Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Turun yliopisto
Turun yliopiston podcast-kanava.
Jaksot
Yhteensä 183 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 26.9.2017.
Vau, mikä vaikutus!: Mitä vaikuttavuus oikein on ja miksi se on tärkeää?
Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjan ensimmäisessä jaksossa Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti podcast-sarjasta ja mitä teemoja tulevissa jaksoissa käsitellään. Lisäksi pureudutaan pintaa syvemmälle vaikuttavuuden monimutkaiseen käsitteeseen. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Luonnollista kemiaa: Suomen luonnonvaraiset myrkylliset kasvit
Tässä Luonnollista kemiaa -podcastissa käsitellään Suomen luonnosta löytyviä myrkyllisiä kasveja. Kaikille tuttujen lajien lisäksi tutustutaan myös vähän harvinaisempiin lajeihin ja niiden myrkyllisiin aineisiin, ja yritetään löytää syitä miksi komealupiinia ei kuuluisi hävittää Suomen luonnosta. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Luonnollista kemiaa: Puutarhan kukkivat kemiakuninkaalliset
Tässä Luonnollista kemiaa -podcast-jaksossa kierretään Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ihastelemassa puutarhan kukkivien kasvien ulkoista ja sisäistä kauneutta. Samalla etsitään myös puutarhan kemiakuningasta. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Luonnollista kemiaa: Kesäyön kemiaa
Juhannukseen ja juhannusyöhön liittyy monia uskomuksia ja taikoja. Tässä kesäyön kemiaa käsittelevässä podcastissa kerätään kukkia tai lehtiä seitsemästä eri kasvilajista sekä mietitään uusia käyttökohteita näistä lajeista tehtävälle seppeleelle. Luvassa on siis jokaiselle jotakin juhannusohjelmaan sopivaa kasvikemiaa. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Miälecast: Vaativuus ja perfektionismi
Tässä jaksossa Turun yliopiston opintopsykologit Tiina ja Saara keskustelevat perfektionismista eli täydellisyyden tavoittelemisesta. Miksi vaativuus ei välttämättä johda hyvään suoriutumiseen vaan saattaa jopa saada alisuoriutumaan? Voiko vaativuudesta löytää hyviä puolia? Entä miten tähän kaikkeen liittyy huijarisyndrooma? Mukana myös opiskelijoidemme antamat loistavat vinkit siitä, miten haitallista perfektionismia voisi yrittää ymmärtää sekä miten sitä voisi lähteä selättämään. Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/mialecast-podcast-vaativuus-ja-perfektionismi Musiikki: Paul Krispijn
Luonnollista kemiaa: Kevään kemiaa
Tässä Luonnollista kemiaa -podcast-jaksossa kierretään Ruissalon tammilehdossa kevääseen heräävien lajien kemiaa ja sen merkitystä ihastellen. Kuullaan mm. mitä yhteistä on kevään kukilla ja puilla: sini- ja valkovuokolla, leskenlehdellä, tuomella ja hieskoivulla. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Tiedelinja: Sijoittaminen muuttuvassa maailmassa
Venäjän toimet, korona, korkojennousu, inflaatio. Monet asiat muuttavat sijoittajan arjen aiempaan epävakaammaksi. Mistä sijoitamisessa on kyse, miten voi pienentää riskiä kutistamatta voittoja, mikä on sijoittajan aikajänne ja miten oma sijoituskohde valikoituu? Tervetuloa Tiedelinjalle. Tänään aiheenamme on sijoittaminen ja aiheesta ovat keskustelemassa yliopisto-opettaja Mikko Kepsu ja professori Mika Vaihekoski, molemmat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta. Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemasa yliopisto-opettaja Mikko Kepsu ja professori Mika Vaihekoski, molemmat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta.
Luonnollista kemiaa: Miksi luonnollista kemiaa?
Tässä Luonnollista kemiaa -podcastissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemialla on merkitystä meille kaikille. Kuullaan mm. siitä, mitä erilaista hyötyä kasvien yhdisteistä voi olla ihmiselle, ja mitä kemia voi kertoa meille eri kasvilajien historiasta, nykytilasta ja ehkä jopa tulevaisuudesta. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Luonnollista kemiaa: Mikä on luonnollista kemiaa?
Ensimmäinen Luonnollista kemiaa -sarjan podcast antaa esimakua tulevasta. Jaksossa keskustellaan mm. siitä, miten voi aloittaa kasvien kemiaan tutustumisen ja minkälaisia tarttumapintoja se tarjoaa meille kaikille, joita luonto ja sen tulevaisuus kiinnostavat. Podcastin tekstivastine utu.fi/luonnollistakemiaa
Miälecast: Opiskelun, perheen ja työn yhteensovittaminen
Tässä jaksossa opintopsykologi Tiina keskustelee TYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Ville Ritolan kanssa opiskelun, perheen ja työn yhdistämisestä. Minkälaisia haasteita näiden yhteensovittamiseen voi liittyä? Mitä kaikkea tulisi arjen aikatauluttamisessa ottaa huomioon? Minkälaisia paineita opiskeluaikana työelämään liittymiseen voi kuulua? Mitä erilaisia tukimuotoja yliopistolla on tarjota? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/opiskelun-perheen-ja-tyon-yhteensovittaminen Musiikki: Paul Krispijn
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 4: asiakaskokemukset ja yhteisasiakkuudet
Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun asiakaskokemukset ja yhteisasiakkuudet. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3786
Anu Airaksinen: Radiokemian tutkimuksella parempaa diagnostiikaa
Miksi radiokemialla ja radiokemian tutkimuksella on niin tärkeä merkitys diagnostisessa PET kuvantamisessa? Radiokemian professori Anu Airaksinen kertoo kuinka PET kuvantamisessa käytettävien radiolääkkeiden ominaisuudet vaikuttavat menetelmän diagnostiseen laatuun ja kuinka oikein kohdennettujen radiolääkkeiden avulla voimme saada ainutlaatuista molekyylitason tietoa kehon fysiologisista prosesseista sekä eri tautitilojen niissä aiheuttamista muutoksista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Anu_Airaksinen
Charlotta Wolff: Kansallisen historian ylirajaiset ulottuvuudet
Historia on kautta aikojen toiminut itseymmärryksen välineenä, ja historiantutkimuksessa on perinteisesti painotettu kansallista kertomusta. Mikä on Suomen historian merkitys muuttuvassa ja globalisoituneessa maailmassa, jossa keskinäiset riippuvuussuhteet korostuvat? Mikä on historiantutkimuksen tehtävä, ja kuinka historia erottuu fiktiosta tai jopa propagandasta? Historia on itseymmärryksen kriittinen väline. Historiakäsityksiimme kiteytyy, keitä olemme ja ennen kaikkea mitä haluaisimme olla. Tänä päivänä Suomen historia on merkityksellistä suhteessa siihen, mihin ylirajaisiin yhteisöihin Suomessa asuneiden ihmisten kohtalot ovat kytkeytyneet. Modernin suomalaisuuden rakentaminen on liittynyt länsimaiseen oikeusajatteluun, tieteelliseen maailmankuvaan ja valistuksen perintöön. Tähän samaan maailmankuvaan nojaava tieteellinen ja lähdekriittinen historiantutkimus antaa välineet valheen erottamiseen tosiasioista ja oikeuden tekemiseen tutkimuskohteelle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/charlotta_wolff
Mari Kangasniemi: Terveys työnä: terveydenhuollon etiikka ja työn muutos
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on ennakoitu lähitulevaisuudessa olevan merkittävä puute. Tulevaisuuden työvoimatarpeet herättävät perustavanlaatuiset kysymykset terveydenhuollon ammattilaisten yhteiskunnallisesta tehtävästä ja työn muutoksesta että tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Professori Mari Kangasniemi tuo luennollaan esille miten terveydenhuollon arvoperustainen työ toteutetaan eettisesti hoidon ja palvelun kaikissa vaiheissa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Mari_Kangasniemi
Pekka Lintunen: Sujuvaa englannin oppimista 2020-luvulla
