kieltenopetuksessa? Millaisia vinkkejä Tytti antaa kieltenopettajille, jotka haluavat kehittää omaa opetustaan?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #72 – Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä: vieraana Anna Kortelainen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #71 – Le Keittokirja: vieraana Teresa Välimäki
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #70 – Georges Bataille ja sisäinen kokemus: vieraina Viljami Hukka ja Anna Nurminen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 70. jaksossa vierainani ovat Viljami Hukka ja Anna Nurminen, jotka ovat suomentaneet ranskalaisfilosofi Georges Bataillen (1897–1962) teoksen Sisäinen kokemus (Gaudeamus 2020). Miten Viljami ja Anna ovat oppineet ranskaa? Kuka oli ranskalaisfilosofi Georges Bataille ja miksi oli tärkeää suomentaa hänen teoksensa? Mitä Bataille tarkoittaa sisäisellä kokemuksella ja ei-tiedolla? Miksi Bataille ei fanittanut projekteja? Bataille kuului aikoinaan salaseuraan, mistä oli kyse? Mitä uhri Bataillelle edusti? Entä mitä annettavaa Bataillen filosofialla on nykylukijalle?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #69 – Ranskan kielen oppikirjat: vieraana Katriina Kurki
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
69. jaksossa vieraanani on ranskan ja espanjan opettaja Katriina Kurki, joka tehnyt aikuisopetukseen suunnattuja Chez Olivier (Finn Lectura) oppikirjoja. Miten opettajasta tuli oppikirjailija? Millainen prosessi on tehdä oppikirjoja? Millaisia rajoituksia oppikirjan tekemiseen liittyy? Miten digiaika on muuttanut oppikirjalle asetettuja vaatimuksia? Miten opettajat ja opiskelijat voisivat parhaiten hyödyntää oppikirjoja? Mitä neuvoja Katriina antaa opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppikirjojen tekemisestä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #68 –Miten kuntapoliitikot voivat edistää kieltenopiskelua? Vieraina Eric Carver ja Laura Rissanen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
68. jaksossa vierainani ovat kunnallisvaaliehdokkaat Eric Carver (Vihreät) ja Laura Rissanen (Kokoomus), jotka ovat kiinnostuneita edistämään helsinkiläiskoululaisten kieltenopiskelua. Tällä hetkellä kaikkien muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on huomattavasti vähentynyt Suomessa, ja käsittelen syitä romahtaneeseen kielitaitoon.
Mikä on Ericin ja Lauran oma suhde kieliin ja niiden opiskeluun? Miksi kieltenopiskelu olisi saatava uuteen nousuun? Mitä Helsinki tekee tällä hetkellä kieltenopiskelun edistämiseksi? Miten kieliä tulisi markkinoida vanhemmille, jotka tekevät päätökset lasten kieltenopiskelusta? Mitkä ovat tärkeimmät keinot, joiden avulla kuntapoliitikot voivat edistää monipuolista kielitaitoa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #67 – Ranskan kielen kysymysrakenteet: vieraana Ilpo Kempas
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
67. jaksossa vieraanani dosentti Ilpo Kempas, joka työskentelee romaanisten kielten lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilpon tuore artikkeli koskee ranskan kielen kysymysrakenteita kielenoppijan haasteena. Miksi ranskan kysymyslauseet ovat kielenoppijalle haastavia? Miten viskurilain tunteminen voi auttaa kielenoppijaa? Est-ce que -rakennetta tarjotaan usein kielenoppijalle ratkaisuksi kysymyksiin, mutta mitä sen käytössä tulee huomioida? Millaisen muistisäännön Ilpo antaa interrogatiivipronomin quand/comment jne. sisältävien kysymysten muodostukseen kirjoitetussa kielessä? Millaisista kysymysrakenteiden opettelusta kielenoppijan kannattaa aloittaa? Ja onko se niin vakavaa, jos kielenoppijan kysymysrakenteet eivät mene normatiivisen kieliopin mukaisesti?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #66 – Netflixin sarja Emily in Paris: vieraana Mikaela Moisio
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
66. jaksossa keskustellaan Neflixin uutuussarjasta Emily in Paris, jossa amerikkalainen ja ranskalainen kulttuuri törmäävät. Vieraanani on Mikaela Moisio, joka opiskelee elokuva-alan maisterintutkintoa Brysselissä. Pariisi on Mikaelalle tuttu, sillä hän on itsekin asunut kaupungissa. Miksi supersuosittu sarja on ärsyttänyt osaa pariisilaisista? Minkä vuoksi viihteellisiä sarjoja vastaan on helppo hyökätä? Mitä netissä kiertävät meemit kertovat sarjan vastaanotosta? Innostaako Emily in Paris opiskelemaan ranskan kieltä? Ja voisiko tämä sarja opettaa meille jotakin kulttuurien välisistä kohtaamisista?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #65 – Hetken Pariisi on meidän: vieraana Pihla Hintikka
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
65. jaksossa vieraanani vieraanani on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Pihla Hintikka, jonka esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän (Otava, 2020) sijoittuu pariisilaisiin taide- ja muotipiireihin. Miksi Pihla muutti aikoinaan Pariisiin ja millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miten suomalaiskirjailija on onnistunut julkaisemaan myös tietokirjoja ranskan kielellä? Onko Pihla hyödyntänyt omia kokemuksiaan mallimaailmasta esikoisromaanissaan? Miksi kirjailija valitsi romaaninsa päähenkilöiksi kolme eri-ikäistä naista ja sitoi tapahtumat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kenelle Pihla suosittelee romaaniaan? Kirjailija lukee myös otteen romaanista podcastin kuulijoille!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #64 – Kielenoppijoiden kieli-ideologiat: vieraana Susanna Hakulinen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #63 – Nuori Waltari Pariisissa: vieraana Ville Eerola
