Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Turun yliopisto
Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.
Jaksot
Yhteensä 488 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 26.9.2017.
ReConnect China & CHERN podcast: Dynamics of Chinese EV projects in Europe
Chinese EV companies are gaining a foothold in European markets to sell EVs and to supply European EV manufacturers with locally manufactured EV batteries. The Central and Eastern European region – host to most of the Chinese EV and EV battery projects in Europe – exemplifies the emerging role of China, and presents an exceptional case study for how Chinese firms, technologies, and supply chains helps and hinders Europe’s green transition. By focusing on cases of Chinese EV battery investments in CEE, this podcast episode explores the multi-layered impacts of these investments and offers a nuanced understanding of the intricate dynamics shaping contemporary transitions to electromobility. In this podcast, hosted by John Seaman, a Research Fellow at the French Institute of International Relations (Ifri), Dr. Ágnes Szunomár shares her recent research findings on the dynamics of Chinese EV projects in Europe. Dr. Ágnes Szunomár is an associate professor at Corvinus University of Budapest. In addition, she serves as the head of the Research Group on Development Economics at the Institute of World Economics, Centre for Economic and Regional Studies, Hungary. Related publications by Ágnes Szunomár From Zero to Hero? Chinese Investment in Electric Vehicle Supply Chains in the Visegrád Four. 2024, China Observers https://chinaobservers.eu/from-zero-to-hero-chinese-investment-in-electric-vehicle-supply-chains-in-the-visegrad-four/ ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Vau, mikä vaikutus!: What is academic impcat? (Special episode in English)
In this episode, Laura and Outi will have as a guest senior researcher Vincent Traag from the Leiden University. The episode focuses on the academic impact of research.
STUDYcast: Kahden tutkinnon opiskelu
Kahden tutkinnon suorittaminen kuulostaa haastavalta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se onnistuu? Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Samu ja Jimi keskustelevat kahden eri tutkinnon yhdistämisestä, omien opintojen suunnittelusta sekä ajanhallinnan tärkeydestä. Millaisia hyötyjä tuplatutkinnosta voi tarjota työelämään? Entä mitä haasteita ja kompromisseja kahden tutkinnon suorittaminen edellyttää? Kuuntele lähettiläiden omakohtaiset kokemukset ja käytännön vinkit siihen, milloin kahden tutkinnon yhdistäminen kannattaa ja mitä se opiskelijalta vaatii. Lisäksi jaksossa pohditaan hieman kaksoistutkinnon tulevaisuutta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Vau, mikä vaikutus!: Miten säätiöt toimivat vaikuttavuuden edistäjinä?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimitusjohtaja ja dosentti Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten säätiöt toimivat tutkimuksen vaikuttavuuden edistäjinä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
ReConnect China & CHERN Podcast: China’s Digital Silk Road to Switzerland
In this episode, we trace China’s Digital Silk Road (DSR) into Western Europe. Dr. Lena Kaufmann unpacks the “downstream effects” of Chinese digital infrastructures in Switzerland—an often-overlooked BRI country. Drawing on her chapter in Seeing China’s Belt and Road (Schatz & Silvey, eds. 2025), she brings the buried materialities of fiber-optic networks into view and rethinks how to conceptualize the DSR—historically, discursively and materially—beyond broad geopolitical narratives. Drawing on ethnographic and archival insights, we discuss how Swiss and Chinese actors have long been entangled in the construction of digital infrastructures, why the DSR is less unidirectional and top-down than often assumed, and how current dynamics—including new U.S. tariffs—may shape its future. Hosted by Dr. Richard Turcsányi, Assistant Professor at Palacky University Olomouc, Czech Republic; featuring Dr. Lena Kaufmann, SNSF Ambizione Fellow at the Department of Social Anthropology University of Fribourg Link to the book Seeing China’s Belt and Road: https://global.oup.com/academic/product/seeing-chinas-belt-and-road-9780197789261?cc=ch&lang=en& Download link to the chapter (Accepted Author Manuscript): https://doi.org/10.5167/uzh-257849 ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/ CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here china-in-europe.net/ Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Humanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?
Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Luonnollista kemiaa: Kemistin urapolku, Sofia Rihko ja Hilla Nieminen
Oletko kiinnostunut kemiasta tai yleisesti ottaen luonnontieteistä? Kuuntele mitä kemian maisterivaiheen opinnoissaan aivan viime metreillä olevat Sofia Rihko ja Hilla Nieminen kertovat omista kemiakokemuksistaan yläkoulusta ja lukiosta aina yliopisto-opintojen loppuvaiheeseen asti. Millaisia vaiheita urapolulle mahtuu ja missä vaiheessa kannattaa ja kuuluukin rohkeasti kysellä lisäneuvoja tai vinkkejä, kun oman uran kannalta oikeat ratkaisut askarruttavat? Anna Sofian ja Hillan vastata tässä neljännessä kemistin urapolkuhaastattelussa!
Vau, mikä vaikutus!: Millaista vaikuttavuutta tulevaisuuden ennakoinnilla voidaan tavoitella?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliasiamies Atte Jääskeläinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto - Sitrasta. Hänen kanssaan keskustellaan Sitran toiminnasta ja vaikuttavuustyöstä sekä siitä, miten tutkittua tietoa voidaan saada yhteiskunnan hyödyksi. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
ReConnect China - China's engagements on the borders of the EU: the case of the Sino-Serbian "Ironclad Friendship"
This episode tackles the complexity of Sino-Serbian relations vis-à-vis the EU from a historical and regional perspective. Serbia is a European EU-candidate country, but it has a long history of advocating for a non-aligned international position. Furthermore, in recent years Serbia has emerged as a key Chinese partner in Europe, with intensified economic and socio-political cooperation and the gradual establishment of a so-called “Ironclad Friendship”. In 2024, Serbia was one of three countries on Xi Jinping’s European tour and the first in Europe to commit to building a “community with a shared future” with China. Based on extensive empirical research, the development of Sino-Serbian relations is presented with a special emphasis on the role of culture in international relations, e.g. the role of discourse and public opinion. In this episode hosted by Dr Outi Luova, Senior Instructor Jelena Gledić from the University of Belgrade, Serbia, highlights lessons for a resilient and sustainable future of China-Europe relations and the potential enlargement of the EU. Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect Publications by Jelena Gledić: - on Serbian public opinion on China: Serbian public opinion on China in the age of COVID-19. An unyielding alliance. Jelena Gledić, Richard Q. Turcsányi, Matej Šimalčík Kristína Kironská, Renáta Sedláková (2021) https://sinofon.cz/wp-content/uploads/2021/01/SRB-poll-report.pdf - on the drivers of Serbian public opinion on China: Analysing Drivers of Serbian Public Opinion on China: The “Iron Friendship” in Global and Local Contexts. Jelena Gledić. The Review of International Affairs. - Vol. 75, No. 1190 (2024), p. 5–28. https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/journals/iipe_ria/2024-1190/iipe_ria-2024-75-1190-1.pdf - on China's categorization of foreign relations: Evolving Paradigms of International Order: Chinese Categorisation of Foreign Relations. Jelena Gledić. Harvesting the Winds of Change: China and the Global Actors. [ed. Aleksandar Mitić, Katarina Zakić]. - ISBN 978-86-7067-338-0. - Vol. 4, No. 1 (2024), p. 191–214. https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/eb_ser/iipe_dijalozi_kina/2024-4-1/iipe_dijalozi_kina-2024-4-1-ch10.pdf ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/ CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net/
Aallonharjalle: Human-Nature Relationships
Every one of us has some kind of relationship with nature, but what does it actually look like? What do we even know about the relationship between people and nature? In this episode, we will hear about the study of human-nature relationships from two Åbo Akademi University researchers: Anna Törnroos-Remes, the Associate Professor in marine biology, and Jolanda Linsén, a doctoral researcher in environmental and marine biology, who are interviewed by Sakari Salokannel, a doctoral researcher in Finnish history at Turku University. Where does the study of human-nature relationships currently stand, where is it heading, and why is it important? Jokaisella meistä on jonkinlainen luontosuhde, mutta millainen se oikeastaan on? Mitä edes tiedämme ihmisen ja luonnon suhteesta? Jaksossa kuulemme ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimuksesta kahdelta Åbo Akademin tutkijalta: meribiologian apulaisprofessori Anna Törnroos-Remekseltä sekä ympäristö- ja meribiologian väitöskirjatutkija Jolanda Linséniltä. Heitä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel Turun yliopistosta. Missä ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimuksessa tällä hetkellä mennään, mihin se on suuntautumassa tulevaisuudessa ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Jakso on englanninkielinen. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Statistiikan aalloilla: Tutkimusdatan keruu REDCap-järjestelmän avulla
Huolellisesti kerätty aineisto on laadukkaan tutkimuksen perusta ja myös nopeuttaa aineiston analyysiä. REDCap on monipuolinen työkalu tutkimusdatan keräämiseen ja säilyttämiseen. REDCap täyttää sensitiivisen datan keräämisen vaatimukset. Monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat erityyppisten datojen ja web-kyselyiden yhdistämisen tietokannoiksi ja satunnaistamisen. Tällä Statistiikan aallolla biostatistikko Helena Ollila ja Markus Riskumäki kertovat REDCap-järjestelmästä.
LATUA! -podcastsarja. Osa 1: Tekoäly opetuksen ja oppimisen tukena
Kehittämispäällikkö Satu Hakanurmen vieraana erikoissuunnittelija Totti Tuhkanen. Keskusteluissa mukana mm. Turnitin-plagiaatintunnistusohjelma, suositukset AI:n käyttöön opetuksessa, vinkkejä promptauksen haltuunottoon. Jakson kuvan on Totti Tuhkanen tehnyt tekoälyllä ja sen promptista ja taustasta voi lukea lisää Opetuen blogista: https://blogit.utu.fi/opetuki/2025/04/02/latua-podcastsarja-valottaa-yliopistopedagogiikan-ja-oppimismuotoilun-ajankohtaisia-aiheita/ Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta
Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 3: Hurmio, murhe ja uusi nousu – tositarina lääkekehityksestä
Mitä tekee tutkija, jos lupaava lääkekanditaatti karahtaa rysähtäen kiville, vaikka valmisteen teoriapohja on niin vedenpitävä kuin olla voi? Ainakaan ei anna periksi. Akateemikko Sirpa Jalkanen, lääkeyritys Faronin nykyinen toimitusjohtaja Juho Jalkanen ja tilastotieteilijä Teppo Huttunen EstiMates Oy:stä kertovat beetainterferoni-tarinan, josta ei käänteitä puutu. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat
Vau, mikä vaikutus!: Miten tehdä vaikuttavaa yhteistyötä yritysten kanssa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Bayer Nordic -alueen digitalisaatiosta ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Arto Pakkalin. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten yritykset hyödyntävät tutkittua tietoa omassa päätöksenteossaan. Lisäksi kuullaan LifeFactFuture (LFF) -hankkeesta ja siitä, millaiselta yhteistyö yliopiston kanssa näyttää yrityksen näkökulmasta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Humanisti vastaa. Osa 23. Vaihdetaanko eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, Marja-Liisa Helasvuo?
Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
STUDYcast: Q&A-Vastataan hakijoiden kysymyksiin!
UTU-lähettiläät Pilvi Ilona, Nea, Lotta ja Roosa-Adalmiina vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin koskien Turun yliopistoa, yliopisto-opiskelua ja opiskelijaelämää. Kuulet neljä erilaista opiskelijatarinaa siitä, millaista on opiskella Turun yliopistossa hoitotiedettä, biolääketiedettä, englantia ja sosiaalitieteitä sekä kaikista lukuisista mahdollisuuksista täällä! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Vau, mikä vaikutus!: Minkälaista vaikuttavuutta strategisella ennakoinnilla on mahdollista saavuttaa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist Turun yliopistosta. Hänen kanssaan keskustellaan strategisen ennakoinnin ajattelutavasta sekä menetelmistä ja siitä, minkälaisia vaikutuksia strategisen ennakoinnin avulla voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Statistiikan aalloilla: Otoskoon arviointi ja voima-analyysi
Otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat keskeinen osa tutkimuksen suunnittelua. Otoskoon on oltava riittävän suuri, jotta pystytään luotettavasti vastaamaan kiinnostuksen kohteena oleviin tutkimuskysymyksiin. Voima-analyysin avulla voidaan laskea tutkimukseen sopiva otoskoko. Biostatistikko Tero Vahlberg kertoo Statistiikan aalloilla otoskoon määrittelystä ja tutkimuksen voima-analyysistä. Tämä podcast on suunnattu erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen tutkijoille ja opiskelijoille, mutta sopii kaikille määrällistä tutkimusta suunnitteleville. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla
Tiedelinja: Palaako Suomi luokkayhteiskunnaksi?
Olemmeko taitekohdassa luokkaerojen suhteen? Mihin kaikkeen oma yhteiskuntaluokka elämässä vaikuttaa? Sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Laura Heiskala keskustelevat siitä, mihin suuntaan luokkaerot ovat Suomessa kehittymässä ja mitkä ovat mahdollisten kehityssuuntien vaikutukset. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
David Dorrell: Developments in Electric Vehicle Technology
Electric vehicles (EVs) have greatly grown in number worldwide. Indeed EVs and electric scooters outnumber petrol versions in Beijing. This has been primarily led by high-efficiency drive motors, usually utilizing strong rare-earth magnets and high-energy batteries using lithium. The presentation will review some of the advantages and disadvantages of the new technologies and the future for EVs. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/david-dorrell
Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan
Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren
Heli Harvala: Virustaudit – näkymätön uhka muuttuvassa maailmassa
Miten muuttuva maailma vaikuttaa virustautien ilmaantumiseen? Mitä ovat nämä näkymättömät uhat? Kuinka voimme kehittää ja hyödyntää uusia diagnostisia menetelmiä? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/heli-harvala
Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan
Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen
Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?
Tunnemmeko jo kaikki taudinaiheuttajabakteerit ja niihin liittyvät infektiot? Syntyykö keskuudessamme uusia infektiokykyisiä bakteereita? Muuttuuko ihmisen alttius bakteeri-infektioille? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/jukka-hytonen
Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä
Suomi on joidenkin mittarien mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. On paradoksi, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat varsin heikosti tunnettuja. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/kari-huhtala
STUDYcast: Millaista on opiskella Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa?
Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Pilvi Ilona ja Nea saavat vieraakseen kaksi muuta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa, Rasmuksen ja Auroran. Jaksossa keskustellaan hammaslääketieteen, yleislääketieteen, biolääketieteen ja hoitotieteen opinnoista, tulevaisuuden urahaaveista sekä tiedekunnan yhteishengestä, opiskelijaelämästä ja hakuprosessista. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi
Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä pohtii luennollaan, miten päihdekäyttö ja psykoosisairaudet liittyvät toisiinsa ja mikä on päihdepsykoosi. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/solja-niemela
Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä
Eroaako lääketeollisuus muista teollisista toimialoista? Mitä erityispiirteitä lääketeollisuuteen liittyy? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/timo-lappalainen
Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?
Suomessa jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Mitä uskontoja he kannattavat ja mitä me tiedämme heidän uskonnollisesta elämästään? Pysyykö heidän uskonnon harjoittamisensa samanlaisena vai tapahtuuko siinä muutoksia? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/tuomas-martikainen
Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset
Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila
Hyvin hoidettu!: Opiskelijan päiväkirja – Hoitotieteen arkea ja unelmia
Hyvin hoidettu! -podcastin viidennessä jaksossa keskusteltiin kokemuksista hoitotieteen opiskelemisesta, opintojen arjesta ja sen tuomista tulevaisuuden unelmista. Toivomme, että jakso kannustaa hakemaan yhteishaussa opiskelemaan Terveystieteiden maisteriksi Turun yliopistoon.
Vau, mikä vaikutus!: Miksi tutkijoiden sananvapaus on tärkeää tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan asiantuntija, dosentti Oula Silvennoinen. Hänen kanssaan jutellaan tutkijoiden sananvapauden tukemisesta sekä siitä, miten sananvapauden rajoittaminen liittyy vaikuttavuuteen. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Aallonharjalle: Lasten luontoaiheinen tietokirjallisuus
Aikuisten tavoin myös lapsilla on oikeus tietoon ja oppimiseen. Parhaiten oikeus toteutuu, kun lapsi saa tietoa itseään kiinnostavalla ja ikäänsä sopivalla tavalla. Yksi keino tähän on lasten tietokirjallisuus. Jakson vieraana on kirjailija Reetta Niemelä, joka on kirjoittanut erityisesti luontoaiheisia lasten tietokirjoja. Kuulemme hänen ajatuksiaan muun muassa tutkitun tiedon ja tarinallisuuden suhteesta lasten tietokirjallisuudessa sekä lasten tietokirjallisuuden merkityksestä ja asemasta. Samalla tutustumme myös Niemelän kirjalliseen tuotantoon. Haastattelijana toimii Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Humanisti vastaa. Osa 22. Milloin syyllistymme kulttuuriseen omimiseen, Reetta Humalajoki?
Akatemiatutkija Reetta Humalajoen mielestä tietämättömyys alkuperäiskansoista on yhteiskunnallinen ongelma. Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, että alkuperäiskansat tulee ymmärtää nimenomaan alkuperäiskansoina, ei vähemmistöinä tai populaarikulttuurin kliseisinä hahmoina. Hän painottaa tiedon merkitystä moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen myös kysymykseen siitä, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja. Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen käsittelee solidaarisuutta ja alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa. Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin käyttö Suomessa läpi 1900-luvun. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historian tutkijana Humalajoki pitää merkittävänä, että presidentti Joe Bidenin kaudella Yhdysvalloissa nimitettiin ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava ministeri. Biden myös pyysi anteeksi alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten julmaa kaltoinkohtelua asuntolakouluissa vuosikymmenien ajan. Reetta Humalajoen mielestä saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sisäinen historia pitäisi tuntea paremmin. Hän toivoo, että yksittäisten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä, miksi Suomen lainsäädäntö ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihreän siirtymän hankkeissa. Podcastin pikaosiossa Humalajoki paljastaa, kumpi hänen mielestään on lapsiperheelle parempi asuinmaa, Suomi vai Britannia. Kirjasuosituksena tarjotaan tällä kertaa kaksi alkuperäiskansateemaan liittyvää kaunokirjallista teosta: Louise Erdrichin Pyöreä talo (suom. Laura Lahdensuu) ja Ann-Helén Laestadiuksen rikosromaani Varkaus (suom. Laura Kulmala). Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Minkälaisia väyliä oikeustieteellisessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää vaikuttavuustyössä?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja julkisoikeuden professori Janne Salminen. Hänen kanssaan keskustellaan oikeustieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden edistämisestä sekä tutkitun tiedon merkityksestä lainvalmistelussa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
The Vision for a Global Turku: A Conversation with the Mayor on Supporting Internationals | Colours of UniTurku | FINN-ISH: Tales of Integration
Let's explore how the City of Turku is taking steps toward the integration of internationals into Finnish society. Guest: Minna Arve – Mayor of the City of Turku, the first vice-president of International Council for Local Environmental Initiatives in Europe, and alumni of the University of Turku. Host & Managed by: Junaid Raza, a Master's degree student in Health Technology at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/junaid Managed by: Mahnoor Mahnoor, a Master's degree student in Biomedical Imaging at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/mahnoor Useful links: > Podcast website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Global-Turku > The City of Turku: https://www.turku.fi/en/betaturkufi
Statistiikan aalloilla: Elinaika-analyysi ja kohorttitutkimus
Elinaika-analyysi ja kohorttitutkimus ovat aiheena tuoreessa Statistiikan aallossa. Elinaika-analyysillä tarkoitetaan ajan kestoa kuvaavien havaintojen tutkimista. Kesto voi olla mikä tahansa kahden tapahtuman välinen aika, esimerkiksi elinikä, aika hoidon aloittamisesta taudin uusimiseen tai aika lapsen syntymästä ensimmäiseen korvatulehdukseen. Aikajakaumien kuvailun ja vertailun lisäksi kiinnostuksen kohteena voi olla erilaisten altisteiden tai hoitojen vaikutus ajankeston jakaumaan. Tässä podcastissa tilastotieteen professori Kari Auranen kertoo tutkijoille ja opiskelijoille elinaika-analyysin monipuolisista mahdollisuuksista erityisesti kohorttitutkimuksissa.
Vau, mikä vaikutus!: Miksi tiedeasenteisiin pitäisi vaikuttaa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston professori ja Fostering Finnish Science Capital (FINSCI) -hankkeen johtaja Johanna Kaakinen. Hänen kanssaan jutellaan tiedeasenteista, tiedepääomasta ja tieteen mukaanottavuudesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience
Aallonharjalle: Tieteen ja taiteen yhteistyötä Seilissä
Niin luonto kuin ihminenkin ovat jättäneet jälkensä Saaristomerellä sijaitsevaan Seilin saareen. Nykyään saarella voi kohdata jääkauden uurteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lepra- sekä mielenterveyspotilaiden historiaa. Kiehtova saari on innostanut taiteilijoita ja eri alojen tutkijoita. Jaksossa tutkija ja taiteen kuraattori Taru Elfving (CAA Contemporary Art Archipelago) kertoo, kuinka tieteilijät ja taiteilijat ovat löytäneet toinen toisensa Seilin saarella toimivalla Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja mitä siitä on seurannut. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Lisäksi kuulemme, mitä taiteen kuratointi oikeastaan pitää sisällään ja mitä on taiteellinen tutkimus. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Connecting Across Cultures: The Friendship Programme | FINN-ISH: Tales of Integration | Colours of UniTurku
Let's explore how the Friendship Programme aids international students' integration through cultural exchanges, building connections, and navigating Finnish society. Guest: Sonja Kararenta – Programme Coordinator at the Friendship Programme Guest: Pyry Ruonavaara – Masters student in Finnish Literature at the University of Turku. Host & Managed by: Mahnoor Mahnoor, a Master's degree student in Biomedical Imaging at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/mahnoor Managed by: Junaid Raza, a Master's degree student in Health Technology at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/junaid Useful links: > Podcast website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/friendship-programme > The Friendship Programme: https://www.opiskelijakaupunkiturku.fi/en/study-turku/events/friendship-programme
ReConnect China - The Fast Evolving Chinese AI Innovation Ecosystem
This episode dives into China’s vision to become the global leader in Artificial Intelligence by 2030. Central to this mission are key initiatives like the National AI Team, Open Innovation Platforms, and Pilot Innovation Zones. But what exactly are these components, and how do they fit into the bigger picture of China’s AI innovation ecosystem? With private tech giants leading the development, what role do government policies and regulations play? In this episode hosted by Dr Outi Luova, doctoral researcher Junhua Zhu from the University of Turku, Finland, breaks it all down and uncovers the driving forces behind China’s AI ambitions. Junhua Zhu is a doctoral researcher at the Centre for East Asian Studies at the University of Turku, Finland. The podcast is hosted by Dr Outi Luova from the same Center. Publications related to this podcast: Junhua Zhu and Mikael Mattlin. The Chinese AI Innovation Ecosystem. ReConnect China Policy Brief 11 https://www.reconnect-china.ugent.be/2024/06/27/reconnect-china-policy-brief-11-the-chinese-ai-innovation-ecosystem/ Junhua Zhu: China’s approach to AI standardisation: State-guided but enterprise-led. FIIA Briefing Paper 391 https://fiia.fi/en/publication/chinas-approach-to-ai-standardisation
Vau, mikä vaikutus!: Mihin tieteellistä tietoa tarvitaan yhteiskunnassa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on tutkija Jarkko Tirronen. Hänen kanssaan jutellaan yliopistojen ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen vaikuttavuudesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience
Humanisti vastaa. Osa 21. Onko Suomi kansainvälinen vai nurkkakuntainen, Tuomas Martikainen?
Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Statistiikan aalloilla: Esimerkkejä erilaisten tilastollisten testien käytöstä
Statistiikan aalloilla: Esimerkkejä erilaisten tilastollisten testien käytöstä by Turun yliopisto
Supporting International Student Integration | Finn-ish: Tales of Integration | Colours of UniTurku
Let's explore how how International House Turku plays in supporting international students and families as they integrate into Finnish society. Guest: Jonathan Murphy – Project Coordinator at International House Turku. Guest: Junior Perri – Project Architect at Ark Brut Oy, with several years of experience in using International House Tuku’s services. Host & Managed by: Junaid Raza, a Master's degree student in Health Technology at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/junaid Managed by: Mahnoor Mahnoor, a Master's degree student in Biomedical Imaging at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/mahnoor Useful links: > Podcast website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/International-house-turku > International House Turku: https://ihturku.fi/ > International House Turku Podcast on Spotify: https://open.spotify.com/show/0upTndrlGm4XTXUZKnc5dy?si=cabf54fa79b14395
Tiedelinja: Onko tekoäly suuri mahdollisuus vai kohtalokas virhe?
Mitkä ovat tutkijoidemme suurimmat toiveet ja pahimmat pelot tekoälyn suhteen? Miten tekoäly muuttaa arkeamme, työelämää ja koulutusta? Data-analytiikan professori Filip Ginter ja vararehtori Tapio Salakoski keskustelevat tekoälystä ja sen mahdollisuudesta muuttaa maailmaa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
Aallonharjalle: Varsinais-Suomen pyhät paikat
Pyhiä paikkoja on tutkittu Suomessa perinteisesti muinaisuskon jäänteinä ja niiden avulla on pyritty saamaan selvää suomalaisten esikristillisistä uskomuksista. Monien mielissä pyhät paikat liittyvätkin varmasti kauas historian hämäriin, vaikka todellisuudessa ne olivat tärkeä ja elävä osa kansanperinnettä aina 1900-luvun alkuun asti. Jaksossa väitöskirjassansa varsinaissuomalaisia pyhiä paikkoja tutkinut ja kartoittanut folkloristi John Björkman kertoo, millainen merkitys pyhillä paikoilla oli 1800-luvun maalaisyhteisöille. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Vau, mikä vaikutus!: Minkälaisia resursseja yliopistojen vaikuttavuustoimet vaativat?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on professori, Aalto yliopiston rehtori sekä Unifin puheenjohtaja Ilkka Niemelä. Hänen kanssaan keskustellaan yliopistojen roolista vaikuttajina. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Tekstivastine: http://utu.fi/vaumikavaikutus
ReConnect China - Research Security in Research Cooperation with China
The results of a survey on research security in collaborations between Austria and China reveal a fundamental lack of knowledge—not only about key terms related to research security but also about the current policy strategies and recommendations shaping EU-China research partnerships. In this episode, the authors of the report, Gábor Szüdi and Philipp Brugner, discuss the urgent need for support measures to assess security risks when engaging with potential Chinese partners, including considerations around dual-use aspects. Link to the Policy Brief “Knowledge and Perception of Research Security” Gábor Szüdi and Philipp Brugner are researchers and project managers at the Centre for Social Innovation (ZSI) in Vienna, Austria. The podcast is hosted by Dr Outi Luova from the Center for East Asian Studies, University of Turku, Finland. Documents mentioned in the podcast: Council recommendation on enhancing research security (https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9097-2024-REV-1/en/pdf) Tackling R&I foreign interference (https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/3faf52e8-79a2-11ec-9136-01aa75ed71a1/language-en) Communication on economic security strategy (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52023JC0020) Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Hyvin hoidettu!: Keitä ovat nuoret hoivaajat?
Hyvin hoidettu! -podcastin neljännessä jaksossa keskusteltiin nuorista hoivaajista sekä siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Lisäksi pohdittiin, minkälaisia seuraamuksia hoivavastuusta voi olla lapselle tai nuorelle. Vieraina jaksossa olivat Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Katja Joronen sekä väitöskirjatutkija Ella Eronen-Levonen. Jaksoa juonsi väitöskirjatutkija Jaana Lojander.
ReConnect China - Unpacking China's COVID-19 Aid Diplomacy: Implications for Global Health
In this episode of the Reconnect China podcast, Hermann Aubié, Senior Researcher at the University of Turku, delves into China's COVID-19 aid diplomacy in Europe. Aubié explores the fragmented nature of China's global donation campaign, highlighting the roles of both state actors and private donors like the Jack Ma Foundation. He discusses the geopolitical motivations behind these aid efforts, the discrepancies between Beijing's narrative and the data, and the implications for global health governance. This engaging conversation sheds light on how China's aid reshaped EU perceptions and prompted lessons for future pandemic responses. Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Hopeful Globe: Towards sustainable food systems on university campuses and beyond
Food is a necessity in our daily lives, and as such, it plays a crucial role in shaping sustainable futures. Food systems and food production have a significant dual role in the ongoing environmental crisis: they are both contributors to and victims of it. This episode explores the theme of transitioning to sustainable and responsible food systems and the ways to promote this transition. Universities, as research institutions, play a key role in providing knowledge about sustainable food while also having the potential to develop sustainable food solutions in their daily campus operations. As an example of this kind of activities, this episode introduces how the university of Turku in Finland has engaged in awareness-building with its Responsible Food on Campus theme week. Pilvi Posio is a senior researcher at the University of Turku, Finland. She works as a senior researcher in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses coordinated by the Finnish University Network for Asian Studies. Saska Tuomasjukka is a senior researcher at the Nutrition and Food Research Center at the university of Turku with a long-term experience on nutrition and food research. He was one of the main organizers of the Responsible Food on Campus theme week at the university of Turku in October 2024. Want to become a Future Sustainability Champion within your institution? Learn more about our MOOC here: www.asianet.fi/projects/ Transcripts: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Humanisti vastaa. Osa 20. Mitä tunteita tekoäly paljastaa kansanedustajien puheesta, Otto Tarkka?
Turun yliopiston tekoälytutkimus löytää poliitikkojen eduskuntapuheista iloa ja onnistumisen tunteita Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija Otto Tarkka on ollut mukana eduskuntapuheita tutkivassa tekoälyprojektissa. Turun yliopiston tutkimuksessa tunneanalyysityökalun avulla selvisi, että ilo, onnistuminen ja muut positiiviset tunteet olivat poliitikkojen puheessa yleisiä. Toki kansanedustajien keskustelussa kuuluivat myös pettymykset. Otto Tarkka on projektitutkijana TurkuNLP-työryhmässä, jossa kielenkäyttöä tutkitaan digitaalisessa ympäristössä, esimerkiksi Instagramissa. Osa työstä on teknisempää kielimallien kehitystä. Tutkija puhuu mieluummin kielimalleista kuin tekoälystä, jota hän luonnehtii markkinointitermiksi. Tarkka toteaa, että ChatGPT ja muut tekoälymallit ovat lopulta vain kuin ennustavia tekstinsyöttölaitteita, joskin hyvin kehittyneitä. Kielimalli oppii ennakoimaan lauseen seuraavan sanan, kun tutkijat ovat ensin ladanneet malliin miljardien sanojen tekstimassan. Sen ansiosta tekoäly tunnistaa merkitykseltään samankaltaiset, tietyissä kohdissa usein esiintyvät sanat. Tekoäly voi vapauttaa tutkijaa rutiinitöistä, mutta tekee myös yllättäviä tulkintoja ja outoja virheitä. Englannin kielen opinnoilla yliopistouransa aloittanut Otto Tarkka korostaa laajan kielitaidon merkitystä. Hänen omaan kielivalikoimaansa kuuluu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ensimmäisenä kielenä äidin kautta opittu hollanti, mutta myös vähän saksaa ja maistiaisena latina. Podcastin pikaosiossa palkittu partiojohtaja ja vasemmistoliiton ensi kevään kuntavaaliehdokas paljastaa, kumpi vie enemmän aikaa, partio vai politiikka. Kirjasuosituksena Tarkka tarjoaa Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -teoksen, joka oli jopa houkutella hänet aloittamaan yliopisto-opinnot klassillisilla kielillä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
NEPSOS: neurokirjon nuoret palvelujen pyörteissä – hankkeen tuloksia
Tämä jakso on NEPSOS: Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus -hankkeen viimeinen podcast, jossa esitellään alustavia tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia. Keskustelemassa hankkeen Turun yliopiston tutkijat Enni Mäkelä (nuorisopsykiatria), Jaanet Salminen (erityispedagogiikka) ja Minna Alin (sosiaalityö). Haastattelijana Suvi Puttonen. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nepsos-neurokirjon-nuoret-palvelujen-pyorteissa-hankkeen-tuloksia/
Navigating Finland Through Language | Finn-ish: Tales of Integration | Colours of UniTurku
Let's explore how learning Finnish can be a game-changer for international students, helping them connect, adapt, and thrive in Finnish society! Guest: Emilia Hongisto – A Finnish language teacher at the University of Turku. Guest: Noémie Hueber – Founder of Radio Turku, with a 5-year journey of learning Finnish Host: Hilyah Audah, a doctoral researcher in clinical research at the University of Turku Managed by: Junaid Raza, a Master's degree student in Health Technology at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/junaid Managed by: Mahnoor Mahnoor, a Master's degree student in Biomedical Imaging at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/mahnoor Useful links: > Learn Finnish with the University of Turku: https://www.utu.fi/en/university/learn-finnish-with-us > OSUS Research & Development Centre: https://www.utu.fi/en/university/centre-for-language-and-communication-studies/research-and-development/osus > Radio Turku on Instagram: @radioturku and on YouTube: https://www.youtube.com/@radioturku > What's Next Finland? on YouTube: https://youtu.be/RwZ4N8y-nnU?si=18LAeITEG7ygYrTh
Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta syksyn aikana?
Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua sekä paljastavat hiukan mitä keväällä on odottettavissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin syksyn päätösjakso.
Etelä-Korean pelikulttuuri
Millaisia pelejä Etelä-Koreassa pelataan? Tässä jaksossa Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön projektitutkija ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Miia Siutila kertoo Etelä-Korean pelikulttuurista, peliteollisuudesta ja pelaamisen tutkimuksesta. Pohdimme myös sitä, miten pelaamiseen yleisesti suhtaudutaan Etelä-Koreassa ja miten eteläkorealainen ja suomalainen pelikulttuuri eroavat toisistaan. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat
Statistiikan aalloilla: Tilastollisen testin valinta
Statistiikan aalloilla: Tilastollisen testin valinta by Turun yliopisto
Vau, mikä vaikutus!: Miten tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia voidaan toteuttaa vastuullisesti?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on CSC:n projektipäällikkö Laura Himanen. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden vastuullisesta arvioinnista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
ReConnect China - Unpacking China’s narratives of 'a shared future for mankind'
In this ‘ReConnect China’ Podcast Professor Bart Dessein unpacks China's narrative of 'a shared future for mankind' as one of a series of 'strategic narratives' along with the country's 'Global Development Initiative' of 2021, the 'Global Security Initiative' of 2022, and the 'Global Civilization Initiative' of 2023. The episode sheds light on these initiatives as part and parcel of China's geopolitical and geo-economic initiatives (Shanghai Cooperation Organization, BRICS+, Belt and Road Initiative), and traces the historic roots of such initiatives back to the 1950s. Prof. dr. Bart Dessein is full professor at the Department of Languages and Cultures of Ghent University and serves as the scientific coordinator of the ReConnect China project. The episode is hosted by Dr Huanyu Zhao, a postdoc researcher at the Department of Languages and Cultures of Ghent University and manager of the ReConnect China project
Vau, mikä vaikutus!: Miten tiedevälittämisen keinoin voidaan edistää vaikuttavuutta?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on tiedevälittämisen asiantuntija Linda Lammensalo Suomalaisesta Tiedeakatemiasta. Hänen kanssaan jutellaan tiedevälittämisen kehittämisestä sekä tieteellisten ilmiökarttojen kokoamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Koronapandemian vaikutukset perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen – Miten varaudumme tuleviin kriiseihin?
Podcastissa keskustellaan siitä, millaisia vaikutuksia koronapandemialla oli perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja miten yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa tulevissa kriisitilanteissa. Pohdittavana on myös se, miten haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointia voitaisiin turvata kriiseissä. Keskustelijoina ovat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anu Mutanen ja Turun yliopiston projektitutkija Virve Valtonen. Keskustelun juontaa toimittaja Sanna Ra. Podcast on tehty yhteistyössä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelman JuRe- ja EduRESCUE-hankkeiden kanssa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/koronapandemian-vaikutukset-perusoikeuksiin-ja-yhdenvertaisuuteen-miten-varaudumme-tuleviin-kriiseihin/
Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 2: Epäonnistunut lääkekehitysprojekti – täystuho vai uuden alku?
Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitysmisprojekti on vuosikausien ponnistus, jossa ei aina onnistuta. Mitä jos koko projekti kaatuu kalkkiviivoilla, kun siihen on uhrattu jo paljon työtä ja rahaa, onko kaikki mennyttä? Kuuntele, miten InFLAMES-lippulaivan työelämäprofessorit vastaavat tähän kysymykseen podcastissaan. He arvioivat myös, onko eräässä 30 vuotta kestäneessä lääkekehitysprojektissa tehty virheitä vai ei? Tämäkin vastaus voi yllättää Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat
Hopeful Globe: Students’ voices and sustainability: Lessons from Lagos State University
Students form an important part of the university community. As the younger generation, they are also those, whose future is at stake in the global environmental crisis. In face of these challenges, the students are increasingly building agency to create a path towards more sustainable future. In this episode, Doctor Abdul-Gafar Tobi Oshodi discusses students’ voices and how students are taking an active role in sustainability work in the Lagos State University in Nigeria. Join us to learn how the students have overcome challenges and engaged in various activities ranging from practical sustainable campus development to awareness-building. Pilvi Posio is a senior researcher at the University of Turku, Finland. She currently works in the project MOOCs for Sustainability: Empowering Global Campuses coordinated by the Finnish University Network for Asian Studies. Doctor Abdul-Gafar Tobi Oshodi is a teacher and researcher at the Department of Political science at the Lagos State University. He’s focusing in his research work on socio-economic challenges and the role of China in Africa. Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Humanisti vastaa. Osa 19. Millainen on ihmiselle hyvä ääniympäristö, Meri Kytö?
Tutkija Meri Kytö: Äänen rooli kaupunkisuunnittelussa on liian vähäinen – miellyttäviä kuunteluympäristöjä pitää luoda aktiivisesti Äänellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kytö sanoo, että kaupunkisuunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota äänen merkitykseen. Melulainsäädäntö estää pahimmat ylilyönnit, mutta äänimaisemista pitäisi tietoisemmin luoda toimivia kuunteluympäristöjä. Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Meri Kytö korostaa, että onnistunut ääniympäristö on ennakoitava ja siinä on hyvä toimia. Kytö johtaa Kuultava tulevaisuus -projektia, joka kerää ihmisten muistoja tärkeistä äänellisistä ympäristöistä. Suomalaisten äänimaisemahavainnoista koottu arkisto on mittava ja tutkijan mukaan maailman luokassa ainutlaatuinen. Uusimmassa, huhtikuun 2025 loppuun asti jatkuvassa keruussa ihmisiä pyydetään myös kuvittelemaan tulevaisuuden äänimaisemia. Tutkija luonnehtii suomalaista ääniympäristöä monimuotoiseksi. Ihmisten muistoissa korostuvat luonnonäänet, erilaisten harrastusympäristöjen äänet mutta myös yhteisölliset maamerkit, kuten koko kylän elämää kymmeniä vuosia rytmittäneet tehtaan pillit. Turussa tutkijan oma suosikki on Aurajokiranta, jossa voi kuulla veden solinaa, pyöräilyn ääniä ja kirkonkelloja, jotka tuovat historiallista tunnelmaa kaupunkiin. Meri Kytö korostaa musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana hän arvioi musiikintutkimuksen aseman haasteelliseksi: rahoituksen ja resurssien niukkuus uhkaa alan kehitystä, vaikka tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista. Podcastissa Meri Kytö tarjoaa kirjasuosituksena Emily Wilsonin englanninkielisen version Odysseia-klassikosta. Upea englanninnos, The Odyssey sai tutkijan innostumaan aiemmin etäiseksi kokemastaan teoksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Statistiikan aalloilla: Ohjeita ensimmäiseen omaan tutkimukseen
Oletko aloittamassa opinnäytetyötä? Suunnitteletko määrällistä tutkimusta? Tällä Statistiikan aallolla on selkeitä ohjeita erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoille sekä väitöskirjatutkijoille, jotka ovat aloittamassa ensimmäistä tutkimustaan. Hyvä tutkimussuunnitelma ja huolellisesti kerätty aineisto ovat laadukkaan tutkimuksen perusta!
Tiedelinja: Miltä suomalainen luonto näyttää 100 vuoden päästä?
Millaisia muutoksia Suomen luonnossa tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Pystymmekö vaikuttamaan luontomme tilaan? Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi ja ekologian professori Toni Laaksonen keskustelevat suomalaisessa luonnossa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
Vau, mikä vaikutus!: Miten tehdä eettistä, avointa ja vaikuttavaa tiedettä?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation pääsihteeri ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan erityisasiantuntija Henriikka Mustajoki. Hänen kanssaan keskustellaan avoimen tieteen merkityksestä tutkimuksen vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
EDutu!: Koulutuksen merkitys ja kehitystarpeet
Millainen merkitys koulutuksella on sivistykselle? Miten teknologian kehitys vaikuttaa sivistykseen ja koulutukseen? Miten koulun roolia sivistyksen vahvistajana voisi vahvistaa? Muun muassa näihin kysymyksiin syventyvät emeritusprofessori Jouni Välijärvi ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen Turun tuomiokirkossa äänitetyssä jaksossa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu
ReConnect China - Electric Shock: EU Tariffs vs. China’s Power Play in the Global EV Race
In this episode, we explore the EU's recent tariffs on Chinese-made electric vehicles (EVs) with an expert who sheds light on the underlying dynamics of this strategic policy move. After explaining reasons behind the EU's tariffs, the discussion delves into the fast-paced evolution of China’s EV industry, tracing its roots and remarkable expansion into global markets. With Europe’s auto industry facing fierce competition, our guest unpacks the strategic crossroads that could shape the sector’s future competitiveness. Tune in to understand how geopolitical currents, market innovations, and industry shifts are reshaping the EV landscape. This conversation is a must-listen for anyone curious about the collision of policy, geoeconomics, and technology at the forefront of the green industrial transition. Interviewee: Victor De Decker (Egmont Institute), Interviewer: Hermann Aubié (University of Turku) Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Hopeful Globe: Universitas Indonesia operationalizing of sustainability
Universitas Indonesia’s global UI GreenMetric World University ranking system Sustainability is a global shared goal that is, nevertheless, realized in localized actions. Sometimes finding ways to make sustainability actionable in the immediate environment and activities is challenging also for the universities. In 2010, Universitas Indonesia initiated UI GreenMetric World University ranking system to respond to this challenge. In this episode, Doctor Mustika Sari introduces the UI GreenMetric ranking systems and how Universitas Indonesia has put it in practice in its sustainable campus development ranging from infrastructural solutions to campus community engagement and awareness building. The system has also significant global impact as it has helped the university leaders in over 1000 universities in 84 countries to operationalize sustainability in their campuses. Pilvi Posio is a senior researcher at the University of Turku, Finland. She works as a senior researcher in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses coordinated by the Finnish University Network for Asian Studies. Doctor Mustika Sari is a researcher at the Center for Sustainable Infrastructure Development at the Department of Civil Engineering in Universitas Indonesia. She’s the representative of Universitas Indonesia in developing a joint MOOC course on campus sustainability in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses. Want to become a Future Sustainability Champion within your institution? Learn more about our MOOC here: https://www.asianet.fi/projects/ Transcripts: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Esa Heilimo: Varhaisen maapallon mantereisen kuoren muodostuminen ja kehitys
Miten varhaisen maapallon mantereinen kuori on muodostunut? Onko nykyisenkaltainen laattatektoniikka toiminut varhaisella maapallolla ja mistä alkaen vai ovatko varhaisimmat mantereet ja kivet syntyneet erilaisten ja osittain tuntemattomien prosessien tuloksena? Heilimo kertoo luennolla, mitä teorioita varhaisen maapallon mantereiden synnystä on esitetty geologisen aineiston perusteella, ja mistä alkaen laattatektoniikka on toiminut maapallolla. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/esa-heilimo
Sara Sintonen: Varhaisuuden ja keskenkasvuisuuden merkityksestä
Miten tutkia maailman muotoutumisen keskeistä liikehdintää, kasvua? Entä miksi lapset tulisi ottaa entistä paremmin mukaan yhteisen maailman tekemiseen tai miten tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen tulisi vastata ajan haasteisiin? Varhaiskasvatuksen professori Sara Sintonen tarkastelee luennollaan varhaisuuden ja keskeneräisyyden merkitystä sekä kasvatustieteen monitieteistä luonnetta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/sara-sintonen
Tomi Westerlund: Älykkäät robotit arjessamme - ystäviä vai uhkia?
Törmäämme robotteihin enenevässä määrin eri paikoissa niin kotona kuin töissä. Ovatko robotit ystäviä vai uhkia? Miten varmistamme niiden turvallisen toiminnan osana arkeamme? Tietotekniikan professori kertoo luennollaan mitä robotiikka on, ja miten teknologian ja tekoälyn kehitys on tuonut robotiikan osaksi arkeamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tomi-westerlund
Linnea Karlsson: Varhainen stressialtistus: yhteinen tekijä kansansairauksien taustalla?
Kehityksen ja terveyden ohjelmoituminen alkaa raskausaikana. Varhaisvaiheiden riski- ja suojatekijöiden tunteminen ja tunnistaminen on merkityksellistä väestön terveyden edistämisen kannalta sekä prevention eri tasoilla. Miten on mahdollista, että elämäntapahtumat, ihmissuhteiden laatu ja elinympäristön ominaisuudet muokkaavat terveyttä tai sairastumisriskiä? Mikä merkitys aikuisiän terveydelle on varhaisvaiheiden haitallisella stressialtistuksella? Miten yhteiskunnassamme pitäisi huomioida kertyvä tieto varhaisen haitallisen stressialtistuksen merkityksestä kansanterveydelle? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/linnea-karlsson
Jukka Lempa: Stokastiikka - riskien mallintamisen matematiikkaa
Sovelletun matematiikan professori Jukka Lempa pohtii luennollaan, miten riskejä voidaan mallintaa matemaattisesti ja mitä tällaisella riskillä konkreettisesti tarkoitetaan. Entä miten riskien mallintaminen näyttäytyy taloudellisen päätöksenteon näkökulmasta? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/jukka-lempa
Isto Mattila: Datassa sen salaisuus: meriturvallisuuden uudet mahdollisuudet
Millainen murros on tapahtumassa merellisen turvallisuuden toimintaympäristössä digitalisaation myötä? Miten se vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan? Työelämäprofessori Isto Mattila keskittyy luennollaan merellisiin valvontamekanismeihin, poikkeamien hallintaan ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/isto-mattila
Heidi Furu: Kehittääkö työtä vai työntekijää?
Se, että meillä on jatkossakin riittävästi työkykyistä ja osaavaa työvoimaa, on Suomelle elintärkeää. Työelämäprofessori Heidi Furu pohtii luennollaan kannattaako meidän kehittää työntekijää yhä terveemmäksi ja suorituskykyisemmäksi, vai kehittää työtä sellaiseksi, että se tukee työntekijän työkykyä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/heidi-furu
Anna Axelin: Elämän tuhat ensimmäistä päivää
Miksi elämän ensimmäiset tuhat päivät ovat erityisen tärkeitä? Miten on mahdollista parantaa äitien ja lasten terveyttä tänä ajanjaksona? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/anna-axelin
Tiina Tuominen: Yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin
Katsojia, lukijoita, käyttäjiä, viihtyjiä: yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin. Television, elokuvien ja monenlaisten videosisältöjen tekstityskäännökset ovat osa suomalaista arkipäivää ja yksi luetuimmista tekstilajeistamme. Miten niitä luetaan, ja miten katsojat pystyvät uppoutumaan tekstitetyn ohjelman katseluun? Englannin kielen professori Tiina Tuominen kertoo luennollaan, miten käännös voi vaikuttaa katselukokemukseen ja miksi on tärkeää kuunnella vastaanottajien näkemyksiä käännöksistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tiina-tuominen
Minna Kyttälä: Kohti inklusiivista koulua
Minna Kyttälä: Kohti inklusiivista koulua - miten opettajuus ja lasten moninaiset tuen tarpeet kohtaavat?. Mitä inklusiivinen koulu tarkoittaa opettajuuden, opettajan työn ja opettajan osaamisen näkökulmasta? Miten lasten moninaiset tuen tarpeet tulevat kohdatuiksi? Erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä tarkastelee luennollaan niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita liittyy opettajuuden ja lasten tuen tarpeiden sekä tuen toteutumisen yhteensovittamiseen kaikille yhteisessä koulussa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/minna-kyttala
Matej Orešič: Metabolome – linking the environmental exposures and life-course health
Metabolome – an intermediary linking the environmental exposures and life-course health. The metabolome refers to the complete set of small-molecule chemicals found within in organisms including cells, tissues, and biofluids. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/matej-oresic
Statistiikan aalloilla: Biostatistiikan rooli tutkijan uralla
Tässä Statistiikan aallossa kirurgian professori Paulina Salminen kertoo tutkijan urastaan ja korostaa biostatistiikan keskeistä roolia laadukkaassa tutkimuksessa aina suunnittelusta alkaen. Kuule, miksi biostatistiikan osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Jakso sisältää myös tärkeän viestin tilastotieteilijöille: kliininen ymmärrys ja kyky keskustella sujuvasti kliinikoiden kanssa on tärkeä osa ammattitaitoa. Tämä jakso on suunnattu erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoille sekä tutkijoille. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla
Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 1: Voisiko Suomi olla lääkekehityksen suurvalta?
Onko Suomella edellytyksiä tulla samanlaiseksi lääkekehityksen mahtimaaksi, joksi skandinaavinaapurimme Tanska on kirinyt? InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen ja Timo Veromaa pohtivat tätä kysymystä kollegansa Juha Laineen johdolla. He kertovat myös, miksi opiskelijan kannattaisi kiinnostua lääkealasta, jonka tarpeet huippuosaajista ovat moninaiset. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat
Vau, mikä vaikutus!: Voiko tekoäly auttaa tutkijaa vaikuttavuuden todentamisessa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäki Turun yliopistosta. Hänen kanssaan jutellaan tekoälystä ja vaikuttavuudesta sekä siitä, miten tutkija voisi hyödyntää tekoälyä tutkimuksensa vaikuttavuuden osoittamisessa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Humanisti vastaa. Osa 18. Voiko Turun yliopistoa kutsua huippuyliopistoksi, rehtori Marjo Kaartinen?
Uusi rehtori Marjo Kaartinen: Turun yliopiston on aika karistaa vaatimattomuus ja olla ylpeä saavutuksistaan Rehtori Marjo Kaartinen sanoo suoraan, että Turun yliopistossa ollaan liian vaatimattomia. Aika Taideyliopiston vararehtorina havahdutti hänet näkemään ammattiylpeyden merkityksen ja Turun yliopiston vahvuudet tiedeyliopistona. Rehtori Marjo Kaartisen mielestä monialaisuus on Turun yliopiston ehdoton vahvuus. Monialainen yhteistyö on luonteva osa kahdeksan tiedekunnan olemusta, ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä monitieteisempiä ja suurempia tutkimusryhmiä. Vaikka kansainvälisissä yliopistovertailuissa sijoitus ei ole kärkijoukoissa, Kaartisen mielestä Turun yliopisto on “aika lailla huippuyliopisto”, jossa on upeita tutkimushankkeita ja korkealaatuista tutkimusta. Yliopistolta vaadittavaa tuloshakuisuutta Kaartinen pyrkii toteuttamaan niin, että tutkijat voivat menestyä entistä paremmin. Hän tähdentää, että perustutkimusta pitää saada tehdä rauhassa, mutta yhteiskunnan vaatimuksiin yliopisto voi silti reagoida nopeasti. Kun uudet vararehtorit Maija Peltola, Tapio Salakoski, Piia Seppänen aloittavat vuoden 2025 alussa, koko rehtoraatti on uudistunut. Kaartinen painottaa johdon vuorovaikutusta kaikkien yliopistolaisten kanssa. Rekrytointipolitiikkaan hän toivoisi rohkeutta palkata useammin vakinaisiin työsuhteisiin, mikä vapauttaisi tutkijoita pätkittäisyyden synnyttämästä jatkuvasta stressistä. Julkisessa keskustelussa ajoittain esiintyvän vähättelyn vastapainoksi Kaartinen kaipaa lisää puhetta tieteen merkityksestä. Rehtorina hän haluaa tuoda esiin yliopistojen ainutlaatuisen, yhteiskunnalle välttämättömän työn ja pitää tärkeänä, että tutkijat osallistuvat tiedeviestintään aktiivisesti itselleen luontevissa kanavissa. Podcastin kirjavinkkinä Marjo Kaartinen suosittelee Bea Uusman teosta Naparetki: Minun rakkaustarinani. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Statistiikan aalloilla: Tilastollisen päättelyn perusteet
Tässä podcastin jaksossa biostatistikko Eliisa Löyttyniemi kertoo, miten tutkimuksen otoksesta saadut tulokset yleistetään koko populaatioon. Jaksossa pureudutaan tilastollisen päättelyn ytimeen ja käsitellään peruskäsitteitä, kuten p-arvoa ja luottamusväliä. Studioisäntä Markus Riskumäki tiivistää tärkeimmät tekijät siitä, kuinka tilastollinen testi valitaan. Jos olet lääketieteen, bio- tai hammaslääketieteen opiskelija tai haluat kuunnella helposti ymmärrettävää puhetta tilastotieteen perusideasta, tämä jakso on sinulle! Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla
Hyvin hoidettu!: Mitä vastavalmistuneille hoitajille kuuluu?
Podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan vastavalmistuneiden hoitajien työhyvinvoinnista. Vieraina jaksossa terveystieteiden tohtorit, yliopisto-opettaja Sanna Koskinen ja THL:n erikoistutkija Anu Kaihlanen. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Hanna von Gerich. Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu
Luonnollista kemiaa: Luonnontieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tulevaisuus
Luonnontieteiden avulla voidaan ratkaista monia aikamme isoista haasteista ja samalla vastuullamme on kouluttaa uusia asiantuntijoita vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Tässä Luonnollista kemiaa –podcastjaksossa JP Salminen ja Maria Lahtinen pohtivat tapoja, joilla luonnontieteiden tutkimusta ja opetusta voitaisiin kehittää ehkä pieneltäkin tuntuvilla ratkaisuilla, jotta alan tulevaisuus olisi vielä nykyistäkin valoisampi. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Minkälaisia keinoja Suomen Akatemialla on tukea vaikuttavuustyötä?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen. Hänen kanssaan keskustellaan Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön toiminnasta sekä Suomen Akatemian roolista vaikuttavuutta tukevana toimijana. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Potilasjärjestöt sairastavien arjen tukena
Mitä potilasjärjestöt tekevät? Mikä niiden suhde on muuhun palvelujärjestelmään? Johanna Reiman kertoo haastattelussa Liikehäiriösairauksien liiton näkökulmasta, mikä merkitys potilasjärjestöjen toiminnalla on. Haastattelijana Marjaana Raukola Lindblom. Tämä podcast on julkaistu Sote-akatemian opintojaksolla "Johdatus sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin ja niiden muutokseen" syksyllä 2024 ja se on äänitetty keväällä 2024. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/potilasjarjestot-sairastavien-arjen-tukena/
Vau, mikä vaikutus!: Miksi tieteen pitäisi kuulua kaikille?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliopistonlehtori Tella Lantta Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. Jaksossa kuullaan uudesta Tiede kuuluu kaikille -hankkeesta ja kansalaisia osallistavasta tutkimustoiminnasta Turun yliopistossa sekä kehitteillä olevasta kansalaistutkimuspaneelista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: http://utu.fi/vaumikavaikutus
Vau, mikä vaikutus!: Voiko vaikuttavuutta saada aikaan yksin?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on tiedeasiantuntija Mari Leino Suomen Akatemiasta. Hänen kanssaan puhutaan siitä, miten Suomen Akatemia tukee EU:n elpymis- ja palautumisrahoituksella (RRF) rahoitetun tutkimuksen vaikuttavuustyötä. Lisäksi jutellaan EU-vaikuttamisesta ja pohditaan onko vaikuttavuus aina positiivinen asia ja tulisiko sitä tehdä yksin vai yhdessä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: http://utu.fi/vaumikavaikutus
Humanisti vastaa. Osa 17. Miten arkimoraalimme selviää stressitestistä, filosofi Mikko Puumala?
Etiikan tutkija Mikko Puumalan mielestä moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ilmastonmuutoksen torjuntaan Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta. Ympäristö- ja ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta toteaa, ettei ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä velvoitteita voi jättää yksin yksilöiden vastuulle. Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Mutta vaikka kyseessä on kollektiivinen ongelma, yksittäinen ihminen voi osallistua henkilökohtaisin teoin esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ja osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Moraalifilosofian asiantuntijana Puumala tarkastelee ilmastonmuutosta arkimoraalin näkökulmasta. Hän sanoo, että moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ja suostumista arkea mahdollisesti hankaloittaviin ilmastotoimiin. Humanisti vastaa -podcastissa hän kertoo, miten arkimoraalimme selviää stressitestistä. Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu. Parhaillaan Puumala on mukana Koneen säätiön rahoittamassa Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -tutkimuksessa. Tästä näkökulmasta hän arvioi elokuussa paljastunutta poikkeuksellista raakkutuhoa Stora Enson työmaalla. Filosofian oppiaine siirtyi Turun yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteelliseen vuonna 1967. Podcastin pikatestissä yhteiskuntatieteiden tohtori paljastaa, onko hän filosofina humanisti vai yhteiskuntatieteilijä. Kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi. Greene puhuu siitä, miten kaikki ihmiset tavoittelevat hyvinvointia ja vaikka ihmisillä on eri näkemys hyvästä elämästä, yhteinen sävel voi silti löytyä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Statistiikan aalloilla: Miksi jokainen lääkäri ja tutkija tarvitsee biostatistiikkaa?
Ensimmäisessä jaksossa studioisäntä Markus Riskumäen haastateltavana on biostatistikko Eliisa Löyttyniemi. Hän motivoi lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoita, joilla on edessään Havainnoista päättelyyn -kurssi. Tämä jakso sopii kuitenkin kaikille, jotka haluavat kuulla miksi jokainen lääkäri ja tutkija tarvitsee biostatistiikkaa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla
Turvallisuuskulttuuri sotessa – arvoja, kuria, vaikenemista vai jotain muuta?
Podcastissa asiantuntijat keskustelevat sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskulttuurista; mitä turvallisuuskulttuuri oikein tarkoittaa ja millaista se on sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusjohtamisen näkökulmasta? Podcastissa pohditaan myös sitä, miten turvallisuuskulttuuri muodostuu ja miten sitä voidaan tukea – vai voidaanko? Onko sotessa edelleen vaikenemisen tai syyllistämisen kulttuuria? Mitä ”positiivinen kuri” tarkoittaa? Sosiaali- ja terveydenhuollon työelämäprofessori, dosentti Hanna Tiirinki Turun yliopistosta, potilasturvallisuuden asiantuntija, kehittämispäällikkönä toimiva Petri Pommelin Pirkanmaan hyvinvointialueelta sekä verisuonikirurgian erikoislääkäri, LT Minna Laukkavirta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta keskustelevat turvallisuusjohtamisesta ja turvallisuuskulttuurista sosiaali- ja terveydenhuollossa. He avaavat näkemyksiään myös sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen. Podcastin teemoja tarkastellaan laajemmin Sote-akatemian Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa -opintojaksolla. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=4422
Vau, mikä vaikutus!: Miten vaikuttavuus näkyy tutkijan uran eri vaiheissa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on professori ja vararehtori Kalle-Antti Suominen Turun yliopistosta. Hänen kanssaan jutellaan siitä, minkälaisia vaikutuksia tutkijan työn monimuotoistumisella on tutkijoiden urakehitykseen yliopistomaailmassa. Lisäksi kuullaan minkälainen hänen urapolkunsa on tähän mennessä ollut ja millaista vaikuttavuustyötä eri uravaiheet ovat sisältäneet. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: http://utu.fi/vaumikavaikutus
Tiedelinja: Miten oma neurotyyppi vaikuttaa elämäämme?
Mitä neurotyyppi tarkoittaa? Millainen olisi maailma, jossa kaikki neurotyypit voisivat kukoistaa? Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä keskustelevat siitä, miten neurotyypit vaikuttavat elämäämme ja miten yhteiskunnan tulisi suhtautua neurotyyppien kirjoon. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
Luonnollista kemiaa: Suokasvien huumaavaa kemiaa
Oletko koskaan miettinyt, mistä suon huumaava tuoksu on peräisin? Tai millaisilla suolta yleisesti löytyvillä aineilla voi estää virtsatietulehduksia tai sairaalabakteerien kasvua? Tässä luonnollista kemiaa –podcastjaksossa prof. JP Salminen ja FT Maria Lahtinen tutkiskelevat Pomponrahkan luontopolun varrella seitsemää erilaista suokasvia, etsien jokaisesta omaa kiinnostavaa kemiaansa. Kuuntele jakso, jos olet kiinnostunut suopursun, juolukan, karpalon, kanervan, suovehkan, vaivaiskoivun tai lakan hyödyllisistä ominaisuuksista ja niitä aiheuttavista aineista. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Mitä vielä voimme oppia vaikuttavuudesta?
Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa syksyn ja tulevan kolmannen podcastkauden aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin syksyn 2024 ensimmäinen jakso ja samalla kolmannen kauden aloitusjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: utu.fi/vaumikavaikutus
Humanisti vastaa. Osa 16. Mitä humanistitutkija näkee katsoessaan jalkapallo-ottelua, Kimmo Laine?
Ekokriittistä elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ympäristönäkökulmaa myös jalkapallotutkimukseen Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, että jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji myös sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmiö. Jalkapallo on yksi harvoista median välityksellä ja mediassa tapahtuvista täysin globaaleista ilmiöistä, ja Laineen mielestä sitä pitäisi nykyistä enemmän tutkia myös ympäristönäkökulmasta. Mediatutkija Kimmo Laine muistuttaa, että jalkapallo kiinnittyy lähes kaikkiin elämänalueisiin. Siihen tiivistyy paljon yleistä ihmisten välisistä suhteista ryhmien muodostumisesta vastakkainasetteluun. Vaikka suuret ottelutapahtumat ovat valtavia mediatapauksia, tutkija muistuttaa jalkapallon olevan muutakin kuin MM- ja EM-kilpailut, Valioliiga tai Bundesliiga. Ruohonjuuritason sosiaalisessa ja globaalissa merkityksessä jalkapallo ei ole median määrittämää, vaan sen parissa keräännytään yhteen. Laine seuraa otteluita televisiosta lajin innokkaana fanina mutta väistämättä myös mediatutkijana. Samalla kaksoistietoisuuden tasolla hän sanoo elokuvatutkijana katsovansa elokuvia. Parhaillaan Kimmo Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen Säätiön yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykypäivään, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa. Tutkijoiden ekokriittinen näkökulma kohdistuu siihen, miten pukuja ja lavasteita on kierrätetty, miten kuvausten vaatima sähkö on tuotettu tai miten paljon matkustettiin eri puolilla maata taltioimaan vaikkapa koskikuvauksia Kuusamossa. Hiilijalanjäljen arvioinnin ohella Laineen mielestä on syytä muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mikä on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja metsäsuhteeseen. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu valitsemaan, kumpi on parempi, jalkapallon kiistelty videoavusteinen VAR-tuomarointi vai inhimillinen tuomaritulkinta. Kirjavinkkinä Laine suosittelee Ágota Kristófin teosta Iso vihko. Sykähdyttävä kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymmärtämisen tapoja uusiksi. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/humanisti-vastaa
STUDYcast: Lähettiläsvuosi paketissa
Millaista on olla UTUlähettiläs? Opiskelijalähettiläät Cecilia, Lilli, Matilda ja Petra kertovat rehelliset mielipiteensä lähettiläsvuodestaan! Mikä oli vuodessa parasta, mitä oppeja jäi käteen ja millaiselle henkilölle opiskelijalähettiläänä olo sopii?
Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 5)
Sarjamme päätösjaksossa meillä on vieraana Minna Opas, uskontotieteen yliopistolehtori Turun yliopistosta. Aiheenamme on yhteenkuuluvuus luonnon kanssa ja pääsemme kuulemaan muun muassa kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten tämä näkyy Perun sademetsän alkuperäiskansojen elämässä. Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au
ReConnect China - EU–China Relations after the 2024 European Elections
Interviewees: Bart Dessein and Jasper Roctus (Ghent University / Egmont) Interviewer: Mieke Matthyssen (Ghent University) In this ‘ReConnect China’ Podcast, Bart Dessein and Jasper Roctus shed light on the composition of the European Parliament after the 2024 European elections, and how this might translate into the EU’s China policies. Against the background of a shift in global power – with an enhanced importance of South-South relations, and the growing importance of such China-initiated organizations of global governance and platforms as the SCO and the BRICS+ framework – reflections are made on the functioning of the EU’s Global Gateway initiative, a possible revival of the CAI, and the possibilities for a BAI. With regard to the latter, broader reflections are made on the relations of the EU with Taiwan. Transcript: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/
Avoimuus ja muutoskyky Kiinan taloushistoriassa
Kiinan taloushistoriaan liittyy monia kestokysymyksiä ja sitkeitä yksipuolisia tulkintoja, joihin tässä jaksossa pureudutaan. Pohdimme erityisesti konfutselaisuuden roolia sekä avoimuuden ja muutoskyvyn vaikutusta Kiinan eri vaiheissa. Historian lisäksi keskustelemme myös, mitä oppeja voimme löytää historiasta tämän päivän Kiinan kehityksen ymmärtämiseen. Tässä jaksossa Kiinan talous -kirjan toinen toimittaja Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa. Lauri Paltemaa kirjoitti kirjaan luvun ”Avoimuus ja muutoskyky Kiinan taloushistoriassa”. Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286 Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat
Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 4)
Neljännessä jaksossa pohdimme luontoa huolehtijuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Riittääkö pelkkä vapaaehtoisuuten perustuva metsien suojelu pysäyttämään luontokadon? Entä miten me jo toimimme luontokadon pysäyttämiseksi, ja mitä voisimme vielä tehdä paremmin? Kuuntele siis 4. jakso ja saatat saada vinkkejä myös oman arkesi muuttamiseksi biodiversiteettiystävällisemmäksi! Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au
Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 3)
Kolmannessa jaksossa aiheenamme on IPBES:n luontoa koskevista maailmankuvista toinen eli terveys ja yhteenkuuluvuus. Tätä jaksoa varten toteutimme gallupin, joten pääsemme kertomaan myös kuuntelijoidemme kokemuksia! Niiden lisäksi kerromme omia ajatuksiamme luonnon tarjoamiin terveyshyötyihin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyen. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au
Luonnollista kemiaa: 1000 tohtoria tulee, oletko valmis?
Miten yliopistojen tohtorikoulutusta tulisi uudistaa? Onko uusi 1000 tohtorin pilotti siihen oikea täsmäase? Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa prof. JP Salminen ja FT Maria Lahtinen käyvät filosofistakin keskustelua uusien tohtorien tulevaisuudesta ja vaihtoehdoista yliopistojen nykytapaiseen rahanjakoon.
Hyvin hoidettu!: Ympäristön merkitys ikääntyneen terveydelle ja hoitamiselle
Hyvin hoidettu -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan ympäristön merkityksestä ikääntyneen terveydelle ja hoitamiselle. Vieraina jaksossa on kaksi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen väitöskirjatutkijaa, Kristiina Juudin ja Noora Narsakka, ja jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Reetta Mustonen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu
EDutu!: Miten saadaan heikentyneet oppimistulokset ja lukutaito paranemaan?
Mistä johtuu, että oppimistulokset ovat laskeneet lähes koko 2000-luvun? Miten voisimme saada heikentyneet oppimistulokset mm. lukutaidossa nousemaan? Mitä pitäisi tehdä toisin? Luokanopettajalehtori Eeva-Maija Niinistö, väestötutkimuksen professori Linnea Karsslon ja luokanopettajaopiskelija Vilhelmiina Saharinen keskustelevat kasvatustieteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa oppimistulosten lakusta ja lukutaidon heikkenemisestä. Keskustelijat: Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (sd), sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, opetushallituksen johtokunnan varapj, Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, filosofian ja valtiotieteen maisteri. Eeva-Maija Niinistö toimii Turun yliopiston Rauman campuksella normaalikoulussa luokanlehtorina. Hänellä on ollut pitkään kiinnostuksen kohteena lasten lukemisen innostaminen ja erityisesti poikien lukemisen vahvistaminen. Tutkiva opettaja on luokassaan toteuttanut erilaisia lukuprojekteja. Lukemisen tärkeys ja luetun ymmärtäminen ovat keskeisiä käsitteitä koulun arjessa ja opetusharjoittelun ohjauksessa Niinistön luokassa. Vilhelmiina Saharinen on neljännen vuoden luokanopettajaopiskelija Turun yliopistossa ja tavoitteeni on suorittaa myös erityisopettajan kelpoisuuden antavat opinnot. Opintojen ohessa olen tehnyt aktiivisesti opettajan sijaisuuksia, joista olen saanut kosketuspintaa opettajan arkeen. Opintojen sekä töiden lisäksi arkeani täyttää aktiivinen järjestötoimintaan osallistuminen ja toiminkin ainejärjestömme Opex ry:n varapuheenjohtajana. Linnea Karlsson on Turun yliopiston väestötutkimuksen professori. Hän on tutkimustyössään keskittynyt varhaisten stressialtistusten yhteyksistä lasten psykososiaaliseen kehitykseen ja aivoterveyteen FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa. Hän on lasten- ja nuorisospsykiatrian erikoislääkäri (VARHA) ja tekee aktiivista yhteistyötä lastensuojelujärjestöjen kanssa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen tiedekummitoiminnan kautta. Linnea Karlsson johtaa myös Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right-to-Belong-konsortion työpakettia, jonka tavoitteena on selvittää lasten ja nuorten yksinäisyyden biopsykososiaalisia mekanismeja. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu
Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta kevään aikana?
Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja muistelevat Vau, mikä vaikutus! –podcastin toisen kauden tekovaiheita. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä toisen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Tieteen yhteiskuntavastuu: Yliopisto ja yhteistyö (jakso 4)
Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Sarjan viimeisessä jaksossa haastateltavana on Niko Soikkeli Wärtsilästä. Mitä on strateginen kumppanuus ja millaista yhteistyötä yliopisto tekee yritysten kanssa? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu
Kiinan talous historiallisen murroksen keskellä
Tämä jakso aloittaa minisarjan, jossa keväällä 2024 ilmestyneen Kiinan talous-kirjan kirjoittajat keskustelevat Kiinan talouden haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Kiinan talous läpikäy tällä hetkellä suurinta murrosta sitten reformien alettua noin 45 vuotta sitten. Vanhat kasvutekijät, jotka saivat aikaan Kiinan hurjan kasvun ovat hiipuneet, ja maan johdon pitäisi löytää talouden moottoriin uutta virtaa, ja samalla tehdä rankalla kädellä uudistuksia, jotka poistavat esteitä talouden kasvulta. Tässä jaksossa pureudumme keskeisimpiin haasteisiin ja miten Kiina niistä voisi selvitä. Tarvitsisiko Kiina ensisijaisesti taloudellisia vai poliittisia uudistuksia? Auttavatko Xi Jinpingin esille nostamat ’uudet laadukkaat tuotantovoimat’ (new quality productive forces) ratkaisemaan keskeisiä ongelmia, ja mitä nämä uudet tuotantovoimat oikein ovat? Turun yliopiston Itä-Aasia-keskuksen Outi Luovan haastateltavana on Juuso Kaaresvirta, joka toimii vanhempana ekonomistina Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa BOFIT:issa. Hän seuraa työkseen Kiinan talouskehitystä ja talouspolitiikkaa, ja myöskin kirjoittaa niistä BOFITin viikkoraporteissa ja muissa julkaisuissa. Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286
Vau, mikä vaikutus!: Miksi SHAPE-alojen roolia tutkimusyhteistyössä tulisi tukea?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Vaikuttavuussäätiön vaikuttavuussasiantuntija Outi Vanharanta. Hän tutustuttaa kuulijat Vaikuttavuussäätiöön ja sen tekemään vaikuttavuustyöhön. Lisäksi pohditaan SHAPE-alojen eli humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen tutkimuksen roolia tutkimusyhteistyössä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
StudyCast: Lähettiläiden katsaus lukuvuoteen
Jaksossa tehdään lukuvuoden 2023-2024 tilinpäätös! Opiskelijalähettiläät Cecilia, Lilli, Matilda ja Petra ottavat katsauksen päättyvään lukuvuoteen. Miten opinnot etenivät, mikä oli vuoden ikimuistoisin asia, mikä tuntui raskaalta? Entä mitä uusia oppeja lähettiläät ottavat mukaan ensi lukuvuoteen? Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Kauden aikana podcastissa on keskusteltu muun muassa erilaisista opintopoluista sekä esitelty harrastusjärjestöjen toimintaa. #Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Humanisti vastaa. Osa 15. Mitä hyötyä on ranskan kielen taidosta, Marjut Johansson
Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Miten löytyvät strategiselle tutkimukselle tärkeät teemat?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen. Hänen kanssaan puhutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siitä, miten vaikuttavuus huomioidaan tässä työssä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Venla Roth: Oikeudellinen asiantuntijuus ja ihmiskaupan tunnistaminen
Miten voidaan todistaa, että ihmiskauppaa ja sen eri ilmenemismuotoja esiintyy yhteiskunnassamme, jos ne eivät ole näkyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa prosesseissa? Entä mistä ihmiskaupassa on rikosilmiönä kysymys? Ihmiskaupan vastainen työ alkoi Suomessa noin kaksi vuosikymmentä sitten tilanteesta, jossa ihmiskauppaa ei pidetty yhteiskunnallisena ongelmana. Luennolla Roth tarkastelee ihmiskaupan vastaisen työn ja sitä koskevan oikeudellisen käsitteen kehittymistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/venla-roth
Tuomas Lönnberg: Kemiallinen muokkaus laajentaa nukleiinihappojen käyttökohteita
Voidaanko DNA:n aakkostoon lisäillä kirjaimia? Jos voidaan, niin pitäisikö niin tehdä? Orgaanisen kemian professori Tuomas Lönnberg kertoo luennollaan, miten kemisti voi saada nukleiinihapot toimimaan muissakin tehtävissä kuin perinnöllisen informaation varastona ja siirtäjänä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/tuomas-l%C3%B6nnberg
Patrik Anckar: Markkinointi on kuollut!
Markkinointi on oppiaine ja toiminto, jossa käsitteellinen käsitys ja käytäntö ovat kaukana toisistaan. Miten tämä ero näkyy liike-elämässä? Entä mitä markkinoinnista on tullut ja miksi asiat ovat kehittyneet tähän pisteeseen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/patrik-anckar
Markku Jokisipilä: Havainnoitsija vai osallistuja? Tutkija yhteiskunnassa
Politiikkaa koskevaan julkiseen keskusteluun osallistuvat tiedotusvälineet sekä poliittiset puolueet ja poliitikot, mutta myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet. Mikä on poliittista päätöksentekoa tutkimusasiantuntemuksensa pohjalta julkisuudessa kommentoivien tutkijoiden rooli tässä keskustelussa? Entä missä kulkee poliittisen vallankäytön tutkimusperustaisen arvioinnin ja poliittisen kannanottamisen välinen raja? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/markku-jokisipila
Katja Pahkala: Sydänterveyden juurilla
Heijastuvatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät lapsuudessa sydänterveyteen aikuisena? Voidaanko sydänterveyttä edistää jo lapsena? Ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Katja Pahkala kertoo luennollaan lapsuudessa todettujen sydänterveyden kannalta suotuisten ja haitallisten tekijöiden yhteydestä sydänterveyteen aikuisena sekä sydänterveyden edistämisestä jo vauvaiästä saakka. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_pahkala
Katja Anttila: Ilmaston lämpenemisen haasteet kalankasvatuksessa
Miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lämpöaallot vaikuttavat kaloihin? Entä miksi lämpöaallot ovat erityisen uhkaavia juuri kaloille? Katja Anttila kertoo luennollaan, miten kalankasvatusta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää kalojen fysiologian näkökulmista, jotta kalojen kyky vastata ilmanmuutoksen paranisi. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_anttila
Jarmo Gunn: Valtimopullistumien eli aneurysmien yhteisesiintyvyys
Valtimopullistumat ovat suhteellisen harvinaisia, mutta niiden aiheuttamat komplikaatiot kuten repeämät aiheuttavat henkeä uhkaavan tilanteen. Tällä hetkellä meillä ei ole luotettavia ja kustannustehokkaita keinoja tunnistaa oireettomassa vaiheessa olevia valtimopullistumia. Gunn kertoo professoriluennollaan, miten tutkimuksessa pyritään tunnistamaan yhteisiä riskitekijöitä eri valtimoiden pullistumille sekä löytämään tunnusmerkkejä komplikaatioalttiille valtiopullistumille. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/jarmo-gunn
Henri Nyberg: Huomioita taloudellisista aikasarjoista ja niiden tulevan kehityksen ennustamisesta
Minkälaisilla tilastollisilla ja ekonometrisilla menetelmillä voidaan ennustaa taloudellisten aikasarjojen kehitystä? Tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo luennollaan miten uudet epälineaariset ja tilastolliseen oppimiseen perustuvat mallit avaavat mahdollisuuksia tarkempien ennusteiden muodostamiseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/henri-nyberg
Helena Åhman: Meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä – se voi muuttaa maailman
Me kaikki joudumme elämässämme vaativiin keskusteluihin, neuvotteluihin ja konflikteihin. Miten vaativat vuorovaikutustilanteet kannattaa kohdata? Keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori, tohtori Helena Åhman kuvaa luennollaan, mitä vaativissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuu, mikä on niiden ratkaisemisen ydin ja mitä jokaisen kannattaa muistaa omassa arjessaan haastavista tilanteista ja niissä tarvittavasta tunnerohkeudesta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/helena_%C3%A5hman
Aleksi Nieminen: Markkinointiviestinnän murros: taustat, tulevaisuudennäkymät ja yliopiston rooli
Markkinointiviestintäala on digitalisoitumisen myötä suurten muutosten keskellä. Kuinka median, asiantuntijatoimistojen ja markkinoijien tulee kehittää toimintaansa säilyttääkseensä elinvoimansa? Työelämäprofessori Aleksi Nieminen kertoo luennollaan alan muutoksen taustoista sekä tulevaisuudennäkymistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/aleksi-nieminen
Laura Strömberg: Yrittäjän rohkeus yrityksen kasvun mahdollistajana
Mitä yrityksen kasvattaminen vaatii yrittäjältä ja miksi kaikki yrittäjät eivät halua kasvattaa yritystään? Entä miten yrittäjämäinen rohkeus tukee yrityksen kasvua? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/laura-stromberg
Anu Koivunen: Kehotuskiellon taakka eli suomalaisen sukupuolijärjestelmän toinen historia
Suomessa oli vuodesta 1972 vuoteen 1999 voimassa ns. kehotuskielto eli laki, jolla kiellettiin “julkinen kehottaminen haureuteen samaa sukupuolta olevan kanssa”. Sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen pohtii luennossaan, mitä kehotuskielto tarkoitti aikalaisille ja miten sen jäljet näkyvät vielä 2020-luvun sukupuolta ja seksuaalisuuksia koskevassa keskustelussa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/anu_koivunen
Tieteen yhteiskuntavastuu: Yliopisto ja yhteistyö (jakso 3)
Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Kolmannessa jaksossa haastateltavana on biologian tohtori Timo Vuorisalo. Millaista yhteistyö on tutkijan näkökulmasta? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu
Tieteen yhteiskuntavastuu: Yliopisto ja yhteistyö (jakso 2)
Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Tässä jaksossa vieraana on Teemu Hälli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Millaista yhteistyötä yliopisto ja kirkko voivat tehdä? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tieteen-yhteiskuntavastuu
EDutu!: Mikä on sivistyksen rooli nykyisessä maailmassa?
Mikä rooli sivistyksellä on Suomen kehityksessä? Kenen tehtävä on huolehtia suomalaisen sivistyksen kehittymisestä? Mitkä ovat suurimmat uhat ja mahdollisuudet sivistyksellemme? Mikä on koulujen rooli sivistystyössä ja miten koulujen sivistystyö tulee muuttumaan? Kirjailija Niina Repo, opiskelija Jonne Talonen ja kv-suunnittelija Satu Nurmi keskustelevat kasvatustieteiden tiedekunnan neuvottelukunnan puheenjohtajan Vesa Taatilan johdolla sivistyksestä, sen nykytilasta ja tulevaisuudesta. FT Vesa Taatila työskentelee Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtajana, innovaatiopedagogiikan dosenttina Turun yliopistossa sekä pääministerin tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenenä. Aiemmin Taatila on toiminut korkeakoulusektorilla Metropolia Ammattikorkeakoulun vararehtorina ja innovaatiojohtamisen yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Yritysmaailmassa hän on työskennellyt projektinhallinnan, henkilöstöhallinnon ja osaamisen johtamisen johtotehtävissä mm. Metsossa ja Sonerassa ja hallituksen jäsenenä, sijoittajana ja mentorina useissa startup-yrityksissä. Taatilan kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat maailmanluokan käytännön huippuosaamisen luominen ja uusien innovaatioiden tuominen käytäntöön, joko olemassa olevien yritysten toimintaa muuttamalla tai startup-yrityksiä perustamalla. FM Niina Repo on kirjailija ja käsikirjoittaja. Koulutukseltaan hän on kirjoittamisen maisteri Jyväskylän yliopistosta ja töissä Turun yliopistossa luovan kirjoittamisen yliopisto-opettajana. Kirjailijuuden lisäksi hän on kokenut kouluttaja ja kulttuurintuottaja. Jonne Talonen on kasvatustieteen maisteriopiskelija Turun yliopistosta. Hän on erityisen kiinnostunut kestävään kehitykseen, ihmisten kohtaamiseen ja luontosuhteen kultivointiin liittyvistä kasvatusfilosofisista kysymyksistä. KM Satu Nurmi työskentelee Turun yliopiston kumppanuudet ja vaikuttavauus -yksikössä kv-suunnittelijana. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu
Vau, mikä vaikutus!: Miten tutkittu tieto tavoittaa päätöksentekijät?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntija Iiris Koivulehto. Hänen johdollaan tutustutaan Suomalaiseen Tiedeakatemiaan ja sen tekemään vaikuttavuustyöhön. Lisäksi keskustellaan tiedevälittämisestä.
ReConnect China: Reframing the EU's Global Gateway from geopolitics to a positive agenda
Connectivity initiatives have become a major instrument in the competition among major powers. What are the implications of an exclusively geopolitical reading of connectivity? How should the EU position itself in this context? In this episode of the ReConnect China podcast, Mario Esteban, Senior Analyst at Elcano Royal Institute, interviews Aurelio Insisa, Senior fellow at the Istituto Affari Internazionali. Both have recently authored a Policy Brief arguing that a geopolitical framing of the EU’s Global Gateway is counterproductive for the EU. In this conversation they discuss why this is the case and how a more positive framing of the initiative can help improve the Global Gateway’s standing in the Global South. Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Tiedelinja: Mitä minusta jää jäljelle?
Millaisia tiedonmuruja meistä jää jälkipolville? Entä mitä tietoja tulevaisuuden historioitsijat löytävät meistä 200 vuoden päästä? Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja kyberturvallisuuden professori Seppo Virtanen pohtivat, mitä meistä kerättävälle tiedolle tapahtuu tulevaisuudessa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
Vau, mikä vaikutus!: Minkälaisista näkökulmista vaikuttavuutta voidaan lähestyä?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Helsingin yliopiston tutkimuksen johdon tuen yhteisten palveluiden tiimistä asiantuntija Laura Valkeasuo. Hänen kanssaan jutellaan siitä, minkälaista työtä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa voi tehdä ja minkälaisia materiaaleja vaikuttavuuden tueksi löytyy. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience
STUDYcast: Erilaiset opintopolut – Kampaajasta tähtitieteisiin
Kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Tässä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Ellaa, joka toisen asteen jälkeen suuntasi kampaajaksi ja sieltä opiskelemaan fysikaalisia tieteitä tähtitieteen ja avaruusfysiikan tutkinto-ohjelmassa. Voiko näillä kahdella alalla olla jotain yhteistä ja miten Ellan polku käytännössä kulki? Näihin ja muihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla jakson! Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Humanisti vastaa. Osa 14. Miksi totuus ei riitä ja salaliittoteoriat leviävät, Reima Välimäki?
Keskiaikatutkija Reima Välimäki kehottaa kysymään, ketkä nyky-yhteiskunnassa lietsovat vastakkainasettelua ja millä motiivilla Akatemiatutkija Reima Välimäki sanoo, että vastakkainasettelua korostava puhe yksinkertaistaa keskustelua. Historioitsijan mukaan näin tosin toimivat jo valistusfilosofit, jotka esittivät omat kantansa rationaalisina ja leimasivat muiden puheet kiistelyksi. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskuksessa työskentelevää vihapuheen tutkijaa kiinnostaa, millaiset syytökset ja missä konteksteissa ovat johtaneet väkivaltaan. Hän huomauttaa, että on eri asia väittää toista vääräuskoiseksi ja uhata tappaa kuin oikeasti heittää polttopulloja. Historioitsijan mielestä julkisessa keskustelussa toimittajien ja kommentaattorien on katsottava tarkkaan, kuka lietsoo vastakkainasettelua ja kuka siitä hyötyy. Konfliktien keskellä on syytä kysyä, mikä ruokkii salaliittoteorioita ja miten asia oikeasti on. Keskiaikatutkija näkee nykyajassa aitoa osattomuutta ja yhtäläisyyksiä keskiaikaan, jolloin ilmasto alkoi heiketä, sadot huonontuivat, epidemiat jylläsivät, musta surma tappoi ja Euroopassa käytiin brutaaleja sotia. Ensimmäisen italiankielisen tieteellisen tekstinsä vastikään julkaissut Välimäki pitää tärkeänä, että humanistista tutkimusta julkaistaan myös muilla kielillä kuin englanniksi. Hän korostaa kansainvälisyyden merkitystä ja suree opiskelijavaihdon vähenemistä, koska jokainen jakso ulkomailla laajentaa tieteentekijän horisonttia. Reima Välimäki on Keskiajan Turku -tapahtuman hallituksen puheenjohtaja. Historiallisena asiantuntijana hän näkee, että Turun suurtapahtuman erityisyyden takaa Vanhan Suurtorin aito miljöö ja keskittyminen arjen, lasten ja naisten historiaan. Käsityöläiset, myyjät ja aktiiviset vapaaehtoiset elävöittävät keskiaikaa kesästä toiseen niin, että tapahtuma houkuttelee yli 100 000 kävijää. Podcastin pikatehtävässä paljastuu, viekö tutkija lapset lomamatkalla huvipuistoon vai katakombiin. Lukusuosituksena Välimäki tarjoaa teoksen This It Not Propaganda, jonka kirjoittaja Peter Pomerantsev väittää, ettei Venäjän trollien toiminta ole niin tehokasta kuin luullaan. Suurempi vaikutus on lännen uskolla Venäjän propagandan tehoon. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
STUDYcast: Harrastustoimintaa yliopistolla – Esittelyssä APK: Akateeminen Partiokilta
Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Mutta mitä kaikkea opiskelija voi tehdä opiskelun ohella? No, esimerkiksi opetella tekemään pizzaa retkikeittimellä tai lähteä kansallispuistoon saunomaan. Tässä jaksossa tutustutaan Akateemisen Partiokillan toimintaan; tule kuuntelemaan minkälaista retkeilytoimintaa APK järjestää, miten toimintaan pääsee mukaan, ja mitä kaikkea retkikeittimellä voikaan valmistaa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Ympäristövastuu sosiaali- ja terveysaloilla
Luontokato ja ilmastonmuutos herättävät vastuullisuuskysymyksiä myös sotesektorilla. Miten päästä tulipalojen sammuttamisesta kohti ennaltaehkäisevää ja ympäristövastuullista sotea? Aiheesta keskustelemassa post doc -tutkija Hanna Kallio Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta ja väitöskirjatutkija Larissa Niemi Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin laitokselta. Podcastissa mainittu opas: Ympäristövastuun edistäminen sotessa: https://sites.utu.fi/sote/wp-content/uploads/sites/53/2024/02/Ymp.vastuun-edistaminen-perustason-sotessa-opas-Larissa-Niemi-1.pdf Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=4376
Tieteen yhteiskuntavastuu: Yliopisto ja yhteistyö (jakso 1)
Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Ensimmäisessä jaksossa vieraana on Antti Nuutinen yliopiston Kumppanuus ja vaikuttavuus -tiimistä. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tieteen-yhteiskuntavastuu
Vau, mikä vaikutus!: Miksi humanistisen tutkimuksen tulisi näkyä ja kuulua mediassa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimittaja ja media-asiantuntija sekä Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, kenen ääni mediassa kuuluu ja miten erityisesti humanistisella tieteenalalla työskentelevien tutkijoiden olisi mahdollista olla aktiivisempia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 2)
Toisessa jaksossa käsittelemme IPBESin luontoa koskevista maailmankuvista ensimmäistä, joka on vauraus ja toimeentulo. Keskustelemme muun muassa kaivostoiminnasta Suomessa, akkujen kierrätyksestä ja vihreästä siirtymästä. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au
Eläinavusteinen toiminta hyvinvoinnin tukena
Millaista pientilan eläinavusteinen toiminta on? Miten eläinavusteinen toiminta voi lisätä ihmisen hyvinvointia? Entä eläimen? Marjaana Raukola-Lindblom haastattelee aiheesta Tyynelän tilan Maria Siutlaa. Podcast julkaistaan Sote-akatemian ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä tuottamalla uudistuneella Luontoperustainen hyvinvointi MOOC-kurssilla. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/elainavusteinen-toiminta-hyvinvoinnin-tukena/
Vau, mikä vaikutus!: Mihin yrittäjyydentutkimuksella voidaan vaikuttaa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Turun yliopiston yrittäjyyden erikoistutkijat Tommi Pukkinen ja Pekka Stenholm. Heidän kanssaan pohditaan yrittäjyydentutkimuksen roolia yhteiskunnassa ja sitä, minkälaisia kanavia pitkin tutkittua tietoa voidaan saattaa yhteiskunnan hyödynnettäväksi. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Alumni Insights: Episode 3 – Entrepreneurship in Finland
The third Alumni Insights episode welcomes Megha Goswami who works as a Marketing Coordinator at Hidex while developing her career as a Content Creator. The second guest is Tolga Karayel, a co-founder of the company Preloved Coffee and a Research Assistant at the Finland Futures Research Centre. Together with the host Noemie Hueber, Megha and Tolga discuss the status of entrepreneurs, the start-up field in Finland and how to combine running a business with a full-time job. Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights
Humanisti vastaa. Osa 13. Miksi 140 miljoonaa venäläistä sallii sodan Ukrainassa, Pia Koivunen?
Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat. FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus. Venäjän historian dosentti Pia Koivunen kävi ensimmäisen kerran Venäjällä koululaisena, sitten opiskelijana ja väitöskirja-aineistoa keräävänä tutkijana. Viimeinen vierailu on vuodelta 2019. Autoritäärisen valtion sananvapauden tila on hänestä surullisen huono. Venäjästä voi Koivusen mielestä puhua diktatuurina, koska presidentti Putin näyttää tehneen päätöksen Kiovaan hyökkäämisestä ja sotatoimista. Äärinationalistit tukevat sotaa. Iso massa on passiivinen, koska Putinin kausilla kansalaisten oikeudet ovat kaventuneet ja ihmiset ovat vieraantuneet poliittisesta toiminnasta. Sotaa vastustavia tutkija arvelee olevan julkisuudessa nähtyä enemmän, mutta mielenosoittajien vankilatuomiot hiljentävät tehokkaasti. Pia Koivunen on tutkijana aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen kokemuksensa mukaan some on hyvä kanava tiedeviestintään, jos osaa tarjota näkemykset tiiviinä täkyinä. Tutkija voi tuoda ajankohtaiseen keskusteluun asiantuntemusta, ja somessa on kätevä tiedottaa uusista julkaisuista, tapahtumista ja tutkimuksista. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu vastaamaan, kumpi pysäyttää lukemaan uutisen, toteava vai raflaava otsikko. Lukusuosituksissa Koivunen nostaa esiin ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. Tietokirja tarjoaa ajankuvan 1920-luvun Neuvostoliitosta ja valtavasta utopiainnostuksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Luonnollista kemiaa: Kevättä odotellessa
Tässä Luonnollista kemiaa -podcastjaksossa kurkataan takatalvisen Ruissalon hangen uumeniin ja keskustellaan siitä, miten osa kasvilajeista valmistautuu kevään tuloon itse asiassa läpi koko talven. Erityishuomiota saa sinivuokko ja sen erityinen, osittain tuntematonkin kyky huolehtia omasta keväisestä huoltovarmuudestaan. Vai olisitko tiennyt, että mm. sinivuokko pitää vihreät lehtensä läpi talven, jotta se voi ottaa parhaat palat irti talven ja alkukevään aurinkoisista päivistä valmistautuessaan keväiseen kukkaloistoonsa? Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Miten vuorovaikutus voi johtaa vaikuttavuusonnistumiseen?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. Hänen kanssaan puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta.
Tiedelinja: Miksi painonhallinta on niin vaikeaa?
Kuinka moni onnistuu painonpudotuksessa omin voimin? Ozempic ja muut lihavuuslääkkeet puhututtavat uusina ihmelääkkeinä, mutta kenelle ne sopivat? Entä antaako lihavuusleikkaus pysyviä tuloksia? Farmakologian ja lääkehoidon professori Eriika Savontaus ja kirurgian professori Paulina Salminen keskustelevat painonhallinnasta ja lihavuuden hoidosta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
Vau, mikä vaikutus!: How to make science more tangible for a broader audience?
Special episode in English. In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest researcher Ties Fakkel from Erasmus University Rotterdam. The episode focuses on open science and how researchers can make their research more tangible and accessible for a broader audience. This episode is recorded in conncetion to the Masterclasses on Open Science activities of the Research and Innovation for Cities and Citizens (RI4C2) -project of the European Campus of City-Universities Alliance which is funded by EU’s Horizon2020 program. See all episodes: utu.fi/vaumikavaikutus
Alumni Insights: Episode 2 – Employment and Research
The second Alumni Insights episode welcomes Xiaoyu Hu (Shawn) who transitioned from working in a laboratory to working as an account manager and product specialist at ArcDia International. The second guest is Mariia Andreeva who studied the Baltic Sea region and is now employed as a Communications Coordinator at the Union of the Baltic Sea (UBC) - Sustainable Cities Commission. In this episode, they discuss career paths and career transition, but also how to network and to be active and efficient in your job research. The series has been coordinated by the Alumni Relations Department of the University of Turku Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights
Aallonharjalle: Risteilyromantiikan kuumat kertomukset
Laivaristeily Karibian turkooseilla vesillä on kutkuttavan romanttinen, mutta turvallinen seikkailu niin turistille kuin aiheesta romanttista kirjallisuutta ahmivalle lukijalle. Tutkijatohtori Eini Haaja (TIAS) haastattelee kollegiumtutkija Elina Valovirtaa (TIAS) siitä, miten Karibian risteily kerrotaan romanssina ja miten nämä modernit sadut voisivat suhteutua tosielämän polttaviin kysymyksiin risteilyjen kestävyydestä ja ympäristövaikutuksista. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
STUDYCast: Erilaiset opintopolut – Sairaanhoitajasta yleisen kirjallisuustieteen opiskelijaksi
Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Sarjan kolmannessa jaksossa haastatellaan yleisen kirjallisuustieteen opiskelijaa Sonjaa, joka siirtyi sairaanhoitajan ammatista täysin vastakkaiseen suuntaan ja päätyi opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä. Tule kuuntelemaan Sonjan tarinaa ja hänen ajatuksiaan siitä, voiko terveydenhuoltoalaa ja yleistä kirjallisuustiedettä jotenkin yhdistää toisiinsa myöhemmässä elämässä! #Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Vau, mikä vaikutus!: Voiko tutkija hyötyä EU-vaikuttamisesta?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on kansainvälisten suhteiden päällikkö Anniina Jaako, joka vastaa EU-vaikuttamisasioista Turun yliopistossa, sekä Åbo Akademi:ssa ja Turun ja Novian ammattikorkeakouluissa. Hänen kanssaan jutellaan EU-vaikuttamisesta, EU-kumppanuuksista ja verkostoista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Alumni Insights: Episode 1 – Internships and Summer Jobs
In this episode, we welcome Lotta Metsärinne who works as a Career Counsellor at the University of Turku and Natalia Szergejev who is working as an International Liaison Intern at the University of Turku. They will discuss applications to internships and to summer jobs, tips to reflect upon your career goals and will remind you what kind of support (educational, psychological and financial) the University can provide. The series has been coordinated by the Alumni Relations Department of the University of Turku. Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights
STUDYcast: Kulttuuritoimintaa yliopistolla – esittelyssä Kinokopla
Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Millaista korkeakouluopiskelijana on harrastaa taidetta ja kulttuuria? Tästä kertomaan on tullut Turun yliopiston ylioppilaskunnan alaisen elokuvatoimikunnan eli Kinokoplan hallituksen puheenjohtaja Olavi Partanen. Tule kuulemaan Kinokoplan toiminnasta, maaliskuussa Logomolla alkavan kevätsarjan elokuvista ja siitä, miten elokuvakerhon toiminta voi olla kansalaisaktivismia itsessään. #Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Hyvin hoidettu!: Mitä on hoitotiede?
Podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, mitä hoitotiede on. Emeritaprofessori Helena Leino-Kilpi ja tutkimusjohtaja Heidi Parisod keskustelevat hoitotieteen merkityksestä ja siitä, miten hoitotiede on näkynyt heidän elämissään. Lopuksi he tarjoavat tärppejä viimeaikaisista kiinnostavista tutkimuslöydöksistä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu
Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?
Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Miten osallistava kehittäminen tukee vaikuttavuutta?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Helsingin yliopiston tutkimuksen johdon lähituen tiimistä palvelupäällikkö Johanna Kolhinen. Hänen kanssaan pohditaan sitä, miten coachingia eli osallistavaa kehittämistä voidaan hyödyntää yliopiston strategisessa kehittämisessä ja vaikuttavuuden tukemisessa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.
STUDYCast: Erilaiset opintopolut – englannista sosiaalitieteisiin
Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Sarjan ensimmäisessä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Petraa, jonka opintopolku vei kielitieteistä kokin opintojen kautta yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Tule kuulemaan Petran opintokäänteistä, tulevaisuudensuunnitelmista sekä siitä, miten tiskiharja linkittyy tähän kaikkeen. Podcastin tekstivastine:
Luonnollista kemiaa: Kemistin urapolku, prof. Juha-Pekka Salminen
Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa käydään läpi kemistin ja samalla professorin urapolkua. Miten professoriksi päädytään ja millaisia esteitä tai epävarmuuksia matkaan mahtuu. Entä mikä professorin työssä on parasta? Kuuntele, mitä kinkkistä kysyttävää entinen luonnonyhdistekemian opiskelija ja nykyinen lääkekehitysjohtaja Maria Lahtinen keksii esittää prof. JP Salmiselle ja mitä JP antaa omakohtaisina neuvoina kemistin tai luonnontieteilijän uraa parhaillaan pohtiville opiskelijoille.
Vau, mikä vaikutus!: Pitääkö tutkimuksen näkyä sosiaalisessa mediassa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston tutkija Erica Åberg. Hänen kanssaan keskustellaan mm. ulkonäkö- ja rap tutkimuksesta ja erityisesti somesta- ja medianäkyvyydestä sekä niiden hyödyistä tutkimuksen näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience
Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 1)
Tässä ensimmäisessä Tieteen yhteiskuntavastuu –podcastissa Arvokas luonto –projektin opiskelijat esittelevät itsensä ja kertovat luonnon monista arvoista sekä erilaisista luontoa koskevista maailmankuvista. Lisäksi he kertovat, mitä on odotettavissa Arvokas luonto –podcastsarjan muilta jaksoilta. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au
Suomen ja Etelä-Korean kauppasuhteet ja EU-Korea-vapaakauppasopimus
Suomen ja Korean tasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 50 vuotta. Millaiset ovat maiden kaupalliset suhteet tänä päivänä, ja millainen vaikutus on ollut Euroopan Unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksella? Tässä jaksossa näitä teemoja valottaa Turun yliopiston talousmaantieteen erikoistutkija ja markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen dosentti Erja Kettunen-Matilainen. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat
Tiedelinja: Voiko ympäristökriisin ratkaista yksilön valinnoilla?
Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista? Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta. Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa. Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa? Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta? Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja
Vau, mikä vaikutus! Mitä kaikkea vaikuttavuus voi olla?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliopistotutkija Reetta Muhonen Tampereen yliopista. Hänen kanssaan jutellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvästä tutkimuksesta, vaikuttavuuspoluista ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnista sekä arvioinnin todentamisen haasteista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?
Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Aallonharjalle: Borstö I -hylyn identifiointi
Borstön eteläpuolelle arviolta 1700-luvun puolivälissä uponneen hylyn identifioinnista käydään vilkasta keskustelua merihistorian ja -arkeologian piireissä. Tässä jaksossa kuullaan hylyllä 1980-luvulla satoja sukellustunteja tehneen ammattisukeltaja Leo Jolkkosen ja samaan aikaan Suomen Merimuseossa työskennelleen meriarkeologi Tero Mäkelän ajatuksia hylyn identiteetistä, haaksirikkotilanteesta ja hylyn tutkimisesta. Keskustelua johdattelee kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkijatohtori Laura Seesmeri. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Nuoret neurokirjolla: pohdintaa yhteiskunnan ja diagnostiikan näkökulmista (NEPSOS)
Onko neurokirjon diagnoosien yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lisääntymisestä vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kyttälä. Podcast on osa NEPSOS-hankkeen (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä) podcast-sarjaa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/4324-2/ Lue lisää NEPSOS-hankkeesta: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo/hankkeet/nepsos-neuropsykiatrisesti-oireilevat-nuoret-palvelujen-pyorteissa/ Kuuntele edellinen sarjan jakso: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/neuropsykiatrisesti-oireileva-nuori-palvelut-laheisen-nakokulmasta-nepsos?si=a34e986d96d74d8385b37aa51cf4f378&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
Vau, mikä vaikutus!: Haluatko mukaan vaikuttavuusmatkalle?
Tässä jaksossa Turun yliopiston tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa kevään aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään 2024 ensimmäinen jakso ja samalla toisen kauden aloitusjakso. Podcast-sarja ja tekstivastineet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/vau-mika-vaikutus
Humanisti vastaa. Osa 10. Miten somepaaston saa onnistumaan, Pinja Akkanen?
Somevapaampaan arkeen on keinoja – tutkija toivoo somejäteiltä suurempaa vastuuta Väitöskirjatutkija Pinja Akkanen Turun yliopistosta kannustaa vähentämään liiallista sosiaalisen median käyttöä asteittain. Somevapaampaa arkea tutkiva Akkanen sanoo, että hallintaan on keinoja. Koukuttavia sovelluksia tuottavien somejättien vastuusta hän toivoo yhteiskunnallista keskustelua. Humanisti vastaa -podcastissa Pinja Akkanen huomauttaa, että osa nuorista aikuisista viettää aikaa somessa jopa seitsemän tuntia päivässä. Keskivertokäyttäjäkin viihtyy sovellusten parissa viikoittain 15–20 tuntia. Väitöskirjatutkimuksessaan Akkanen toteuttaa lyhytintervention, jonka aikana nuorille aikuisille tarjotaan tukimenetelmiä somenkäytön hallintaan. Hän kehottaa aamulla ensin nauttimaan rutiinit rauhassa ja tarttumaan vasta sitten puhelimeen. Yksinkertainen keino irrottautumiseen on hiljentää ilmoitusäänet. Somepaastoa Akkanen neuvoo testaamaan asteittain. Aluksi sosiaalisen median käytön voi yrittää rajoittaa tuntiin päivässä ja seuraavana päivänä lyhentää ajan puoleen tuntiin. Lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä on tutkijan mielestä syytä kantaa huolta, ja hän peräänkuuluttaa vanhempien ja yhteiskunnan mutta myös someyhtiöiden vastuuta. Somesta irrottautuminen vaatii kovaa itsekuria, kun vastassa ovat maailman suurimmat somejätit, jotka tietävät, miten koukutetaan sovellusten käyttöön. Turun yliopiston Porin yksikön digitaalisen kulttuurin opiskelijana Pinja Akkanen saattoi valita sisältöjä myös kauppakorkeakoulusta ja journalismikursseja Tampereen yliopistosta. Hän suosittelee hyödyntämään eri tiedekuntien ja yliopistojen tarjontaa, sillä monipuolinen asiantuntemus auttaa erottumaan. Akkanen työskentelee osa-aikaisesti viestintäsuunnittelijana Suomen Palloliitossa ja tuottaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin. Vapaa-aikanaan hän pelaa jalkapalloa Paimion Hakan riveissä. Vaikka sometutkija seuraa uutisia eniten Instagramista ja Facebookista, aamuisin hän lukee kotiseudun Salon Seudun Sanomat paperilehtenä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Luonnollista kemiaa: Kasvien merkittävimmät yhdisteet
Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten ja kuka voi määrittää, mitä ovat kunkin kasvilajin merkittävimmät yhdisteet. Ovatko ne kyseisen lajin tuottamia tunnetuimpia lääkeaineita, sen omaan kemialliseen puolustukseen tarvittavia myrkkyjä vai kenties jopa sen evolutiivisesti kehittyneimpiä yhdisteitä? Vai onko kaikkien lajien merkittäviä aineita edes vielä löydetty eli kuinka paljon tällä hetkellä lajien kemiassa ja merkittävien aineiden listassa olisi korjaamisen varaa. Kuuntele, mitä Maria Lahtinen ja Juha-Pekka Salminen pohtivat näistä asioista ja niiden ratkaisutavoista. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Humanisti vastaa. Osa 9. Miksi kansainvälisyys kiinnostaa suomen kielen tutkijaa, Ilmari Ivaska?
Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskustelukieli vaihtuu hyvin nopeasti englantiin. Humanisti vastaa -podcastissa Ilmari Ivaska korostaa, että maahanmuuttajan suomen taito kohenee, jos kieltä pääsee käyttämään aidossa ympäristössä. Monikielisyyden asiantuntijan mielestä julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan työvoimaresurssina, jolla nostaa Suomen kilpailukykyä. Kielenoppijat pitäisi tunnistaa yksilöinä, omana ryhmänään akateemiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Vaikka he pärjäävät hyvin englannilla, selviäminen ja hyvinvointi ovat kaksi eri asiaa, Ivaska toteaa. Kielessä Ivaskaa kiehtoo mielenkiintoinen yhdistelmä tiukkoja sääntöjä ja samanaikainen täysi sattumanvaraisuus. Soveltava kielentutkija on onnistunut yhdistämään työssään sekä kiinnostuksen kansainvälisyyteen että suomen kieleen. Kokemukset työskentelystä ulkomailla ovat olleet avartavia. Ilmari Ivaska sanoo olevansa kiitollinen Washingtonin yliopiston kollegalleen Seattlessa amerikkalaisesta aktiivisuudesta ja runsaista kysymyksistä, jotka veivät ajattelua eteenpäin. Italiasta suurin oppi oli tarkka keskittyminen yksityiskohtiin. Vaikka huippututkijat olivat saaneet työnsä valmiiksi, he tekivät vielä yhden tarkistuskierroksen, jolla hyvästä tuli yhä parempi. Yhdysvalloissa korkea yliopistomaksu teki opiskelijoista vaativan tietoisia asiakkaita. Italiassa suomalaisen metallimusiikin kansainvälisen menestyksen innoittamat suomen kielen opiskelijat erottuivat mustiin pukeutuneena joukkona. Pikatehtävässä Ilmari Ivaska saa valita, kumpi on inspiroivampi asuinkaupunki, Bologna vai Napoli? Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
ReConnect China: EU-China STI cooperation in digital technologies
Both the EU and China are ramping up efforts to become global leaders in digital technologies by channeling public funding into research on and development of innovative tools and applications. Even if strategic national (or European) interests may be behind, researchers and private companies from both sides do not refrain from seeking collaborations with each other. Who is behind the most active cooperation networks between the EU and China in digital technologies? How can European actors within these networks be best advised on potential risks related to research security when it comes to cooperation with China? And what are China's other research priorities at the moment, to which European partners should look at? In this episode of the ReConnect podcast University of Turku researcher Outi Luova interviews Gábor Szüdi and Philipp Brugner from the Centre for Social Innovation in Vienna. Both have several years of experience in working in EU-funded international research projects with a particular focus on the topics of science diplomacy with non-like-minded states, research integrity and trust in science. In ReConnect China, they recently finished a report and two related policy briefs on the EU's science, technology and innovation cooperation with China in the fields of artificial intelligence, big data and machine learning. Report on EU-China cooperation in science, technology and innovation https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/09/ReConnect-China_D1.1_Report-on-the-results-of-research-cluster-on-EU-China-research-cooperation_co-patentco-publication-analysis.pdf Reconnect China Policy Brief 2: Science, Technology and Innovation Co-Operation Areas (nad Non-Areas) in the Big Data-Related Scientific Fields https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-2_Science-Technology-and-Innovation-Co-operation-Areas-and-Non-areas-in-the-Big-Data-related-Scientific-Fields.pdf Reconnect China Policy Brief 3: Current Patterns, Drivers, Barriers, Challenges and Future Cooperation Options in the Big Data-Related Scientific Fields https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-3_Current-patterns-drivers-barriers-challenges-and-future-cooperation-options-in-the-big-data-related-scientific-field.pdf Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Tuomas Hupli: Tuomiovallan yhteiskunnalliset tehtävät - muuntumiskykyä ja resilienssiä
Mitä tuomiovallan käytöltä odotetaan? Ovatko tuomiovallan tehtävät jatkuvassa muutoksessa, vai kuuluuko niihin jotain, mikä mielletään "pysyväksi"? Entä miten tuomiovallan ja poliittisen vallan välinen suhde olisi jäsennettävä, kun valtiovallan perustehtäviin kuuluu ihmisoikeuksien turvaaminen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/tuomas_hupli
Jarkko Männistö: Hyvä asianajaja Turku
Miksi tuore lääkäri osaa jo hoitaa potilaita, mutta asianajotoimistoon palkattu vastavalmistunut juristi ei osaa tehdä juuri mitään. Millainen on hyvä asianajaja ja miksi sellaiseksi ei opita yliopistossa? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jarkko_mannisto
Ulvi Gürsoy: Sylki – jotain muuta kuin vain biologinen neste suussa
Sylki on suun sylkirauhasten muodostama neste, joka muodostuu vedestä, epäorgaanisista molekyyleistä, peptideistä sekä rasva-aineista. Syljen tärkein tehtävä on suojella suun kova- ja pehmytkudoksia infektioilta sekä fysikaalista ja kemiallista stressiä vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että sylkeä voidaan käyttää myös suu- ja yleissairauksien diagnostisena nesteenä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/ulvi_gursoy
Miia Martinsuo: Kehitysprojektien valinta ja virta muuttuvassa toimintaympäristössä
Organisaatiot toimivat nopealiikkeisissä ympäristöissä, ja niiden on toteutettava samanaikaisesti erilaisia kehitysprojekteja uudistaakseen tuote- ja palveluvalikoimaansa ja kehittääkseen prosessejaan. Miten organisaatiot valikoivat kehitysprojektejaan? Entä miten toimintaympäristön ja olosuhteiden muutokset vaikuttavat kehitystoimintaan? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/miia_martinsuo
Mia Hakovirta: Yksinhuollosta jaettuun vanhemmuuteen
Perheen määritteleminen tuntuu ensi alkuun helpolta, mutta miten tutkijat tai tilastot määrittelevät perheen? Mahtuuko perheiden todellisuus tilastoihin? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/mia_hakovirta
Matti Mäntymäki: Eettisistä periaatteista kohti kestävää tekoälyn käyttöä?
Tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäki pohtii luennollaan ihmisen ja tekoälyn muuttuvaa suhdetta. Onko nopeasti kehittyvä tekoäly ihmisen hallittavissa? Entä millaisia ovat tekoälyn eettiset periaatteet tai millainen voisi olla sosiaalisesti kestävä tekoäly? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/matti_mantymaki
Leo Lahti: Kohinasta koherenssiin: datan ja laskennan merkitys nousevilla tutkimusaloilla
Miten datavirroista ammennetaan tietoa ja informaatiotulvaa hallitaan? Datan laskennallinen tulkinta on muovannut perinteisiä tutkimuskysymyksiä ja johtanut uusien tieteenalojen syntyyn. Datatieteen professori Leo Lahti pohtii luennollaan laskennallisen päättelyn luonnetta ja sen merkitystä tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/leo_lahti
Kaisa Matomäki: Alkuluvut – mitä, missä ja miksi?
Alkuluvut ovat ykköstä suurempia luonnollisia lukuja, jotka ovat jaollisia ainoastaan ykkösellä ja itsellään. Jokainen luonnollinen luku voidaan hajottaa alkulukujen tuloksi, joten alkuluvut ovat tavallaan kokonaislukujen rakennuspalikoita. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/kaisa_matomaki
Jukka Leppänen: Ihmisen käyttäytymisen tutkimus säilyttää merkityksensä
Psykologia tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä - sitä mitä ja miten havaitsemme, ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä. Jukka Leppänen tarkastelee professoriluennollaan joitakin ihmisen käyttäytymisen tyypillisiä piirteitä ja niiden kehitystä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jukka-leppanen
Juho Joutsa: Lobotomiasta aivostimulaatioon: Uusi aikakausi neurotieteessä
Mistä aivosairauksien oireet saavat alkunsa? Entä voidaanko aivostimulaation avulla tulevaisuudessa hoitaa kaikkia aivosairauksia? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/juho_joutsa
Eriikka Paavilainen-Mäntymäki: Miten pärjäämme kilpailussa kansainvälisestä osaamisesta?
Kansainvälisten osaajien houkutteleminen Suomeen on saanut viime aikoina runsaasti huomiota. Yritysten näkökulma ja rooli on kuitenkin jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Eriikka Paavilainen-Mäntymäen professoriluennolla tarkastellaan viimeaikaisia havaintoja aiheesta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/eriikka_paavilainen_mantymaki
Humanisti Vastaa. Osa 8. Mitä on eettinen kieltenopetus ja rakentava metsäkeskustelu, Minna Maijala?
Eettinen näkökulma kuuluu moderniin kieltenopetukseen ja uusi sanatutkimus tähtää parempaan metsäkeskusteluun Kielten oppimisen ja opettamisen professori Minna Maijala kertoo, että Metsäsanoista metsätekoihin -tutkimus pyrkii elävän luonnon säilyttämiseen. Maijalan aiempi laaja tutkimus Turun yliopistossa keskittyi eettiseen kieltenopetukseen. Humanisti vastaa -podcastissa Minna Maijala sanoo, että kestävä kehitys nivoutuu erittäin hyvin kieltenopetukseen. Oppikirjoihin hän toivoo lisää teemaan sopivia aineistoja. Esimerkiksi ekologista matkailua on luontevaa käsitellä kieltentunneilla. Saksaa opettava Maijala pitää erikoisena sitä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa suurista eurooppalaisista kielistä, kuten saksasta ja ranskasta, puhutaan meillä pieninä. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden töissä suomalaiset tarvitsevat monipuolista kielitaitoa ja nuoret haluavat oppia kieliä. Koulujärjestelmä ei tätä välttämättä nykyisellään tue. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevalle professorille luonto on läheinen. Hänen mielestään on tärkeä selvittää, miten metsistä puhutaan. Hän toivoo, että Suomessa on myös tulevaisuudessa vanhoja metsiä, missä sekä eläimillä, kasveilla että ihmisillä on hyvä olla. Podcastin pikakysymyksissä Maijala joutuu pohtimaan, onko metsäteollisuus ympäristön pilaaja vai vastuullinen tuottaja. Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa tietoon perustuvaa, eri näkökulmia ymmärtävää keskustelua. Maijalan tutkimusryhmiä rahoittaa Koneen Säätiö. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastit ovat kuunneltavissa myös Turun Sanomien verkkosivuilla ja Spotifyssa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Luonnollista kemiaa: Monimuotoisuuden monet kasvot
Tämä luonnollista kemiaa podcastjakso sai inspiraationsa kemian opiskelijoiden kurssityöstä kasvitieteellisen puutarhan kasvikirjon parissa. Luonnon monimuotoisuudessa näyttääkin edelleen olevan sellaisia tasoja, joita emme ole välttämättä koskaan tulleet edes ajatelleiksi. Mutta miten näitä tuntemattomia tasoja pitäisi lähestyä, jotta niistä voisi tulla osa meille tuttua luonnon monimuotoisuutta? Kuuntele Maria Lahtisen ja JP Salmisen mietteet asiasta ja siitä, miten tätä monimuotoista haastetta kannattaa lähteä jatkossa ratkomaan. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
ReConnect China: Europe in the face of China's growing narrative power
Welcome to the ReConnect China podcast, where we explore the dynamic relationship between the European Union and China. In this episode of the ReConnect podcast University of Tartü researcher Elo Süld interviews Ties Dams. Ties Dams is a political theorist, writer and Research Fellow at the Clingendael Institute, working on a book-project about Europe and the geopolitics of narrative. Aside from his research, he is a member of the EEAS expert group on Foreign Information Manipulation and Interference. With Ties, Elo speaks about what the power of narrative is, why it matters to geopolitics, and why the highest echelons of Chinese politics have made gaining global narrative power a top priority. ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/ Transcript of the episode can be found here: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?
Leninin patsas ja muut kiistellyt muistomerkit voivat jatkaa elämäänsä museoissa Yleisen historian dosentti, yliopisto-opettaja Pertti Grönholm Turun yliopistosta sanoo, että Leninin patsaan poisto Turun keskustasta oli oikea ratkaisu. Humanisti vastaa -podcastissa hän toteaa sen kertovan, mille puolelle sijoitumme Venäjän aiheuttamissa konflikteissa. Pertti Grönholmin mielestä uusi asenne neuvostovallan lahjoittamiin muistomerkkeihin osoittaa, että olemme itseämme kunnioittava kansakunta. Hän ei ota vahvaa kantaa siihen, pitäisikö myös Tapaaminen Turussa 1812 -teos siirtää pois keskustasta. Hän muistuttaa, että pronssiveistoksen taustalla on Putinin politiikka; kun keisarien patsaita sijoitettiin eri puolille Venäjää, myös Turkuun tarjottiin 2012 ensin pelkkää Aleksanteria. Venäläisten rahoittamana Turun kaupungin yhteistilauksena Aurajokirannassa patsastelevat nyt yhdessä keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana. Nykyisin hahmot verhotaan sodanvastaisissa mielenilmauksissa usein Ukrainan värein. Pertti Grönholm ei yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mielestään verilöyly vain osoitti, millaisia riskejä Putin lähipiireineen oli valmis ottamaan. Suurempana yllätyksenä hän piti Krimin kaappausta ja Donbassin alueen sodan aloitusta 2014, vaikka pronssisoturikiista 2007 Virossa ja Georgian sota 2008 antoivat osviittaa Venäjän toimista suurvalta-asemansa palauttamiseksi. Turun yliopistossa myös Puhuvat koneet -tutkimusryhmää johtanut Grönholm kertoo podcastissa, miksi ihmisäänen ja puheen jäljittely koneiden ja ohjelmoinnin avulla on humanistejakin kiinnostava ilmiö. Chat GPT:stä tutkija korostaa, ettei kyse ole tietoa tuottavasta tekoälystä. Luotettavan tiedon sijasta GPT saattaa keksiä olemattomia dokumentteja, mutta kielimallina se voi olla kirjoittajalle mielekäs sparraaja. Populaarikulttuurinkin tutkijana työskentelevä Grönholm saa pikakysymyksissä valita, ovatko Euroviisut yhdentymisen juhlaa vai ihanteiden kamppailua ja miellyttääkö korvaa enemmän synteettinen vai luonnonääni. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Miälecast: Väitöskirjatyön ilot ja haasteet
Tässä jaksossa opintopsykologi Tiina Tuominen ja yliopistotutkija Tuire Palonen kasvatustieteiden tiedekunnasta puhuvat väitöskirjan tekemiseen liittyvistä haasteista, kuten ajankäytöstä, täydellisyyden tavoittelusta ja ohjaussuhteesta sekä mitä tukea yliopistolla on tarjolla väitöskirjantekijöille. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast
Oppilaan ja opettajan välinen oikeussuhde
Millaisena koulumaailma näyttäytyy oikeudellisten silmälasien läpi? Millainen on oppilaan ja opettajan välinen oikeussuhde? Aiheesta keskustelemassa Virve Valtonen (EduRESCUE & UEF) ja Saara Ylisaukko-oja (EduRESCUE & UTU). Podcast julkaistaan myös opintojaksolla Oikeus ja Koulu, joka avautuu syksyllä 2023: https://sites.utu.fi/sote/oikeus-ja-koulu/ Tekstivastine: Dialogiblogissa, https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-oppilaan-ja-opettajan-valinen-oikeussuhde/
Luonnollista kemiaa: Luonnon Monimuotoisuuden Hotspot
Tiedätkö, mistä löytyy oman lähimetsäsi monimuotoisuuden hotspot? Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan luonnon monimuotoisuuden erilaisista tasoista ja annetaan kuulijoille uudenlaisia mahdollisuuksia tarkkailla monimuotoisuuden kehittymistä heille itselleen tärkeissä luontokohteissa. Jaksossa puhutaan yllättävän vähän kemiaa eli tällä podcastjaksolla voi aloittaa, jos ei ole aiempia jaksoja vielä ennättänyt kuunnella. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Ratsastusterapia kuntoutusmuotona
Millaista ratsastusterapia on Suomessa? Miten ratsastusterapialla voidaan vaikuttaa parantavasti esimerkiksi alaselän kipuihin? Haastateltavana ratsastusterapeutti ja väitöskirjatutkija Sanna Mattila-Rautiainen. Haastattelijana Marjaana Raukola-Lindblom. Podcast on osa opintojaksoa "Avustavat eläimet osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa – Ihmisen ja eläimen yhteistyö", joka julkaistaan syksyllä 2023: https://sites.utu.fi/sote/avustavat-elaimet/ Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-ratsastusterapia-kuntoutusmuotona/
Humanisti vastaa. Osa 6. Mikä on humanistisen tutkimuksen asema Suomessa, Jaakko Suominen?
Turun yliopiston valtti olisi tuoda monitieteisyys diplomi-insinöörikoulutukseen kansainvälisten huippuyliopistojen tapaan. Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen muistuttaa, että Euroopan ja Yhdysvaltojen johtavissa teknillisissä yliopistoissa on vahvat humanistis-yhteiskuntatieteelliset sisällöt. Monitieteisyyttä pidetään diplomi-insinöörien osaamisen kannalta keskeisenä. Jaakko Suomisen mukaan huippuyliopistoissa nähdään, että ratkaistaessa suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä asioiden taustat ja monimutkaisuus pitää tuntea. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaista teknologiaa kehitetään. Monitieteisessä Turun yliopistossa yhteistyötä tiedekuntarajojen yli tehdään jo, mutta ihmistieteellisen näkökulman tuominen vahvemmin tekniikan opintosisältöihin olisi etu verrattuna perinteiseen alan koulutukseen. Suomisen mukaan humanistisen tutkimuksen yleinen arvostus on Suomessa korkea. Hän tunnistaa kuitenkin uhan kyseenalaistaa kriittistä tutkimusta ja kiisteltyjä tutkimusaiheita ja korostaa sivistyksen tärkeyttä koko yhteiskunnan kannalta. Media- ja informaatioteknologian kulttuurihistoriaa tutkinut professori johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä, jossa Turun lisäksi ovat mukana Tampereen ja Jyväkylän yliopistot. Syyskuussa julkaistavassa Pajatsosta pöytätennikseen -teoksessaan tutkija käsittelee sotienvälisen Suomen pelejä ja pelikulttuuria. Hän yllättää paljastamalla, että 1918 joulumarkkinoille tuotiin useita vasta päättynyttä sisällissotaa käsitteleviä uutuuspelejä. Podcastissa Suominen kertoo myös, mitä ajatuksia Afrikan tähti -peli herättää ja miten kaupunkitilaa voisi tehdä viihtyisämmäksi pelillistämisen keinoin. Pikakysymyksissä humanistisen tiedekunnan dekaani saa valita, onko hänen sydäntään lähempänä hallinto vai opetus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tekstivastine: http://utu.fi/humanisti-vastaa
Hopeful Globe: Waterworld - Life in Submerged Communities in the Philippines
The global climate crisis has increased concerns over future sea level rise. The Philippines, with its long coastline, many islands, and low-lying areas, is home to numerous submerged island, coastal, and inland communities that are already experiencing the impacts of rising sea levels. In this episode, Pilvi Posio from the university of Turku is joined by Dr. Segundo Joaquin Eclar Romero from the Ateneo de Manila University in the Philippines to discuss life in the submerged island communities in the country. These vulnerable communities are seeking to adapt to the inundation and continue their everyday lives, which are greatly affected by related problems such as lack of drinking water and sanitation, food security issues, decreasing farming land, and loss of homes and mobility. The episode introduces also various environmental and socio-political causes and effects of this complex phenomenon, and charts the future measures need to be taken to address it. Pilvi Posio is a senior researcher at the university of Turku in a project Finnish-ASEAN Academic Platform for Sustainable Development run by the Finnish University Network for Asian Studies https://www.asianet.fi/projects/ Doctor Segundo Joaquin Eclar Romero teaches at the Development Studies Program, School of Social Sciences and is a co-convenor of Future Earth Philippines. Read more on submerged communities in the Philippines by Doctor Romero: https://storymaps.arcgis.com/stories/f715d5b08e604456b1b87482032d48fb Transcript of the episode can be found here: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Luonnollista kemiaa: Opiskelijoiden rooli tutkimuksen kehittämisessä
Opiskelijoilla on keskeinen rooli yliopistolla tehtävässä tutkimuksessa ja osittain myös sen kehittämisessä. Mutta miten eritasoisten opiskelijoiden kanssa - tutkimusryhmissä mukana vuosittain jopa seitsemän ikäluokkaa - tehtävän tutkimuksen kehittämiseen tulee panostaa? Onko tutkimuksen kehittäminen jopa tutkimusryhmien tärkein vuosittainen kehityskohde, olettaen että opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat jo hyvällä tasolla? Tässä podcastjaksossa keskustellaan prof. JP Salmisen kanssa siitä, miten luonnonyhdistekemian tutkimusryhmässä on kehitetty yliopiston kolmea perustehtävää 15 viime vuoden aikana. Samalla paljastetaan ryhmän tämänhetkiset kehityskohteet ja kuullaan perustelut sille, miksi kehityskohteiden jatkuva priorisointi ja resurssien rajallisuus kulkevat nyky-yliopistossa käsi kädessä. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
ReConnect China: How to work towards a resilient future with China?
Welcome to the ReConnect China podcast, where we explore the dynamic relationship between the European Union and China. In this first episode, we’ll be discussing the first policy brief from ReConnect China, titled ‘Remonstrating,’ or the Art of Forging Relations, by Bart Dessein and Jasper Roctus from Ghent University. This brief explores the importance of building strong relationships between Europe and China, and how this can be achieved through dialogue and mutual understanding. So sit back, relax, and join us as we delve into this fascinating topic. The episode is hosted by Zhao Huanyu, the scientific project manager of the ReConnect China project. You can find the policy brief here: https://www.reconnect-china.ugent.be/2023/05/29/reconnect-china-policy-brief-1-remonstrating-or-the-art-of-forging-relations-bart-dessein-jasper-roctus/ ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: https://www.reconnect-china.ugent.be/ Transcript of the episode can be found here: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Hopeful Globe: Biodiversity Education and Conservation in the Philippines and Southeast Asia
What connects beetles, Leonardo Di Caprio, hotspots and the youth? In this Hopeful Globe podcast episode, Dr. Emmanuel D. Delocado from Ateneo de Manila University in the Philippines explains how biodiversity conservation and education are the answer to this question. Dr. Delocado discusses the topical issue of biodiversity in the Philippines and the Southeast Asia region with Pilvi Posio from the university of Turku. The episode introduces the concepts of reconciliation ecology, biodiversity hotspots while also discussing the challenges in promoting biodiversity conservation and education in Southeast Asia, as well as its future prospects. Pilvi Posio is a senior researcher at the university of Turku in a project Finnish-ASEAN Academic Platform for Sustainable Development, run by the Finnish University Network for Asian Studies https://www.asianet.fi/projects/ Emmanuel D. Delocado is an assistant professor at the Department of Biology of the Ateneo de Manila University in the Philippines and the Laboratory Head of the Ateneo Biodiversity Research Laboratory. He’s the Program Manager for Sustainable Development Goals of the Ateneo Institute of Sustainability, the Executive Director of ASEAN University Network on Ecological Education and Culture and the Country Manager of Sustainable Development Solutions Network Philippines. Learn more about activities developing biodiversity education and conservation at the Ateneo de Manila University here: Beetle discovery named after Philippine Vice President https://www.ateneo.edu/news/2022/07/14/angat-buhay-beetle-discovered-using-innovative-lab-home-set BIO-PHIL project of the Ateneo Biodiversity Research Laboratory -https://www.ateneo.edu/news/2022/12/14/biodiversity-lab-concludes-bio-phil-project-back-back-collaborative-workshop Roundtable discussion on teaching biodiversity https://www.ateneo.edu/news/2023/01/16/aun-eec-biodiv-lab-bio-phil-psfs-partnered-roundtable-discussion-teaching Transcript of the episode can be found here: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Hopeful Globe: The Ateneo Wild: Citizen Science for Urban Biodiversity Conservation
Urban green spaces, wildlife and biodiversity provide critical ecological as well as significant psycho-social services. However, rapid urban development has made these more fragmented, limited and even endangered. In this episode, Pilvi Posio from the University of Turku discusses the importance of urban biodiversity conservation and its promotion through citizen science with assistant professor Abigail Favis from The Ateneo de Manila University in the Philippines. Ateneo de Manila University is located beside a busy thoroughfare and surrounded by commercial and residential areas. It is part of one of the last remaining green corridors in Quezon City, Metro Manila. Its sprawling campus, with around 16 hectares of forested areas and around 27 hectares of open fields and green spaces, is a safe refuge for urban wildlife. Abigail introduces the project Ateneo Wild, which aims to engage community members in biodiversity conservation in this campus area through awareness-building and joint activities. Pilvi Posio is a senior researcher at the university of Turku in a project Finnish-ASEAN Academic Platform for Sustainable Development, run by the Finnish University Network for Asian Studies https://www.asianet.fi/projects/ Abigail Favis is an assistant professor at the Department of Environmental Science and currently the Program Manager for Campus Sustainability at the Ateneo Institute of Sustainability. Transcript of the episode can be found here: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe Learn more about The Ateneo Wild: The Ateneo Wild: Urban Biodiversity Conservation at the Ateneo de Manila University https://www.ateneo.edu/features/2019/07/23/ateneo-wild-urban-biodiversity-conservation-ateneo-de-manila-university Arete Quick Think: The Ateneo Wild https://www.youtube.com/watch?v=hvSCe2NYJlQ Joint The Ateneo Wild social media community: Instagram: https://www.instagram.com/theateneowild/ FB: https://www.facebook.com/theateneowild/
Korona-ajan rajoitustoimet vanhusten hoivakodeissa
Millaisia koronarajoituksia vanhusten hoivakodeissa toteutettiin? Millaisia vaikutuksia rajoituksilla oli vanhusten hyvinvoinnille? Miten vanhusten oikeusturva toteutui? Mitä voimme oppia korona-ajan kokemuksista? Podcastissa kysymyksistä keskustelevat Turun yliopiston oikeustieteen väitöskirjatutkija Johanna Hautakorpi ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Juontajana on toimittaja Sanna Ra. Jakso pohjautuu 29.5.2023 järjestettyyn Demokratiakorjaamo-tapahtuman työpajaan ”Liiallisia vai välttämättömiä torjuntatoimia? Koronarajoitukset perusoikeusnäkökulmasta”. Lisätietoja: https://www.jure.fi/events/demokratiakorjaamo/. Jakso on tuotettu yhteistyössä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS -ohjelman ja Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/korona-ajan-rajoitustoimet-vanhusten-hoivakodeissa/
Pauli Aalto-Setälä: Sovittelevan kulttuurin johtaminen
Työelämäprofessori, sovittelija ja tuore kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä pohtii jaksossa konflikteja, niiden luonnetta, sovittelemista ja oikeanlaista toimintatapaa konfliktitilanteissa. Tämän lisäksi jaksossa keskustellaan myös Pauli Aalto-Setälän uudesta roolista kansanedustajana. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta
Hopeful Globe: Developing New Teaching and Learning Methods in India
Luna Erica (GINTL) and Deepti Bora (GINTL) are joined by Mirjami Jeskanen ([email protected]), who is an education expert as well as the main coordinator of the faculty of education for a GINTL-funded project titled “Developing New Teaching and Learning Methods in India”. This episode discusses the Tata Steel Foundation and the way it has started to educate out-of-school children as well as other groups collaborating in this project, such as Aspire and the ViLLE learning platform. Most of all, the episode discusses change – how it has been made in the past, how it should be made in the future, and the ways it is being made right now. Transcript of the episode can be found here: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta kevään aikana?
Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja muistelevat Vau, mikä vaikutus! -podcastin ensimmäisen kauden tekovaiheita. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä ensimmäisen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Pauli Forma: Työkyky ja johtaminen
Vastikään kirjansa ”Johtajan työkykykirja” julkaissut Työeläkevakuutusyhtiö Varman työkykyjohtaja Pauli Forma keskustelee TSE exen johtajan Ulla Heinosen kanssa työkyvystä ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Forma kuvailee, mikä merkitys johtajuudella on organisaation työhyvinvointiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta
Neuropsykiatrisesti oireileva nuori – palvelut läheisen näkökulmasta (NEPSOS)
Miten palvelujärjestelmä toimii neuropsykiatrisesti oireilevien lasten läheisen näkökulmasta? Mikä merkitys on esimerkiksi verkostotyöllä ja sosiaalityöntekijän ensikohtaamisella? Kokemuskumppani Saija kertoo kokemuksistaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten äitinä. Haastattelijana väitöskirjatutkija Saila Willberg (Turun yliopisto), joka toteutti podcastin osana jatko-opintojaan. Podcast linkittyy NEPSOS-tutkimushankkeen teemoihin. Tutustu NEPSOS-tutkimushankkeeseen: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo/hankkeet/nepsos-neuropsykiatrisesti-oireilevat-nuoret-palvelujen-pyorteissa/ Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-neuropsykiatrisesti-oireileva-nuori-palvelut-laheisen-nakokulmasta-nepsos/
Tiedelinja: Turun torit – valtaa, juhlia ja rangaistuksia
Torit on perustettu valtaa tekevien toimesta. Ketä tai kenen valtaa toreilla on pönkitetty historian saatossa? Ketä on hiljennetty ja miten kontrolli sekä rangaistus on toreilla näkynyt? Torien tehtävien merkitys on vuosisatojen aikana muuttunut. Kuule, miten asiantuntijamme tarkastelevat torien muuttuneita merkityksiä ja tehtäviä historiasta nykypäivään. Keskustelemassa kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, suomen historian tutkija Veli-Pekka Toropainen ja maantieteen emeritusprofessori Harri Andersson. Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja Kirkkopuiston Terassin kuva: Turun kaupunki / Pekka Vallila
Vau, mikä vaikutus!: Voiko tutkimuksen vaikuttavuutta ennakoida?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist. Hänen kanssaan puhutaan siitä, miten megatrendit ohjaavat vaikuttavuutta ja miten tutkijat voivat ennakoida oman tutkimuksensa vaikuttavuutta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Satu Teerikangas: Kestävää johtamista
Turun yliopiston professori Satu Teerikangas keskustelee TSE exen johtajan Ulla Heinosen kanssa tutkijana olemisesta, luontokadosta ja miten kannustaa ihmisiä maapallon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta
STUDYcast: Sivuaineet opinnoissa
Yliopisto-opinnot koostuvat suurimmassa osassa tiedekuntia pää- ja sivuaineesta. Mitä eroa näillä on? Entä onko mahdollista opiskella sivuaineena jotain muuta ainetta, kuin omaan pääaineeseen liittyviä aineita? Tässä jaksossa lähettiläät Anni ja Laura keskustelevat sivuaineista sekä niihin liittyvästä valinnanvapaudesta ja eroista eri tiedekuntien välillä. Samalla raapaistaan myös sivuaineen vaihtamisen mahdollisuutta, josta kummallakin lähettiläällä on omakohtaista kokemusta. Voit seurata opiskelijaelämää Turun yliopistossa myös Instagramissa ja TikTokissa @uniturku. tekstiversio podcastista: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Hopeful Globe: Practising interculturality ‘otherwise’
In this episode, Luna Erica (GINTL) interviews Jun Peng ([email protected]), a doctoral researcher at the Faculty of Educational Sciences of the University of Helsinki. Together with Fred Dervin, Jun is working on a GINTL-funded initiative that aims to rethink interculturality and practices thereof. The project, titled “Practising interculturality ‘otherwise’”, is an ongoing effort to increase understanding of interculturality, both in education and more generally. This podcast dives into potential definitions of interculturality (and why the concept is, in fact, impossible to define), and into the more technical workings of this project as a Global Network pilot. Transcript of the episode can be found here: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe
Emilia Elisabet Lahti: Lämmin sisu johtamisessa
Tekniikan tohtori, usein ”sisutohtorina” tunnettu Emilia Elisabet Lahti puhuu sisusta ilmiönä ja miten lämmin sisu on johtamisessa voimavara. Elisabet pohtii podcastissa myös sisun erilaisia muotoja ja niiden vaikutuksia. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta
Luonnollista kemiaa: Hyvät ja pahat hyönteiset kasvievoluution edistäjinä
Tiesitkö, että jopa tuhohyönteisistä on ollut merkittävää hyötyä kasvikunnan kehittymiselle evoluution saatossa. Tässä podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten hyönteiset ovat pakottaneet kasvikuntaa tuottamaan muun muassa uusia lääkeaineita ja miten hyönteiset käyttävät näitä aineita myös omaan puolustukseensa. Lisäksi käydään läpi esimerkkien avulla sitä, miten kasvilajien mikroevoluution ensiaskeleita voi yrittää todentaa jopa omassa kotipuutarhassa. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Humanisti vastaa. Osa 5. Onko vegaanihahmo kaunokirjallisuuden hyvis vai pahis, Lotta Luhtala?
Vegaanihahmo on romaanissa muutoksen kantaja – lukemiseen liittyvä aktivismi syntyy aggressiivisuuden sijaan pienistä teoista Humanisti vastaa -podcastissa väitöskirjatutkija Lotta Luhtala kertoo, miten kirjailija tuo vegaanihahmoilla esille eläinoikeudellisia kysymyksiä. Yleensä vegaani on kertomuksen sivuosassa, vaikka toimii muutoksen airuena. Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan aineistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä romaaneja, joita hän tarkastelee veganismin arvojen läpi. Tutkijan mukaan vegaanit ja eläinaktivistit näyttävät usein yhdistyvän rikosteemaiseen kirjallisuuteen ja niiden kuvaus tuntuu hieman yksipuoliselta. Toisaalta vegaanihahmoja löytyy kaikista lajeista lastenkirjallisuudesta trillereihin ja maagisrealistisiin tarinoihin. Luhtala on mukana myös Romaanin tieto -projektissa, jossa tarkastellaan kirjailijan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. INTERACT-projektissa puolestaan selvitetään, miten lukemisen kautta voi vaikuttaa. Luhtala muistuttaa, että lukemiseen liittyvä aktivismi on hidasta ja pienistä teoista syntyvää, ei suurta ja räjähtävää. Podcastissa vinkataan lisäksi toimivasta yhteisöllisestä tavasta tehdä tutkimusta: Korona-aikaan pieni ryhmä tutkijoita kokoontui joka aamu Zoomissa kirjoittamaan etänä rytmittäen kirjoitusjaksot ja tauot kellontarkasti. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä työ eteni ja korona-ajan ahdistus helpotti. Vuonna 2019 nuori tutkija sai kutsun itsenäisyysjuhliin presidentinlinnaan, mikä tuntui merkittävältä kannustimelta omalle tutkimustyölle. Itä-Suomen yliopistoon tekemästään gradusta Sukupuolentutkimuksen seuran palkinnon saanut Luhtala joutuu podcastin pikatehtävässä valitsemaan, kumpi on mieluisampi, Itä-Suomen vai Turun yliopisto. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. http://utu.fi/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Onko monitieteisyys uhka vai mahdollisuus sidosryhmäyhteistyölle?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston kemian laitoksen professori Mika Lastusaari. Hänen kanssaan jutellaan hackmaniitista ja sen eri soveltamismahdollisuuksista. Sekä siitä, miten tieteellistä tutkimusta viestitään eri sidosryhmille ja minkälaisia vaikutuksia eri sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Sotehankinnat soteuudistuksen jälkeen - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?
Miten soteuudistusta koskeva lainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointialueiden hankintoihin? Keskustelemassa sotejuridiikan asiantuntijat Auli Valli-Lintu ja Nina Lyly KPMG:ltä sekä Johanna Sorvettula Hyvil Oy:stä. Podcast on julkaistu myös Sote-akatemian Sosiaalioikeus-opintojaksolla 2023. Opintojakso on tuotettu Turun yliopiston ja tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG:n yhteistyönä. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-sotehankinnat-soteuudistuksen-jalkeen-mika-muuttui-vai-muuttuiko-mikaan/
Aallonharjalla: Skötbåt – sylivene?
Vuonna 2021 pohjoismainen limisaumaveneperinne hyväksyttiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kulttuurintutkija Jaana Kouri (Åbo Akademi) ja animaatiotaiteilija ja talonpoikaisvenepurjehtija Antonia Ringbom keskustelevat meren ja puuveneellä purjehtimisen merkityksistä. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Aallonharjalle: Karibian laivojen kestävät kuviot
Suomalaiset ovat risteilykansaa. Lomailemme niin Itämeren kuin Karibianmeren aalloilla, mutta kuinka kestävästi? Keskustelussa Eini Haaja (tutkijatohtori, TIAS) ja Elina Valovirta (kollegiumtutkija, TIAS) pohtivat risteilyturismin ja laivanrakennusteollisuuden uusia tuulia aina laivanrakennuksesta valmiiseen laivaan. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Aallonharjalle: Tove Janssonin Pellingistä Hankoon
Otto Latvan ja Maarit Leskelä-Kärjen kirja ”Meri ja Tove” (2022) toi esille ennennäkemättömiä puolia Tove Janssonin suhteesta merelliseen luontoon ja hänen vaiheistaan Pellingin saaristossa. Teoksen kansikuvassa on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kuva Tove Janssonista Klovharun saarella. Kuvan on ottanut valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg. Jaksossa Latva ja Leskelä-Kärki haastattelevat Runebergia, joka on muun muassa viettänyt kesiään Janssoneiden vieraana Pellingissä. Keskustelussa seikkaillaan Pellingin lisäksi myös Runebergin kotipaikkakunnalla Hangossa, jossa hän on tehnyt mittavaa työtä kansanvalistajana ja luontoaktivistina. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Miksi yksinäisyys ja ostrakismi voivat johtaa väkivaltaan?