Millainen oppimiskohde englannin kieli on oppijalle? Mitkä seikat haastavat maailmankielen oppijaa? Miten englantia voidaan puhuja sujuvasti? Englannin kielen professori kertoo luennollaan, millaiset asiat ovat tärkeitä englannin kielen oppimisessa 2020-luvulla. Maailmassa puhutaan englantia enemmän vieraana kuin ensikielenä, mikä tekee siitä kiinnostavan kielen oppimistutkijoille. Myös Suomessa englannin kielellä on vahva asema, ja suomalaisilla on vahva englannin kielen taito. Englantia kuulee joka puolella, jolloin sille altistutaan runsaasti myös luokkahuoneiden ulkopuolella. Hyvä kielitaito tarkoittaa, että kielenkäyttäjä osaa ilmaista erilaisia asioita eri tilanteissa vieraalla kielellä. Hyvän kielitaidon kriteereinä voi pitää myös sanavaraston laajuutta tai tuotetun kielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Erityisesti sujuvuuteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Luennolla kerrotaan, kuinka vieraan kielen sujuvuutta voi lähestyä tutkimuskohteena. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/pekka_lintunen
Pekka Taimen: Patologian murros
Miten patologian ala on muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä? Mitä tarkoitetaan molekyylipatologialla ja digitaalipatologialla? Miten digitalisaatio muuttaa perinteiseen mikroskopiaan pohjautuvaa lääketieteen erikoisalaa? Molekyylipatologian professori Pekka Taimen kertoo luennollaan patologian alan murroksesta ja molekyylipatologian sekä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista yhä tarkentuvassa diagnostiikassa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Pekka_Taimen
Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa
Miten sijainnit, alueet ja etäisyys vaikuttavat talouteen? Miksi talouden toiminta kasaantuu toisille alueille ja toiselle ei? Talousmaantieteen professori kertoo luennollaan, miten talouden toiminta on tilasidonnaista, miten sitä voidaan tutkia ja kuinka spatiaalinen talousjärjestelmä rakentuu. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/tommi_inkinen
Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia
Elimistömme tuottamat vasta-aineet suojaavat meitä bakteerien ja virusten aiheuttamalta uhalta. Mutta millaisia sovelluksia vasta-aineilla biotekniikassa ja lääketieteessä? Biotekniikan professori kertoo luennollaan, miten vasta-aineita valmistetaan ja miten geeniteknologia on mahdollistanut vasta-aineiden suunnitelmallisen muokkaamisen eri tarkoituksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Urpo_Lamminmaki
Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa
Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen
Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa
Filologia-käsitteellä on monta määritelmää. Sana viittaa kielen ja oppimisen rakkauteen, mikä oli aikoinaan kirjallisuudentutkimuksen ydin. Moderni filologia tarkoittaa jotain elävää kieltä ja sillä kirjoitettuja tekstejä sekä niihin liittyviä kulttuureja tutkivaa humanististen tieteiden haaraa. Vaikka viimeisen sadan vuoden kuluessa kirjallisuudentutkimus on moninaistuessaan etääntynyt filologisista lähtökohdistaan, kotimaisen kirjallisuuden professori muistuttaa, että on syytä tehdä kriittinen paluu filologia-ajatteluun. Filologian tapa yhdistää ihmistieteille niin tärkeä historiallis-poliittinen tietoisuus kielen pienten yksikköjen tutkimiseen tuntuu tänä päivänä hyvin ajankohtaiselta. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Viola_Capkova
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 3: tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sosiaalityöntekijät
Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä sosiaalityöntekijöihin liittyvä tutkimus. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-3-tutkimus-ja-kehittamistoiminta-seka-lastensuojelun-sosiaalityontekijat/
Miälecast: Yksinäisyys
Miälecast-podcastin toisessa jaksossa opintopsykologit Sanna ja Riikka keskustelevat yksinäisyydestä. Mitä yksinäisyydellä tarkoitetaan? Minkälaisia mahdollisia kehollisia tuntemuksia yksinäisyyteen liittyy? Miten yksinäisyys voi vaikuttaa havainnointiin ja tulkintoihin? Mitä yksinäisyydelle voisi yrittää tehdä? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/yksinaisyys Musiikki: Paul Krispijn
Ukrainan sota
Uhkakuvan anatomia -podcastin extrajaksossa aiheena on Ukrainan sota. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa Venäjän sisäisestä kehityksestä kohti totalitarismia, info- ja propagandasodasta, sodan vaikutuksista Suomeen sekä tiedustelusta keskustelevat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo, poliittisen historian oppiaineen yliopisto-opettaja Ville Soimetsä ja yliopistonlehtori Mika Suonpää.
STUDYcast - Oikealla uralla? Kielten pääaineopiskelijat keskustelevat
Tuleeko kaikista kielten opiskelijoista opettajia tai kääntäjiä? Pitääkö olla kielinero pärjätäkseen opinnoissa? Luetaanko kielissä pelkkää kielioppia? Kielten pääaineopiskelijat Hanna (pohjoismaiset kielet), Maija (englanti), Oona L.(saksa) ja Oona R. (italia) avaavat jaksossa mitä kielten opiskelu yliopistossa oikeastaan on ja kertovat omasta polustaan kielten opiskelijoiksi.
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 2: huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto
Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-2-huostaanotto-sijaishuolto-ja-jalkihuolto/
Tiedelinja: Tekoälyn vastuullisuus
Tekoälyvallankumous on jo keskuudessamme, mutta miten sitä käytetään vastuullisesti? Aiheesta keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Tapio Salakoski matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, erikoistutkija Milla Unkila Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä apulaisprofessori Mika Viljanen oikeustieteellisestä tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja
EU ja kansainvälinen terrorismin torjunta
EU ja kansainvälinen terrorismi on aiheena Uhkakuvien anatomia -podcastin päättävässä sarjassa. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa aiheesta keskustelevat kansainväliseen terrorismiin perehtynyt valtiotieteen tohtori Christian Jokinen ja Euroopan unionin terrorismintorjunnan koordinaattori Ilkka Salmi.
Kohtaaminen keskiössä - nuoret hoivaajat systeemisyysnäkökulmasta
Tässä jaksossa väitöskirjatutkija ja Folkhälsanin asiantuntija Saija Westerlund-Cook, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen sekä SiunSoten Palliatiivisen keskuksen asiantuntijahoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Mikko Raudaskoski keskustelevat systeemisyydestä nuorten hoivaajien kontekstissa. Haastattelijana Kirsi Hokkila. Jakso julkaistaan myös opintojaksolla Nuoret hoivaajat 3: Lapsen ja perheen tukeminen – MOOC. Jakso on myös osa systeemisyys-sarjaa, jonka ensimmäisen jakson voit kuunnella täällä: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/systeemisyys Jaksossa mainitut työotteet: Lapset puheeksi: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/lapset-puheeksi-menetelma/ Handle with care: https://www.acf.hhs.gov/blog/2020/07/handle-care Tekstivastine: Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3729
STUDYCast - Oikealla uralla? Poliittinen historia ja uskontotiede keskustelussa
Humanistit eli generalistisen alan moniosaajat STUDYcastissa! Mitä tarkoittaa generalistinen ala, entä missä humanistit voivat tulevaisuudessa työskennellä? Tuleeko poliittisen historian opiskelijoista poliitikkoja, tai uskontotieteilijöistä pappeja? Pureudumme STUDYcastin neljännessä jaksossa humanistisiin aineisiin ja tavoitteenamme on rikkoa ennakkoluuloja, joita humanistisen alan opiskelijoista liikkuu. Utulähettiläät Odeya ja Adele kertovat, miten ovat päätyneet Turun yliopistolle, millaista opiskelu on ja paljon muuta aiheesta ja vähän sen vierestä. Hyppää mukaan kuuntelemaan, luvassa on huumorilla höystettyä asiakeskustelua! 😄 tekstiversio:https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/poliittinen-historia-ja-uskontotiede-keskustelussa
Turvallisuusviranomaiset ja tiedustelu
Uhkakuvien anatomian -podcastin tämänkertaisessa jaksossa aiheena on ulkopuolinen vaikuttaminen Suomessa ja tiedustelumaailma. Turvallisuusviranomaisten toiminnan kehitystä ja toimintatapoja podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa käyvät läpi Turun yliopiston poliittisen historian tohtorikoulutettava Tapio Enberg sekä Helsingin yliopiston dosentti Aleksi Mainio. Teemaa kommentoi myös Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kimmo Rentola.