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #62 –Ranskalaiskirjailija Edouard Louis: vieraina Lotta Toivanen ja Mikko Viinamäki
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
62. jaksossa teemana on ranskalaiskirjailija Edouard Louis ja hänen kaksi romaaniaan Ei enää Eddy (2014, suom. 2019, Tammi) ja Väkivallan historia (2016, suom. 2020, Tammi). Aiheesta keskustelevat kaunokirjallisuuden suomentaja Lotta Toivanen sekä kirjallisuuden ja ranskan opiskelija Mikko Viinamäki Helsingin yliopistosta. Millainen kirjailija on nuori ranskalaissensaatio Edouard Louis? Miten Louis kuvaa häpeään, sukupuoleen ja inhoon liittyviä teemoja Eddy-romaanissa? Mistä romaanissa Väkivallan historia on kyse? Millainen haaste on ollut suomentaa puhekieltä ja moniäänisyyttä Louis’n romaaneissa? Miksi suomalaislukijan kannattaa tarttua Edouard Louis’n romaaneihin? Kuullaan myös, kun Lotta Toivanen lukee otteen Eddy-romaanista ranskaksi ja suomeksi!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #61 – Ranskan opiskelu yliopistossa: vieraina Marika Helovuo ja Iiris Karikytö
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #60 – Pikisaaresta Pariisiin: vieraana Heli Rantala
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
60. jaksossa keskustelen kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Heli Rantalan kanssa hänen uudesta kirjastaan Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus, 2020). Keitä olivat suomalaismatkaajat, joilla oli mahdollisuus pitkiin Euroopan-matkoihin 1800-luvulla? Miten Turun Pikisaaresta pääsi aikoinaan matkustamaan Pariisiin ja muualle Eurooppaan? Miten suomalaismatkaajat kokivat Pariisin 1800-luvun toistuvien vallankumousten aikoina? Millainen kielitaito suomalaismatkaajilla oli ja miten he suhtautuivat kohtaamiinsa erilaisiin tapoihin? Mitä me nykyajan suomalaiset voisimme oppia 1800-luvun suomalaismatkaajilta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana #59 – Ellen Thesleffin Pariisi ja Firenze: vieraana Hanna-Reetta Schreck
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
59. jaksossa keskustelen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffistä (1869–1954) ja erityisesti hänen Pariisin ja Firenzen matkoistaan. Hanna-Reetta on tehnyt kirjan Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Teos) ja Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa Ellen T. sarjakuvaromaanin (2019, Teos). Miksi Ellen Thesleff, säätyläisperheen tyttö, päätti parikymppisenä lähteä taidekouluun Pariisiin? Millaista oli suomalaisen naistaiteilijan arki 1800-luvun lopun Pariisissa? Miten Pariisi vaikutti Ellen taiteeseen? Miksi Ellen lähti Pariisista Firenzeen ja mikä oli Italian merkitys hänen elämäänsä ja uraansa? Miten hänen kansainvälisiä vaikutteita saaneeseen taiteeseensa suhtauduttiin Suomessa? Entä millaisia ovat Ellenin kirjoittamat monikieliset kirjeet ja mitä hyötyä taidehistorioitsijalle on ollut kielitaidosta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #58 –Ranskan kieli toimittajan työssä: vieraana Heikki Aittokoski
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
58. jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken kanssa ranskan kielestä, sen oppimisesta ja hyödyntämisestä työelämässä. Puhutaan myös Heikin tekemästä jutusta, joka koski ranskalaisten suhtautumista uuden pääministerin Jean Castexin murteeseen. Millaista hyötyä Heikille on ollut siitä, että hän ryhtyi aikoinaan opiskelemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä? Miksi toimittajan urasta haaveilevan kannattaa osata muitakin kieliä kuin englantia? Mitä pääministeri Jean Castexin murteeseen kohdistuva kritiikki kertoo ranskalaisista? Hyväksytäänkö poliitikon käyttämä murre paremmin Suomessa kuin Ranskassa? Miksi suomalaisen on helpompi ymmärtää Castexin eteläranskalaista puheenpartta kuin pariisilaisen poliitikon puhetta? Mitkä Ranskaan liittyvät teemat kiinnostavat Heikkiä jatkossa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #57 – Historian jännät naiset Ranskassa: vieraana Maria Pettersson
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
57. jaksossa keskustelen Maria Petterssonin kanssa hänen tuoreesta kirjastaan Historian jännät naiset (Atena 2020). Maria kertoo, millainen prosessi oli kerätä tietoa historian naisista monella kielellä. Keskitymme erityisesti jänniin ranskalaisnaisiin ja Ranskassa vaikuttaneisiin naisiin. Kemisti Marie-Anne Paulze Lavoisier kehitti miehensä kanssa aineen häviämättömyyden lain ja keksi mitä palaminen on, mutta mitä tapahtui, kun tutkimuksen tekijä piti nimetä? Miten Josephine Baker päätyi Pariisiin vaudeville-tähdeksi, aktivistiksi, suomalaisen Jarin adoptioäidiksi ja sai lopulta ensimmäisenä amerikkalaisnaisena Ranskan valtion sotasankarihautajaiset? Mikä oli hovinarri Mathurinen uroteko legendan mukaan? Miten Jelizaveta Pilenkosta, Venäjän ensimmäisestä naisteologista, tuli Maria Pariisilainen ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari? Millaista kaksoiselämää eli taidehistorioitsija Rose Valland Saksan miehitysvallan aikana Ranskassa?