Millaisia yhteyksiä nuorten yksinäisyydellä, ulkopuolisuudella ja väkivaltaisella käyttäytymisellä sekä päihteiden käytöllä on toisiinsa? Millaiset syyt voivat johtaa yksinäisyyteen? Entä väkivallan käyttöön? Mitä asialle voisi tehdä? Kasvatuspsykologian professori Niina Junttilan (TY ja JY) ja ylikomisario Jari Taposen (Helsingin poliisi) keskustelua juontaa toimittaja Sanna Ra. Jakson aiheeseen liittyvää keskustelua jatketaan 29.5.2023 Demokratiakorjaamo-tilaisuuden kaikille avoimessa työpajassa 2: Miksi yksinäisyys ja ulkopuolisuus voivat johtaa väkivaltaan? Osallistua voi verkossa tai paikan päällä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://www.aka.fi/stn-demokratiakorjaamo-2023 . Tämä podcast-jakso on tuotettu yhteistyössä strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-miksi-yksinaisyys-ja-ostrakismi-voivat-johtaa-vakivaltaan/
Vau, mikä vaikutus!: Voiko tutkija vaikuttaa yhteiskunnan yleisiin arvoihin ja asenteisiin?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on ylilääkäri ja Turun yliopiston työelämäprofessori Hannu Lauerma. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten psykiatriaan ja mielenterveyteen liittyvää tutkittua tietoa voidaan hyödyntää ja soveltaa käytännössä. Lisäksi puhutaan siitä, miten haasteellisia psykiatrisia ilmiöitä ja aiheita voidaan popularisoida. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Kirsi Laitinen: Varhaisesta ravitsemuksesta terveyttä ja hyvinvointia koko elinkaareen
Ravitsemustieteen professori Kirsi Laitinen kertoo professoriluennollaan, miten ravitsemus elämän varhaisissa vaiheissa, jo raskauden aikana, säätelee terveyttä jopa aikuisikään saakka. Professoriluennon tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/kirsi_laitinen
Çiğdem Haser: The role of beliefs in learning to teach mathematics
Teacher education programs are an important part of student teachers’ “learning to teach”, but may adversely have limited impact on their learning due to multiple interacting factors. Professor Çiğdem Haser explains how student teachers’ beliefs about mathematics and teaching and learning mathematics affect their learning to teach, especially in teacher education programs, and how certain program experiences may be the key to develop beliefs that will help them teach mathematics more effectively in their careers. Inaugural Lectures in text version: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/%C3%87i%C4%9Fdem_Haser
Seppo Virtanen: Olemmeko turvassa? Kyberturvallisuus koskee kaikkia sekä yksilöinä että yhteisöinä
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa riippuvuus sähköisistä järjestelmistä on arkipäivää ja nykyinen elämäntapamme nojaa niihin vahvasti. Käytämme sujuvasti henkilökohtaisia tietojamme käsitteleviä verkkopankkeja ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita, ja luotamme sähkö- ja vesijohtoverkkojen toimivuuteen ja laatuun. Mitä tapahtuisi, jos kyberhyökkäys lamaannuttaisi nämä kaikki? Kyberturvallisuuden professori kertoo luennollaan, mitä kyberturvallisuus on, miten sitä toteutetaan ja miksi se koskee meitä kaikkia. Professoriluennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/seppo_virtanen
Tapio Pahikkala: Tekoälymenetelmien suorituskyvyn arviointi niiden tutkimuksessa ja kehityksessä
Nykypäivänä tekoäly on isossa roolissa sovelluksien kehittämisessä. Uusimpina esimerkkeinä automaattiset menetelmät lääkemolekyylien, kuvien, ohjelmakoodin tai tekstin luomiseksi. Tekoälyjen suorituskykyä opetetaan paremmaksi niiden toimivuudesta saadun palautteen perusteella. Palautteen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalainen, jos emme pysty luotettavasti arvioimaan kuinka hyvin ne suorittavat niille annetut tehtävät tai toimivatko ne ylipäätään lainkaan. Suorituskyvyn arviointi onkin keskeisessä asemassa tekoälymenetelmien tutkimuksessa ja kehityksessä. Luotettava arviointi avaa tietä myös suuremman riskin sovelluksille, kuten itseajaville autoille. Professoriluennon tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/tapio_pahikkala
Jussi Ylikoski: Mitä on suomalais-ugrilainen kielentutkimus ja mitä ovat sen keskeiset tehtävät?
Jussi Ylikoski tarkastelee professoriluennollaan, miksi suomalais-ugrilainen kielentutkimus on olemassa, miten se on syntynyt ja kehittynyt sekä mitä ovat tutkimusalan tulevaisuudentavoitteet. Professoriluennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/jussi_ylikoski
Colours of UniTurku: Taotao | Navy Blue
Colours of UniTurku introduces Taotao, the Student association of the University of Turku. #utuambassador Hinako and the president of Taotao, Malviina Soini, talk about what Taotao does and how they introduce Finnish student culture to international students. Malviina share her passion to inclusive events and love for the Center for the East Asian Studies! Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. > Read the podcast as text: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Navy-Blue-Taotao > Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast > University of Turku website: https://www.utu.fi/en > University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/ > University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ > Taotao Instagram: https://www.instagram.com/taotaoceas/ > Taota Facebook: https://www.facebook.com/ututaotao/ > Taotao website: https://tyytaotao.org/
Tiedelinja: Ketokukista laatikkoviljelyyn - miten hyödymme kaupunkien vehreydestä?
Mitä vehreys ja lähiluonto merkitsee kaupunkilaiselle uusimpien tutkimusten mukaan? Entä miten luonto tulisi nähdä kaupunkeja kehittäessä tai mitä siirtolapuutarhat ja laatikkoviljely kertovat suhteestamme luontoon? Keskustelemassa aiheesta ovat apulaisprofessori Nora Fagerholm maantieteestä, tohtorikoulutettava Laura Tuominen biologiasta ja aihetta pro gradussaan tutkinut Mona Siro etnologiasta. Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja
Humanisti vastaa. Osa 4. Miten englantia oppii puhumaan sujuvasti, Pekka Lintunen?
Englanti on suomalaisille kuin kansalaistaito mutta laajempi kieliosaaminen on maailmanpoliittisesti tärkeää. Humanisti vastaa -podcastissa englannin kielen professori Pekka Lintunen antaa suomalaisille tunnustusta englannin kielen osaamisesta. Erityisesti puhutun kielen tutkimukseen paneutunut Lintunen vannoo harjoittelun nimiin. Kielitaitoisuus on suomalaisille tärkeää. Turun yliopiston professori Pekka Lintunen korostaa, että laaja kielitaito on kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Hän muistuttaa, että monien kielten hallinta on maailmanpoliittisesti tärkeää ja auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja kielialueita. Siksi on yhteiskunnallisesti tärkeää säilyttää tietty perusvalmius ja pitää Suomen kielivaranto kunnossa. Pekka Lintunen muistuttaa, että suomen kieli on hyvin erilainen kuin englanti ja silti yleiskielitaidon taso on hyvä. Hän on ylpeä suomalaisten englannin kielen taidosta eikä suostu vähättelemään rallienglantia. Podcastin pikavalintatehtävässä professori joutuu kuitenkin valitsemaan, kumpi miellyttää korvaa enemmän: ranskalaisaksentti vai rallienglanti. Lintunen ottaa kantaa myös siihen, pitääkö Suomessa tieteen ykköskielen olla englanti vai suomi. Humanisti vastaa -podcastissa vinkataan, miten voi viettää Talk like Shakespeare -päivää 23. huhtikuuta. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Lisääkö eettinen ennakkoarviointi tutkimuksen vaikuttavuutta?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston soveltavan etiikan tutkija ja TENK:n tutkimusetiikan tukihenkilö Susanne Uusitalo. Hänen kanssaan puhutaan eettisen ennakkoarvioinnin merkityksestä tutkimuksen luotettavuudelle ja vaikuttavuudelle. Lisäksi keskustallaan siitä, miten eettiset vaatimukset näkyvät tutkimusprosessin eri vaiheissa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Vau, mikä vaikutus!: Miksi tutkimuksen ja tutkijan vastuullinen arviointi on tärkeää?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset –yksikön päällikkö Mari Riipinen. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen ja tutkijan vastuullisesta arvioinnista sekä tutkimuksen vaikuttavuuden arviointimekanismeista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Colours of UniTurku: Academic Scout Guild | Forest Brown
Colours of UniTurku introduces Academic Scout Guild, a hobby association that arranges trips, hiking, outings and other interesting activities for its members. Nour, Ida, and Topi talk about the kinds of activities they host, and some of their most fun experiences. Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast Podcast transcript: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Forest-Brown-Academic-Scout-Guild University of Turku website: https://www.utu.fi/en University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/?hl=en University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ (organisation) website: https://partiokilta.fi/en (organisation) Instagram: @partiokilta (any other organisation links) Facebook: https://www.facebook.com/partiokilta
Kulttuurihyvinvointi hallinnossa ja politiikoissa
Taru Koivisto (STM), Esa Pirnes (OKM) ja Anu Laukkainen (Turun yliopisto) keskustelevat kulttuurihyvinvoinnista ja siitä, miten se näyttäytyy erilaisissa hallinnollisissa instituutioissa ja politiikoissa. Podcast on julkaistu myös Kulttuurihyvinvoinnin perusteet MOOC -opintojaksolla: https://sites.utu.fi/sote/kulttuurihyvinvoinnin-perusteet/ Tekstivastine löytyy Dialogiblogista: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-kulttuurihyvinvointi-hallinnossa-ja-politiikoissa/
Colours of UniTurku: KATKO | Bright Red
Colours of UniTurku introduces KATKO, the organisation uniting Educational Sciences students at the University of Turku. #utuambassador Almira Yausheva and a member of KATKO Veera Rautio talk about what KATKO is and what activities they do together. Veera also shares a funny story about the wrong delivery place and how it united the members together! Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. > Read the podcast as text: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Bright-Red-KATKO > Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast > University of Turku website: https://www.utu.fi/en > University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/ > University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ > KATKO website: https://katkolla.com/ > KATKO Instagram: https://www.instagram.com/katkory/ > KATKO Facebook: https://www.facebook.com/katko.ry
Tiedelinja: Suuri tuntematon Kiina
Kiina on sekä väkiluvultaan että bruttokansantuotteeltaan maailman suurin maa, maapinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio ja sen historialliset juuret ovat syvällä: arkeologit ovat löytäneet merkkejä Keltaisenjoen laakson aluetta asuttaneita maanviljelijöistä 9000 vuoden takaa. Suuruudestaan huolimatta Kiina on meille yllättävän tuntematon. Kiinaa, sen historiaa, nykypäivää, kieltä ja kulttuuria, asemaa maailmassa ja tulevaisuuden haasteita avaavat Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa, valtio-opin erikoistutkija Liisa Kauppila sekä kieli- ja käännöstieteiden laitokselta kiinan kielen yliopisto-opettaja Hanna Holttinen. Tekstivastine: utu.fi/tiedelinja
Humanisti vastaa. Osa 3. Mllaista on politiikan kieli? Mikä uhkaa suomen kieltä, Paula Sjöblom?
Suomea tieteen kielenä pitää kehittää kaikilla aloilla – Humanisti vastaa -podcastissa sukelletaan tieteen ja politiikan lisäksi Turun kielimaisemaan Humanisti vastaa -podcastin kolmannessa jaksossa suomen kielen yliopistonlehtori, FT, dosentti Paula Sjöblom haastaa tutkijakollegoitaan kehittämään tieteen suomenkielistä sanastoa. Englannin asema tieteen kielenä vahvistuu, mutta Paula Sjöblomin mielestä englanninkielisistä lähteistä sisältöä ei pidä aina siirtää suorina sitaattilainoina suomeen. Tärkeämpää olisi luoda kaikilla aloilla uutta tieteellistä suomenkielistä sanastoa, kuten tehtiin 1800-luvulla. Poliittisessa kielimaisemassa Sjöblom erottaa politiikan ja poliitikkojen kielen. Hän huomauttaa, että poliitikkojen kieli on usein viestintäasiantuntijoiden hiomaa tai laatimaa. Poliittiseen debattiin Sjöblom kaipaa väittelykumppania arvostavaa asennetta ja pitää vaalien välillä käytävää keskustelua arvokkaampana kuin kiivailua politiikkatenteissä äänestyksen kynnyksellä. Paula Sjöblom arvostaa elävää yleiskieltä, joka avautuu aivan kaikille. Hän ihmettelee julkisten organisaatioiden intoa muuttaa nimensä englanniksi tai ei miksikään kieleksi, vaikka julkishallinnon pitää kiinnittää erityinen huomio ymmärrettävyyteen. Turun yliopiston yliopistonlehtori puhuu myös suomen kieltä huoltavan Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen puolesta. Sjöblom arvostaa Kotusta erinomaisena organisaationa, jolla on kykyä ohjeistaa ja valvoa hyvää yleiskieltä. Pikavalintatehtävässä kielentutkija joutuu ottamaan kantaa, kumpi kelpaisi, jos vuoden nimeksi taannoin valittu Tikkurilan kirkko pitäisi korvata kansalaisten ehdotuksilla: Sagra de Tikkurila vai Jeesuksen tetra. Humanisti vastaa -äänijulkaisussa kiertotalouden kieleen perehtynyt Sjöblom korostaa sanavalintojen merkitystä asenteiden kannalta: onko arvokkaan luonnon vastakohtana keinotekoinen aina arvoton? Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Voiko vaikuttavuutta arvioida?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Suomen Akatemiasta tiedeasiainneuvos Kata-Riina Valosaari ja johtava tiedeasiantuntija Maiju Gyran. Heidän kanssaan jutellaan tutkimuksen vastuullisesta arvioinnista sekä tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnista ja raportoinnista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
STUDYcast: Vapaa-ajan ja harrastusten mahdollisuuksia yliopisto-opiskelijana
Miten voit viettää vapaa-aikaasi opiskelijana? Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Noora, Saija ja Veeti juttelevat podcastissa opiskelijaelämästä ja yhteisöstä Turun yliopistossa. Tämän jakson aikana sinulle selviää muun muassa mikä on ainejärjestö, mitä se tekee sekä minkä väriset haalarit kasvatustieteen, psykologian ja oikeustieteen opiskelijoilla on Turun yliopistossa. Kuulet lisäksi lähettiläiden suosikkiopiskelijatapahtumista Turussa sekä erilaisista harrastusmahdollisuuksista. Voit seurata opiskelijaelämää Turun yliopistossa myös Instagramissa ja TikTokissa @uniturku. tekstiversio podcastista: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/vapaa-ajan-ja-harrastusten-mahdollisuuksia-yliopisto-opiskelijana Jakson musiikki: "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Sijaishuolto vanhemman elämässä – äänessä lapsensa sijoittamisen kokeneet kokemuskumppanit
Miltä kodin ulkopuolinen sijoitus vanhemmasta tuntuu? Miten biologinen vanhempi on mahdollista ottaa vahvemmin mukaan sijaishuollon prosesseihin? Perhekeskus Lausteen koordinoiman Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen kokemusasiantuntijat eli kokemuskumppanit Ansku ja Piia keskustelevat kokemuksistaan kodin ulkopuolisesta sijoituksesta. Haastattelijana Anniina Eklöf. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-sijaishuolto-vanhemman-elamassa/
Vau, mikä vaikutus!: Miten verkostoja voidaan luoda?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Milja Saari. Hänen kanssaan puhutaan STN-ohjelmatoiminnasta ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden verkostotyöstä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: ufu.fi/vaumikavaikutus
Colours of UniTurku: Senpai | Apple Green
Colours of UniTurku introduces Senpai, the anime community of the University of Turku. #utuambassador Almira Yausheva and board member of Senpai Aurora Lipiäinen talk about what is anime, what they do as a club and how it all started. Aurora also shares how events can solve your problems, or at least bring some fun to your day! Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. > Read the podcast as text: https://www.utu.fi/en/https/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Apple-Green-Senpai > Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast > University of Turku website: https://www.utu.fi/en > University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/ > University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ > Senpai website: https://www.senpai.fi > Senpai Instagram: https://www.instagram.com/senpai_ry/ > Senpai Discord: https://discord.com/invite/rWqXxRk > Senpai Facebook: https://www.facebook.com/turunanimejamangaseura > Senpai mailing list: https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/tas
Markku Wilenius: Johtajuus tulevaisuudessa
Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius kertoo miten hän yrittää suodattaa omia kokemuksiaan sekä näkemyksiään ihmisille ymmärrettäväksi tulevaisuutta varten. Tämän lisäksi Wilenius pohtii, mitkä hän kokee olevan johtajien tärkeimmät vastuut Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta Avainsanat: tulevaisuus, ennakointi, muutos, missiot, arvot, sitouttaminen, mentorointi, dialogisuus, empatiakyky
Ilari Sääksjärvi: Kestävää johtajuutta
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi keskustelee TSE exen johtajan Ulla Heinosen kanssa kestävästä johtajuudesta ja uudenlaisista ajattelutavoista luontokadon aikakautena. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta Avainsanat: luontokato, johtajuus, innovointi, kehittäminen
Vesa Valkila & Anu Warinowski: Johtajina opinteillä
Turun yliopiston Normaalikoulun rehtori Vesa Valkila ja kasvatustieteen tiedekunnan tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski keskustelevat minkälainen johtamisympäristö on koulu- ja yliopistomaailma, sekä pohtivat millaisena johtaminen näyttäytyy nyt ja tulevaisuudessa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta Avainsanat: itsensä kehittäminen, yhteiskehittäminen, jatkuva oppiminen, oppiva yhteisö, tulevaisuusorientaatio (voiko tällaisia keywordeja lisätä?)
STUDYcast: Millaista on opiskella Turussa ja yliopistossa?
Utulähettiläät Saija ja Maria vastaavat hakijoiden kysymyksiin korkeakouluopinnoista ja opiskelusta Turussa. Tiedätkö mitä tarkoittavat fuksi, kandi ja gradu? Millaisia turkulaiset ovat kavereina? Entä miten aikatauluttaa töitä, harrastuksia ja opintoja? Kaikkiin näihin ja moniin muihin kiperiin kysymyksiin kuulet vastaukset podissa. Jos jakson jälkeen keksit uusia kysymyksiä, laita kysymyksesi Instagramissa @uniturku utulähettiläille. Myös nettisivuilta utu.fi/hae löydät paljon tietoa. Jakson musiikki: "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelu-Turun-yliopistossa
Vau, mikä vaikutus!: Miten InFLAMES-lippulaivan vaikuttavuustyö edistää lääketutkimusta potilaiden..
Miten InFLAMES-lippulaivan vaikuttavuustyö edistää lääketutkimusta potilaiden parhaaksi? Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston InFLAMES –lippulaivan projektipäällikkö Kaisa Hakkila. Hänen kanssaan jutellaan Turun yliopiston immuunijärjestelmän tutkimuksen ja lääkekehityksen lippulaiva InFLAMES:n vaikuttavuustyöstä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita Twitter-tililtä @UTU_openscience
Kirjallisuuden ja hyvinvoinnin yhteydet
Miten kirjallisuus ja yhdessä lukeminen voivat tehdä hyvää? Mitä on kerronnallinen toimijuus? Kirjallisuuden potentiaalisista hyvinvointivaikutuksista keskustelevat professori Hanna Meretoja, kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen ja väitöskirjatutkija Eevastiina Kinnunen Turun yliopistosta. Haastattelijana Anu Laukkanen. Jakso on osa Kulttuurihyvinvoinnin perusteet MOOC:ia: https://sites.utu.fi/sote/kulttuurihyvinvoinnin-perusteet/ Tekstivastine löytyy Dialogiblogista: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-kirjallisuuden-ja-hyvinvoinnin-yhteydet/
STUDYcast: Kasvatusalan opiskelu Turun yliopistossa
Oletko joskus miettinyt, että kasvatusala kiinnostaa, mutta et ole aivan varma missä muodossa? Luokanopettaja, aineenopettaja ja yleinen kasvatustiede. Niin lähellä toisiaan, mutta samalla kuitenkin niin erilaisia. Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Jutta, Reetta ja Noora keskustelevat siitä, miten luokanopettajan, aineenopettajan ja yleisen kasvatustieteen opinnot eroavat keskenään ja siitä, millaisia nämä tutkinnot yleensäkin ovat. Jakson tekstitys: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kasvatusalan-opiskelu Jakson musiikki: "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Colours of UniTurku: Delta | Warm purple
Colours of UniTurku introduces Delta, the student association of mathematics and physical science of the University of Turku. #utuambassador Parisa Piran and a board member of Delta, Aleksi Varho, talk about Delta’s activities and gatherings. Aleksi shares his motives for joining Delta and his best experiences! Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. > Read the podcast as text: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Warm-Purple-Delta > Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast > University of Turku website: https://www.utu.fi/en > University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/ > University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ > Delta ry website: www.delta.utu.fi > Delta ry Instagram: https://www.instagram.com/delta_ry/ > Delta ry Facebook: www.facebook.com/deltautu
STUDYcast: Hyvinvointi ja palautuminen opiskelijaelämän osana
Tässä jaksossa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Jutta ja Maria pohtivat, mitä tehdä korkeakouluopiskelijoiden jaksamisen eteen. Miten opiskelijalähettiläät palautuvat, mistä jaksamiseen saa apua ja miten hallita kalenteriaan hyvinvoinnin näkökulmasta? Jakson musiikki: Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Kausi 4 (2023): STUDYcast podcast -sarjan esittely
Tervetuloa kuuntelemaan Turun yliopiston opiskelijalähettiläiden podcastia! Tässä podcastissa opiskelijalähettiläät keskustelevat opiskelijaelämästä ja kaikkeen siihen liittyvästä sekä meille kaikille rakkaasta kaupungista, Suomen Turusta. Kiva että olet mukana! Jakson musiikki: Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Tiedelinja: Sota ja sodankäynti, ennen ja nyt
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan syttyi helmikuussa 2022. Millaista sotaa Ukrainassa käydään, mitä edeltäjiä sillä on Euroopassa ollut ja mitä meillä on edessämme? Sodasta ja sodankäynnistä ovat Tiedelinjalla keskustelemassa filosofian oppiaineessa väitöstutkimustaan sodan etiikasta tekevä väitöskirjatutkija Laura Puumala, teknologian merkitystä nykyaisessa sodankäynnissä tunteva data-analytiikan professori Jukka Heikkonen sekä eurooppalaisten konfliktien ja sotien historiaan sekä tämän päivän kansainvälistä politiikkaa tunteva valtio-opin yliopisto-opettaja, dosentti Heino Nyyssönen. www.utu.fi/tiedelinja
Luonnollista kemiaa: Kasvien hyödyllisten aineiden hyödyntäminen
Miten punaviinin ja teen valmistuksen yhteydessä käy rypäleiden ja teepensaan hyödyllisille aineille? Entä mitä haittaa tammitynnyreissä kypsyttämisestä voi olla vahvoille alkoholijuomille? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan tässä podcast-jaksossa, jossa pohditaan yleisesti kasvien hyödyllisten aineiden pysyvyyttä ja muuntumista jopa kokonaan uusiksi aineiksi. Ovatko ne sitten enää hyödyllisiä? Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Edistääkö yhteistekeminen vaikuttavuutta EU-hankkeessa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Turun yliopiston yrittäjyyden professorit Jarna Heinonen ja Ulla Hytti. Heidän kanssaan puhutaan siitä, miten vaikuttavuutta voidaan edistää tutkimushankkeessa ja miten yhteistekemisen eli co-creationin avulla on mahdollista osallistaa muita toimijoita ja saada aikaan vaikuttavuutta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Miälecast: Gradu
Opintopsykologit Tiina ja Saara keskustelevat gradun kirjoittamisesta. Millaisia haasteita opiskelijat yleensä kohtaavat gradua tehdessään? Entä millaisia uskomuksia gradun tekoon voi liittyä? Lisäksi puhutaan opintopsykologeilta saatavasta tuesta gradun tekemiseen. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast-podcast-gradu Musiikki: Paul Krispijn
Humanisti vastaa. Osa 2. Miten humanistinen tutkimus ehkäisee luontokatoa? Otto Latva
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan humanistista tutkimusta – Humanisti vastaa -podcastin käsittelyssä myös julkisen keskustelun historiattomuus Humanisti vastaa -podcastin toisessa jaksossa perehdytään ihmisen ja haavoittuvan luonnon suhteeseen. Yliopistonlehtori Otto Latvan mukaan luontokato on viheliäinen ongelma, joka pitää pilkkanaan dualistista maailmankuvaamme. Otto Latvan mielestä luontoon liittyvä tutkimus vaatii tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä, jossa jokaisella oppiaineella on annettavaa. Humanistinen tutkimus nähdään Latvan mukaan turhan kapea-alaisesti. Hän kärjistää sen olevan joillekin vain sitä, että isänpäivänä kirjakaupan laareissa myydään sotakirjoja. Käsitystä on syytä muuttaa todenmukaisemmaksi, sillä kilpailu tutkimusresursseista on kova. Latva kuvaa rahoitustilannetta raadolliseksi. Humanisti vastaa -podcast sukeltaa myös mereen. Merellinen teema on kiehtonut Otto Latvaa aina siitä lähtien, kun jättiläiskalmarin kuva vanhassa kirjassa teki nelivuotiaaseen suuren vaikutuksen. Podcastin pikavalintatehtävässä Latvan on helppo vastata kysymykseen siitä, onko jättiläiskalmari kaunotar vai hirviö. Punninta Itämeren ja Välimeren välillä osoittautuu hankalammaksi. Luontokuvausta harrastava kulttuurihistorioitsija antaa vinkin, miten kannattaa viettää maailman luonnon päivää 3. maaliskuuta. Podcastin joka jaksossa vieras saa määritellä, mihin haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Latva muistuttaa, että humanistinen näkökulma on tarpeen, koska julkisesta puheestamme paistaa historiattomuus. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Colours of UniTurku: Erasmus Student Network | Spectrum
Colours of UniTurku introduces ESN, Erasmus Student Network of the University of Turku. #utuambassador Parisa Piran and two of the board members of ESN, Wilma Olenius and Natalia Szergejev, talk about what ESN does and how they introduce Finnish student culture to international students. Wilma and Natalia share a passion for making students' stay in Finland more exciting! Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. > Read the podcast as text: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Spectrum-Erasmus-Student-Network > Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast > University of Turku website: https://www.utu.fi/en > University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/ > University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ > ESN Instagram: https://www.instagram.com/esnuniturku/?hl=en > ESN Facebook: https://www.facebook.com/esnuniturku/
Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa
Maiju Welling (potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus), Hanna Tiirinki (johtava tutkija, OTKES & työelämäprofessori, Turun yliopisto) ja Julia Lumijärvi (juristi, Kuluttajaliitto) keskustelevat tuvallisuusjohtamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskustelussa mm. alan ydinkäsitteet, turvallisuusjohtamisjärjestelmät, turvallisuuskulttuuri sekä laatu- ja vaikuttavuustieto turvallisuusjohtamisessa. Podcast julkaistaan maaliskuun alussa avautuvalla Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa -opintojaksolla. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/turvallisuusjohtamisen-perusteet-sosiaali-ja-terveydenhuollossa/
Vau, mikä vaikutus!: Voiko tutkimukseen osallistua kaikilla aisteilla?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Turun yliopiston professori ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopia ja Flavorian tutkimuskoordinaattori Pauliina Ojansivu. Heidän kanssaan jutellaan siitä, miten eri sidosryhmät voivat osallistua yliopistossa tehtävään tutkimukseen. Lisäksi puhumme tutkimustiedon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja popularisoinnista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita Twitter-tililtä @UTU_openscience
Colours of UniTurku: Student Union TYY | Cobalt Blue
Colours of UniTurku introduces TYY, the Student Union of the University of Turku. #utuambassador Kristýna Hřivnáčová and Executive Board member of TYY Tuomas Alm talk about what the Union does and what student organisations are. Tuomas shares his experiences with both – and a yacht trip! Colours of UniTurku is a podcast by international student ambassadors of the University of Turku, introducing the unique student life and colourful student organisations in Turku, Finland. > Read the podcast as text: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Cobalt-Blue-Student-Union-TYY > Colours of UniTurku website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast > University of Turku website: https://www.utu.fi/en > University of Turku Instagram: https://www.instagram.com/uniturku/ > University of Turku Student Life blog: https://blogit.utu.fi/studentlife/ > TYY website: https://www.tyy.fi/en > TYY Instagram: https://www.instagram.com/studentuniontyy/
LANUPS: Kodinomaisuus lastensuojelun sijaishuollon ideaalina
LANUPS-hankkeen tutkijat Katariina Löfblom (TY) ja Eeva Timonen-Kallio (Turku AMK) keskustelevat kodinomaisuudesta lastensuojelun sijaishuollossa. Minkälaisia ristivetoja syntyy kodinomaisuuden vaatimukselle laitosympäristössä? Mitä kodinomaisuus tarkoittaa nuoren näkökulmasta? Entä ammattilaisen näkökulmasta? Podcast on viimeinen osa LANUPS-hankkeen podcast-sarjaa, jonka muut jaksot voit kuunnella täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/lanups?si=9c04395539cb4ea286743706be5342dd&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lanups-kodinomaisuus-lastensuojelun-sijaishuollon-ideaalina-2/
Luonnollista kemiaa: Kasvien ja kasvikemian evoluutio
Tiedätkö miten kasvien evoluutio on edennyt viimeisen vajaan 500 miljoonan vuoden aikana ja miten se on vaikuttanut kasvien kykyyn valmistaa mitä moninaisempia puolustusaineita? Tässä podcastissa liikutaan esihistoriallisissa kortemetsissä, joista siirrytään dinosaurusten ja araukarioiden kautta kohti nykypäivää, aina kasvikemian evoluution huipulle asti! Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Miten Punkkilivestä tuli suomalaisten suosikkisovellus?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston professori ja biodiversiteettiyksikön johtaja Ilari Sääksjärvi. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten tutkijat voivat osallistaa kansalaisia eri tavoin tutkimuksen tekemiseen ja minkälaisia vaikutuksia kansalaistieteen keinoin tehtävällä tutkimuksella voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita Twitter-tililtä @UTU_openscience
Humanisti vastaa. Osa 1. Miksi plagiointijahti? Mikä on ympäristöelämäkerta? Maarit Leskelä-Kärki
Tutkijat hakevat tekijänoikeusneuvoston kantaa plagiointikiistassa – Humanisti vastaa -podcastin käsittelyssä myös ainutlaatuinen ympäristöelämäkerta Tove Janssonista Uudessa Humanisti vastaa -podcastissa kysytään, miksi tutkijat syyttivät menestyskirjan tekijää plagioinnista ja miten asiassa nyt edetään. Podcast-sarjan ensimmäisenä vieraana on kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki. Tekijänoikeus- ja plagiointikohu syntyi syyskuussa Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -teoksesta. Tutkijat löysivät jo yhdestä artikkelista 37 kohtaa, jotka näyttivät suoraan kopioiduilta. Kirjan tekijä ja kustantaja vetosivat siihen, että teoksen lopussa on lähdeluettelo. Kustantajan juristien mukaan “kaikkia ilmaisuja ei selväkielisyyden vuoksi ole mielekästä muuttaa erilaiseksi vain siksi, että sama asia tulisi sanottua eri sanoin.” Tutkijat kysyvät tietokirjallisuuden etiikan ja pelisääntöjen perään ja ovat pyytämässä tekijänoikeusneuvoston lausuntoa asiassa. Tekijänoikeusteeman lisäksi podcastissa keskustellaan siitä, millainen ympäristöelämäkerta syntyi taiteilija Tove Janssonista. Meri on keskeinen elementti muumikirjoissa, mutta meri ja saaristo vaikuttavat vahvasti myös Janssonin novelleissa ja omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kulttuurihistorioitsijat Maarit Leskelä-Kärki ja Otto Latva osoittavat uutuusteoksessaan Meri ja Tove ympäristöasenteiden muutoksen. Siinä missä Jansson aikanaan oli ajan tavan mukaan upottamassa jätteitä mereen, nyt muumit suojelevat Itämerta. Maarit Leskelä-Kärki paljastaa, miten empatia toimii historioitsijan työvälineenä. Hän antaa myös vinkin, miten kannattaa viettää kansainvälistä tekijänoikeuksien päivää huhtikuussa ja Tove Janssonin merkkipäivää elokuussa. Humanistisen tiedekunnan podcast-sarjan joka jaksossa on pikavalintatehtävä, jossa haastateltavan on valittava kahdesta vaihtoehdosta itselleen läheisempi ilman selityksiä. Jokainen vieras saa vastata myös kysymykseen siitä, mihin hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kerran kuussa julkaistavan podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Vau, mikä vaikutus!: Voidaanko digitoinnin avulla luoda vaikuttavuutta?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön dosentti ja tutkija Kari Kaunisto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten nykyteknologia on mahdollistanut uudenlaisen tieteen tekemisen ja minkälaisia vaikutuksia digitoinnilla on tutkimuksen tekemiseen ja miten digitoinnin avulla on mahdollista lisätä vaikuttavuutta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Tekstivastineet: www.utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita Twitter-tililtä @UTU_openscience
Luonnollista kemiaa: Jouluista kasvien kemiaa
Tässä podcast-jaksossa käydään läpi meille kaikille tuttuja jouluisia tuoksuja ja väriaineita ja linkitetään niitä Suomen luonnosta keväisin ja syksyisin löydettäviin aineisiin. Lisäksi annetaan vinkkejä jouluisen löylytuoksun valmistamiseen. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta syksyn aikana?
Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua. Jaksossa suunnataan katseet myös kevääseen ja kuullaan esimakua kevään vieraista ja teemoista. Jakso on Vau, mikä vaikutus! -podcastin syksyn päätösjakso. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Luovuus osana sote-alan ammattilaisen arkea: puhetta kulttuurihyvinvoinnista
Miten kulttuuria ja taidetta voi hyödyntää sote-alojen ammateissa? Mitä tarvitaan kulttuurihyvinvointityön lisäämiseksi ja sen onnistumiseksi sosiaali- ja terveysalojen työpaikoilla? Keskustelemassa musiikkiterapeutti Sari Laitinen Espoon sairaalasta ja yliopettaja, ekspressiivisen taidetyöskentelyn ohjaaja Outi Linnossuo Turun ammattikorkeakoulusta. Podcast julkaistaan myös Kulttuurihyvinvoinnin perusteet MOOC -opintojaksolla tammikuussa 2023. Lue lisää MOOCista täällä: https://sites.utu.fi/sote/kulttuurihyvinvoinnin-perusteet/ Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-luovuus-osana-sote-alan-ammattilaisen-arkea-puhetta-kulttuurihyvinvoinnista/
Vau, mikä vaikutus!: Miten 10 vuotta tutkimustietoa tuotiin nuorten ulottuville?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on luonnonyhdistekemian professori ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Juha-Pekka Salminen. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten pitkällä aikavälillä tuotettua tutkimustietoa ja tieteenalan erityispiirteitä voidaan tuoda lähemmäs nuoria ja ulos laboratorioista ja tutkijankammioista. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
PODIPODI: 24/7 – miten sovitan opiskelun elämääni?