Tiedelinja: Nykypäivän vanhemmuus
Miten olla hyvä vanhempi? Mistä saa tukea vanhemmuuteen ja miten välttää liialliset odotukset? Nykypäivän vanhemmuudesta Tiedelinjalla keskustelevat tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sekä viime vuonna aihepiirin tiimoilta tohtoreiksi väitelleet asiantuntijamme, opettajankoulutuslaitoksen projektitutkija Marko Lähteenmäki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön projektitutkijana juuri aloittanut Suvi-Sadetta Kaarakainen. www.utu.fi/tiedelinja
Miälecast: Opiskelutaidot ja -tekniikat
Miälecast-podcastin ensimmäisessä jaksossa opintopsykologit Sanna ja Riikka keskustelevat opiskelutaidoista ja -tekniikoista. Mitä taitoja yliopisto-opiskelussa tarvitaan? Mitä ovat metakognitiiviset taidot? Onko olemassa yhtä parasta opiskelutekniikkaa? Miten löydän itselleni sopivat opiskelutekniikat? Mistä sinä haluaisit kuulla keskusteltavan? Voit ehdottaa aihetta osoitteeseen: [email protected] Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/opiskelutaidot-ja-tekniikat Musiikki: Paul Krispijn
Miälecast: Esittelyjakso
Tervetuloa Miälecast-podcastin pariin! Tässä podcastissa opintopsykologit keskustelevat opiskeluarkeen liittyvistä ilmiöistä. Kuuntele lyhyt esittelyjakso, jossa opintopsykologit Riikka, Saara, Sanna ja Tiina kertovat tarkemmin podcastista. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/esittelyjakso Musiikki: Paul Krispijn
Terrorismi
Uhkakuvien anatomian neljännen osan aiheena on terrorismi. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Leena Malkki sekä Helsingin poliisilaitoksella tutkijana työskentelevä Julia Jansson.
Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 1: avohuolto
Erikoistutkija Jarkko Rasinkangas, yliopettaja Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Rasinkangas ja Ylönen johdattelevat aiheeseen lastensuojelun työelämäprofessuurihankkeen näkökulmasta, jonka jälkeen kuulet Linnossuon ajatuksia käytäntösuosituksista ja niiden keräämisestä. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-1/
Ulkomaalaisten turvallistaminen
Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan kolmannen osan aiheena on Ulkomaalaisten turvallistaminen. Turvallistamisella tarkoitetaan näkökulmaa, jossa kaikkia asioita katsotaan turvallisuusnäkökulmien läpi. Aiheesta valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa ovat keskustelemassa E2 Tutkimuksessa tutkijana työskentelevä Matti Välimäki sekä ensimmäisestä osasta tuttu yliopistonlehtori Mika Suonpää.
STUDYCast - Oikealla uralla? Kauppakorkean opiskelijat keskustelevat
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat äänessä STUDYcastissa! Tässä jaksossa rikotaan kauppisstereotypia, joka yleistää kauppakorkealaiset rikkaiksi, iskän firmaan työllistyviksi ja ylimielisiksi tyypeiksi, jotka pukeutuvat vain pukuun. Höpö höpö, lähdetään rikkomaan tätä stereotypiaa yhdessä! Podcastissa äänessä utulähettiläs Julia sekä vieraat Katie ja Viivi, jotka keskustelevat opinnoistaan, esittelevät lyhyesti pääaineitaan, juttelevat stereotypioista ja antavat vinkkejä yhteishaussa kauppakorkeakouluun hakeville. Tervetuloa mukaan seuraamaan! Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kauppakorkean-opiskelijat-keskustelevat
STUDYcast - Oikealla uralla? Kasvatustieteet keskustelussa
Ovatko kaikki varhaiskasvatuksen opettajat kilttejä tarhantätejä, joilla on kutsumus sylittelemään lapsia? Nämä tädit rakastavat leipoa, askarrella ja edustaa tuulihousuissa. Entä sitten luokanopettajat? Ovatko he kaikki luovia ja kekseliäitä kympintyttöjä? Heiltä taittuu Ukko Nooa ja pesäpallon kenttäpiirrustukset muitta mutkitta, vaikka birkkarit jalassa. Entä mikä ihmeen asiantuntijaksi valmistava kasvatustiede - eikö kaikista kasvatustieteilijöistä tulekaan automaattisesti opettajia? Tässä jaksossa teidän kanssanne näitä kasvatus- ja opetusalan stereotypioita murtavat Turun yliopiston opiskelijat ja utulähettiläät; varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija Helena, luokanopettajaopiskelija Linda ja kasvatustieteen opiskelija Elina. Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kasvatustieteet-keskustelussa
Poliittiset ääriliikkeet
Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan toisessa osassa käsitellään poliittisia ääriliikkeitä ja niiden valvontaa. Aiheesta podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa keskustelevat Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tiina Lintunen sekä Birminghamin yliopistossa tutkijana työskentelevä Niko Hatakka. Lintusen asiantuntijuusalueita ovat muiden muassa Suomen sisällissota, sotapropaganda sekä Valtiollisen poliisin toiminta. Niko Hatakka on tutkinut muun muassa populismia, poliittista viestintää ja verkkoaktivismia. Podcastin juontaja Jukka Pesu on itse tutkinut muun muassa sitä, miten suojelupoliisi on kylmän sodan aikana määritellyt epäilyttäviä henkilöitä.
Yhteiskunnallisia näkökulmia perhepalveluiden kehittämiseen – synnyttäjien kokemuksia
Kätilö Minna Richards ja sosiologian dosentti Kaisa Kuurne (HY) keskustelevat synnytyskulttuurista, siinä huomioita herättäneistä ilmiöistä ja mahdollisuuksista edistää synnyttäjien ääntä ja aktiivista osallisuutta. Podcast on osa voimavaralähtöisen vanhemmuuden tukemiseen liittyvää oppimistehtävää, joka löytyy Osaamispuu.fi alustalta moduulista Perheet ja vanhemmuuden tuki: https://osaamispuu.fi/osaamismoduulit/perheet-ja-vanhemmuuden-tuki/ Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3659
Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima
Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön vuosina 1977–1982. Suunnitteilla on uusi ydinvoimala Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle. Miten ydinvoimala toimii, miten siihen on eri aikakausina suhtauduttu ja mikä vaikutus ydinvoiman käytöllä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Aiheesta Tiedelinjalla ovat keskustelemassa dosentti, fysiikan yliopistotutkija Tom Kuusela matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnastamme, tohtori Janne Korhonen kauppakorkeakoulumme johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä kulttuurihistorian dosentti Petri Paju humanistisesta tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja
Uhkakuvat ja epäillyt yhteisöt
Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesu avaa sarjan Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin Mika Suonpään ja oikeussosiologian professorin Anne Alvesalo-Kuusen kanssa. Kolmikko pohtii, mitkä ryhmät määritellään uhiksi ja mitkä ei. Ohjelmaan Pesu on saanut myös Belfastin Queen's Universityssa työskennelleen emeritusprofessori Paddy Hillyardin kommentin.
Kausi 3(2022): STUDYcast - Oikealla uralla? Kemia, biokemia ja lääketiede keskustelussa
Tervetuloa ”STUDYcast – Oikealla uralla?” podcast-sarjan pariin! Haluatko tietää, mitä opiskelijamme keskustelevat eri koulutusaloista? Tule mukaan seuraamaan kevään 2022 sarjaa, joka sisältää kuusi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan kemian, biokemian ja lääketieteen opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta, ja etsitään yhtäläisyyksiä sekä eroja alojen välillä. Lähetyksessä selviää mm. kyseisten alojen opintojen rakenne sekä uramahdollisuuksia. Kuuntele opiskelijalähettiläidemme tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kemia-biokemia-laaketiede-opiskelu
Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä
Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, sosiaalityöntekijä Veera Niemi ja puheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom Turun yliopistosta keskustelevat systeemisestä työotteesta moniammatillisissa tilanteissa. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi? Haastattelijana Jaanet Salminen. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3651
Tiedelinja: Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään
Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.
Tiedelinja: Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?
Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen. Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ja mitä voimme itse tehdä saavuttaaksemme hyvän mikrobiston ja sitä kautta terveellisemmän elämän? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemassa tutkijatohtori Anna Aatsinki, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sekä datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti. www.utu.fi/tiedelinja
Veronika Laippala: Digitaalinen kielentutkimus avaimena digitaaliseen maailmaan
Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten käytämme kieltä ja sitä kautta toimimme digitaalisessa maailmassa. Lisäksi se kehittää menetelmiä, joilla digitaalisessa muodossa olevaa kieltä voi automaattisesti prosessoida. Kielenkäytön ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta myös ilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/veronika-laippala
Timo Veromaa: InFLAMES - immunologian huippututkimukseen perustuva täsmälääketieteen ekosysteemi
Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan tärkeitä tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksen, diagnostiikan ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Innovaatiot, kansainvälistä kärkeä edustavat tutkijat, huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yliopistojen ja liike-elämän yhteistyö luovat perustan lippulaivan tutkimukselle. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Timo_Veromaa
Tarja Saaresranta: Uniapneaepidemia - miten selviämme siitä?
Uniapneaa pidettiin vielä kolme vuosikymmentä sitten harvinaisena – nyt se on uusi kansantautimme. Uniapnealla on laajaa kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä muun muassa siihen liittyvän runsaan oheissairastavuuden ja liikenneonnettomuusriskin takia. Miten sen hoito kehittynyt Suomessa ja Turussa? Entä miten terveydenhuolto selviää nopeasti kasvavan potilasmäärän hoitamisesta? Keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta tutkimusryhmineen pyrkii löytämään keinoja, miten tästä haasteesta selvitään rajallisista terveydenhuollon resursseista huolimatta. Hän kertoo, miten uniapnean oireeksi harvemmin mielletty unettomuusoire on varsin yleinen ja millaisen yhteyden tutkimusryhmä on havainnut sillä olevan oheissairastavuuteen. Luennolla kuulee myös miten älypuhelinsovellusta hyödynnetään uniapneatutkimuksessa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Tarja_Saaresranta
Niina Käyhkö: Digitaalinen paikkatieto tarkentaa käsitystämme maailman tilasta ja muutoksista
Miksi paikkatiedosta on tullut strategista tietoa globalisoituneessa maailmassa? Entä miksi paikkatiedon laatu, luotettavuus ja soveltuvuus, sekä avoimen tiedon riskit ovat nousseet paikkatietotutkimuksen osaamisen kärkeen? Digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö kertoo luennollaan miten avoimet paikkatiedot ja uudet teknologiat muuttavat mahdollisuuksiamme tutkia maapallon alueellista tilaa, toimintaa ja muutoksia ja miten paikkatieto on olennaista, kun mietimme kestävämpiä hyvinvointiratkaisuja yhteiskunnassamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Niina_Kayhko
Kirsi-Mari Kallio: Suoritusmittauksen haasteet asiantuntijaorganisaatioissa
Mitä erityistä on asiantuntijaorganisaatioissa ja miten niitä tulisi ohjata? Miksi suoritusmittaus on otettu keskeiseksi osaksi asiantuntijaorganisaatioiden ohjausta, vaikka se on alun perin suunniteltu massatuotantoon? Laskentatoimen ja rahoituksen professori Kirsi-Mari Kallio kertoo luennollaan suoritusmittauksen soveltumisesta asiantuntijaorganisaatioiden ohjaukseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kirsi_Mari_Kallio
Keijo Mäkelä: Laaturekistereitä hyödyntämällä tyytyväisempiä tekonivelpotilaita
Milloin tekonivelleikkaus kannattaa tehdä? Mikä on potilastyytyväisyys tekonivelleikkauksen jälkeen? Entä voiko tekonivelleikkauksen tuloksia parantaa? Tekonivelrekisterien ja rekisteritutkimuksen avulla on pystytty havaitsemaan ongelmallisia proteesimerkkejä ja leikkausmenetelmiä, joiden käyttö on johtanut lisääntyneisiin uusintaleikkausmääriin. Näiden tutkimusten perusteella huonoja proteesimalleja on poistettu markkinoilta. Rekisteritutkimus on siis merkittävästi vaikuttanut hoitokäytäntöihin. Esimerkiksi iäkkäämmillä lonkkapotilailla aiemmin usein käytetyt luutumisen kautta kiinnittyvät titaanivarret on pääosin vaihdettu sementtikiinnitteisiin teräsvarsiin. Tämän muutoksen johdosta myös aikaiset uusintaleikkaukset ovat selvästi vähentyneet. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Keijo-Makela
Kaisa Linderborg: Terveelliset, kestävät ja kehittyvät elintarvikkeet
Millaisista molekyyleistä ruokamme koostuu? Entä miten ne muuttuvat valmistuksen ja varastoinnin aikana ja mitä niille kehossamme tapahtuu? Molekulaaristen elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg kertoo luennollaan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tutkimuksesta käyttäen esimerkkeinä rasvojen suojausta hapettumiselta, kauran kuituja, fenolisia yhdisteitä ja rasvoja sekä palkokasvien aterianjälkeistä tilaa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kaisa_linderborg
Juha Laine: Terveys- ja lääketaloustieteen merkitys lääketoimialalla
Miksi kaikki lääkehoidot eivät välttämättä ole potilaiden saatavilla? Entä onko kustannusten tarkasteleminen terveydenhuollossa epäeettistä? Työelämäprofessori Juha Laine kertoo luennollaan miten päätetään millaisia lääkehoitoja suomalaisilla on saatavilla. Terveys- ja lääketaloustieteen menetelmien avulla voidaan mitata ja arvottaa hoitomenetelmien käyttöön liittyviä kustannuksia ja vaikutuksia. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Juha_Laine
Qiushui He: Whooping cough in Europe: Diagnosis, surveillance and vaccines
Whooping cough (or pertussis; in Finnish “hinkuyskä”) is a highly contagious respiratory infection caused by the bacterium Bordetella pertussis and is responsible for an estimated 160 700 deaths each year worldwide. Despite extensive immunizations, pertussis is still one of the world’s worst controlled vaccine preventable disease. Epidemics occurred in many industrial countries. Professor Qiushui He will explain in his lecture the reasons why pertussis is re-emerging and what actions we have taken in Europe in diagnosis, surveillance and prevention of this disease. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Qiushui-He
Antti Ojala: LiDAR-korkeusmallit mullistivat geologisen tutkimuksen
Miksi geologiset tietoaineistot ja 3D mallit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä? Entä kuinka laserkeilaukseen perustuvat maankamaran korkeusmallit tuovat uutta tietoa maa- ja kallioperän koostumuksesta ja rakenteista sekä geologisesta kehityksestä? Maaperägeologisen tutkimuksen professori Antti Ojala vastaa professoriluennollaan näihin kysymyksiin. Geologista tietoa tarvitaan monissa yhteiskunnan toiminnoissa, esimerkiksi maankäyttöön ja rakentamiseen sekä luonnonvarojen, kuten kiviainesten, pohjaveden ja malmivarojen kestävään käyttöön liittyvissä asioissa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Antti_Ojala
Tiedelinja: Uusi kieli haltuun – millaisin opein?
Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus. Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä ulkoaopiskelun sijaan? Miten oppimisympäristö vaikuttaa, entä rakastuminen? Aiheesta Tiedelinjalle keskustelemassa kieli- ja käännöstieteiden laitokselta Saksan kielen apulaisprofessori Minna Maijala, kasvatustieteiden tiedekunnasta opettajankoulutuslaitoksenyliopistonlehtori Riia Kivimäki sekä tietotekniikan laitokselta fonetiikan professori Maija S. Peltola. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mitä tarkoittaa eettinen kieltenopetus sekä kielitoinen opetus. Ohjelmassa saa myös vinkkejä maksuttomien kieltenopetusoppaiden luo. www.utu.fi/tiedelinja
Tiedelinja: Uudet energiaratkaisut ja niiden houkuttelevuus
Uusia energiaratkaisuja kehitetään koko ajan. Millaisia vaihtoehtoja meillä on tarjolla nyt, entä tulevaisuudessa? Ja miten voimme edistää kestävämpien energiavalintojen tekemistä. Aiheesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Joni Karjalainen sekä psykologian professori Paula Salo. Sami Jouttijärvi on tutkimustyössään keskittynyt kaksipuoleisten aurinkopaneelien hyödyntämiseen aurinkosähkön tuotannon sekä sähkönkulutuksen yhteensopivuuden parantamiseen Pohjoismaiden olosuhteissa. Joni Karjalainen tekee väitöstutkimusta uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Työtä kehystää YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saamiseksi kaikille. Paula Salo johtaa CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortiota, jossa selvitetään, millaisilla tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Hän kertoo ohjelmassa, miten voimme kannustaa tekemään ympäristön kannalta kestävämpien energiavalintoja. www.utu.fi/tiedelinja
Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä
Mitä jos työntekijä ei kohtaisikaan asiakasta – vaan ihminen kohtaisi ihmisen? Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Suhdeperustaisuudesta ja jatkuvuudesta palvelujärjestelmässä ovat keskustelemassa systeemisen työotteen kouluttajat, perhepsykoterapeutti Outi Abrahamsson ja asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Haastattelijoina toimivat Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen Turun yliopistosta. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-ihmisyyden-ytimessa--suhdeperustaisuus-ja-jatkuvuus-palvelujarjestelmassa/
Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/
Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä
Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta/
Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.