Kuuntele myös: Maria Pettersson ja historian naiset -podcast Yle Areenassa
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #56 – Ranskan siirtomaahistoria: vieraana Antti Kujala
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
56. jaksossa keskustelen dos. Antti Kujalan kanssa hänen kirjastaan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (2019, Atena) joka sai Lauri Jäntin tunnustuspalkinnon. Tässä jaksossa keskitytään Ranskan siirtomaahistoriaan. Miksi Ranska alkoi valloittaa siirtomaita 1600-luvulla? Mitä alueita Ranska on vuosisatojen saatossa hallinnut? Miten ranskalainen hallintotapa Afrikassa erosi brittiläisestä? Miten siirtomaavalta päättyi Algeriassa ja muualla Ranskan afrikkalaisessa imperiumissa? Mikä oli siirtomaiden merkitys Ranskalle?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #55 – Ranskaa rönsyillen: vieraana Anneli Taimio
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
55. jaksossa keskustelen Anneli Taimion kanssa kirjasta Ranskaa rönsyillen (2020, Books on Demand), jonka hän on tehnyt yhdessä Taru Tarvaisen kanssa. Pieni kalligrafiaa sisältävä kirjanen sisältää kuvauksia tapakulttuurista ja anekdootteja, monivalintakysymyksiä, ilmauksia ja fraaseja. Miten Ranskassa käyttäydytään ruokapöydässä: saako myöhästyä, voiko ruokaa jättää ja miten on kiitoksen laita? Millaiset toivotukset ovat Ranskassa tärkeitä eron hetkellä? Miksi ranskan ääntäminen on helpompaa kuin englannin? Miten Cannes ja Citroën äännetään? Entä miten Tuhkimon kenkä liittyy ranskan kieleen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #54 – Millaisia neuvoja 1950-luvun käytösopas antoi Ranskaan matkaaville suomalaisille?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
Tuomi Elmgren-Heinonen antoi suositussa oppaassaan Käytöksen kultainen kirja (1954) ohjeita tapakulttuurista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Millaisia ohjeita hän antoi Pariisin lähtevälle suomalaistytölle Kirstille? Oliko Pariisi pelottava paikka nuorelle tytölle? Miten sopeutua ranskalaistalon tapoihin ja ruokailuun? Millaisia ohjeita Elmgren-Heinonen antaa ranskalaisesta keskustelukulttuurista? Entä miten hän kuvasi ranskalaista rakkauselämää 1950-luvulla?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #53 – Simone de Beauvoirin elämä: vieraana toimittaja Eleonoora Riihinen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
53. jaksossa keskustelen ranskalaisen filosofin Simone de Beauvoirin elämästä toimittaja Eleonoora Riihisen kanssa. Käsittelemme aihetta Kate Kirkpatrick (2019) kirjoittaman englanninkielisen elämäkerran pohjalta Becoming Beauvoir: A Life (Bloomsbury). Miten porvarisperheen tytöstä tuli radikaali ajattelija? Millaista elämää de Beauvoir vietti avoimessa suhteessa filosofi Jean-Paul Satren kanssa? Miksi teos Toinen sukupuoli (’Le deuxième sexe’) sai aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton? Millainen oli de Beauvoirin suhde feminismiin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #52 – Markiisitar de Sévignén kirjeet: vieraina Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
52. jaksossa vierainani ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla, jotka ovat toimittaneet suomeksi Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Teos, 2020). Kirjeet on suomennettu käännöstyöryhmän voimin, johon kuului ranskan opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Riikka-Maria ja Ulla lukevat kuulijoille yhden kirjeen. Miksi 1600-luvulla kirjoitetut kirjeet ovat kiinnostavia myös suomalaiselle nykylukijalle? Millä tavoin markiisitar yritti puuttua tyttärensä elämään? Millaisen kuvan kirjeet antavat Ranskan hovin ja yläluokan elämästä? Mistä kertoo se, että Ranskassa on korona-aikaan kiertänyt sosiaalisessa mediassa väärennöskirje, jota väitettiin Madame de Sévignén kirjoittamaksi?
Madame de Sévignén elämästä voi kuunnella myös Ranskaa raakana podcastin jaksoissa 39 ja 40, joissa vierailivat Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #51 – Ranskan vasemmisto vallankumouksesta nykypäivään: vieraana Jorma Turunen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
51. jaksossa puhutaan Ranskan vasemmistosta. Vieraani Jorma Turunen on kirjoittanut teoksen Ranskan vasemmiston tarina suuresta vallankumouksesta nykyhetkeen (Into Kustannus Oy, 2019). Tiesitkö, että käsitteet oikeisto ja vasemmisto ovat peräisin Ranskan vallankumouksesta? Miten onnistui Ranskan ensimmäinen sosialistinen kansanrintama-hallitus 1930-luvulla? Mitkä ovat olleet Ranskan kommunistisen puolueen erityispiirteet? Millaisia olivat Ranskan ensimmäisen sosialistisen presidentin François Mitterandin saavutukset 14 vuoden vallassaolon aikana? Miksi sosialistipresidentti François Hollandesta tuli historian epäsuosituin presidentti? Miksi Ranskan vasemmisto on romahtanut ja nouseeko se vielä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #50 – Pragmaattisen kielitaidon oppiminen: vieraana kielentutkija Tuuli Holttinen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
50. jaksossa puhutaan pragmaattisesta kielitaidosta eli kyvystä käyttää kieltä tilanteisiin sopivalla tavalla. Vieraanani on kielitieteilijä Tuuli Holttinen, joka on tarkastellut väitöskirjassaan pyyntöjä kielenoppimisen näkökulmasta. Miten suomen kieli äidinkielenä vaikutti siihen, miten kielenoppijat esittivät pyyntöjä ranskaksi? Millaista kehityskaarta oli nähtävissä suomalaisten kielenoppijoiden pyynnöissä kielitaidon karttuessa? Onko se niin kamalaa, jos vieraan kielen puhujalta unohtuu s’il vous plaît tai please? Miten pragmaattista kielitaitoa voi oppia tai opettaa?