Polku ei ole aina suora. Podipodin päätösjakson vieraana on elinikäinen oppija, jonka vaiheikkaaseen polkuun kuuluu vaikka mitä ammattikoulusta yliopistoon ja tekniikan alasta opetustyöhön. Oman osaamisen täydentäminen tuo resilienssiä, kun maailma on myllerryksessä ja työura yllättäen vaihtaa paikkaa. Mutta miten opiskelun saa luontevaksi osaksi omaa arkea? Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, millaisella digikompetenssilla opinnoissa pääsee alkuun ja miten opintoja voi vauhdittaa hyväksilukujen avulla. ”Polku ei todellakaan ole aina suora. Kyllä se melkein tosiaan käppyräksi kannattaisi piirtää, ja siinä voi olla kuoppia. Tosiaan ei voi vain yhden kortin varaan pelata.” www.utu.fi/podipodi
LANUPS: Sijaishuolto ja näyttöön perustuvien menetelmien psykososiaaliset vaikutukset
Sosiaalityön professori Riitta Vornanen (UEF) ja tutkijatohtori Siiri-Liisi Kraav (UEF) keskustelevat lastensuojelun sijaishuollossa toteutettavista näyttöön perustuvista interventioista sekä eri sijoitusmuotojen psykososiaalisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Mitä on näyttöön perustuva toiminta? Millaisia näyttöön perustuvia interventioita ja toimintamalleja sijaishuollossa on käytössä? Lue lisää LANUPS-hankkeesta: sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-…t/hankkeet/lanups/ Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lanups-sijaishuolto-ja-nayttoon-perustuvat-menetelmat-psykososiaaliset-vaikutukset-lapsiin-ja-nuoriin/
Kiinan COVID-protestit
Kiinassa alkaneet koronasulkujen vastaiset protestit ovat monella tavalla poikkeuksellisia. Millä tavoin nykyiset mielenosoitukset eroavat aiemmista, joita on yleensä Kiinassa päivittäin satoja? Mitä eri vaihtoehtoja Kiinan johdolla on toimia tässä tilanteessa? Podcastissa Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa ja Juha Vuori keskustelevat Outi Luovan johdolla Kiinan poikkeuksellisesta tilanteesta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat
Kiinan kommunistisen puolueen anatomia
Kiinan kommunistinen puolue on ketterä mastodontti. Sillä on lähes 100 miljoonaa jäsentä ja koko valtavan maan kehitystä kattavasti ohjaava moniosainen organisaatio. Se pystyy kuitenkin myös reagoimaan joustavasti haasteisiin ad hoc-tyyppisten johtoryhmien avulla. Tässä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa Kiinan kommunistisen puolueen eri elimistä ja niiden vaikutuksesta sekä Kiinassa että ulkomailla Suomi mukaan lukien. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-…arjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Paltemaa kuuluu. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan%20kommunistisen%20puolueen%20anatomia.Paltemaa2.pdf
Vau, mikä vaikutus!: How open workflows increase impact and enhance open science?
In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest associate professor Caspar van Lissa from Tillburg University. The episode focuses on open science and particularly how researchers can open up their workflows. Text version: utu.fi/vaumikavaikutus
PODIPODI: Money matters – miten rahoitan opintoni aikuisena?
Osaamistaan täydentävä työikäinen joutuu puntaroimaan, miten järjestää toimeentulonsa opintojen aikana. Podipodin 3. osassa TE-toimiston asiantuntija valaisee työikäiselle sopivia rahoitusvaihtoehtoja ja varhaiskasvatuksen opettajaksi valmistuva aikuisopiskelija kertoo, miten unelma opiskelusta sai siivet. ”Sä voit itse rakentaa sen polun itsellesi. Mä kannatan elinikäistä oppimista – aina voi uudistua.” www.utu.fi/podipodi
Tiedelinja: Matkailu muuttuvassa maailmassa
Suhteemme matkailuun on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä suhdettamme matkailuun muokkaa muun muassa korona, ilmaston lämpeneminen ja digitaalisuus. Miten matkailu muuttuu tulevaisuudessa ja mitä tarkoittaa synkkä turismi? Entä onko massaturismin aikakausi jo ohi? Aiheesta ovat keskustelemassa yliopisto-opettajat Maija Mäki ja Tuomas Hovi humanistisesta tiedekunnasta sekä yliopistotutkija Juulia Räikkönen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. www.utu.fi/tiedelinja
Luonnollista kemiaa: Uuden maailman tropiikin, araukarioiden ja tyräkkien kemiaa
Tässä Luonnollista kemiaa -podcast-jaksossa tutustutaan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ehkä kiinnostavimpiin sisäpuutarhakasveihin ja niiden kemiaan! Ihailemme etenkin Uuden maailman tropiikin ja araukariahuoneen eksoottisia lajeja, joista osa on evolutiivisesti todella vanhoja, koska ne ovat eläneet maapallolla yhtä aikaa jo dinosaurusten kanssa! Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Miten rakennetaan vaikuttavuuspolku kohti uutta hyvinvointiyhteiskuntaa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston INVEST-lippulaivan projektipäällikkö Erika Lilja. Hänen kanssaan puhutaan Turun yliopiston eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaivahanke INVEST:n vaikuttavuustyöstä, vaikuttavuuspoluista, interventioista ja vaikuttavuusinfrastruktuureista. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
PODIPODI: Tervetuloa oppimaan
Podipodin 1. osassa ohjaustyön konkarit Turun ammattikorkeakoulusta, Turun yliopistosta ja Åbo Akademista toivottavat meidät tervetulleiksi mukaan jatkuvan oppimisen pariin. Millaisia koulutuksia Varsinais-Suomessa on tarjolla ja kenelle ne on suunnattu? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/podipodi
PODIPODI: Muutin mieltäni – työelämän muutos ja alan vaihto
Alan vaihtaminen on aina iso askel. Miten päätös kypsyy, ja miltä tuntuu palata työelämästä opiskelijan rooliin? Millainen työelämä meitä ylipäänsä odottaa tulevaisuudessa? Psykologiksi valmistuva filosofian opettaja jakaa kanssamme uratarinansa, ja tulevaisuudentutkimuksen asiantuntija pohtii, mistä me saamme resilienssiä toimia muuttuvassa työelämässä. ”Jälkikäteen sanottuna se oli vääjäämätön prosessi. Mä olen erittäin tyytyväinen, että tää meni näin, miten meni.” https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/podipodi
Teppo Hiltunen: Mikrobien ekologian ja evoluution kokeellinen tutkimus
Miksi mikrobien ekologian ja evoluution ymmärtäminen on tärkeää? Biologian professori Teppo Hiltunen kertoo luennollaan, miten mikrobit vaikuttavat laajasti ekosysteemeihin, ihmisten hyvinvointiin sekä miksi antibioottiresistentit bakteerit ovat merkittävä terveysuhka. Luennossaan hän paneutuu myös monitieteiseen tutkimukseensa, joka liikkuu mikrobiologian, ekologian sekä evoluutiobiologian rajapinnoilla. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Marika Jalovaara: Väestönmuutokset, syntyvyys ja perhedynamiikka
Syntyvyyden ja kuolleisuuden muutokset ovat mullistaneet ihmiskunnan elämän, ja muuttoliike muovaa yhteiskuntia. Myös parisuhteet ja perheet ovat muuttuneet. Väestötieteilijät työskentelevät näiden väestönmuutosten ja niiden syiden ja seurauksien parissa. Sosiologian, erityisesti väestötieteen professori Marika Jalovaara kertoo väestötieteen tutkimuskohteista ja syntyvyyden ja perhedynamiikan muutoksista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Riikka Korja: Lapsen varhainen kehitys ja kasvuympäristön suojaavat ja haavoittavat tekijät
Miksi tarvitsemme tietoa sekä suojaavista että haavoittavista tekijöistä ymmärtääksemme lapsen kehitystä ja hyvinvointia? Miksi lapsen kehityksen varhaisvaiheet ovat erityisen merkityksellisiä? Kehityspsykologian professori kertoo luennollaan lapsen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten lapsen yksilölliset tekijät ja kasvuympäristön olosuhteet yhdessä luovat perustan lapsen pitkäaikaiselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Timo Kuosmanen: Tuottavuuden stagnaatio
Mistä Suomen tuottavuuskasvun hyytyminen johtuu ja kuinka tuottavuuskehitys saadaan kestävälle kasvu-uralle? Taloustieteen professori tarkastelee luennollaan tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä selityksiä tuottavuuskasvun hidastumiselle peilaa niitä Suomen yrityssektoria käsittelevässä tuoreessa tutkimushankkeessa saatuihin empiirisiin tuloksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022
Minna Maijala: Kielten opetus tulevaisuuden muutosvoimana
Miten kielten opetuksella voidaan edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja demokratiaa yhteiskunnassa? Miten kestävän kehityksen tavoitteita voidaan yhdistää kielten opetukseen? Miten kielten opetus voi olla tulevaisuuden muutosvoima? Kielten oppimisen ja opettamisen professori kertoo luennollaan, millaista on kulttuurienvälinen kielten oppiminen ja millainen merkitys sillä on demokratiataitojen oppimisen kannalta globaalissa, alati muuttuvassa maailmassa. Luennolla kerrotaan myös kestävän kehityksen merkityksestä kieltenopetuksessa ja kieltenopettajien koulutuksessa ja miten sitä voidaan tutkia. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Teemu Niiranen: Verenpainetauti – maailman johtava tautitaakan aiheuttaja
Verenpainetauti on maailman johtava tautitaakan aiheuttaja. Sisätautiopin professori kertoo luennollaan, miten huikeista kehitysaskelista huolimatta verenpainetauti on edelleen yksi suurimpia uhkia kansanterveydelle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Teijo Saari: Kivunhoidon uusi vuosikymmen
Miksi leikkauskipu pitkittyy? Miksi kivun lääkehoito ei kaikilla potilailla toimi niin kuin toivoisimme? Leikkauksen jälkeinen kivunhoito tukeutui pitkään varsin voimakkaasti lääkehoitoon. Anestesiologian ja tehohoidon professori kertoo luennollaan, miten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kivunhoidon olevan lopulta paljon muuta kuin lääkehoitoa. Tulevaisuudessa kivunhoito mitä todennäköisemmin perustuu lukuisien kroonista kipua ennustavien riskitekijöiden kartoittamiseen, ja hoidon yksilöllisempään suunnitteluun. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Paula Salo: Viheliäisten ongelmien psykologiset ratkaisut
Miten psykologista tietoa voidaan hyödyntää viheliäisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Voiko psykologia auttaa ihmisiä tekemään parempia valintoja? Miten ihmisten käyttäytymistä muutetaan? Psykologian professori Paula Salo kertoo luennollaan ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä psykologisen tiedon hyödyntämisestä käyttäytymisen ohjaamisessa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/
Tiedelinja: Lemmikit ihmisen apuna
Koiran arvellaan kesyyntyneen ihmisen kumppaniksi jopa 30 000 vuotta sitten, muut lemmikit asettuivat ihmisen rinnalle sen jälkeen. Miten lemmikit ovat auttaneet ihmistä, ja millaista apua niistä voisi olla tulevaisuudessa? Olisiko avustavasta koirasta jopa suurempi apu ikäihmisille kuin hoivarobotista? Miten ihmisen seuraan asettunut eläin on muokannut omia viestintätapojaan? Entä millaisia persoonia kissat ja koirat ovat? Tiedelinjalla lemmikeistä ja vähän muistakin ihmisen vaikutuspiirissä elävistä eläimistä keskustelemassa Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa, Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö Jussi Lehtonen ja ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Milla Salonen. www.utu.fi/tiedelinja
Opiskeluun liittyvä häpeä
Opintopsykologit Saara ja Sanna keskustelevat häpeän tunteesta. Mikä kaikki voi hävettää opiskelijoita opintojen aikana? Miksi häpeä on niin vaikeasti siedettävä tunne ja miten me yleensä suojaudumme häpeältä? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast-podcast-opiskeluun-liittyva-hapea Musiikki: Paul Krispijn
Vau, mikä vaikutus!: Mitkä ovat menestyksekkään yritysyhteistyön rakennuspalikat?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Centre for Collaborative Research CCR -tutkimusyksikön johtaja Antti Saurama. Hänen kanssaan jutellaan erityisesti yritysyhteistyöstä ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, miten yhteistyö, avoimuus ja vaikuttavuus linkittyvät toisiinsa ja miten erilaisten palvelukonseptien avulla voidaan lisätä vuorovaikutusta yritysten kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Luonnollista kemiaa: Vanhan maailman tropiikin, Välimeren ja talvipuutarhan kasvien kemiaa
Tässä podcastissa astutaan sisään Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Vanhan maailman tropiikkiin! Trooppisten kasvien jälkeen käydään läpi Välimeren ilmastossa ja edelleen talvipuutarhassa viihtyviä kasveja ja niiden kiehtovaa kemiaa. Jakso on nauhoitettu keväällä 2022. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Tiedelinja: Muuttuva masennus
Yhä useampi suomalainen sai 1980-luvulla masennusdiagnoosin. Mikä selittää tämän muutoksen? Entä miten masennuksen määrittely on vuosikymmenten aikana muuttunut? Mielenterveyspalveluiden kysyntä on noussut räjähdysmäisesti viimevuosikymmeninä ja hoitoalalla kärsii samaan aikaan isoista puutteista. Mitä muutoksia meidän tulisi tehdä, jotta pystymme auttamaan apua tarvitsevia. Keskustelemassa ovat tutkija Annastiina Mäkilä humanistisesta tiedekunnasta, tutkimuspäällikkö Jukka Vahlo kauppakorkeakoulusta ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila lääketieteellisestä tiedekunnasta. www.utu.fi/tiedelinja
Vau, mikä vaikutus!: Voiko strategista tutkimusta olla ilman avointa tiedettä ja vaikuttavuutta?
Tässä jaksossa Laura ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti strategisesta tutkimuksesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, miten avoin tiede voi edesauttaa vaikuttavuuden aikaansaamista. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Poliittinen kenttä ja julkinen keskustelu Kiinassa
Vaikka tämän päivän Kiinassa poliittinen keskustelu on yhdenmukaistettu, Kiinan poliittisessa kentässä on kuitenkin jakolinjoja. Miten vasemmisto-oikeisto –akselia voi soveltaa Kiinan poliittisten aatevirtojen tarkasteluun ja mikä rooli kungfutselaisuudella on nyky-Kiinan politiikassa? Entä miten kansalaiset voivat osallistua julkiseen keskusteluun? Tässä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa Kiinan politiikan kentästä Kiinan kommunistisen puolueen historiallisen 20. puoluekokouksen alla. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-poliittinen-jarjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Paltemaa kuuluu. Kuuntelijat voivat lähettää podcastiin ja kirjaan perustuvia kysymyksiä ja kommentteja kirjoittajille osoitteeseen [email protected] lokakuun 2022 loppuun asti. Kirjoittajat keskustelevat niistä sarjan viimeisessä podcast-jaksossa, joka julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa.
Kulttuurinen moninaisuus
Suunnittelija Kia Lundqvist kertoo haastattelussa uudistuvasta monikulttuurisuuden erikoistumiskoulutuksesta sekä kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvien koulutusten ja projektien kehittämisestä Turun yliopiston Brahea-keskuksessa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aania-braheasta
Avaimia Kiinan talousjärjestelmän ymmärtämiseen
Kiinassa puoluevaltio ohjaa taloutta niin vahvasti, että on paikallaan puhua Oy Kiina Ab:stä. Mitä keinoja puolueella on vaikuttaa Kiinan talouteen ja onko vielä talouden aloja, joiden toimintaan se ei välitä puuttua? Mihin suuntaan Xi Jinpingin talousuudistukset ovat viemässä Kiinaa? Yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlinin kanssa Kiinan taloudesta nykyisessä geopoliittisesti epävakaassa tilanteessa. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-poliittinen-jarjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Mattlin kuuluu. Kuuntelijat voivat lähettää podcastiin ja kirjaan perustuvia kysymyksiä ja kommentteja kirjoittajille osoitteeseen [email protected] lokakuun 2022 loppuun asti. Kirjan kirjoittajat keskustelevat niistä sarjan viimeisessä podcast-jaksossa, joka julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/tekstivastine_avaimia-kiinan-talousj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-ymm%C3%A4rt%C3%A4miseen.pdf
Miälecast: Arvot tavoitteiden ja ajankäytön taustalla
Arvot voivat olla käsitteenä toisinaan vaikeasti hahmotettavissa, mutta silti ne vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja sitä kautta ajankäytön suunnitteluun. Selkeät tavoitteet puolestaan edistävät laadukasta opiskelua. Tässä jaksossa opintopsykologit Riikka ja Sanna keskustelevat muun muassa siitä, mitä hyötyä omien arvojen tuntemisesta voisi opiskeluun liittyen olla ja miten asettaa omien arvojen mukaisia tavoitteita ja edetä niitä kohti. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/arvot-tavoitteiden-ja-ajankayton-taustalla Musiikki: Paul Krispijn
Vau, mikä vaikutus!: Mitä tekemistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla on tutkimukseni kanssa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston kestävän kehityksen asiantuntija Jutta Mäkinen. Hänen kanssaan puhutaan erityisesti kestävästä kehityksestä ja vaikuttavuudesta. Lisäksi jutellaan siitä, miten kestävä kehitys liittyy vaikuttavuuteen ja miten tutkija voi konkreettisestikin huomioida kestävän kehityksen omassa tutkimuksessaan.
Luonnollista kemiaa: Ruskan kemiaa
Tiesitkö miten talitiaisen väritys liittyy koivun ruskaan tai miten värittömät aineet voivat vahvistaa vaahteran syysloistoa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tässä luonnollista kemiaa podcastissa, jossa paneudutaan ruskan kemian syvimpiin saloihin. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Löytyykö vaikuttavuudesta avaimet myös rahakirstujen aukaisuun?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tutkimusrahoitus-yksikön asiantuntijat Hanna Honkanen ja Johanna Toivonen de Gonzales. Heidän kanssaan jutellaan tutkimusrahoituksesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, mitä vaatimuksia rahoittajilla tänä päivänä on vaikuttavuuden suhteen, millaista tukea tutkijoille on tarjolla ja minkälainen on hyvä impact-osio rahoitushakemuksessa.
LANUPS: Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuudet & moniammatillisuus
Asiantuntija Vilma Vähämaa (Osallisuuden aika ry), projektitutkija Minna Alin (Turun yliopisto) ja yliopettaja Outi Linnossuo (Turun AMK) keskustelevat nuorten kokemuksista lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuuksiin ja moniammatillisuuteen liittyen. Miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian moniammatillinen yhteistyö toimii toiminnan keskiössä olevan nuoren näkökulmasta? Lue lisää LANUPS-hankkeesta: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/hankkeet/lanups/ Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3888
Luonnollista kemiaa: Puutarhan myrkylliset kasvit
Tässä podcastissa siirrytään myrkkyjen maailmassa Suomen luonnonvaraisista kasveista puutarhoissa kasvaviin myrkyllisiin kasvilajeihin. Monet puutarhan näyttävistä kasveista tuottavat omaksi puolustuksekseen voimakkaita aineita, joita on joko pitkään käytetty lääkeaineina tai joiden lääkeainekäytön mahdollisuutta ollaan parhaillaan tutkimassa. Esimerkkilajeina tässä podcastissa ihastellaan konnanmarjoja, sormustinkukkia, risiiniä, lakritsikasveja ja marunoita, sekä niiden tuottamia myrkyllisiä aineita. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Vau, mikä vaikutus!: Millainen toimija yliopisto on vaikuttajana nyt ja tulevaisuudessa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Mika Hannula. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi puhutaan Turun yliopiston vaikuttavuudesta sekä pohditaan tulevaisuuden vaikuttavuustrendejä. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Miälecast: Motivaatio
Hämmennys on oppimisen tunnehinta, sanotaan. Minkälaisia tunteita, pystyvyysuskomuksia ja tavoitteita sinulla liittyy oppimistilanteisiin? Entä oletko joskus hyödyntänyt sosiaalisen takarajan asettamista tai itsemyötätuntoisia ajatuksia itseäsi motivoidaksesi? Tässä jaksossa opintopsykologi Tiina ja yliopistonlehtori, aiemmin opintopsykologinakin toiminut, Ari Kaukiainen keskustelevat erilaisista motivaation osa-alueista ja käytännön vinkeistä opiskeluun liittyen. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/motivaatio Musiikki: Paul Krispijn
LANUPS: Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuudet & osallisuus
Asiantuntija Vilma Vähämaa (Osallisuuden aika ry), projektitutkija Minna Alin (Turun yliopisto) ja yliopettaja Outi Linnossuo (Turun AMK) keskustelevat nuorten kokemuksista lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuuksiin ja osallisuuteen liittyen. Miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyö toimii toiminnan keskiössä olevan nuoren näkökulmasta? Lue lisää LANUPS-hankkeesta: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/hankkeet/lanups/ Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lanups-yhteisasiakkuudet-ja-osallisuus/
Vau, mikä vaikutus!: Mitä vaikuttavuus oikein on ja miksi se on tärkeää?
Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjan ensimmäisessä jaksossa Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti podcast-sarjasta ja mitä teemoja tulevissa jaksoissa käsitellään. Lisäksi pureudutaan pintaa syvemmälle vaikuttavuuden monimutkaiseen käsitteeseen. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Luonnollista kemiaa: Suomen luonnonvaraiset myrkylliset kasvit
Tässä Luonnollista kemiaa -podcastissa käsitellään Suomen luonnosta löytyviä myrkyllisiä kasveja. Kaikille tuttujen lajien lisäksi tutustutaan myös vähän harvinaisempiin lajeihin ja niiden myrkyllisiin aineisiin, ja yritetään löytää syitä miksi komealupiinia ei kuuluisi hävittää Suomen luonnosta. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Luonnollista kemiaa: Puutarhan kukkivat kemiakuninkaalliset
Tässä Luonnollista kemiaa -podcast-jaksossa kierretään Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ihastelemassa puutarhan kukkivien kasvien ulkoista ja sisäistä kauneutta. Samalla etsitään myös puutarhan kemiakuningasta. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Luonnollista kemiaa: Kesäyön kemiaa
Juhannukseen ja juhannusyöhön liittyy monia uskomuksia ja taikoja. Tässä kesäyön kemiaa käsittelevässä podcastissa kerätään kukkia tai lehtiä seitsemästä eri kasvilajista sekä mietitään uusia käyttökohteita näistä lajeista tehtävälle seppeleelle. Luvassa on siis jokaiselle jotakin juhannusohjelmaan sopivaa kasvikemiaa. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Miälecast: Vaativuus ja perfektionismi
Tässä jaksossa Turun yliopiston opintopsykologit Tiina ja Saara keskustelevat perfektionismista eli täydellisyyden tavoittelemisesta. Miksi vaativuus ei välttämättä johda hyvään suoriutumiseen vaan saattaa jopa saada alisuoriutumaan? Voiko vaativuudesta löytää hyviä puolia? Entä miten tähän kaikkeen liittyy huijarisyndrooma? Mukana myös opiskelijoidemme antamat loistavat vinkit siitä, miten haitallista perfektionismia voisi yrittää ymmärtää sekä miten sitä voisi lähteä selättämään. Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/mialecast-podcast-vaativuus-ja-perfektionismi Musiikki: Paul Krispijn
Luonnollista kemiaa: Kevään kemiaa
Tässä Luonnollista kemiaa -podcast-jaksossa kierretään Ruissalon tammilehdossa kevääseen heräävien lajien kemiaa ja sen merkitystä ihastellen. Kuullaan mm. mitä yhteistä on kevään kukilla ja puilla: sini- ja valkovuokolla, leskenlehdellä, tuomella ja hieskoivulla. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Tiedelinja: Sijoittaminen muuttuvassa maailmassa
Venäjän toimet, korona, korkojennousu, inflaatio. Monet asiat muuttavat sijoittajan arjen aiempaan epävakaammaksi. Mistä sijoitamisessa on kyse, miten voi pienentää riskiä kutistamatta voittoja, mikä on sijoittajan aikajänne ja miten oma sijoituskohde valikoituu? Tervetuloa Tiedelinjalle. Tänään aiheenamme on sijoittaminen ja aiheesta ovat keskustelemassa yliopisto-opettaja Mikko Kepsu ja professori Mika Vaihekoski, molemmat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta. Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemasa yliopisto-opettaja Mikko Kepsu ja professori Mika Vaihekoski, molemmat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta.
Luonnollista kemiaa: Miksi luonnollista kemiaa?
Tässä Luonnollista kemiaa -podcastissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemialla on merkitystä meille kaikille. Kuullaan mm. siitä, mitä erilaista hyötyä kasvien yhdisteistä voi olla ihmiselle, ja mitä kemia voi kertoa meille eri kasvilajien historiasta, nykytilasta ja ehkä jopa tulevaisuudesta. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Luonnollista kemiaa: Mikä on luonnollista kemiaa?
Ensimmäinen Luonnollista kemiaa -sarjan podcast antaa esimakua tulevasta. Jaksossa keskustellaan mm. siitä, miten voi aloittaa kasvien kemiaan tutustumisen ja minkälaisia tarttumapintoja se tarjoaa meille kaikille, joita luonto ja sen tulevaisuus kiinnostavat. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Miälecast: Opiskelun, perheen ja työn yhteensovittaminen
Tässä jaksossa opintopsykologi Tiina keskustelee TYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Ville Ritolan kanssa opiskelun, perheen ja työn yhdistämisestä. Minkälaisia haasteita näiden yhteensovittamiseen voi liittyä? Mitä kaikkea tulisi arjen aikatauluttamisessa ottaa huomioon? Minkälaisia paineita opiskeluaikana työelämään liittymiseen voi kuulua? Mitä erilaisia tukimuotoja yliopistolla on tarjota? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/opiskelun-perheen-ja-tyon-yhteensovittaminen Musiikki: Paul Krispijn
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 4: asiakaskokemukset ja yhteisasiakkuudet
Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun asiakaskokemukset ja yhteisasiakkuudet. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3786
Anu Airaksinen: Radiokemian tutkimuksella parempaa diagnostiikaa
Miksi radiokemialla ja radiokemian tutkimuksella on niin tärkeä merkitys diagnostisessa PET kuvantamisessa? Radiokemian professori Anu Airaksinen kertoo kuinka PET kuvantamisessa käytettävien radiolääkkeiden ominaisuudet vaikuttavat menetelmän diagnostiseen laatuun ja kuinka oikein kohdennettujen radiolääkkeiden avulla voimme saada ainutlaatuista molekyylitason tietoa kehon fysiologisista prosesseista sekä eri tautitilojen niissä aiheuttamista muutoksista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Anu_Airaksinen
Charlotta Wolff: Kansallisen historian ylirajaiset ulottuvuudet
Historia on kautta aikojen toiminut itseymmärryksen välineenä, ja historiantutkimuksessa on perinteisesti painotettu kansallista kertomusta. Mikä on Suomen historian merkitys muuttuvassa ja globalisoituneessa maailmassa, jossa keskinäiset riippuvuussuhteet korostuvat? Mikä on historiantutkimuksen tehtävä, ja kuinka historia erottuu fiktiosta tai jopa propagandasta? Historia on itseymmärryksen kriittinen väline. Historiakäsityksiimme kiteytyy, keitä olemme ja ennen kaikkea mitä haluaisimme olla. Tänä päivänä Suomen historia on merkityksellistä suhteessa siihen, mihin ylirajaisiin yhteisöihin Suomessa asuneiden ihmisten kohtalot ovat kytkeytyneet. Modernin suomalaisuuden rakentaminen on liittynyt länsimaiseen oikeusajatteluun, tieteelliseen maailmankuvaan ja valistuksen perintöön. Tähän samaan maailmankuvaan nojaava tieteellinen ja lähdekriittinen historiantutkimus antaa välineet valheen erottamiseen tosiasioista ja oikeuden tekemiseen tutkimuskohteelle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/charlotta_wolff
Mari Kangasniemi: Terveys työnä: terveydenhuollon etiikka ja työn muutos
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on ennakoitu lähitulevaisuudessa olevan merkittävä puute. Tulevaisuuden työvoimatarpeet herättävät perustavanlaatuiset kysymykset terveydenhuollon ammattilaisten yhteiskunnallisesta tehtävästä ja työn muutoksesta että tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Professori Mari Kangasniemi tuo luennollaan esille miten terveydenhuollon arvoperustainen työ toteutetaan eettisesti hoidon ja palvelun kaikissa vaiheissa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Mari_Kangasniemi
Pekka Lintunen: Sujuvaa englannin oppimista 2020-luvulla
Millainen oppimiskohde englannin kieli on oppijalle? Mitkä seikat haastavat maailmankielen oppijaa? Miten englantia voidaan puhuja sujuvasti? Englannin kielen professori kertoo luennollaan, millaiset asiat ovat tärkeitä englannin kielen oppimisessa 2020-luvulla. Maailmassa puhutaan englantia enemmän vieraana kuin ensikielenä, mikä tekee siitä kiinnostavan kielen oppimistutkijoille. Myös Suomessa englannin kielellä on vahva asema, ja suomalaisilla on vahva englannin kielen taito. Englantia kuulee joka puolella, jolloin sille altistutaan runsaasti myös luokkahuoneiden ulkopuolella. Hyvä kielitaito tarkoittaa, että kielenkäyttäjä osaa ilmaista erilaisia asioita eri tilanteissa vieraalla kielellä. Hyvän kielitaidon kriteereinä voi pitää myös sanavaraston laajuutta tai tuotetun kielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Erityisesti sujuvuuteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Luennolla kerrotaan, kuinka vieraan kielen sujuvuutta voi lähestyä tutkimuskohteena. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/pekka_lintunen
Pekka Taimen: Patologian murros
Miten patologian ala on muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä? Mitä tarkoitetaan molekyylipatologialla ja digitaalipatologialla? Miten digitalisaatio muuttaa perinteiseen mikroskopiaan pohjautuvaa lääketieteen erikoisalaa? Molekyylipatologian professori Pekka Taimen kertoo luennollaan patologian alan murroksesta ja molekyylipatologian sekä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista yhä tarkentuvassa diagnostiikassa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Pekka_Taimen
Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa
Miten sijainnit, alueet ja etäisyys vaikuttavat talouteen? Miksi talouden toiminta kasaantuu toisille alueille ja toiselle ei? Talousmaantieteen professori kertoo luennollaan, miten talouden toiminta on tilasidonnaista, miten sitä voidaan tutkia ja kuinka spatiaalinen talousjärjestelmä rakentuu. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/tommi_inkinen
Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia
Elimistömme tuottamat vasta-aineet suojaavat meitä bakteerien ja virusten aiheuttamalta uhalta. Mutta millaisia sovelluksia vasta-aineilla biotekniikassa ja lääketieteessä? Biotekniikan professori kertoo luennollaan, miten vasta-aineita valmistetaan ja miten geeniteknologia on mahdollistanut vasta-aineiden suunnitelmallisen muokkaamisen eri tarkoituksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Urpo_Lamminmaki
Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa
Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen
Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa
Filologia-käsitteellä on monta määritelmää. Sana viittaa kielen ja oppimisen rakkauteen, mikä oli aikoinaan kirjallisuudentutkimuksen ydin. Moderni filologia tarkoittaa jotain elävää kieltä ja sillä kirjoitettuja tekstejä sekä niihin liittyviä kulttuureja tutkivaa humanististen tieteiden haaraa. Vaikka viimeisen sadan vuoden kuluessa kirjallisuudentutkimus on moninaistuessaan etääntynyt filologisista lähtökohdistaan, kotimaisen kirjallisuuden professori muistuttaa, että on syytä tehdä kriittinen paluu filologia-ajatteluun. Filologian tapa yhdistää ihmistieteille niin tärkeä historiallis-poliittinen tietoisuus kielen pienten yksikköjen tutkimiseen tuntuu tänä päivänä hyvin ajankohtaiselta. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Viola_Capkova
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 3: tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sosiaalityöntekijät
Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä sosiaalityöntekijöihin liittyvä tutkimus. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-3-tutkimus-ja-kehittamistoiminta-seka-lastensuojelun-sosiaalityontekijat/
Miälecast: Yksinäisyys
Miälecast-podcastin toisessa jaksossa opintopsykologit Sanna ja Riikka keskustelevat yksinäisyydestä. Mitä yksinäisyydellä tarkoitetaan? Minkälaisia mahdollisia kehollisia tuntemuksia yksinäisyyteen liittyy? Miten yksinäisyys voi vaikuttaa havainnointiin ja tulkintoihin? Mitä yksinäisyydelle voisi yrittää tehdä? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/yksinaisyys Musiikki: Paul Krispijn
Ukrainan sota
Uhkakuvan anatomia -podcastin extrajaksossa aiheena on Ukrainan sota. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa Venäjän sisäisestä kehityksestä kohti totalitarismia, info- ja propagandasodasta, sodan vaikutuksista Suomeen sekä tiedustelusta keskustelevat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo, poliittisen historian oppiaineen yliopisto-opettaja Ville Soimetsä ja yliopistonlehtori Mika Suonpää.
STUDYcast - Oikealla uralla? Kielten pääaineopiskelijat keskustelevat
Tuleeko kaikista kielten opiskelijoista opettajia tai kääntäjiä? Pitääkö olla kielinero pärjätäkseen opinnoissa? Luetaanko kielissä pelkkää kielioppia? Kielten pääaineopiskelijat Hanna (pohjoismaiset kielet), Maija (englanti), Oona L.(saksa) ja Oona R. (italia) avaavat jaksossa mitä kielten opiskelu yliopistossa oikeastaan on ja kertovat omasta polustaan kielten opiskelijoiksi.
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 2: huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto
Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-2-huostaanotto-sijaishuolto-ja-jalkihuolto/
Tiedelinja: Tekoälyn vastuullisuus
Tekoälyvallankumous on jo keskuudessamme, mutta miten sitä käytetään vastuullisesti? Aiheesta keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Tapio Salakoski matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, erikoistutkija Milla Unkila Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä apulaisprofessori Mika Viljanen oikeustieteellisestä tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja
EU ja kansainvälinen terrorismin torjunta
EU ja kansainvälinen terrorismi on aiheena Uhkakuvien anatomia -podcastin päättävässä sarjassa. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa aiheesta keskustelevat kansainväliseen terrorismiin perehtynyt valtiotieteen tohtori Christian Jokinen ja Euroopan unionin terrorismintorjunnan koordinaattori Ilkka Salmi.
Kohtaaminen keskiössä - nuoret hoivaajat systeemisyysnäkökulmasta
Tässä jaksossa väitöskirjatutkija ja Folkhälsanin asiantuntija Saija Westerlund-Cook, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen sekä SiunSoten Palliatiivisen keskuksen asiantuntijahoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Mikko Raudaskoski keskustelevat systeemisyydestä nuorten hoivaajien kontekstissa. Haastattelijana Kirsi Hokkila. Jakso julkaistaan myös opintojaksolla Nuoret hoivaajat 3: Lapsen ja perheen tukeminen – MOOC. Jakso on myös osa systeemisyys-sarjaa, jonka ensimmäisen jakson voit kuunnella täällä: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/systeemisyys Jaksossa mainitut työotteet: Lapset puheeksi: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/lapset-puheeksi-menetelma/ Handle with care: https://www.acf.hhs.gov/blog/2020/07/handle-care Tekstivastine: Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3729
STUDYCast - Oikealla uralla? Poliittinen historia ja uskontotiede keskustelussa
Humanistit eli generalistisen alan moniosaajat STUDYcastissa! Mitä tarkoittaa generalistinen ala, entä missä humanistit voivat tulevaisuudessa työskennellä? Tuleeko poliittisen historian opiskelijoista poliitikkoja, tai uskontotieteilijöistä pappeja? Pureudumme STUDYcastin neljännessä jaksossa humanistisiin aineisiin ja tavoitteenamme on rikkoa ennakkoluuloja, joita humanistisen alan opiskelijoista liikkuu. Utulähettiläät Odeya ja Adele kertovat, miten ovat päätyneet Turun yliopistolle, millaista opiskelu on ja paljon muuta aiheesta ja vähän sen vierestä. Hyppää mukaan kuuntelemaan, luvassa on huumorilla höystettyä asiakeskustelua! 😄 tekstiversio:https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/poliittinen-historia-ja-uskontotiede-keskustelussa
Turvallisuusviranomaiset ja tiedustelu
Uhkakuvien anatomian -podcastin tämänkertaisessa jaksossa aiheena on ulkopuolinen vaikuttaminen Suomessa ja tiedustelumaailma. Turvallisuusviranomaisten toiminnan kehitystä ja toimintatapoja podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa käyvät läpi Turun yliopiston poliittisen historian tohtorikoulutettava Tapio Enberg sekä Helsingin yliopiston dosentti Aleksi Mainio. Teemaa kommentoi myös Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kimmo Rentola.