Nuoret hoivaajat
Nuorista hoivaajista keskustelevat Kirsi Hokkila ALISA-projektista ja tutkijatohtori Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta. Podcast on julkaistu alun perin MOOC –opintojaksolla ’Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena’. Kurssi on kaikille avoin ja löytyy Digicampuksesta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=1231§ion=3 Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nuoret-hoivaajat/
Systeeminen työote kouluissa
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta kouluympäristössä. Keskustelemassa rehtorit Anna-Kaisa Lindquist ja Leena Liusvaara, apulaisrehtori Clara Lindqvist, koulukuraattorit Sirpa Harinen ja Hannele Houston sekä aineenopettaja Tuomas Anttila. Haastattelijana johtava asiantuntija Päivi Petrelius. Kuuntele muita systeemisyys –sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoote-koulussa/
Kiinan kommunistisen puolueen satavuotinen historia
Kiinan kommunistinen puolue täytti heinäkuussa 100 vuotta. Puolueen historia on täynnä vauhdikkaita käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Tässä jaksossa Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa käy läpi puolueen historiaa yliopistonlehtori Outi Luovan kanssa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan-kommunistisen-puolueen-satavuotinen-historia.pdf
Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen. Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus (LANUPS)
Miksi lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuutta kannattaa tutkia? Sosiaalityöntekijä ja tutkija Anniina Kaittila sekä nuorisopsykiatrian dosentti ja ylilääkäri Max Karukivi keskustelevat aiheesta ja esittelevät hankkeen LANUPS - Lastensuojelun sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteistutkiminen ja -kehittäminen Länsi- ja Itä-Suomessa. Katso lisää: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/hankkeet/lanups/ Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=2607
Terveydenhuollon tietosuojaa
Millaisia tietosuojakysymyksiä sairaanhoitopiirien ja sote-toimijoiden toiminnassa yleensä esiintyy ja mitä erityislainsäädäntöä toimintaan liittyy? Aiheesta keskustelemassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietosuojapäällikkö Kristiina Hovi ja entinen sairaalalakimies Nina Lyly KPMG:ltä. Tämä jakso on tuotettu yhteistyössä Sairaalalakimiehet ry:n kanssa ja se on osa Sote-akatemian valinnaista Sosiaalioikeus -opintojaksoa (julkaistaan syksyllä 2021). Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-terveydenhuollon-tietosuojaa/
Studycast: Yliopisto-opiskelijan harrastusmahdollisuudet
Studycastin keskustelua siivittävät oikisopiskelija Emilia, biokemian opiskelija Laura sekä luokanopettajaksi opiskeleva Antti. Opiskelijalähettiläät keskustelevat omista harrastuksistaan ja tuovat esille Turun korkeakoulukulttuurin monipuolista harrastustarjontaa. Miten paljon opiskelijalla riittää aikaa vapaa-ajalle tai harrastuksiin? Vastauksen selvität kuuntelemalla jakson! Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/yliopisto-opiskelijan-harrastusmahdollisuudet
Lastensuojelun perusteet
Mitä lastensuojelulla tarkoitetaan? Millaisia tekijöitä lastensuojelun tarpeen taustalla voi olla? Mitä on monitoimijainen tai systeeminen lastensuojelu? Aiheesta keskustelemassa johtava sosiaalityöntekijä Minna Rantalaiho ja sosiaalityöntekijä Tuija Passoja. Haastattelijana sosiaalityön yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola. Jakso tullaan julkaisemaan Osaamispuussa (https://osaamispuu.fi) MOOC -opintojaksolla Lastensuojelun perusteet. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-perusteet/
Systeemisyys
Systeemisyydestä keskustelemassa Päivi Petrelius, Katariina Fagerström, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyhäjoki. Kuuntele podcastia myös Osaamispuussa: https://osaamispuu.fi/ Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys/
Studycast: Tie yliopistoon: hakuväylät ja välivuodet
Studycastin kuudennessa jaksossa sosiaalityön opiskelija Maria, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja kauppatieteiden opiskelija Tiitu keskustelevat erilaisista hakuväylistä ja välivuosista. Miten eroavat toisistaan todistusvalinta, valintakoe(pääsykoe) ja avoimen väylä? Onko välivuosista haittaa vai hyötyä? Entä millaisten käänteiden kautta opiskelijalähettiläät ovat itse päätyneet yliopistoon? Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/yliopistoon-hakuvaylat-ja-valivuodet
Lastensuojelun kokemusasiantuntija
Keskustelemassa lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen ja kokemusasiantuntija Auta Lasta ry:n Veturointi-toiminnasta. Haastattelijana Jenni Huhtasalo. Podcast on julkaistu alun perin MOOC-opintojaksolla Monitoimijaisen lapsi- ja perhepalveluosaamisen perusteet. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kokemusasiantuntija/
Studycast: Millaisia eroja asiantuntijarooliin ja ammattiin valmistavilla opinnoilla on?
Studycastin viidennessä jaksossa kauppatieteiden opiskelija Tiitu, lääketieteen opiskelija Tatu ja aineenopettajaopiskelija Laura keskustelevat professio- ja generalistialoista, eli yliopiston asiantuntija- ja ammattiin valmistavista tutkinnoista. Mihin ammatteihin yliopistosta saa pätevyyden? Millaisia eroja asiantuntijarooliin ja ammattiin valmistavilla opinnoilla on? Entä millainen ala sinun kannattaisi valita? Kuuntele jakso, niin saat tietää! Tekstiversio https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/professio-ja-generalistialat
Studycast: Opiskelustrategiat ja etäopiskeluvinkit
Studycastin neljännessä jaksossa sosiaalityön opiskelija Maria, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja lääkisopiskelija Tatu juttelevat erilaisista tavoista opiskella. He paljastavat muun muassa pääsykoestrategiansa sekä etäopiskelutärppinsä. Minkä opiskelijalähettiläät ovat kokeneet hyödylliseksi opiskellessaan, entä mitä ei ainakaan kannata tehdä? Kuuntele jakso, niin valaistut! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelustrategiat-ja-etaopiskeluvinkit
Eläinavusteinen puheterapia
Haastateltavana erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom. Haastattelijana Jussi Lehtonen. Podcast julkaistu alun perin osana kurssia Luontoperustainen hyvinvointi MOOC (Luke & Sote-akatemia) Podcastin tekstivastine on luettavissa osoitteessa https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-elainavusteinen-puheterapia/
Studycast: Opintojen perässä muuttaminen
Studycastin kolmannessa jaksossa sosiaalityön opiskelija Maria haastattelee oikeustieteen opiskelija Emiliaa ja geologian opiskelija Elisaa vieraalle paikkakunnalle muuttamisesta opintojen perässä. Mitä muutossa kannattaa huomioida ja mikä Turussa yllätti, entä minkälaista rohkaisua opiskelijalähettiläät antavat opiskelemaan hakeville? Kuuntele jakso, niin saat tietää! tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opintojen-perassa-muuttaminen
Antti Salminen: Metallituotteiden lisäävä valmistus – muuttaako se maailmaa
Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on saanut suuren huomion mediassa. Teknologian on väitetty muuttavan koko valmistustekniikan ja on väitetty, että se on jatkossa ainoa valmistustekniikka mitä käytetään. Asia ei ole näin yksioikoinen vaan teknologiassa on sen leviämistä hidastavia puutteita. Lisäävä valmistus tarjoaa kuitenkin huomattavia etuja, joiden ansiosta sen käyttö tulee yleistymään ja se tulee näyttelemään merkittävää roolia valmistavassa teollisuudessa. Tämän teknologian osaaminen on jatkossa merkittävä osa insinöörin osaamista. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/antti-salminen
Johanna Kallio: Ylisukupolvinen huono-osaisuus
Sosiaalityön professori Johanna Kallio pitää ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisemisessä tärkeänä panostuksia monialaiseen oppilashuoltotyöhön, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, toisen asteen koulutukseen ja lapsiköyhyyden vähentämiseen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/johanna-kallio
Jukka Kemppainen: Antimateria ja teranostiikka – modernin isotooppilääketieteen kulmakivet