Tuulia voi kuunnella myös jaksossa 15, jossa hän kertoo ranskan kielen sinuttelun ja teitittelyn oppimisessa ja jaksossa 16, jossa hän haastattelee Johannaa ranskan opettajien sinuttelu- ja teitittelyvalinnoista.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #49 – Kielenopetusta etänä: vieraana ranskan opettaja Marianne Salmi
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
49. jaksossa puhutaan kielenopetuksesta etänä. Vieraanani on ranskan opettaja Marianne Salmi. Suomessa, kuten monessa muussakin maassa ympäri maailmaa, koulut jouduttiin sulkemaan koronaviruksen vuoksi maaliskuussa 2020, ja opetuksen oli jatkuttava etänä. Tämä asetti haasteen myös kielenopetukselle, sillä kielen ensisijainen muoto on kuitenkin puhe. Millaista oli tehdä digiloikka kielenopetuksessa pikaisella aikataululla? Millaisia ovat kielen etäopetuksen toimivat käytännöt? Miten opettajan työaika pysyy kurissa? Onko vanhempien tuettava ranskan etäopiskelua? Ja mitä positiivisia puolia vieraan kielen etäopetuksesta voi löytää – voimmeko kenties oppia tästä kokemuksesta jotakin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #48 – Vieraana jalkapalloilija, Olympique Lyonnais'n maalivahti Katriina Talaslahti
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
48. jaksossa vieraanani on suomalainen jalkapalloilija Katriina Talaslahti, joka pelaa maailman parhaimmassa naisjoukkueessa, Olympique Lyonnais’ssa. Haastattelu tehtiin yhteistyössä kahden juniorijalkapalloilijan kanssa. Puhutaan jalkapallosta, kielistä ja kulttuureista. Katriina oli vasta 13-vuotias, kun hän lähti Saksaan pelaamaan. Miten se oli mahdollista ja mitä se vaati? Millaista oli asua lapsena vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä? Entä millainen muutos on ollut asua Saksan jälkeen Ranskassa? Millaista on treenata ja pelata OL:n naisten kanssa? Miten Katriina on oppinut ranskaa ja opiskelee sitä lisää? Mitä iloa Katriinalle on ollut monipuolisesta kielitaidosta ja mitä neuvoja hän antaa lapsille kielivalintojen suhteen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #47 – Ulkosuomalaisen elämää Ranskassa: vieraana Rauna Mounard
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
47. jaksossa vieraanani on Lyonissa asuva Rauna Mounard, joka on elänyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta Ranskassa. Rauna kirjoittaa blogia Kulttuurien yhtäläisyyksiä sekä eroja. Elämää ranskalaisten kanssa, joka löytyy osoitteesta https://livewithfrench.wordpress.com/. Mitä tarkoittaa kulttuurillisessa välitilassa eläminen? Miten Ranskassa ruokaillaan? Millaisia eroja esiintyy suomalaisten ja ranskalaisten välillä juomakulttuurissa ja tupakoinnissa? Millaisia ääripäiden suhtautumisia Ranskasta löytyy alastomuuteen? Entä miten ranskalaiset kasvattavat lapsiaan? Lopuksi Rauna kertoo, miten Lyonissa eletään koronaviruksen aikaan, kun ulkona liikkumista on rajoitettu.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! – #46 ERIKOISJAKSO – Koronavirus Ranskassa: tutkijavierailulta koronakaranteeniin
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
46. jaksossa kerron, kuinka tutkijavierailu Lyonissa päättyi koronakaranteeniin, pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Millaista oli elämä Ranskassa koronaviruksen aikana? Miten Macronin määräykset 12.3.2020 muuttivat tilanteen? Millaista oli järjestää paluu Suomeen, ennen kuin Ranska sulkeutuu?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #45 – Ranskalainen yläkoulu: suomalaislapsen kokemuksia
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
45. jaksossa puhutaan ranskalaisesta yläkoulusta (le collège). Suomalaislapsi kertoo kokemuksistaan. Millaista oli siirtyä suomalaiselta vitosluokalta ranskalaiselle yläasteelle? Mitä aineita 11–12-vuotiaana opiskellaan ranskalaisella yläasteella? Kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Millainen on kouluruokailu? Miksi carnet de liaison pitää näyttää kouluun mennessä ja sieltä poistuessa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #44 – Millaista ranskan kieltä puhutaan eri puolilla Ranskaa ja naapurimaissa?