Tiedelinja: Nykypäivän vanhemmuus
Miten olla hyvä vanhempi? Mistä saa tukea vanhemmuuteen ja miten välttää liialliset odotukset? Nykypäivän vanhemmuudesta Tiedelinjalla keskustelevat tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sekä viime vuonna aihepiirin tiimoilta tohtoreiksi väitelleet asiantuntijamme, opettajankoulutuslaitoksen projektitutkija Marko Lähteenmäki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön projektitutkijana juuri aloittanut Suvi-Sadetta Kaarakainen. www.utu.fi/tiedelinja
Miälecast: Opiskelutaidot ja -tekniikat
Miälecast-podcastin ensimmäisessä jaksossa opintopsykologit Sanna ja Riikka keskustelevat opiskelutaidoista ja -tekniikoista. Mitä taitoja yliopisto-opiskelussa tarvitaan? Mitä ovat metakognitiiviset taidot? Onko olemassa yhtä parasta opiskelutekniikkaa? Miten löydän itselleni sopivat opiskelutekniikat? Mistä sinä haluaisit kuulla keskusteltavan? Voit ehdottaa aihetta osoitteeseen: [email protected] Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/opiskelutaidot-ja-tekniikat Musiikki: Paul Krispijn
Miälecast: Esittelyjakso
Tervetuloa Miälecast-podcastin pariin! Tässä podcastissa opintopsykologit keskustelevat opiskeluarkeen liittyvistä ilmiöistä. Kuuntele lyhyt esittelyjakso, jossa opintopsykologit Riikka, Saara, Sanna ja Tiina kertovat tarkemmin podcastista. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/esittelyjakso Musiikki: Paul Krispijn
Terrorismi
Uhkakuvien anatomian neljännen osan aiheena on terrorismi. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Leena Malkki sekä Helsingin poliisilaitoksella tutkijana työskentelevä Julia Jansson.
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 1: avohuolto
Erikoistutkija Jarkko Rasinkangas, yliopettaja Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Rasinkangas ja Ylönen johdattelevat aiheeseen lastensuojelun työelämäprofessuurihankkeen näkökulmasta, jonka jälkeen kuulet Linnossuon ajatuksia käytäntösuosituksista ja niiden keräämisestä. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-1/
Ulkomaalaisten turvallistaminen
Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan kolmannen osan aiheena on Ulkomaalaisten turvallistaminen. Turvallistamisella tarkoitetaan näkökulmaa, jossa kaikkia asioita katsotaan turvallisuusnäkökulmien läpi. Aiheesta valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa ovat keskustelemassa E2 Tutkimuksessa tutkijana työskentelevä Matti Välimäki sekä ensimmäisestä osasta tuttu yliopistonlehtori Mika Suonpää.
STUDYCast - Oikealla uralla? Kauppakorkean opiskelijat keskustelevat
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat äänessä STUDYcastissa! Tässä jaksossa rikotaan kauppisstereotypia, joka yleistää kauppakorkealaiset rikkaiksi, iskän firmaan työllistyviksi ja ylimielisiksi tyypeiksi, jotka pukeutuvat vain pukuun. Höpö höpö, lähdetään rikkomaan tätä stereotypiaa yhdessä! Podcastissa äänessä utulähettiläs Julia sekä vieraat Katie ja Viivi, jotka keskustelevat opinnoistaan, esittelevät lyhyesti pääaineitaan, juttelevat stereotypioista ja antavat vinkkejä yhteishaussa kauppakorkeakouluun hakeville. Tervetuloa mukaan seuraamaan! Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kauppakorkean-opiskelijat-keskustelevat
STUDYcast - Oikealla uralla? Kasvatustieteet keskustelussa
Ovatko kaikki varhaiskasvatuksen opettajat kilttejä tarhantätejä, joilla on kutsumus sylittelemään lapsia? Nämä tädit rakastavat leipoa, askarrella ja edustaa tuulihousuissa. Entä sitten luokanopettajat? Ovatko he kaikki luovia ja kekseliäitä kympintyttöjä? Heiltä taittuu Ukko Nooa ja pesäpallon kenttäpiirrustukset muitta mutkitta, vaikka birkkarit jalassa. Entä mikä ihmeen asiantuntijaksi valmistava kasvatustiede - eikö kaikista kasvatustieteilijöistä tulekaan automaattisesti opettajia? Tässä jaksossa teidän kanssanne näitä kasvatus- ja opetusalan stereotypioita murtavat Turun yliopiston opiskelijat ja utulähettiläät; varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija Helena, luokanopettajaopiskelija Linda ja kasvatustieteen opiskelija Elina. Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kasvatustieteet-keskustelussa
Poliittiset ääriliikkeet
Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan toisessa osassa käsitellään poliittisia ääriliikkeitä ja niiden valvontaa. Aiheesta podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa keskustelevat Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tiina Lintunen sekä Birminghamin yliopistossa tutkijana työskentelevä Niko Hatakka. Lintusen asiantuntijuusalueita ovat muiden muassa Suomen sisällissota, sotapropaganda sekä Valtiollisen poliisin toiminta. Niko Hatakka on tutkinut muun muassa populismia, poliittista viestintää ja verkkoaktivismia. Podcastin juontaja Jukka Pesu on itse tutkinut muun muassa sitä, miten suojelupoliisi on kylmän sodan aikana määritellyt epäilyttäviä henkilöitä.
Yhteiskunnallisia näkökulmia perhepalveluiden kehittämiseen – synnyttäjien kokemuksia
Kätilö Minna Richards ja sosiologian dosentti Kaisa Kuurne (HY) keskustelevat synnytyskulttuurista, siinä huomioita herättäneistä ilmiöistä ja mahdollisuuksista edistää synnyttäjien ääntä ja aktiivista osallisuutta. Podcast on osa voimavaralähtöisen vanhemmuuden tukemiseen liittyvää oppimistehtävää, joka löytyy Osaamispuu.fi alustalta moduulista Perheet ja vanhemmuuden tuki: https://osaamispuu.fi/osaamismoduulit/perheet-ja-vanhemmuuden-tuki/ Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3659
Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima
Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön vuosina 1977–1982. Suunnitteilla on uusi ydinvoimala Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle. Miten ydinvoimala toimii, miten siihen on eri aikakausina suhtauduttu ja mikä vaikutus ydinvoiman käytöllä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Aiheesta Tiedelinjalla ovat keskustelemassa dosentti, fysiikan yliopistotutkija Tom Kuusela matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnastamme, tohtori Janne Korhonen kauppakorkeakoulumme johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä kulttuurihistorian dosentti Petri Paju humanistisesta tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja
Uhkakuvat ja epäillyt yhteisöt
Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesu avaa sarjan Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin Mika Suonpään ja oikeussosiologian professorin Anne Alvesalo-Kuusen kanssa. Kolmikko pohtii, mitkä ryhmät määritellään uhiksi ja mitkä ei. Ohjelmaan Pesu on saanut myös Belfastin Queen's Universityssa työskennelleen emeritusprofessori Paddy Hillyardin kommentin.
Kausi 3(2022): STUDYcast - Oikealla uralla? Kemia, biokemia ja lääketiede keskustelussa
Tervetuloa ”STUDYcast – Oikealla uralla?” podcast-sarjan pariin! Haluatko tietää, mitä opiskelijamme keskustelevat eri koulutusaloista? Tule mukaan seuraamaan kevään 2022 sarjaa, joka sisältää kuusi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan kemian, biokemian ja lääketieteen opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta, ja etsitään yhtäläisyyksiä sekä eroja alojen välillä. Lähetyksessä selviää mm. kyseisten alojen opintojen rakenne sekä uramahdollisuuksia. Kuuntele opiskelijalähettiläidemme tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kemia-biokemia-laaketiede-opiskelu
Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä
Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, sosiaalityöntekijä Veera Niemi ja puheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom Turun yliopistosta keskustelevat systeemisestä työotteesta moniammatillisissa tilanteissa. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi? Haastattelijana Jaanet Salminen. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3651
Tiedelinja: Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään
Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.
Tiedelinja: Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?
Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen. Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ja mitä voimme itse tehdä saavuttaaksemme hyvän mikrobiston ja sitä kautta terveellisemmän elämän? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemassa tutkijatohtori Anna Aatsinki, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sekä datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti. www.utu.fi/tiedelinja
Veronika Laippala: Digitaalinen kielentutkimus avaimena digitaaliseen maailmaan
Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten käytämme kieltä ja sitä kautta toimimme digitaalisessa maailmassa. Lisäksi se kehittää menetelmiä, joilla digitaalisessa muodossa olevaa kieltä voi automaattisesti prosessoida. Kielenkäytön ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta myös ilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/veronika-laippala
Timo Veromaa: InFLAMES - immunologian huippututkimukseen perustuva täsmälääketieteen ekosysteemi
Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan tärkeitä tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksen, diagnostiikan ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Innovaatiot, kansainvälistä kärkeä edustavat tutkijat, huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yliopistojen ja liike-elämän yhteistyö luovat perustan lippulaivan tutkimukselle. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Timo_Veromaa
Tarja Saaresranta: Uniapneaepidemia - miten selviämme siitä?
Uniapneaa pidettiin vielä kolme vuosikymmentä sitten harvinaisena – nyt se on uusi kansantautimme. Uniapnealla on laajaa kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä muun muassa siihen liittyvän runsaan oheissairastavuuden ja liikenneonnettomuusriskin takia. Miten sen hoito kehittynyt Suomessa ja Turussa? Entä miten terveydenhuolto selviää nopeasti kasvavan potilasmäärän hoitamisesta? Keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta tutkimusryhmineen pyrkii löytämään keinoja, miten tästä haasteesta selvitään rajallisista terveydenhuollon resursseista huolimatta. Hän kertoo, miten uniapnean oireeksi harvemmin mielletty unettomuusoire on varsin yleinen ja millaisen yhteyden tutkimusryhmä on havainnut sillä olevan oheissairastavuuteen. Luennolla kuulee myös miten älypuhelinsovellusta hyödynnetään uniapneatutkimuksessa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Tarja_Saaresranta
Niina Käyhkö: Digitaalinen paikkatieto tarkentaa käsitystämme maailman tilasta ja muutoksista
Miksi paikkatiedosta on tullut strategista tietoa globalisoituneessa maailmassa? Entä miksi paikkatiedon laatu, luotettavuus ja soveltuvuus, sekä avoimen tiedon riskit ovat nousseet paikkatietotutkimuksen osaamisen kärkeen? Digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö kertoo luennollaan miten avoimet paikkatiedot ja uudet teknologiat muuttavat mahdollisuuksiamme tutkia maapallon alueellista tilaa, toimintaa ja muutoksia ja miten paikkatieto on olennaista, kun mietimme kestävämpiä hyvinvointiratkaisuja yhteiskunnassamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Niina_Kayhko
Kirsi-Mari Kallio: Suoritusmittauksen haasteet asiantuntijaorganisaatioissa
Mitä erityistä on asiantuntijaorganisaatioissa ja miten niitä tulisi ohjata? Miksi suoritusmittaus on otettu keskeiseksi osaksi asiantuntijaorganisaatioiden ohjausta, vaikka se on alun perin suunniteltu massatuotantoon? Laskentatoimen ja rahoituksen professori Kirsi-Mari Kallio kertoo luennollaan suoritusmittauksen soveltumisesta asiantuntijaorganisaatioiden ohjaukseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kirsi_Mari_Kallio
Keijo Mäkelä: Laaturekistereitä hyödyntämällä tyytyväisempiä tekonivelpotilaita
Milloin tekonivelleikkaus kannattaa tehdä? Mikä on potilastyytyväisyys tekonivelleikkauksen jälkeen? Entä voiko tekonivelleikkauksen tuloksia parantaa? Tekonivelrekisterien ja rekisteritutkimuksen avulla on pystytty havaitsemaan ongelmallisia proteesimerkkejä ja leikkausmenetelmiä, joiden käyttö on johtanut lisääntyneisiin uusintaleikkausmääriin. Näiden tutkimusten perusteella huonoja proteesimalleja on poistettu markkinoilta. Rekisteritutkimus on siis merkittävästi vaikuttanut hoitokäytäntöihin. Esimerkiksi iäkkäämmillä lonkkapotilailla aiemmin usein käytetyt luutumisen kautta kiinnittyvät titaanivarret on pääosin vaihdettu sementtikiinnitteisiin teräsvarsiin. Tämän muutoksen johdosta myös aikaiset uusintaleikkaukset ovat selvästi vähentyneet. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Keijo-Makela
Kaisa Linderborg: Terveelliset, kestävät ja kehittyvät elintarvikkeet
Millaisista molekyyleistä ruokamme koostuu? Entä miten ne muuttuvat valmistuksen ja varastoinnin aikana ja mitä niille kehossamme tapahtuu? Molekulaaristen elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg kertoo luennollaan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tutkimuksesta käyttäen esimerkkeinä rasvojen suojausta hapettumiselta, kauran kuituja, fenolisia yhdisteitä ja rasvoja sekä palkokasvien aterianjälkeistä tilaa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kaisa_linderborg
Juha Laine: Terveys- ja lääketaloustieteen merkitys lääketoimialalla
Miksi kaikki lääkehoidot eivät välttämättä ole potilaiden saatavilla? Entä onko kustannusten tarkasteleminen terveydenhuollossa epäeettistä? Työelämäprofessori Juha Laine kertoo luennollaan miten päätetään millaisia lääkehoitoja suomalaisilla on saatavilla. Terveys- ja lääketaloustieteen menetelmien avulla voidaan mitata ja arvottaa hoitomenetelmien käyttöön liittyviä kustannuksia ja vaikutuksia. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Juha_Laine
Qiushui He: Whooping cough in Europe: Diagnosis, surveillance and vaccines
Whooping cough (or pertussis; in Finnish “hinkuyskä”) is a highly contagious respiratory infection caused by the bacterium Bordetella pertussis and is responsible for an estimated 160 700 deaths each year worldwide. Despite extensive immunizations, pertussis is still one of the world’s worst controlled vaccine preventable disease. Epidemics occurred in many industrial countries. Professor Qiushui He will explain in his lecture the reasons why pertussis is re-emerging and what actions we have taken in Europe in diagnosis, surveillance and prevention of this disease. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Qiushui-He
Antti Ojala: LiDAR-korkeusmallit mullistivat geologisen tutkimuksen
Miksi geologiset tietoaineistot ja 3D mallit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä? Entä kuinka laserkeilaukseen perustuvat maankamaran korkeusmallit tuovat uutta tietoa maa- ja kallioperän koostumuksesta ja rakenteista sekä geologisesta kehityksestä? Maaperägeologisen tutkimuksen professori Antti Ojala vastaa professoriluennollaan näihin kysymyksiin. Geologista tietoa tarvitaan monissa yhteiskunnan toiminnoissa, esimerkiksi maankäyttöön ja rakentamiseen sekä luonnonvarojen, kuten kiviainesten, pohjaveden ja malmivarojen kestävään käyttöön liittyvissä asioissa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Antti_Ojala
Tiedelinja: Uusi kieli haltuun – millaisin opein?
Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus. Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä ulkoaopiskelun sijaan? Miten oppimisympäristö vaikuttaa, entä rakastuminen? Aiheesta Tiedelinjalle keskustelemassa kieli- ja käännöstieteiden laitokselta Saksan kielen apulaisprofessori Minna Maijala, kasvatustieteiden tiedekunnasta opettajankoulutuslaitoksenyliopistonlehtori Riia Kivimäki sekä tietotekniikan laitokselta fonetiikan professori Maija S. Peltola. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mitä tarkoittaa eettinen kieltenopetus sekä kielitoinen opetus. Ohjelmassa saa myös vinkkejä maksuttomien kieltenopetusoppaiden luo. www.utu.fi/tiedelinja
Tiedelinja: Uudet energiaratkaisut ja niiden houkuttelevuus
Uusia energiaratkaisuja kehitetään koko ajan. Millaisia vaihtoehtoja meillä on tarjolla nyt, entä tulevaisuudessa? Ja miten voimme edistää kestävämpien energiavalintojen tekemistä. Aiheesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Joni Karjalainen sekä psykologian professori Paula Salo. Sami Jouttijärvi on tutkimustyössään keskittynyt kaksipuoleisten aurinkopaneelien hyödyntämiseen aurinkosähkön tuotannon sekä sähkönkulutuksen yhteensopivuuden parantamiseen Pohjoismaiden olosuhteissa. Joni Karjalainen tekee väitöstutkimusta uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Työtä kehystää YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saamiseksi kaikille. Paula Salo johtaa CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortiota, jossa selvitetään, millaisilla tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Hän kertoo ohjelmassa, miten voimme kannustaa tekemään ympäristön kannalta kestävämpien energiavalintoja. www.utu.fi/tiedelinja
Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä
Mitä jos työntekijä ei kohtaisikaan asiakasta – vaan ihminen kohtaisi ihmisen? Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Suhdeperustaisuudesta ja jatkuvuudesta palvelujärjestelmässä ovat keskustelemassa systeemisen työotteen kouluttajat, perhepsykoterapeutti Outi Abrahamsson ja asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Haastattelijoina toimivat Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen Turun yliopistosta. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-ihmisyyden-ytimessa--suhdeperustaisuus-ja-jatkuvuus-palvelujarjestelmassa/
Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/
Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä
Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta/
Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.
Nuoret hoivaajat
Nuorista hoivaajista keskustelevat Kirsi Hokkila ALISA-projektista ja tutkijatohtori Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta. Podcast on julkaistu alun perin MOOC –opintojaksolla ’Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena’. Kurssi on kaikille avoin ja löytyy Digicampuksesta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=1231§ion=3 Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nuoret-hoivaajat/
Systeeminen työote kouluissa
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta kouluympäristössä. Keskustelemassa rehtorit Anna-Kaisa Lindquist ja Leena Liusvaara, apulaisrehtori Clara Lindqvist, koulukuraattorit Sirpa Harinen ja Hannele Houston sekä aineenopettaja Tuomas Anttila. Haastattelijana johtava asiantuntija Päivi Petrelius. Kuuntele muita systeemisyys –sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoote-koulussa/
Kiinan kommunistisen puolueen satavuotinen historia
Kiinan kommunistinen puolue täytti heinäkuussa 100 vuotta. Puolueen historia on täynnä vauhdikkaita käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Tässä jaksossa Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa käy läpi puolueen historiaa yliopistonlehtori Outi Luovan kanssa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan-kommunistisen-puolueen-satavuotinen-historia.pdf
Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen. Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus (LANUPS)
Miksi lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuutta kannattaa tutkia? Sosiaalityöntekijä ja tutkija Anniina Kaittila sekä nuorisopsykiatrian dosentti ja ylilääkäri Max Karukivi keskustelevat aiheesta ja esittelevät hankkeen LANUPS - Lastensuojelun sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteistutkiminen ja -kehittäminen Länsi- ja Itä-Suomessa. Katso lisää: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/hankkeet/lanups/ Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=2607
Terveydenhuollon tietosuojaa
HUOMIOITHAN että tämä podcast on nauhoitettu ennen sote-uudistusta ja tietyt lähtökohdat ovat uuden lainsäädännön myötä muuttuneet. Millaisia tietosuojakysymyksiä sairaanhoitopiirien ja sote-toimijoiden toiminnassa yleensä esiintyy ja mitä erityislainsäädäntöä toimintaan liittyy? Aiheesta keskustelemassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietosuojapäällikkö Kristiina Hovi ja entinen sairaalalakimies Nina Lyly KPMG:ltä. Tämä jakso on tuotettu yhteistyössä Sairaalalakimiehet ry:n kanssa ja se on osa Sote-akatemian valinnaista Sosiaalioikeus -opintojaksoa (julkaistu syksyllä 2021). Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-terveydenhuollon-tietosuojaa/
Studycast: Yliopisto-opiskelijan harrastusmahdollisuudet
Studycastin keskustelua siivittävät oikisopiskelija Emilia, biokemian opiskelija Laura sekä luokanopettajaksi opiskeleva Antti. Opiskelijalähettiläät keskustelevat omista harrastuksistaan ja tuovat esille Turun korkeakoulukulttuurin monipuolista harrastustarjontaa. Miten paljon opiskelijalla riittää aikaa vapaa-ajalle tai harrastuksiin? Vastauksen selvität kuuntelemalla jakson! Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/yliopisto-opiskelijan-harrastusmahdollisuudet
Lastensuojelun perusteet
Mitä lastensuojelulla tarkoitetaan? Millaisia tekijöitä lastensuojelun tarpeen taustalla voi olla? Mitä on monitoimijainen tai systeeminen lastensuojelu? Aiheesta keskustelemassa johtava sosiaalityöntekijä Minna Rantalaiho ja sosiaalityöntekijä Tuija Passoja. Haastattelijana sosiaalityön yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola. Jakso tullaan julkaisemaan Osaamispuussa (https://osaamispuu.fi) MOOC -opintojaksolla Lastensuojelun perusteet. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-perusteet/
Systeemisyys
Systeemisyydestä keskustelemassa Päivi Petrelius, Katariina Fagerström, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyhäjoki. Kuuntele podcastia myös Osaamispuussa: https://osaamispuu.fi/ Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys/
Studycast: Tie yliopistoon: hakuväylät ja välivuodet
Studycastin kuudennessa jaksossa sosiaalityön opiskelija Maria, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja kauppatieteiden opiskelija Tiitu keskustelevat erilaisista hakuväylistä ja välivuosista. Miten eroavat toisistaan todistusvalinta, valintakoe(pääsykoe) ja avoimen väylä? Onko välivuosista haittaa vai hyötyä? Entä millaisten käänteiden kautta opiskelijalähettiläät ovat itse päätyneet yliopistoon? Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/yliopistoon-hakuvaylat-ja-valivuodet
Lastensuojelun kokemusasiantuntija
Keskustelemassa lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen ja kokemusasiantuntija Auta Lasta ry:n Veturointi-toiminnasta. Haastattelijana Jenni Huhtasalo. Podcast on julkaistu alun perin MOOC-opintojaksolla Monitoimijaisen lapsi- ja perhepalveluosaamisen perusteet. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kokemusasiantuntija/
Studycast: Millaisia eroja asiantuntijarooliin ja ammattiin valmistavilla opinnoilla on?
Studycastin viidennessä jaksossa kauppatieteiden opiskelija Tiitu, lääketieteen opiskelija Tatu ja aineenopettajaopiskelija Laura keskustelevat professio- ja generalistialoista, eli yliopiston asiantuntija- ja ammattiin valmistavista tutkinnoista. Mihin ammatteihin yliopistosta saa pätevyyden? Millaisia eroja asiantuntijarooliin ja ammattiin valmistavilla opinnoilla on? Entä millainen ala sinun kannattaisi valita? Kuuntele jakso, niin saat tietää! Tekstiversio https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/professio-ja-generalistialat
Studycast: Opiskelustrategiat ja etäopiskeluvinkit
Studycastin neljännessä jaksossa sosiaalityön opiskelija Maria, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja lääkisopiskelija Tatu juttelevat erilaisista tavoista opiskella. He paljastavat muun muassa pääsykoestrategiansa sekä etäopiskelutärppinsä. Minkä opiskelijalähettiläät ovat kokeneet hyödylliseksi opiskellessaan, entä mitä ei ainakaan kannata tehdä? Kuuntele jakso, niin valaistut! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelustrategiat-ja-etaopiskeluvinkit
Studycast: Opintojen perässä muuttaminen
Studycastin kolmannessa jaksossa sosiaalityön opiskelija Maria haastattelee oikeustieteen opiskelija Emiliaa ja geologian opiskelija Elisaa vieraalle paikkakunnalle muuttamisesta opintojen perässä. Mitä muutossa kannattaa huomioida ja mikä Turussa yllätti, entä minkälaista rohkaisua opiskelijalähettiläät antavat opiskelemaan hakeville? Kuuntele jakso, niin saat tietää! tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opintojen-perassa-muuttaminen
Antti Salminen: Metallituotteiden lisäävä valmistus – muuttaako se maailmaa
Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on saanut suuren huomion mediassa. Teknologian on väitetty muuttavan koko valmistustekniikan ja on väitetty, että se on jatkossa ainoa valmistustekniikka mitä käytetään. Asia ei ole näin yksioikoinen vaan teknologiassa on sen leviämistä hidastavia puutteita. Lisäävä valmistus tarjoaa kuitenkin huomattavia etuja, joiden ansiosta sen käyttö tulee yleistymään ja se tulee näyttelemään merkittävää roolia valmistavassa teollisuudessa. Tämän teknologian osaaminen on jatkossa merkittävä osa insinöörin osaamista. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/antti-salminen
Johanna Kallio: Ylisukupolvinen huono-osaisuus
Sosiaalityön professori Johanna Kallio pitää ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisemisessä tärkeänä panostuksia monialaiseen oppilashuoltotyöhön, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, toisen asteen koulutukseen ja lapsiköyhyyden vähentämiseen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/johanna-kallio
Jukka Kemppainen: Antimateria ja teranostiikka – modernin isotooppilääketieteen kulmakivet
Isotooppilääketiede on ala, jossa elimistön toiminnan kuvaamiseen käytetään radioaktiivisia isotooppeja. Menetelmää hyödynnetään erityisesti syöpäkuvantamisessa. Alan viimeaikainen huima kehitys on mahdollistanut aiempaan tarkemman ja syöpäspesifisemmän kuvantamisen sekä uusia potentiaalisia syövän hoitomenetelmiä. Miksi ala elää uutta nousukautta? Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jukka-kemppainen
Jussi Hätönen: Innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus globaalissa kilpailussa
Rahoituksen monimuotoisuuden ymmärtämisestä sekä rahoitusosaamisesta on muodostunut kriittiinen osaamisalue nykypäivän kasvuyrittäjille, korostaa Jussi Hätönen professoriluennossaan. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-hatonen
Jussi Kantola: Näkökulmia tuote-palvelujärjestelmien tutkimukseen
Tuote-palvelujärjestelmä on kilpailukykyinen tuotteiden, palveluiden, verkostojen ja infran muodostama kokonaisuus, jonka tavoitteena on sidosryhmien tarpeiden täyttäminen koko elinkaaren aikana ympäristöystävällisesti. Miten kykenemme suunnittelemaan ja operoimaan näitä järjestelmiä menestyksekkäästi? Tässä luennossa kuvataan eri näkökulmia näiden järjestelmien tutkimukseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-kantola
Kaarin Mäkikallio: Sikiö potilaana – elämän alku on terveyden perusta
Elämän alku on kiehtova sarja tapahtumia solujakautumisesta syntymään. Äidin ja sikiön moitteeton vuoropuhelu istukan välityksellä turvaa kasvavan sikiön tarpeet. Istukan vajaatoiminnan aiheuttaman sikiön kasvunhidastuman vaikeusastetta voidaan arvioida tutkimalla sikiön verenkiertoa ultraäänellä. Kaarin Mäkikallio toivoo, että synnytysajankohta voitaisiin valita optimaalisesti, koska sikiön kasvunhidastuma vaikuttaa myös aikuisiän terveyteen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kaarin-makikallio
Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme
Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva
Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina
Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola
Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt
Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans
Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin
Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev
Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita
Eri syistä aiheutuvat aivovammat saattavat kohdata meistä ketä tahansa. Neurotraumatologian professori Olli Tenovuo tutkimusryhmineen pyrkii osaltaan löytämään keinoja, joilla vammautumisen seurauksia voidaan parhaiten minimoida. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/olli-tenovuo
Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä
Lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä on eri keinoin turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kyseessä on viimesijainen turva. Lastensuojeluun liittyvän tiedontarpeen välittyminen eri tieteenalojen tutkimukseen on turvattava, korostaa sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/oona-ylonen
Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa
Vaikka syövästä selviytyy yhä useampi, edelleen Suomessa menehtyy noin 13 000 ihmistä vuosittain syöpään. Yksi merkittävimmistä syövän kasvua edistävistä ja syöpähoitojen tehoa vähentävistä tekijöistä on kasvainympäristön liian vähäinen hapen saanti, toteaa syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkola. Molekyylimekanismit, joilla syöpäkudos tunnistaa vallitsevan hapen määrän, tunnistettiin 20 vuotta sitten. Löydökset ovat johtaneet uusien syöpälääkkeiden kehitykseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/panu-jaakkola
Studycast: Oman alan löytäminen
Tässä Studycastin jaksossa Turun yliopiston opiskelijat, luokanopettajaopiskelija Antti, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja geologian opiskelija Elisa keskustelevat oikean opinalan löytämisestä ja jakavat omia kokemuksiaan korkeakouluhaun käännekohdista. Kuuntele lähettiläidemme mielenkiintoiset tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Tekstiversio utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/oma-ala
Studycast: Kausi 2(2021) Podcastin ja opiskelijalähettiläiden esittelyjakso
Tervetuloa kuuntelemaan Studycastin kautta 2 (2021)! Tämä on podcast, jossa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät keskustelevat monenlaisista opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Jos sinua kiinnostaa kuulla, millaista opiskelu yliopistossa on, olet oikean podcastin äärellä. Jaksossa esittäytyy kauden 2021 opiskelijalähettiläitä. Podcastia juontajavat Turun yliopiston opiskelijat Antti Hämäläinen, Emilia Pekkala, Tiitu Peltola ja Maria Rajala. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelijalahettilaiden-esittelyjakso
Eläinavusteisuus, ikäihmiset ja tulevaisuus
Haastateltavana Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö, FT Jussi Lehtonen. Haastattelijana Suvi Puttonen. Jakso on julkaistu alun perin Sote-akatemian opintojaksolla Ikääntyvä väestö, terveys ja palvelut, 4 op (SOTE003) https://sites.utu.fi/sote/
Tiedelinja 28.10.2020: Kohti halloweenia: ystävämme lepakot
Ainoat lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat valloittaneet paikkansa kauhuelokuvissa ja halloweenin vietossa. Mutta millaisia otuksia ne ovat. Sitä selvitämme Tiedelinjalla Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtorin Eero Vesterisen ja tohtorikoulutettava Miika Kotilan sekä biodiversiteettiyksikössä työskentelevän ympäristöekologian dosentin Mia Röngän kanssa. Vesterinen on perehtynyt lepakoiden ruokailutottumuksiin. Ne ovat yllättävän nirsoja, mutta niille maistuvat ihmisen tuholaishyönteisiksi nimeämät herkut. Mutta mitä tapahtuu, jos hyönteisravintoa ei ole riittävästi. Kotila puolestaan tutkii lepakoiden kaikuluotausääniä ja niiden vaihtelua lajin, tilanteen ja ympäristön mukaan. Rönkä julkaisi dosentti Thomas Lilleyn ja kuvittaja Nadja Sarellin kanssa alkusyksystä lasten tarinallisen tietokirjan Lepakon vuosi. Kirja tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/kohti-halloweenia-ystavamme-lepakot
Tiedelinja 16.9.2020: Tieteelliset läpimurrot
Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/tieteelliset-lapimurrot
Tiedelinja 30.9.2020: Miten huolehdin aivoistani
Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/miten-huolehdin-aivoistani
Surevan kohtaaminen 1: Kokemusasiantuntija
Surevan kohtaaminen -hankkeen kanssa yhteistyössä tehdyssä podcas,ssa haastateltavana kokemusasiantuntija Ulla Tuunanen. Haastattelijana Surevan kohtaaminen -hankkeen projektipäällikkö Anne Viitala. https://www.surevankohtaaminen.fi https://sites.utu.fi/sote Jakso tullaan julkaisemaan kurssilla Surevan kohtaaminen keväällä 2021
Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?
”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti
Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta
Miten etnisten ja uskonnollisten ryhmien historia vaikuttaa nykypäivän tapahtumiin? Onko Kaakkois-Aasiassa alueellisen yhteistyön perinnettä ja näkyykö se koronaepidemian vastaisissa toimissa? Aasiantuntijat-podcastin ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova haastattelee tietokirjailija, tutkija Marja-Leena Heikkilä-Hornia hänen uudesta kirjastaan "Kaakkois-Aasian historia".
Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen
Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen. Minna Hannula-Sormunen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa
Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä. Inkeri Ruokonen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset
Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Niina Junttila piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Kiina - Tutkimus edellä
Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.
8. Koti Suomenlinnassa
Suomenlinna on koti 850 helsinkiläiselle. Millaista on asuminen pienessä saariyhteisössä, jossa vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa? Miten asuminen on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Podcastin vetäjä Oona Simolin ja suomenlinnalainen yrittäjä ja näyttelijä Aarni Kivinen keskustelevat aiheesta. Lisäksi kuullaan Suomenlinnan hoitokunnan projektipäällikkö Anu Ahoniemeä, joka kertoo saarten tuoreesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä sen syntymiseen johtaneesta osallistavasta prosessista.
Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus
Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Studycast: Oman koulutusalan valinta?
Jaksossa utulähettiläät Fanny-Sofia ja Juuso keskustelevat unelma-alan käsitteestä ja erilaisista opiskelureiteistä. Miten omasta opiskelutaipaleesta voi muokata mieleisensä ja haittaako opiskeluiden lykkääminen?
Energian tulevaisuus - Tutkimus edellä
Miten tuotamme energiaa tulevaisuudessa? Mitkä asiat vaikuttavat energiankulutukseen ja miten kulutus saadaan kestävälle pohjalle? Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat kehittämisasiantuntija, molekulaarisen kasvibiologian dosentti Marjaana Suorsa sekä tulevaisuuden tutkimuksen professori Petri Tapio.
7. Viaporin telakka
Suomenlinnassa kaikuva kilke ja pirinä tulevat kuivatelakalta, joka on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista telakoista. 1750-luvulta peräisin olevassa telakka-altaassa työskennellään edelleen ympäri vuoden. Telakkalaisten työtä tutkinut Niina Naarminen ja Viaporin telakka ry:n puheenjohta Jouni Wirta keskustelevat aiheesta vetäjä Riikka Huuskosen johdolla.
11.3.2020 Jaakko Järvi: Digitaaliset palvelut helpottavat ja haittaavat jokapäiväistä elämäämme
Kangertelevat ja vaikeakäyttöiset digitaaliset palvelut turhauttavat. Miksi sellaisia kuitenkin syntyy osaavien ohjelmistotekniikan ammattilaisten parhaista aikomuksista huolimatta? Miksi laadukkaiden tietojärjestelmien ohjelmointi on edelleen niin vaikeaa? Tietotekniikan professori Jaakko Järven professoriluennolla käsitellään ohjelmistotekniikan tutkimuksen roolia tulevaisuuden digitaalisten palvelujen laadun parantamisessa; esimerkiksi nostetaan käyttöliittymiä ja niiden ohjelmointia piinaavia ongelmia. Jaakko Järvi piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Laivanrakennus - Tutkimus edellä
Tutkimus edellä -podcastin toisessa jaksossa puhutaan turkulaisesta laivanrakennuksesta ja meriteollisuudesta laajemmin, kun yliopistonlehtori Matti Kamppisen vieraiksi saapuvat historioitsija Janne Tunturi sekä Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen.
6. Taide maailmanperintökohteessa
Saaristo tarjoaa inspiroivan ympäristön taiteen tekijöille. Vetäjien Oonan ja Riikan vieraana studiolla on keraamikko ja pitkän linjan suomenlinnalainen Minna Hanhivaara, joka on tehnyt myös opinnäytetyön Suomenlinnan taidekäsityöläisistä. Lisäksi kuullaan tutkija Laura Seesmerin taiteellista lähestymistapaa hyödyntävistä tutkimusmenetelmistä.
11.3.2020 Anna Sivula: Historia, kulttuuriperintö ja yhteisön identiteetti
Miten yhteisöt käyttävät menneisyyttä koskevaa tietoa? Miksi osaa menneisyyden jäljistä suojellaan, mutta osa hävitetään? Kulttuuriperinnön tutkimuksen professori Anna Sivula kertoo professoriluennollaan, miten yhteisöt muistavat, mitä ne unohtavat ja kuinka historiallinen identiteetti rakentuu. Sivulan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat historiankirjoituksen historia, metodologia ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kulttuuriperintö ja jälkiteolliset kulttuuriperintöyhteisöt sekä merelliset yhteisöt. Anna Sivula piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Studycast: Yliopisto-opiskelijoiden lomakaudet
Millaisia lomakausia yliopisto-opiskelijoilla on? Utulähettiläät Juuso ja Fanny-Sofia pohtivat opiskelun, loman ja työn yhdistämistä sekä vapaa-aikaa. Lisäksi käsittelyssä ovat erilaiset kurssien suoritusvaihtoehdot.