Isotooppilääketiede on ala, jossa elimistön toiminnan kuvaamiseen käytetään radioaktiivisia isotooppeja. Menetelmää hyödynnetään erityisesti syöpäkuvantamisessa. Alan viimeaikainen huima kehitys on mahdollistanut aiempaan tarkemman ja syöpäspesifisemmän kuvantamisen sekä uusia potentiaalisia syövän hoitomenetelmiä. Miksi ala elää uutta nousukautta? Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jukka-kemppainen
Jussi Hätönen: Innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus globaalissa kilpailussa
Rahoituksen monimuotoisuuden ymmärtämisestä sekä rahoitusosaamisesta on muodostunut kriittiinen osaamisalue nykypäivän kasvuyrittäjille, korostaa Jussi Hätönen professoriluennossaan. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-hatonen
Jussi Kantola: Näkökulmia tuote-palvelujärjestelmien tutkimukseen
Tuote-palvelujärjestelmä on kilpailukykyinen tuotteiden, palveluiden, verkostojen ja infran muodostama kokonaisuus, jonka tavoitteena on sidosryhmien tarpeiden täyttäminen koko elinkaaren aikana ympäristöystävällisesti. Miten kykenemme suunnittelemaan ja operoimaan näitä järjestelmiä menestyksekkäästi? Tässä luennossa kuvataan eri näkökulmia näiden järjestelmien tutkimukseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-kantola
Kaarin Mäkikallio: Sikiö potilaana – elämän alku on terveyden perusta
Elämän alku on kiehtova sarja tapahtumia solujakautumisesta syntymään. Äidin ja sikiön moitteeton vuoropuhelu istukan välityksellä turvaa kasvavan sikiön tarpeet. Istukan vajaatoiminnan aiheuttaman sikiön kasvunhidastuman vaikeusastetta voidaan arvioida tutkimalla sikiön verenkiertoa ultraäänellä. Kaarin Mäkikallio toivoo, että synnytysajankohta voitaisiin valita optimaalisesti, koska sikiön kasvunhidastuma vaikuttaa myös aikuisiän terveyteen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kaarin-makikallio
Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme
Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva
Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina
Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola
Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt
Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans
Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin
Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev
Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita
Eri syistä aiheutuvat aivovammat saattavat kohdata meistä ketä tahansa. Neurotraumatologian professori Olli Tenovuo tutkimusryhmineen pyrkii osaltaan löytämään keinoja, joilla vammautumisen seurauksia voidaan parhaiten minimoida. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/olli-tenovuo
Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä
Lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä on eri keinoin turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kyseessä on viimesijainen turva. Lastensuojeluun liittyvän tiedontarpeen välittyminen eri tieteenalojen tutkimukseen on turvattava, korostaa sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/oona-ylonen
Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa
Vaikka syövästä selviytyy yhä useampi, edelleen Suomessa menehtyy noin 13 000 ihmistä vuosittain syöpään. Yksi merkittävimmistä syövän kasvua edistävistä ja syöpähoitojen tehoa vähentävistä tekijöistä on kasvainympäristön liian vähäinen hapen saanti, toteaa syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkola. Molekyylimekanismit, joilla syöpäkudos tunnistaa vallitsevan hapen määrän, tunnistettiin 20 vuotta sitten. Löydökset ovat johtaneet uusien syöpälääkkeiden kehitykseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/panu-jaakkola
Studycast: Oman alan löytäminen
Tässä Studycastin jaksossa Turun yliopiston opiskelijat, luokanopettajaopiskelija Antti, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja geologian opiskelija Elisa keskustelevat oikean opinalan löytämisestä ja jakavat omia kokemuksiaan korkeakouluhaun käännekohdista. Kuuntele lähettiläidemme mielenkiintoiset tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Tekstiversio utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/oma-ala
Studycast: Kausi 2(2021) Podcastin ja opiskelijalähettiläiden esittelyjakso
Tervetuloa kuuntelemaan Studycastin kautta 2 (2021)! Tämä on podcast, jossa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät keskustelevat monenlaisista opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Jos sinua kiinnostaa kuulla, millaista opiskelu yliopistossa on, olet oikean podcastin äärellä. Jaksossa esittäytyy kauden 2021 opiskelijalähettiläitä. Podcastia juontajavat Turun yliopiston opiskelijat Antti Hämäläinen, Emilia Pekkala, Tiitu Peltola ja Maria Rajala. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelijalahettilaiden-esittelyjakso
Eläinavusteisuus, ikäihmiset ja tulevaisuus
Haastateltavana Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö, FT Jussi Lehtonen. Haastattelijana Suvi Puttonen. Jakso on julkaistu alun perin Sote-akatemian opintojaksolla Ikääntyvä väestö, terveys ja palvelut, 4 op (SOTE003) https://sites.utu.fi/sote/
Tiedelinja 28.10.2020: Kohti halloweenia: ystävämme lepakot
Ainoat lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat valloittaneet paikkansa kauhuelokuvissa ja halloweenin vietossa. Mutta millaisia otuksia ne ovat. Sitä selvitämme Tiedelinjalla Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtorin Eero Vesterisen ja tohtorikoulutettava Miika Kotilan sekä biodiversiteettiyksikössä työskentelevän ympäristöekologian dosentin Mia Röngän kanssa. Vesterinen on perehtynyt lepakoiden ruokailutottumuksiin. Ne ovat yllättävän nirsoja, mutta niille maistuvat ihmisen tuholaishyönteisiksi nimeämät herkut. Mutta mitä tapahtuu, jos hyönteisravintoa ei ole riittävästi. Kotila puolestaan tutkii lepakoiden kaikuluotausääniä ja niiden vaihtelua lajin, tilanteen ja ympäristön mukaan. Rönkä julkaisi dosentti Thomas Lilleyn ja kuvittaja Nadja Sarellin kanssa alkusyksystä lasten tarinallisen tietokirjan Lepakon vuosi. Kirja tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/kohti-halloweenia-ystavamme-lepakot
Tiedelinja 16.9.2020: Tieteelliset läpimurrot
Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/tieteelliset-lapimurrot
Tiedelinja 30.9.2020: Miten huolehdin aivoistani
Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/miten-huolehdin-aivoistani
Surevan kohtaaminen 1: Kokemusasiantuntija
Surevan kohtaaminen -hankkeen kanssa yhteistyössä tehdyssä podcas,ssa haastateltavana kokemusasiantuntija Ulla Tuunanen. Haastattelijana Surevan kohtaaminen -hankkeen projektipäällikkö Anne Viitala. https://www.surevankohtaaminen.fi https://sites.utu.fi/sote Jakso tullaan julkaisemaan kurssilla Surevan kohtaaminen keväällä 2021
Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?
”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti
Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta
Miten etnisten ja uskonnollisten ryhmien historia vaikuttaa nykypäivän tapahtumiin? Onko Kaakkois-Aasiassa alueellisen yhteistyön perinnettä ja näkyykö se koronaepidemian vastaisissa toimissa? Aasiantuntijat-podcastin ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova haastattelee tietokirjailija, tutkija Marja-Leena Heikkilä-Hornia hänen uudesta kirjastaan "Kaakkois-Aasian historia".
Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen
Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen. Minna Hannula-Sormunen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa
Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä. Inkeri Ruokonen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset
Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Niina Junttila piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Kiina - Tutkimus edellä
Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.
8. Koti Suomenlinnassa
Suomenlinna on koti 850 helsinkiläiselle. Millaista on asuminen pienessä saariyhteisössä, jossa vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa? Miten asuminen on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Podcastin vetäjä Oona Simolin ja suomenlinnalainen yrittäjä ja näyttelijä Aarni Kivinen keskustelevat aiheesta. Lisäksi kuullaan Suomenlinnan hoitokunnan projektipäällikkö Anu Ahoniemeä, joka kertoo saarten tuoreesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä sen syntymiseen johtaneesta osallistavasta prosessista.
Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus
Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Studycast: Oman koulutusalan valinta?
Jaksossa utulähettiläät Fanny-Sofia ja Juuso keskustelevat unelma-alan käsitteestä ja erilaisista opiskelureiteistä. Miten omasta opiskelutaipaleesta voi muokata mieleisensä ja haittaako opiskeluiden lykkääminen?
Energian tulevaisuus - Tutkimus edellä
Miten tuotamme energiaa tulevaisuudessa? Mitkä asiat vaikuttavat energiankulutukseen ja miten kulutus saadaan kestävälle pohjalle? Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat kehittämisasiantuntija, molekulaarisen kasvibiologian dosentti Marjaana Suorsa sekä tulevaisuuden tutkimuksen professori Petri Tapio.
7. Viaporin telakka
Suomenlinnassa kaikuva kilke ja pirinä tulevat kuivatelakalta, joka on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista telakoista. 1750-luvulta peräisin olevassa telakka-altaassa työskennellään edelleen ympäri vuoden. Telakkalaisten työtä tutkinut Niina Naarminen ja Viaporin telakka ry:n puheenjohta Jouni Wirta keskustelevat aiheesta vetäjä Riikka Huuskosen johdolla.
11.3.2020 Jaakko Järvi: Digitaaliset palvelut helpottavat ja haittaavat jokapäiväistä elämäämme
Kangertelevat ja vaikeakäyttöiset digitaaliset palvelut turhauttavat. Miksi sellaisia kuitenkin syntyy osaavien ohjelmistotekniikan ammattilaisten parhaista aikomuksista huolimatta? Miksi laadukkaiden tietojärjestelmien ohjelmointi on edelleen niin vaikeaa? Tietotekniikan professori Jaakko Järven professoriluennolla käsitellään ohjelmistotekniikan tutkimuksen roolia tulevaisuuden digitaalisten palvelujen laadun parantamisessa; esimerkiksi nostetaan käyttöliittymiä ja niiden ohjelmointia piinaavia ongelmia. Jaakko Järvi piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Laivanrakennus - Tutkimus edellä
Tutkimus edellä -podcastin toisessa jaksossa puhutaan turkulaisesta laivanrakennuksesta ja meriteollisuudesta laajemmin, kun yliopistonlehtori Matti Kamppisen vieraiksi saapuvat historioitsija Janne Tunturi sekä Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen.
6. Taide maailmanperintökohteessa
Saaristo tarjoaa inspiroivan ympäristön taiteen tekijöille. Vetäjien Oonan ja Riikan vieraana studiolla on keraamikko ja pitkän linjan suomenlinnalainen Minna Hanhivaara, joka on tehnyt myös opinnäytetyön Suomenlinnan taidekäsityöläisistä. Lisäksi kuullaan tutkija Laura Seesmerin taiteellista lähestymistapaa hyödyntävistä tutkimusmenetelmistä.
11.3.2020 Anna Sivula: Historia, kulttuuriperintö ja yhteisön identiteetti
Miten yhteisöt käyttävät menneisyyttä koskevaa tietoa? Miksi osaa menneisyyden jäljistä suojellaan, mutta osa hävitetään? Kulttuuriperinnön tutkimuksen professori Anna Sivula kertoo professoriluennollaan, miten yhteisöt muistavat, mitä ne unohtavat ja kuinka historiallinen identiteetti rakentuu. Sivulan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat historiankirjoituksen historia, metodologia ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kulttuuriperintö ja jälkiteolliset kulttuuriperintöyhteisöt sekä merelliset yhteisöt. Anna Sivula piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot
Studycast: Yliopisto-opiskelijoiden lomakaudet
Millaisia lomakausia yliopisto-opiskelijoilla on? Utulähettiläät Juuso ja Fanny-Sofia pohtivat opiskelun, loman ja työn yhdistämistä sekä vapaa-aikaa. Lisäksi käsittelyssä ovat erilaiset kurssien suoritusvaihtoehdot.
Sivistys - Tutkimus edellä
Mitä on sivistys tänä päivänä? Tutkimus edellä -podcastin ensimmäisessä jaksossa uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen uppoutuu sivistyksen saloihin vierainaan integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson sekä kasvatustieteiden apulaisprofessori Ulpukka Isopahkala-Bouret.
5. Vedenalaista Suomenlinnaa tutkimassa
Suomenlinnan ympärillä on lukuisia hylkyjä. Mitä vedenalaisesta maailmasta tiedetään ja miten sitä voidaan tutkia? Podcastin vetäjä Riikka Huuskonen sukeltaa pinnan alle maisemantutkija Laura Seesmerin ja meriarkeologi Minna Koivikon kanssa. Lisäksi jaksossa väitöskirjatutkija Sanna Lehtinen kertoo oikeusfilosofian näkökulmasta tulevien sukupolvien oikeudesta kulttuuriperintöön.
4.12.2019 Janne Tukiainen: Poliittinen valikoituminen
Professori Janne Tukiainen piti 4.12. professoriluennon otsikolla Poliittinen valikoituminen. Kyseisen aiheen lisäksi Tukiaisen keskeisimpiin tutkimusaiheisiin lukeutuvat julkiset hankinnat sekä kuntaliitokset.
4. Matkailu ja kulttuurisesti kestävä kehitys
Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Dosentti ja tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen keskustelee Suomenlinnan studiolla vetäjien Oonan ja Riikan kanssa saarten kestävyyden rajoista ja tulevaisuuden tutkimisesta. Jaksossa kuullaan myös World Heritage Volunteers -leirille osallistunutta Fernando Torrea.
3. Mitä saarten historiasta kerrotaan?
Suomenlinnan isänä pidetyn Augustin Ehrensvärdin mukaan nimetty Ehrensvärd-seura vastaa saarten kaikista opastetuista kierroksista. Mitä opastuksilla kerrotaan ja miten 200-vuotinen historia tiivistetään yhteen tuntiin? Entä miten historian esityksiä tutkitaan? Suomenlinnan studiolla aiheesta keskustelemassa Ehrensvärd-seuran Jani Tihinen sekä podcastin vetäjät Riikka Huuskonen ja Oona Simolin, joka valmistelee väitöskirjatutkimusta aiheesta.
2. Merellinen Helsinki
Tiesitkö, että Helsingillä on yli 130 km rantaviivaa ja noin 300 saarta? Miksi saaria brändätään? Mihin merellistä strategiaa tarvitaan? Entä miten merellisyys näkyy Elävä Suomenlinna -tutkimuksen haastatteluissa? Suomenlinnan studiolla aiheesta keskustelemassa Elävä Suomenlinna -hankkeen johtaja Pauliina Latvala-Harvilahti, Helsingin merellisen strategian päällikkö Minttu Perttula ja podcastin vetäjä Riikka Huuskonen.
Studycast: Mitä on uravalmennus ja mentorointi? Haastattelussa Taija Keskinen
Tässä jaksossa Kaisa Ollin haastattelussa on Turun kauppakorkeakoulun alumni Taija Keskinen. Taija toimii Suomen Ekonomien uravalmentajana ja mentoroinnin asiantuntijana. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta KTM:ksi vuonna 2002 ja hän on myös Mindfulness Coach ja NLP Trainer. Jaksossa Kaisa ja Taija keskustelevat muun muassa mentoroinnista ja uravalmennuksesta sekä siitä, minkälaista hyötyä kauppakorkeakoulun opinnoista on työelämässä. Jaksossa käydään myös läpi, miten Taija päätyi vaihtamaan 10 vuotta sitten markkinoinnin työtehtävistä uravalmennukseen ja miksi on tärkeää löytää itselleen merkityksellinen opiskelu- ja työpaikka.
Kulttuurintutkijat maailmanperintökohteessa #1
Kemistin työkalut on helppo kuvitella, mutta minkälaisia työvälineitä kulttuurintutkija käyttää ja mitä niillä saadaan tulokseksi? Miksi tutkijaa kiinnostaa maailmanperintökohteen asukkaat? Suomenlinnan studiolla kulttuuriperinnön tutkimuksesta keskustelemassa Elävä Suomenlinna -hankkeen johtaja Pauliina Latvala-Harvilahti, Vanhaa Raumaa tutkinut yliopistonlehtori Riina Haanpää Turun yliopistosta sekä podcastin vetäjä Riikka Huuskonen.