44. jaksossa tarkastelen Mathieu Avanzin (2019) ranskan kielen alueellista vaihtelua käsittelevää kirjaa Parlez-vous (les) Français? Atlas des expressions de nos régions (’Puhutteko ranskan kieliä? Alueidemme sanontojen atlas’). Millaisia sanoja ja sanontoja Euroopassa puhutussa ranskassa käytetään? Montako poskisuukkoa eri alueilla annetaan ja kummasta poskesta aloitetaan? Minkä alueellisen ilmauksen käyttäminen herätti huomiota presidentti Macronin puheessa? Missä voidaan tervehtiä tuttua sanomalla Adieu?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #43 – Lyonin nähtävyydet
43. jaksossa kerron Ranskan kolmanneksi suurimmasta kaupungista, Lyonista. Tervetuloa nojatuolimatkalle! 12 + 1 nähtävyyttä löytyvät myös blogistani.
Miten Lyoniin kannattaa matkustaa Helsingistä? Mitä nähdä, jos on yksi, kaksi tai kolme päivää aikaa Lyonissa? Missä sijaitsevat Lyonin vanhimmat osat? Millaiset nähtävyydet liittyvät huippukokki Paul Bocuseen? Millaisia museoita Lyonissa on? Missä voi ihailla kuuluisia seinämaalauksia? Ja mikä on Lyonin bonusnähtävyys?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #42 – Ranskalainen kohteliaisuus 1950–2000
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, päätösosa 7.
42. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Miten kohteliaisuus muuttui Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen: köyhtyivätkö käytöstavat vai kokivatko ne nuorennusleikkauksen? Miksi feministit vastustivat porvarillisia kohteliaisuustapoja? Mitkä paikat säilyivät niin kutsuttuina kohteliaisuuden kehtoina, pitäen sinnikkäästi kiinni vanhoista käytössäännöistä? Millaisia kohteliaisuussääntöjä annettiin autoiluun tai puhelimen käyttöön?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #41 – Pesäero porvarilliseen kohteliaisuuteen Ranskassa 1914–1950
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 6.
41. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Miksi ensimmäinen maailmansota muutti käytöstapoja Ranskassa? Millä tavoin käytöstavat yksinkertaistuivat? Miten ranskalaiset suhtautuivat kohteliaisuuden kriisiin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #40 – Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Vieraina Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Osa 2.
40. jaksossa vierainani jatkavat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac.
Tuplajakson toisessa osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria kertovat erityisesti 1600-luvun pariisilaiseliitin seksuaalisuudesta ja suhtautumisesta kuolemaan. Miten seksuaalisuutta koskeva kaksinaismoralismi ilmeni maallisen eliitin keskuudessa Pariisissa? Millaisia seksuaalisuuden muotoja ja fetissejä Kristusten morsiamet harjoittivat luostareissa? Miten ajan ihmiset suhtautuivat kuolemaan ja millainen oli hyvä kuolema? Mitä opittavaa nykyihmisillä olisi Mme de Sévignéltä, Ninon de Lenclos’lta ja Louise de Marillacilta?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #39 – Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Vieraina Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Osa 1.
39. jaksossa vierainani ovat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac.
Tuplajakson ensimmäisessä osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria lukevat pätkän teoksensa fiktiivisestä katkelmasta. Keskustelemme 1600-luvun eliittipariisittarien poikkeuksellisesta itsenäisyydestä, asumisesta ja pukeutumisesta. Miten eliittipariisittaret sisustivat kaupunkiasuntoja, maalaiskartanoita, luostareita ja kotien rukoushuoneita? Miten maallisten eliittinaisten tuli pukeutua, jotta he olisivat ilmaisseet kohteliaisuutta ja tehneet vaikutuksen vertaisiinsa? Millä tavoin hengellisten naisten ryysyperformanssi erosi maallisten naisten pukeutumisesta?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #38 – Laïcité, musliminaisten päähuivit ja uskontolukutaito Ranskassa. Vieraana uskontotieteilijä Johanna Konttori
38. jaksossa vieraanani on uskontotieteilijä, filosofian tohtori Johanna Konttori, joka on Katsomukset.fi:n päätoimittaja. Väitöskirjassaan (2015) Johanna tutki Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja, jotka koskivat musliminaisten oikeutta käyttää päähuivia ja kasvohuntua julkisessa tilassa. Mistä on peräisin ranskalainen laïcité eli tunnustuksettomuuden periaate ja mitä se tarkoittaa? Miksi musliminaisten päähuivit ja kasvohunnut on koettu niin suureksi uhaksi, että 2000-luvulla Ranskassa on säädetty kaksi lakia niiden kieltämiseksi julkisissa tiloissa? Millaisia seurauksia uskontolukutaidolle aiheuttaa se, ettei ranskalaisissa kouluissa opeteta uskontoja?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #37 – Miksi Ranska raivoaa? Vieraana YLE:n uutistoimittaja Annastiina Heikkilä
37. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä, jonka uusin kirja on nimeltään Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina. Miten kaksi uuden ajan demokratiaa edustavaa ilmiötä, keltaliiviliike ja presidentti Emmanuel Macron, liittyivät toisiinsa? Mitä syitä oli keltaliivikapinan taustalla? Miten Ranskassa kytevät keskiluokan ongelmat ovat osa laajempaa globalisaatiota?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #36 – ERIKOISJAKSO – Ranska teemamaana Helsingin Kirjamessuilla, vieraana Michaël Toledano, Ranskan Instituutti