Sivistys - Tutkimus edellä
Mitä on sivistys tänä päivänä? Tutkimus edellä -podcastin ensimmäisessä jaksossa uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen uppoutuu sivistyksen saloihin vierainaan integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson sekä kasvatustieteiden apulaisprofessori Ulpukka Isopahkala-Bouret.
5. Vedenalaista Suomenlinnaa tutkimassa
Suomenlinnan ympärillä on lukuisia hylkyjä. Mitä vedenalaisesta maailmasta tiedetään ja miten sitä voidaan tutkia? Podcastin vetäjä Riikka Huuskonen sukeltaa pinnan alle maisemantutkija Laura Seesmerin ja meriarkeologi Minna Koivikon kanssa. Lisäksi jaksossa väitöskirjatutkija Sanna Lehtinen kertoo oikeusfilosofian näkökulmasta tulevien sukupolvien oikeudesta kulttuuriperintöön.
4.12.2019 Janne Tukiainen: Poliittinen valikoituminen
Professori Janne Tukiainen piti 4.12. professoriluennon otsikolla Poliittinen valikoituminen. Kyseisen aiheen lisäksi Tukiaisen keskeisimpiin tutkimusaiheisiin lukeutuvat julkiset hankinnat sekä kuntaliitokset.
4. Matkailu ja kulttuurisesti kestävä kehitys
Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Dosentti ja tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen keskustelee Suomenlinnan studiolla vetäjien Oonan ja Riikan kanssa saarten kestävyyden rajoista ja tulevaisuuden tutkimisesta. Jaksossa kuullaan myös World Heritage Volunteers -leirille osallistunutta Fernando Torrea.
3. Mitä saarten historiasta kerrotaan?
Suomenlinnan isänä pidetyn Augustin Ehrensvärdin mukaan nimetty Ehrensvärd-seura vastaa saarten kaikista opastetuista kierroksista. Mitä opastuksilla kerrotaan ja miten 200-vuotinen historia tiivistetään yhteen tuntiin? Entä miten historian esityksiä tutkitaan? Suomenlinnan studiolla aiheesta keskustelemassa Ehrensvärd-seuran Jani Tihinen sekä podcastin vetäjät Riikka Huuskonen ja Oona Simolin, joka valmistelee väitöskirjatutkimusta aiheesta.
2. Merellinen Helsinki
Tiesitkö, että Helsingillä on yli 130 km rantaviivaa ja noin 300 saarta? Miksi saaria brändätään? Mihin merellistä strategiaa tarvitaan? Entä miten merellisyys näkyy Elävä Suomenlinna -tutkimuksen haastatteluissa? Suomenlinnan studiolla aiheesta keskustelemassa Elävä Suomenlinna -hankkeen johtaja Pauliina Latvala-Harvilahti, Helsingin merellisen strategian päällikkö Minttu Perttula ja podcastin vetäjä Riikka Huuskonen.
Studycast: Mitä on uravalmennus ja mentorointi? Haastattelussa Taija Keskinen
Tässä jaksossa Kaisa Ollin haastattelussa on Turun kauppakorkeakoulun alumni Taija Keskinen. Taija toimii Suomen Ekonomien uravalmentajana ja mentoroinnin asiantuntijana. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta KTM:ksi vuonna 2002 ja hän on myös Mindfulness Coach ja NLP Trainer. Jaksossa Kaisa ja Taija keskustelevat muun muassa mentoroinnista ja uravalmennuksesta sekä siitä, minkälaista hyötyä kauppakorkeakoulun opinnoista on työelämässä. Jaksossa käydään myös läpi, miten Taija päätyi vaihtamaan 10 vuotta sitten markkinoinnin työtehtävistä uravalmennukseen ja miksi on tärkeää löytää itselleen merkityksellinen opiskelu- ja työpaikka.
Kulttuurintutkijat maailmanperintökohteessa #1
Kemistin työkalut on helppo kuvitella, mutta minkälaisia työvälineitä kulttuurintutkija käyttää ja mitä niillä saadaan tulokseksi? Miksi tutkijaa kiinnostaa maailmanperintökohteen asukkaat? Suomenlinnan studiolla kulttuuriperinnön tutkimuksesta keskustelemassa Elävä Suomenlinna -hankkeen johtaja Pauliina Latvala-Harvilahti, Vanhaa Raumaa tutkinut yliopistonlehtori Riina Haanpää Turun yliopistosta sekä podcastin vetäjä Riikka Huuskonen.
4.12.2019 Hanna Tuomisto: Amazon-tutkimuksen haasteita: Kuinka nähdä metsä puilta
Professori Hanna Tuomisto piti professoriluentonsa 4.12. aiheesta Amazon-tutkimuksen haasteita: Kuinka nähdä metsä puilta. Tuomiston keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat kasvillisuusekologia, ilmentäjälajien ja kaukokartoituksen käyttö sademetsien tutkimuksessa sekä Amazonian saniaisten taksonomia, systematiikka ja eliötiede.
4.12.2019 Toni Laaksonen: Yhteiselon ihanuus ja kurjuus – ekologinen vuorovaikutuksemme eläinten...
Professori Toni Laaksonen piti professoriluentonsa 4.12.2019 aiheesta Yhteiselon ihanuus ja kurjuus – ekologinen vuorovaikutuksemme eläinten kanssa. Laaksosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat selkärankaisten eläinten ekologia ja kannanarviointi, eläinten käyttäytyminen ja evoluutio ihmisvaikutuksen muokkaamassa ympäristössä sekä ihmisten ja eläinten väliset konfliktit ja tutkimus osana konfliktien hallintaa.
Studycast: Mitä jatko-opinnot tohtorikoulutettavana tarkoittaa?
Mitä jatko-opinnot tarkoittavat, minkälaista on olla tohtorikoulutettava ja miksi myös jatko-opinnot ovat varteenotettava vaihtoehto? Jaksossa Turun yliopiston opiskelija, utulähettiläs Kaisa, haastattelee näistä aiheista Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen tohtorikoulutettavaa Wilma Nissilää.
Studycast: Vastauksia lukiolaisten kysymyksiin yliopistoelämästä
Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Kaisa, Juuso ja Fanny-Sofia vastailevat lukiolaisten esittämiin kysymyksiin omien näkemystensä ja kokemustensa pohjalta. Käsittelyssä ovat mm. opiskelun ja työn yhdistäminen, stressi, oman elämän rahoitus sekä vapaa-aika.
13.11.2019 Tero Jarvinen: Syrjäytymisen poliittiset tulkinnat
Professori Tero Järvinen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Syrjäytymisen poliittiset tulkinnat. Järvinen on keskittynyt tutkimuksessaan mm. nuorten koulutussiirtymiin ja elämänkulkuun, nuorten syrjäytymiseen sekä kansainvälisesti vertailevaan koulutustutkimukseen.
Studycast: Kauden 1 (2020) Esittelyjakso. Tervetuloa seuraamaan sarjaa opiskelijaelämästä.
Tervetuloa Studycastin kauden 1 (2020) pariin! Haluatko tietää, millaista opiskelu yliopistossa oikein on? Tule mukaan seuraamaan Turun yliopiston opiskelijalähettiläiden tuottamaa podcast-sarjaa. Kuuntele Studycastin lyhyt esittelyjakso, jossa podcastin juontajat Kaisa Olli, Fanny-Sofia Tarkio ja Juuso Arkkila kertovat keitä he ovat ja mitä aiheita podcasteissa tullaan käsittelemään.
Studycast: Millaista opiskelu on kauppakorkeakoulussa?
Minkälaista on opiskella kauppakorkeakoulussa? Opiskelijalähettiläämme, viidennen vuoden rahoituksen opiskelija Kaisa kertoo Fanny-Sofian haastattelemana opinnoistaan ja opiskelijaelämästä kauppiksessa. Kaisa myös pohtii, millaisiin tehtäviin kauppatieteiden maisterina voi työllistyä – mahdollisuuksia kun on yllättävän monia. Opiskellessa voi räätälöidä sivuainevalinnoilla paketin, jolla voi työllistyä myös toimialoille, joita ei ehkä heti tulisi ajatelleeksikaan.
13.11.2019 Sakari Suominen: Terveydenhuolto, käyttäytyminen ja terveys
Professori Sakari Suominen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Terveydenhuolto, käyttäytyminen ja terveys. Suominen on keskittynyt tutkimuksessaan mm. terveyden edistämiseen (henkinen kuormitus, stressi ja sen yhteydet terveyteen), terveydenhuoltotutkimukseen (mm. hoitotyytyväisyys ja hoitomyöntyvyys) sekä terveys- ja hyvinvointieroja selittäviin mekanismeihin.
13.11.2019 Mika Kortelainen: Kvasikokeelliset menetelmät terveystaloustieteen vaikutusarvioinneissa
Professori Mika Kortelainen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Kvasikokeelliset menetelmät terveystaloustieteen vaikutusarvioinneissa. Kortelainen on keskittynyt tutkimuksessaan julkisten palvelujen vaikuttavuuteen, terveydenhuollon uudistusten vaikutuksiin sekä kouluvalintojen vaikutuksiin.
9.10.2019 Maria Nuotio: Ortogeriatria – yhteistyötä lonkkamurtumapotilaiden parhaaksi
Professori Maria Nuotio piti professoriluentonsa 9.10.2019 otsikolla Ortogeriatria – yhteistyötä lonkkamurtumapotilaiden parhaaksi. Nuotion keskeisimmät tutkimusaiheet ovat iäkkäiden virtsaamisvaivat, ortogeriatria ja iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden hoitotulosten ennustekijät sekä iäkkäiden ravitsemus.
9.10.2019 Vesa Halava: Kieli ja totuus
Professori Vesa Halava piti professoriluentonsa 9.10.2019 otsikolla Kieli ja totuus. Halava on keskittynyt tutkimuksessaan laskettavuuteen (erityisesti ratkeamattomiin ongelmiin), automaatteihin ja formaaleihin kieliin sekä laskettavuuden perusteisiin ja logiikkaan.
9.10.2019 Paulina Salminen: Miten kliinisellä tutkimuksella voidaan kehittää kirurgiaa?
Professori Paulina Salminen piti professoriluentonsa 9.10.2019 otsikolla Miten kliinisellä tutkimuksella voidaan kehittää kirurgiaa? Salminen on keskittynyt tutkimuksessaan mm: akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikka, etiologia ja konservatiivinen hoito, vaikean tai sairaalloisen lihavuuden kirurginen hoito sekä lihavuuskirurgian vaikutusmekanismit.
11.9.2019 Anders Blom: Päätöksentekoa kaksilla eri säännöillä
Työelämäprofessori Anders Blom piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Päätöksentekoa kaksilla eri säännöillä. Blomin työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat kehittää politiikan tutkimusta läpivalaisemalla taloudellisten eturyhmien ja korporatiivisen systeemin toimintaa, kehittää Eurooppa-foorumia osana Turun yliopiston ja talousalueen vaikuttavuuden vahvistamista, edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä tukevaa uuden sääntelyn kehittämistä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen toiminnan uutena painopisteenä.
11.9.2019 Tiina Raevaara: Tutkija some-ajan myrskyissä. Millainen on tiedeviestinnän muutos?
Työelämäprofessori Tiina Raevaara piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Tutkija some-ajan myrskyissä: Millainen on tiedeviestinnän muutos? Raevaaran tavoitteet työelämäprofessorikaudellaan on edistää tiedeviestinnän opetusta, parantaa tutkijoiden valmiuksia omaehtoiseen viestintään ja nostaa keskusteluun tiedeviestinnän ajankohtaisia aiheita.
11.9.2019 Ari Mölsä: Suomalainen oikeusjournalismi – juristit sivullisia omassa asiassaan?
Työelämäprofessori Ari Mölsä piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Suomalainen oikeusjournalismi – juristit sivullisia omassa asiassaan? Mölsän työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat toimia sillanrakentajana oikeustieteilijöiden ja median välillä, media juristin silmin; juristi median silmin -relaatioiden avaaminen, auttaa juristiksi opiskelevia ymmärtämään median toimintalogiikkaa sekä valottaa asiantuntijahaastattelun ja -artikkelin anatomiaa.
11.9.2019 Harri Kaartinen: Laserkeilaus ja sen sovellukset
Työelämäprofessori Harri Kaartinen piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Laserkeilaus ja sen sovellukset. Kaartisen työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat tukea maantieteen ja geologian laitoksen tutkimusta, opetusta ja julkaisutoimintaa sekä edistää kolmiulotteisten mittaus- ja mallinnustekniikoiden hyödyntämistä ja opetusta Turun yliopistossa.
Kyllä aika rientää kun opiskelee
Turun yliopisto humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastissa uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen muistelee menneitä ja kysyy onko Voima kanssamme. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
Noitahysteriaa 1600-luvulta ja aikamme vihapuhetta
Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastissa uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppisen vieraana on 1600-luvun noitavainoja ja nykypäivän vihapuhetta tutkinut englannin kielen professori Matti Peikola. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
Seksityöläisen elämää 1800-luvun Turussa
Turun yliopiston Ajan hermolla -podcastissa yliopistonlehtori Matti Kamppisen vieraana on Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Vainio-Korhonen kertoo yhdestä tutkimusaiheestaan, seksityöläisten elämästä 1800-luvun Turussa. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
Eläisin hetkessä, jos vain voisin – puhetta ajasta
Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen johdattelee kuulijat Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastin ensimmäisessä jaksossa ajan ytimeen, tulevaisuuteen ja hetkessä elämisen mahdottomuuteen. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
22.5.2019 Juha Plosila: Autonomisten järjestelmien mahdollisuudet ja haasteet
Professori Juha Plosila piti professoriluentonsa 22.5.2019 otsikolla Autonomisten järjestelmien mahdollisuudet ja haasteet. Plosila on keskittynyt tutkimuksessaan autonomisiin monirobottijärjestelmiin ja autonomiseen sensorifuusioon perustuvaan havainnointiin ja navigointiin. Hän on myös tutkinut autonomisen suorituksen optimointia heterogeenisissä sumu- ja reunalaskenta-alustoissa.
22.5.2019 Fausto Biancari: Aorttaläpän ahtauman hoito Suomessa
Professori Fausto Biancari piti professoriluentonsa 22.5.2019 otsikolla Aorttaläpän ahtauman hoito Suomessa. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat aorttaläpän ahtauman sekä sepelvaltimotaudin hoito ja kehon ulkoinen happeuttaminen postoperatiivisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa.
22.5.2019 Tero Laihonen: Diskreetti matematiikka tiedonsiirrossa
Professori Tero Laihonen piti professoriluentonsa 22.5.2019 otsikolla Diskreetti matematiikka tiedonsiirrossa. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat matemaattiset virheitä korjaavat koodit tiedonsiirrossa ja niiden geometriset peitto-ominaisuudet, objektien paikallistaminen tunnistinverkoissa identifioivia koodeja ja graafeja käyttäen sekä tiedon noutaminen edistyneistä tallennusjärjestelmistä koodien avulla.
17.4.2019 Benita Heiskanen: Ylirajainen Pohjois-Amerikan tutkimus
Professori Benita Heiskanen piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Ylirajainen Pohjois-Amerikan tutkimus. Heiskanen on tutkinut visuaalisuutta, tilallisuutta ja väkivaltaisuutta kaupunkikulttuurissa sekä rotua ja etnisyyttä Yhdysvalloissa.
#11 Alustatalous: vieraana Anne Kovalainen
Digitaalisessa maailmassa työ elää murroksessa. Alustatyön merkityksen on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa ja se tulee muuttamaan työn luonnetta entisestään. Aiheesta keskustelee yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen professori Anne Kovalainen. Kovalainen johtaa alustatalouteen liittyvää STN-rahoitteista SWiPE-hanketta.
17.4.2019 Ion Petre: Complexity in the age of artificial intelligence
Professori Ion Petre piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Complexity in the age of artificial intelligence. Petre on keskittynyt tutkimuksessaan tietokonemallinnukseen lääkkeiden uusien käyttötarkoitusten kehittämisessä, teoreettiseen tietojenkäsittelytieteeseen ja kompleksisten systeemien analyysiin.
17.4.2019 Mikko Niemelä: Sosiologisen tutkimuksen vaikuttavuuden edellytykset ja rajat
Professori Mikko Niemelä piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Sosiologisen tutkimuksen vaikuttavuuden edellytykset ja rajat. Niemelän merkittävimmät tutkimuskohteet ovat sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen, elinolojen kansainvälinen vertaileva tutkimus sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka.
Antti Aine: Urheiluoikeuden kehityssuuntia
Urheiluoikeuden professori Antti Aine piti 20.3.2019 professoriluentonsa otsikolla Urheiluoikeuden kehityssuuntia. Antti Aineen keskeisimmät tutkimusteemat liittyvät urheiluoikeuden yleisiin oppeihin ja urheiluoikeuden soveltamiskysymyksiin. Aine on käsitellyt tuotannossaan muun ohella urheiluoikeuden kantavia periaatteita, kilpailulainsäädännön soveltamista urheilumarkkinoilla, kurinpidon oikeudellista perustaa, perus- ja ihmisoikeuksien asemaa urheilussa sekä välimiesmenettelyn käyttömahdollisuuksia urheilussa. Antti Aine aloitti Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisenä urheiluoikeuden professorina tammikuussa 2019.
Elina Haavisto: Akateeminen kumppanuus hoitotieteessä
Hoitotieteen professori Elina Haavisto piti 20.3.2019 professoriluentonsa otsikolla Akateeminen kumppanuus hoitotieteessä. Haaviston tutkimusintressit liittyvät näyttöön perustuvaan palliatiiviseen hoitoon ja osaamiseen, painehaavojen ehkäisyyn ja syöpäpotilaan omaisen selviytymisen tukemiseen.
Ossi Kalevo: Informaation digitalisoitumisen vaikutuksia
Työelämäprofessori Ossi Kalevo piti professoriluentonsa 23.1.2019 otsikolla Informaation digitalisoitumisen vaikutuksia. Kalevon tavoitteena työeälämäprofessorikaudelleen on edistää yliopiston ja yritysten yhteistyötä kehittämällä ratkaisuja, miten yrityksien henkilökunnan jäsenet voisivat kouluttautua tohtoreiksi sekä mahdollisesti saada yritykset osallistumaan tohtorikoulutukseen sekä Industrial PhD ja post doc -yhteistyö kehittämällä keinoja, miten yritykset voisivat paremmin hyödyntää jo valmistuneita tohtoreita yhteistyöprojekteissa.
Tomi Dahlberg: Ajatuksia digitaalisen liiketoiminnan johtamisen tutkimisesta ja opetuksesta
Työelämäprofessori Tomi Dahlberg piti 23.1.2019 professoriluentonsa Ajatuksia digitaalisen liiketoiminnan johtamisen tutkimisesta ja opetuksesta. Tomi Dahlberg on ansioitunut johtajana elinkeinoelämässä toimiessaan yritysten ylimmässä johdossa ja hallituksissa. Hän on tunnettu ja ammatillisten yhteisöjen tunnustama tietojohtamisen ja tietohallinnon asiantuntija (mm. kansainvälisen International Academy of CIO https://soundcloud.com/turun-yliopistovarapuheenjohtaja, akkreditointiryhmän jäsen, aktiivinen SFS- standardoinnissa) ja hänet on luettu 100 merkittävimmän tietotekniikkavaikuttajan joukkoon erityisesti IT-johtamisen alueella jo yli kymmenen vuoden ajan. Tomi Dahlberg on myös toiminut aktiivisesti ylimpien portaiden tehtävissä (ma. professorina, tutkimusjohtajana ja erikoistutkijana Åbo Akademissa, Jyväskylän yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Turun yliopistossa) ja näissä tehtävissään julkaissut tieteellisiä artikkeleita ja ollut toimituskunnissa mukana. Hän on opettanut säännöllisesti edellä mainituissa yliopistoissa strategiseen tietojohtamiseen ja tiedonhallintaan liittyviä kursseja ja ohjannut kandi-, maisteri- ja opinnäytetöitä näissä tehtävissään ja osallistunut Turku Information Systems Alliancen toimintaan sen alusta saakka. Dahlberg on myös osallistunut yritysyhteistyössä tehtävien hankkeiden valmisteluun Turun yliopistossa ja johtaa Business Finland -rahoitteista Maritime Digital Supply Space -hanketta, joka toteutetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa 2017–2020.
#10 Kestävä kehitys: vieraina Katriina Siivonen ja Sari Puustinen
Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen, ihmisten eriarvoisuus ja liikakansoitus vaikuttavat globaalisti koko maailmaan. Näihin ongelmiin pyritään vaikuttamaan kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla. Tutkijoiden mukaan vastaaminen laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttää kulttuurista muutosta. Aiheesta keskustelevat yliopistonlehtori Katriina Siivonen sekä erikoistutkija Sari Puustinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Janne Salminen: Eurooppalainen valtiosääntö
Julkisoikeuden professori Janne Salminen piti 12.12.2018 professoriluentonsa otsikolla Eurooppalainen valtiosääntö. Janne Salmisen tutkimusintressit liittyvät julkisoikeuden yleisiin oppeihin ja erityisesti kansainvälistymisen vaikutuksiin. Julkisoikeuden eurooppalaistumisen merkitys ja erilaiset ulottuvuudet ovat pitkään olleet Salmisen tutkimustoiminnan keskiössä. Salminen on tutkinut valtiosäännön eurooppalaistumista ja eurooppalaista konstituutiota sekä etenkin Euroopan unionin konstituution ja Suomen valtiosäännön välisiä suhteita. Valtiosäännön eurooppalaistumisen ohella hänellä on julkaisutoimintaa ja erityisasiantuntemusta etenkin Euroopan unionin talous- ja rahaliiton oikeudesta sekä niin sanotun kolmannen pilarin transformaatiosta. Viime aikoina hän on tutkinut poikkeusolojen valtiosääntöistä sääntelyä.
Kari Saikkonen: Valoa ilmastonmuutokseen
Subarktisen ekologian professori Kari Saikkonen piti professoriluentonsa 12.12.2018 otsikolla Valoa ilmastonmuutokseen. Saikkosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat ilmastonmuutoksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, mikrobien rooli ekosysteemeissä ja ekosysteemipalveluissa sekä kemikalisoitumisen ympäristöriskit.
Paivi Polo: Vaihdevuosien unihäiriöt ja niiden hoito
Synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo piti professoriluentonsa 12.12.2018 otsikolla Vaihdevuosien unihäiriöt ja niiden hoito. Polon keskeisimmät tutkimusaiheet ovat menopaussiin liittyenuni, kognitio, autonomisen hermoston toiminta, elämänlaatu ja hormonikorvaushoito sekä raskauteen liittyen uni, mieliala, raskauspahoinvointi ja synnytyksen käynnistys.
Elina Jaakkola: Palveluajattelu ja markkinoinnin murros
Markkinoinnin professori Elina Jaakkola piti professoriluentonsa 17.10.2018 otsikolla Palveluajattelu ja markkinoinnin murros. Jaakkolan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat asiakaskokemus, engagement, palveluinnovaatiot, arvonluonti, tietointensiivinen liiketoiminta ja palvelulogiikka.
Ilari Saaksjarvi - Elämän monimuotoisuus
Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi piti 17.10.2018 professoriluentonsa otsikolla Elämän monimuotoisuus. Sääksjärven keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat Keskeisimmät tutkimusaiheet sademetsien monimuotoisuus, trooppisten hyönteisten monimuotoisuus, loispistiäisten taksonomia, systematiikka ja eliömaantiede sekä puutiaisten ekologia.
Pekka Määttä: Oikeustalot vähenevät. Miten käy oikeusturvan?
Oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Pekka Määttä piti työelämäprofessoriluentonsa 12.9.2018 otsikolla Oikeustalot vähenevät. Miten käy oikeusturvan? Määttä aloitti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina tammikuussa 2017. Päätoimisesti Pekka Määttä työskentelee Kainuun käräjäoikeuden laamannina. Määtän tavoitteet työelämäprofessorikaudelle ovat vahvistaa yliopiston ja tuomioistuinlaitoksen vuoropuhelua, tukea prosessioikeuden opetusta ja tutkimusta sekä kehittää tuomarikoulutusta ja tuomioistuinten laatutyötä.
Taneli Lahti: Euroopan globaali painoarvo
Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Taneli Lahti piti 12.9.2018 työelämäprofessoriluentonsa otsikolla Euroopan globaali painoarvo. Päätoimisesti Lahti työskentelee Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtajana. Lahden tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on edistää kansainvälisten taloussuhteiden tutkimusta ja opetusta, erityisesti koskien Euroopan taloudellisen ja poliittisen integraation merkitystä Suomelle ja Itämeren alueelle, edesauttaa tietoisuutta EU:n ulkoisten taloussuhteiden näkymistä ja globaalien kehityskulkujen taloudellisista vaikutuksista, vaikuttaa kauppapolitiikan opintojen ja osaamisen kasvattamiseen ja vahvistaa Turun kauppakorkeakoulun eurooppalaisia yhteyksiä ja verkottumista.
Olli Kangas: Kokemuksia tutkimuksen ja politiikan kohtaamisesta perustulokokeilussa
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Olli Kangas piti professoriluentonsa 12.9.2018 otsikolla Inspiraatio, perspiraatio ja frustraatio. Kokemuksia tutkimuksen ja politiikan kohtaamisesta perustulokokeilussa. Kankaan tavoite työelämäprofessorikaudella on ohjata graduja ja väitöskirjoja, vetää Strategisen tutkimuksen Tasa-arvoinen yhteiskunta ohjelmaa, osallistua kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä hankkia tutkimusrahoitusta.
Ullamari Pesonen: Kuka kehittää lääkkeet tulevaisuudessa?
Farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Kuka kehittää lääkkeet tulevaisuudessa?. Pesosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat Alzheimerin tauti ja aivojen aineenvaihdunta, tyypin 2 diabetes ja hermostonrappeumasairaudet, käytössä olevien tyypin 2 diabeteslääkkeiden vaikutukset aivoissa sekä metformiinin kaltaisesti vaikuttavien uusien lääkeaineiden seulonta.
Juha Lavapuro: Digitaalinen valta ja valtiosääntötutkimuksen tulevaisuus
Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Digitaalinen valta ja valtiosääntötutkimuksen tulevaisuus. Juha Lavapuron tutkimusintressit ovat kohdistuneet erityisesti perus- ja ihmisoikeusiin sekä kansainvälistyvän valtiosääntöoikeuden yleisiin oppeihin ja perus- ja ihmisoikeuksien merkitykseen oikeudellisissa käytännöissä. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa teoksessa Juha Lavapuro: Uusi perustuslakikontrolli. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2010.
Eeva-Liisa Eskelinen: Lysosomi, solutason kierrätyskeskus
Lääketieteellisen solubiologian professori Eeva-Liisa Eskelinen piti professoriluentonsa otsikolla Lysosomi, solutason kierrätyskeskus. Eskelisen merkittävimpiä tutkimusaiheita ovat lysosomaalinen kalvoproteiini LAMP2 autofagiassa ja solunsisäisessä kolesterolin kuljetuksessa, RAB-proteiinien tehtävät autofagiassa sekä autofagosomien kalvojen alkuperän selvittäminen käyttäen kolmiulotteista kuvantamista elektronitomografialla.
Terhi Utriainen: Mihin tarvitsemme uskontotieteen erottelukykyä?
Uskontotieteen professori Terhi Utriainen piti professoriluentonsa 28.3.2017 otsikolla Mihin tarvitsemme uskontotieteen erottelukykyä? Utriaisen keskesisimpiä tutkimusaiheita ovat kansanomainen uskonto, henkisyys, uskonto ja sukupuoli, ruumiillisuus, kuolema, uskonnon ja maallisen rajapinnat, uskontoetnografia sekä rituaalitutkimus.
#9 Kansalaiset ja päätöksenteko: vieraana Henri Vogt
Miksi kansalaisten pitäisi osallistua vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon ja miten se tapahtuisi? Podcastissa vieraana Turun yliopiston kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt, joka on varajohtajana Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hankkeessa.
Visa Immonen - Arkeologi, esineet ja menneisyys
Arkeologian professori Visa Immonen piti professoriluentonsa 28.3.2017 otsikolla Arkeologi, esineet ja menneisyys. Immosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat keskiajan aineellinen kulttuuri ja esinetutkimus, ylellisyyskulutus, kulttuuriperinnön tutkimuksen hallinto ja teoriat sekä uskonnollinen kulttuuriperintö.
Suvi Salmenniemi: Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka
Sosiologian professori Suvi Salmenniemi piti 29.3.2018 professoriluentonsa otsikolla Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka. Salmenniemen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat terapeuttinen kulttuuri, hyvinvoinnin ja terveyden kulttuuriset merkitykset, poliittinen sosiologia (sosiaaliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta, kansalaisuus), yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuus, feministinen tutkimus sekä sosialismin ja postsosialismin tutkimus.
Jarno Salonen: Huokoinen pii lääkeannostelussa
Farmaseuttisen fysiikan professori Jarno Salonen piti professoriluentonsa 14.2.2018 aiheesta Huokoinen pii lääkeannostelussa. Salosen keskeisiä tutkimusaiheita ovat Keskeisimmät tutkimusaiheet huokoisen piin käyttö lääkeannostelussa, radioterapiassa ja kuvantamisessa sekä huokoiseen piihin perustuvien optisten monikerrosrakenteiden käyttö sensorisovelluksissa.
#8 Jalkapallo: vieraana Vesa Vares
Jalkapallon MM-kisat pelataan tänä kesänä poikkeuksellisissa olosuhteissa Venäjällä. Mitä kisoilta on odotettavissa? Miten politiikka ja urheilu liittyvät toisiinsa? Vieraana poliittisen historian professori Vesa Vares, joka on seurannut jalkapalloa intohimoisesti lapsesta lähtien. Vares kirjoitti keväällä lajin poliittisia kytköksiä käsittelevän teoksen Pallon herruus - Kuningaslajin valta ja lumo.
Satu Teerikangas: Johtaminen, muutos ja me
Johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas piti 14.2.2018 professoriluentonsa otsikolla Johtaminen, muutos ja me. Teerikankaan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat muutoksen johtaminen, yritysostojen integraatio, kestävyysmuutos, maailmaa muuttava toimijuus, muutosagentit, kollegiuus ja työssä virittyneisyys.
Laura Airas: MS-taudin muuttuva hoito
Neuroimmunologian professori Laura Airas piti professoriluentonsa 7.1.2018 otsikolla MS-taudin muuttuva hoito. Airas on keskittynyt tutkijan urallaan MS-taudin tutkimukseen ja osallistunut muun muassa kansalliseen tutkimukseen MS-tauti ja raskaus sekä Turun yliopiston ja PET-keskuksen yhteiseen Neuroinflammaation tutkiminen PET-kuvantamisen avulla -hankkeeseen.
Jouko Vilmunen: Rahoitustekijät ja talouden syvät taantumat: makrotaloustiede murroksessa
Taloustieteen professori Jouko Vilmunen piti 17.1.2018 professoriluentonsa otsikolla Rahoitustekijät ja talouden syvät taantumat: makrotaloustiede murroksessa. Vilmusen keskeisiä tutkimusaiheita ovat suhdannevaihtelut, talouskasvu, rahoitusmarkkinat ja makrotalous sekä raha- ja finanssipolitiikka.
#7 Syövän perinnöllisyys: Vieraana Johanna Schleutker
Lääketieteellisen genetiikan professori Johanna Schleutker tutkii perinnöllistä syöpäalttiutta. Schleutker kävi aamukahvilla keskustelemassa syövän periytyvyydestä, geenitestauksesta ja syöpätutkimuksen tulevaisuuden näkymistä. Vastikään Jane ja Aatos Erkon säätiöltä miljoonarahoituksen syöpätutkimukseen saanut professori uskoo taistelun syöpää vastaan olevan voitettavissa.
Jussi-Pekka Jero: ”Korva kuulolla” – Kuulonparannuksen mahdollisuudet ja tulevaisuus
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Jussi-Pekka Jero piti 17.1.2018 professoriluentonsa otsikolla "Korva kuulolla" – Kuulonparannuksen mahdollisuudet ja tulevaisuus. Jeron keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat korvatulehduksen komplikaatiot, korvan kuvantaminen, välikorvan ilmastointi ja korvatorven pallolaajennus, sisäkorvan geeniterapia sekä korvakirurgian kehitys, nykytilanne ja tulevaisuus.
Piia Seppänen: Koulutuspolitiikka vertailevassa ja kansainvälisessä koulutustutkimuksessa
Kasvatustieteen professori Piia Seppänen piti 13.12.2017 professoriluennon otsikolla Koulutuspolitiikka vertailevassa ja kansainvälisessä koulutustutkimuksessa. Seppäsen keskeisiä tutkimusaiheita ovat julkisten koulujärjestelmien yksityistämiskehitys, ylikansallinen koulutusteollisuus ja yksityiset toimijat koulutuspolitiikassa, koulutuspolitiikkojen tutkimus: erityisesti oppilasvalikointi ja oppilasryhmittely, vanhempien kouluvalinta ja yhteinen koulu -politiikat sekä kielipolitiikat sekä yhteiskunnallisen eriytymisen ja koulutuksen suhde yhteiskuntaluokan, sukupuolen, monikulttuurisuuden, kielen ja kaupunkitutkimuksen näkökulmista.
Antti Jekunen - Syövän hoitopäätös
Kliinisen syöpätautiopin professori Antti Jekunen piti professoriluentonsa 13.12.2017 otsikolla Syövän hoitopäätös. Jekusen keskeisimpiä tutkimusalueita ovat kompleksisuusajattelun soveltaminen sairaalaorganisaatioon ja kliinisen hoitopäätöksen tekemiseen, geeniohjattavat hoidot, syöpälääkekombinaatioiden kehittäminen, syövän hoitotulosten parantaminen innovatiivisilla lähestymistavoilla sekä geenipohjaiset syöpähoidot.
#6 Avaruusromu: Vieraana Rami Vainio
Romuongelma uhkaa avaruuden tutkimusta ja hyödyntämistä juuri, kun me suomalaiset olemme siirtyneet uuteen avaruusaikaan. Miten avaruuden kestävä kehitys taataan jatkossa? Vieraana Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratorion johtaja, professori Rami Vainio
#5 Tietoturva: vieraana Seppo Virtanen
Miten jokainen meistä voisi parantaa tietoturvaansa? Entä millaisia riskejä tietoturvaan liittyy? Vieraana tietoliikennetekniikan lehtori ja dosentti Seppo Virtanen.
#4 Äänten kuuleminen: vieraana Dagfinn Majeskog
Millainen ilmiö äänten kuuleminen on? Miten sitä voidaan tutkia psykiatrian ja aivokuvantamisen keinoin, ja miten äänten kanssa voi oppia elämään? Vieraana psykiatrian tohtorikoulutettava, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Dagfinn Majeskog.
#3 Puhuttu kieli: vieraana Tommi Kurki
Mitä kaikkea puhuttuun kieleen ja sen tutkimukseen liittyy? Mitä kieli kertoo puhujastaan? Vieraana puhutun kielen tutkija, yliopistonlehtori Tommi Kurki.
#2 Rasismi ja filosofia: vieraana Jani Sinokki
Mitä voimme oppia rasismista filosofian avulla? Rasismi ja filosofia -teoksen toimittanut filosofian tutkija Jani Sinokki kertoo, miksi rasismia on tärkeää käsitellä filosofisesta näkökulmasta.
#1 Teknologia ja me: vieraana Erkki Sutinen
Voimmeko ohjata teknologiaa vai ohjaako se meitä? Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen kertoo, miten teknologia vaikuttaa elämäämme. Haastattelijana Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.