36. jaksossa vieraanani on Ranskan Instituutin kulttuurivastaava Michaël Toledano. Hän on ollut mukana järjestämässä Helsingin Kirjamessuja, joissa Ranska on teemamaana. Ketä ranskalaisia nykykirjailijoita kannattaa lukea? Millaisia Ranskaan liittyviä kulttuurivinkkejä Michaël antaa suomalaisille? Puhetta myös kielistä: miten Michaël on oppinut suomen kielen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #35 – Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto
35. jaksossa vieraanani on kirjailija Milja Kaunisto, jonka uusi romaani Tulenpunainen kabaree (2019) kertoo vuoden 1900 Pariisista. Faktaa ja fiktiota yhdistelevä romaanissa seikkailevat Ville Valgrén, Moulin Rougen kabareetanssijat ja naisvankilan vartijakokelas Albert S Grosjean. Haastattelussa kuullaan myös romaanin alku Miljan itsensä lukemana. Lisäksi Milja kertoo, miten hänestä tuli Ranskassa asuva kirjailija, mistä hän sai idean uusimpaan romaaniinsa ja miten hän työskentelee. Entä miten Ranskassa asuva kirjailija pitää suomen kielen taitoaan yllä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #34 – Riviera-terveisin Sari Havas
34. jaksossa vieraani on näyttelijä Sari Havas, joka kertoo kirjastaan Riviera-terveisin Sari Havas (toimittanut Merja Asikainen, 2019). Sari hankki asunnon Etelä-Ranskasta jo yli 10 vuotta sitten. Millaisia ranskan kielen vinkkejä Sari antaa arkisiin kohtaamisiin Ranskassa? Millaista on elämä Etelä-Ranskassa? Mitä kannattaa huomioida, jos haluaa hankkia oman asunnon Rivieralta? Entä mitä Ranska on opettanut Sarille?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #33 – Kaunokirjallisuuden suomentaminen, vieraana Taina Helkamo
33. jaksossa vieraanani on kääntäjä Taina Helkamo, joka kertoo erityisesti Alice Zeniterin teoksen Unohtamisen taito (2019) suomentamisesta. Taina lukee meille myös otteen suomennoksesta, romaanin alun! Mitä haasteita Zeniterin romaanin kääntämisessä oli? Mitä kääntäjä ajattelee siitä, että kirja-arvioissa usein ohitetaan suomentajan panos? Millaista sinnikkyyttä on vaatinut elannon hankkiminen kaunokirjallisuuden suomentajana?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #32 – Varhennettu kielenopetus ja ranska, vieraana Minni Heikkinen
32. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja ja oppimateriaalin tekijä Minni Heikkinen, jonka kanssa keskustelen varhennetusta kielenopetuksesta. Vuoden 2020 alusta lähtien kaikissa kouluissa A1-kielen opiskelu alkaa jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Minkä takia kielenopetusta varhennetaan? Miksi lapselle kannattaa valita ensimmäiseksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti? Millä menetelmillä pienille lapsille opetetaan vierasta kieltä? Miten ekaluokkalaiset itse ovat kokeneet ranskan opiskelun?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #31 – Porvarillisen kohteliaisuuden kulta-aika 1800-luvun Ranskassa
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 5.
31. jaksossa tarkastelen porvarillisen kohteliaisuuden kulta-aikaa, jonka varjossa nykyranskalaisetkin yhä elävät. Miten porvariston nousu 1800-luvun Ranskassa vaikutti käytöstapoihin? Kuinka käytösoppaat ja lakien kodifiointi liittyivät toisiinsa? Miten käytösoppaat säätelivät miesten ja naisten välisiä suhteita?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #30 – Kohteliaisuuden vastainen aika: Ranskan vallankumous (1789–1800)
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 4.
30. jaksossa tarkastelen kohteliaisuutta – tai pikemmin kohteliaisuuden vastaisuutta – Ranskan vallankumouksen aikana. Miksi tasavaltalaiset julistivat teitittelyn sekä Monsieur’n ja Madamen pannaan? Minkä vuoksi hyvän uuden vuoden toivottaminen oli kiellettyä? Mihin tasavaltalainen kohteliaisuuden vastaisuus päättyi?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #29 – Ranska, rakkaudella: vieraana Liisa Väisänen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
29. jaksossa vieraanani on Ranska rakkaudella -kirjan (2019) tekijä Liisa Väisänen. Taidefilosofin ja matka-asiantuntijan uutuusteos esittelee kymmenen Ranskan aluetta ja sisältää aimo annoksen historiaa, taidetta ja anekdootteja matkoilla tapahtuneista sattumuksista. Haastattelussa Liisa kertoo, miten Pariisin opiskelemaan muuttanut ummikko aikoinaan oppi ranskan kielen. Puhutaan myös taiteesta ja myyttisistä tarinoista: miksi ihmiset yhä etsivät Graalin maljaa eteläranskalaisesta pikkukylästä? Lisäksi Liisa antaa matkavinkkejä kesän Ranskan matkoille.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #28 – Käytöstavat murroksessa 1700-luvun Ranskassa: tapojen tyranniaa vai sydämen kohteliaisuutta?
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 3.
28. jaksossa käsittelen murroksessa olevaa kohteliaisuutta ennen Ranskan vallankumousta. Miten 1700-luvun käytösoppaissa kontrolloitiin kehon toimintoja? Oliko kohteliaisuudessa kyse kaikille sopivasta mallista vai sääntöjärjestelmästä, joka erotti pienen ryhmän muista? Miksi koko kohteliaisuuden käsite joutui kriisiin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #27 – Hovikohteliaisuus 1600-luvun Ranskassa
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 2. 27. jaksossa kerron käytöstavoista ja kohteliaisuudesta 1600-luvun Ranskassa. Miksi käytössäännöistä tuli erottelun symboli Ludwig XIV:n hallitsemassa Ranskassa? Miten ajan käytösoppaat neuvoivat ihmisiä? Pystyikö tavallinen ihminen olemaan kohtelias hovin määrittelemällä tavalla?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana #26 – Erasmus Rotterdamilaisen Kultainen kirja: eurooppalaisen kohteliaisuuden perusta
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta alkaa, osa 1.
26. jaksossa tarkastelen eurooppalaisen kohteliaisuuden yhteistä perustaa, Erasmus Rotterdamilaisen käytösopasta Kultainen kirja. Millaisia neuvoja kohteliaisuuskirjallisuuden pioneeri antoi 1500–luvulla? Miten kirjanen vaikutti Suomessa ja Ranskassa? Miksi opas pysyi suosittuna peräti vuosisatojen ajan?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #25 – Ranskalainen alakoulu suomalaislasten silmin
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
25. jaksossa puhutaan ranskalaisesta alakoulusta. Kaksi suomalaislasta kertoo ensimmäisestä koulupäivästä, kavereista, ruokailusta ja eroista suomalaiseen kouluun verrattuna. Mikä oli hauskinta ranskalaisessa koulussa? Entä mitä suomalaislapset jäivät kaipaamaan? Miksi kannattaa laittaa lapset paikalliseen kouluun?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #24 – Ranskan kielen oikeinkirjoitusreformi
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 24. jaksossa tarkastelen ranskan kielen oikeinkirjoitusreformia. Miksi reformi kaivettiin naftaliinista vuonna 2016, peräti 25 vuoden jälkeen? Auttaako uudistus kielenoppijoita? Miten oikeinkirjoitusreformiin on suhtauduttu Ranskassa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #23 – Ranskan kieli EU:ssa. Vahvistuuko ranskan asema Brexitin jälkeen?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
23. jaksossa tarkastelen ranskan kieltä Euroopan unionissa. Miksi ranskalla oli merkittävä asema EU:ssa vuosikymmenien ajan? Mitkä syyt johtivat aseman heikentymiseen? Mitä tapahtuu ranskan kielelle Brexitin jälkeen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #22 – Ranskan asema ennen ja nyt. Tuleeko ranskasta maailman puhutuin kieli vuonna 2050?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
22. jaksossa puhutaan ranskan kielen säteilystä, le rayonnement de la langue française. Milloin ranskan kieli eli kukoistuskauttaan Euroopassa? Miten siirtomaamenneisyys vaikuttaa ranskan kielen leviämiseen? Miksi ranskan kielen puhujien määrä kasvaa edelleen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #21 – Suomalaisten kielitaito romahti. Miksi opiskella ranskaa?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
21. jaksossa pohdin syitä suomalaisten romahtaneeseen kielitaitoon. Mitä on tapahtunut kouluissa ja oppilaissa? Miksi kielten opiskelu kannattaa aloittaa jollain muualla kielellä kuin englannilla? Mitä iloa ja hyötyä on ranskan opiskelusta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #20 – Tasa-arvoinen kielenkäyttö Suomessa ja Ranskassa
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
20. jaksossa pureudutaan tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimuksiin Suomessa ja Ranskassa. Miksi tiedemies-sana ärsyttää suomessa? Miten inklusiivista kirjoitusta (l'écriture inclusive) toteutetaan ranskan kielessä? Ja miksi tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset herättävät niin paljon vastustusta kummassakin maassa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #19 – Myyttiset ranskattaret: vieraana Annastiina Heikkilä
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
19. jaksossa vieraanani on Ylen Pariisin uutistoimittaja Annastiina Heikkilä, joka on kirjoittanut kirjan Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa (Kustantamo S & S, 2018). Miten #metoo-kampanja vaikutti Ranskassa ja mitä on ranskalainen ritarillisuus? Miten ranskalaisnaiset selviävät ulkonäköpaineista? Miksi musliminaisten symbolit ovat niin suuri uhka Ranskassa? Entä mitä on keskinkertainen ranskalaisäitiys?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #18 – Vuorovaikutus autististen henkilöiden kanssa: vieraana Mari Wiklund
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
18. jaksossa vieraanani jatkaa Mari Wiklund, joka kertoo autististen nuorten vuorovaikutuksesta. Millaisia haasteita heillä on? Onko haasteissa eroja suomen- ja ranskankielisten välillä? Mari antaa myös neuvoja vuorovaikutukseen autististen henkilöiden kanssa.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #17 – Ranskan kielen ääntäminen: vieraana Mari Wiklund
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
17. jaksossa vieraanani on Ranskan ääntämisoppaan (2015) kirjoittaja, dos. Mari Wiklund. Hän kertoo ranskan kielen ääntämisestä. Mitkä äänteet tuottavat vaikeuksia erityisesti meille suomalaisille? Miten äänteitä kannattaa harjoitella? Marin vinkit auttavat niin kielenoppijoita kuin opettajiakin.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #16 – Miten Suomessa asuvat ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan? Haastattelijana Tuuli Holttinen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
16. jaksossa Tuuli Holttinen haastattelee Johannaa. Tarkastelun kohteena ovat Suomessa asuvien ranskalaisten opettajien puhuttelutavat. Sinuttelevatko vai teitittelevätkö he opiskelijoitaan? Miten opettajat perustelevat puhutteluvalintojaan? Onko sillä väliä, sinutteleeko vai teititteleekö opettaja?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #15 – Ranskan kielen sinuttelun ja teitittelyn oppiminen: vieraana Tuuli Holttinen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
15. jaksossa vieraanani on pyyntötutkija Tuuli Holttinen. Miten suomalaiset opiskelijat osasivat sinuttelua ja teitittelyä pyyntöjä tehdessään? Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi oppia?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #14 - Toisten keskustelijoiden loukkaaminen Sarkozyn vastaisella Facebook-palstalla
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
14. jaksossa puhutaan verbaalisesta väkivallasta. Tarkastelun kohteena on Ranskan entisen presidentin Sarkozyn vastainen Facebook-palsta. Millaisia kielellisiä keinoja keskustelijat käyttävät toisiaan loukatakseen? Miten verbaalinen väkivalta lähtee liikkeelle ja etenee? Yksi asia jakaa keskustelijat: kenen loukkaamista kaikki keskustelijat eivät hyväksy?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #13 - Miten tulevat ammattikääntäjät suhtautuvat konekäännöksen jälkieditointiin?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
13. jaksossa puhutaan konekäännöksen jälkieditoinnista. Konekäännös suomen kieleen tarvitsee yleensä ihmiskääntäjän työpanosta eli jälkieditoinnin. Jälkieditointi työnä eroaa perinteisestä kääntämisestä. Miten tulevat ammattikääntäjät eli kääntäjäopiskelijat suhtautuvat jälkieditointiin? Mitä haasteita ja hyviä puolia he näkevät jälkieditoinnissa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #12 - Miten ranskalaisten elokuvien puhuttelusanat on suomennettu?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
12. jaksossa jatketaan elokuvakäännösten parissa. Miten Madame ja Monsieur on suomennettu – vai onko ne aina käännetty? Entä hellittelynimet ja loukkaavat nimitykset? Esiintyykö eri suomentajien käännösstrategioissa eroja?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #11 - Teititelläänkö vai sinutellaanko ranskalaisten elokuvien suomennoksissa?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
11. jaksossa tarkastelen puhuttelua ranskalaisten elokuvien tekstityksistä. Elokuvat ovat mainio keino opetella kieltä, mutta vieraan kielen puhujan kannattaa huomata, että suomennokset eivät aina suoraan heijasta lähdekielen käyttöä. Miten ranskan sinuttelu ja teitittely on käännetty suomenkielisissä teksteissä? Eroavatko suomentajien käännösstrategiat toisistaan?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #10 - Etunimien käyttö Starbucks-kahviloissa Suomessa ja Ranskassa
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
10. jaksossa aiheena on etunimen käyttö Starbucks-kahviloissa. Pelkän etunimen käyttö ei ole kuulunut asiointitilanteisiin kummassakaan maassa. Miten etunimen kysymiseen suhtaudutaan Ranskassa ja Suomessa? Onko suhtautumisessa kulttuurieroja?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #09 – Miten ranskassa hellitellään ja loukataan?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
9. jaksossa käsitellään puhuttelusanoja. Miten ranskassa käytetään hellittelynimiä ja loukkaavia nimityksiä? Millaisia eroja näiden puhuttelusanojen käytössä on suomeen verrattuna?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #08 – Ranskan puhuttelusanat: etunimi, Monsieur, Madame vai Mademoiselle?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
8. jaksossa aiheena on puhuttelusanojen käyttö ranskassa. Miten etunimiä käytetään? Milloin sanotaan Madame tai Monsieur? Onko ranskassa vielä neitejä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #07 – Teitittely ja sinuttelu ranskan kielessä
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
7. jaksossa perehdytään ranskan kielen puhutteluun. Miten sinuttelu- ja teitittelytavat ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa? Täytyykö nykyranskassa teititellä? Ketä saa sinutella?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #06 – Ympäristön vaikutus vai oma valinta? Toisen kulttuurin kohteliaisuusnormeihin sopeutuminen
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
6. jaksossa jatketaan toisen kulttuurin kohteliaisuusnormeihin sopeutumisesta. Mikä rooli on ympäristöllä? Entä ihmisen omilla valinnoilla? Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat suomalaiset ovat raportoineet kokemuksiaan.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #05 – Muuttuuko ihmisen kohteliaisuuskäytös toisessa kulttuurissa asuessa?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
5. jaksossa aiheena on toisen kulttuurin kohteliaisuusnormeihin sopeutuminen. Millaisia muutoksia Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat suomalaiset kuvaavat itsessään?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #04 – Onko kulttuurien välisessä viestinnässä normeja?
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
4. jaksossa puhutaan kohteliaisuusnormeista. Millaisia yleistyksiä yhden kulttuurin normeista voidaan tehdä? Onko kulttuurien välisessä viestinnässä normeja – ja jos on, niin kenen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #03 – Ovien avaaminen Suomessa ja Ranskassa
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
3. jaksossa perehdytään suomalaiseen ja ranskalaiseen kohteliaisuuteen ovien kautta. Miksi ovien avaaminen on ranskalaisille tärkeämpää kuin suomalaisille? Avataanko Suomessa enemmän ovia kuin ennen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #02 – Käsityksiä hiljaisuudesta Suomessa ja Ranskassa
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
2. jaksossa jatketaan suomalaisen ja ranskalaisen kohteliaisuuden tarkastelua. Ovatko suomalaiset niin hiljaisia kuin väitetään? Miksi hiljaisuuden tulkitseminen on ranskalaisille vaikeaa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskaa raakana! #01 – Tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
1. jaksossa tarkastellaan suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Miten tervehtimiskulttuurit eroavat Suomessa ja Ranskassa? Miten Suomessa asuvat ranskalaiset suhtautuvat suomalaisten tapoihin tervehtiä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com