4.12.2019 Hanna Tuomisto: Amazon-tutkimuksen haasteita: Kuinka nähdä metsä puilta
Professori Hanna Tuomisto piti professoriluentonsa 4.12. aiheesta Amazon-tutkimuksen haasteita: Kuinka nähdä metsä puilta. Tuomiston keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat kasvillisuusekologia, ilmentäjälajien ja kaukokartoituksen käyttö sademetsien tutkimuksessa sekä Amazonian saniaisten taksonomia, systematiikka ja eliötiede.
4.12.2019 Toni Laaksonen: Yhteiselon ihanuus ja kurjuus – ekologinen vuorovaikutuksemme eläinten...
Professori Toni Laaksonen piti professoriluentonsa 4.12.2019 aiheesta Yhteiselon ihanuus ja kurjuus – ekologinen vuorovaikutuksemme eläinten kanssa. Laaksosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat selkärankaisten eläinten ekologia ja kannanarviointi, eläinten käyttäytyminen ja evoluutio ihmisvaikutuksen muokkaamassa ympäristössä sekä ihmisten ja eläinten väliset konfliktit ja tutkimus osana konfliktien hallintaa.
Studycast: Mitä jatko-opinnot tohtorikoulutettavana tarkoittaa?
Mitä jatko-opinnot tarkoittavat, minkälaista on olla tohtorikoulutettava ja miksi myös jatko-opinnot ovat varteenotettava vaihtoehto? Jaksossa Turun yliopiston opiskelija, utulähettiläs Kaisa, haastattelee näistä aiheista Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen tohtorikoulutettavaa Wilma Nissilää.
Studycast: Vastauksia lukiolaisten kysymyksiin yliopistoelämästä
Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Kaisa, Juuso ja Fanny-Sofia vastailevat lukiolaisten esittämiin kysymyksiin omien näkemystensä ja kokemustensa pohjalta. Käsittelyssä ovat mm. opiskelun ja työn yhdistäminen, stressi, oman elämän rahoitus sekä vapaa-aika.
13.11.2019 Tero Jarvinen: Syrjäytymisen poliittiset tulkinnat
Professori Tero Järvinen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Syrjäytymisen poliittiset tulkinnat. Järvinen on keskittynyt tutkimuksessaan mm. nuorten koulutussiirtymiin ja elämänkulkuun, nuorten syrjäytymiseen sekä kansainvälisesti vertailevaan koulutustutkimukseen.
Studycast: Kauden 1 (2020) Esittelyjakso. Tervetuloa seuraamaan sarjaa opiskelijaelämästä.
Tervetuloa Studycastin kauden 1 (2020) pariin! Haluatko tietää, millaista opiskelu yliopistossa oikein on? Tule mukaan seuraamaan Turun yliopiston opiskelijalähettiläiden tuottamaa podcast-sarjaa. Kuuntele Studycastin lyhyt esittelyjakso, jossa podcastin juontajat Kaisa Olli, Fanny-Sofia Tarkio ja Juuso Arkkila kertovat keitä he ovat ja mitä aiheita podcasteissa tullaan käsittelemään.
Studycast: Millaista opiskelu on kauppakorkeakoulussa?
Minkälaista on opiskella kauppakorkeakoulussa? Opiskelijalähettiläämme, viidennen vuoden rahoituksen opiskelija Kaisa kertoo Fanny-Sofian haastattelemana opinnoistaan ja opiskelijaelämästä kauppiksessa. Kaisa myös pohtii, millaisiin tehtäviin kauppatieteiden maisterina voi työllistyä – mahdollisuuksia kun on yllättävän monia. Opiskellessa voi räätälöidä sivuainevalinnoilla paketin, jolla voi työllistyä myös toimialoille, joita ei ehkä heti tulisi ajatelleeksikaan.
13.11.2019 Sakari Suominen: Terveydenhuolto, käyttäytyminen ja terveys
Professori Sakari Suominen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Terveydenhuolto, käyttäytyminen ja terveys. Suominen on keskittynyt tutkimuksessaan mm. terveyden edistämiseen (henkinen kuormitus, stressi ja sen yhteydet terveyteen), terveydenhuoltotutkimukseen (mm. hoitotyytyväisyys ja hoitomyöntyvyys) sekä terveys- ja hyvinvointieroja selittäviin mekanismeihin.
13.11.2019 Mika Kortelainen: Kvasikokeelliset menetelmät terveystaloustieteen vaikutusarvioinneissa
Professori Mika Kortelainen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Kvasikokeelliset menetelmät terveystaloustieteen vaikutusarvioinneissa. Kortelainen on keskittynyt tutkimuksessaan julkisten palvelujen vaikuttavuuteen, terveydenhuollon uudistusten vaikutuksiin sekä kouluvalintojen vaikutuksiin.
9.10.2019 Maria Nuotio: Ortogeriatria – yhteistyötä lonkkamurtumapotilaiden parhaaksi
Professori Maria Nuotio piti professoriluentonsa 9.10.2019 otsikolla Ortogeriatria – yhteistyötä lonkkamurtumapotilaiden parhaaksi. Nuotion keskeisimmät tutkimusaiheet ovat iäkkäiden virtsaamisvaivat, ortogeriatria ja iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden hoitotulosten ennustekijät sekä iäkkäiden ravitsemus.
9.10.2019 Vesa Halava: Kieli ja totuus
Professori Vesa Halava piti professoriluentonsa 9.10.2019 otsikolla Kieli ja totuus. Halava on keskittynyt tutkimuksessaan laskettavuuteen (erityisesti ratkeamattomiin ongelmiin), automaatteihin ja formaaleihin kieliin sekä laskettavuuden perusteisiin ja logiikkaan.
9.10.2019 Paulina Salminen: Miten kliinisellä tutkimuksella voidaan kehittää kirurgiaa?
Professori Paulina Salminen piti professoriluentonsa 9.10.2019 otsikolla Miten kliinisellä tutkimuksella voidaan kehittää kirurgiaa? Salminen on keskittynyt tutkimuksessaan mm: akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikka, etiologia ja konservatiivinen hoito, vaikean tai sairaalloisen lihavuuden kirurginen hoito sekä lihavuuskirurgian vaikutusmekanismit.
11.9.2019 Anders Blom: Päätöksentekoa kaksilla eri säännöillä
Työelämäprofessori Anders Blom piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Päätöksentekoa kaksilla eri säännöillä. Blomin työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat kehittää politiikan tutkimusta läpivalaisemalla taloudellisten eturyhmien ja korporatiivisen systeemin toimintaa, kehittää Eurooppa-foorumia osana Turun yliopiston ja talousalueen vaikuttavuuden vahvistamista, edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä tukevaa uuden sääntelyn kehittämistä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen toiminnan uutena painopisteenä.
11.9.2019 Tiina Raevaara: Tutkija some-ajan myrskyissä. Millainen on tiedeviestinnän muutos?
Työelämäprofessori Tiina Raevaara piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Tutkija some-ajan myrskyissä: Millainen on tiedeviestinnän muutos? Raevaaran tavoitteet työelämäprofessorikaudellaan on edistää tiedeviestinnän opetusta, parantaa tutkijoiden valmiuksia omaehtoiseen viestintään ja nostaa keskusteluun tiedeviestinnän ajankohtaisia aiheita.
11.9.2019 Ari Mölsä: Suomalainen oikeusjournalismi – juristit sivullisia omassa asiassaan?
Työelämäprofessori Ari Mölsä piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Suomalainen oikeusjournalismi – juristit sivullisia omassa asiassaan? Mölsän työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat toimia sillanrakentajana oikeustieteilijöiden ja median välillä, media juristin silmin; juristi median silmin -relaatioiden avaaminen, auttaa juristiksi opiskelevia ymmärtämään median toimintalogiikkaa sekä valottaa asiantuntijahaastattelun ja -artikkelin anatomiaa.
11.9.2019 Harri Kaartinen: Laserkeilaus ja sen sovellukset
Työelämäprofessori Harri Kaartinen piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Laserkeilaus ja sen sovellukset. Kaartisen työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat tukea maantieteen ja geologian laitoksen tutkimusta, opetusta ja julkaisutoimintaa sekä edistää kolmiulotteisten mittaus- ja mallinnustekniikoiden hyödyntämistä ja opetusta Turun yliopistossa.
Kyllä aika rientää kun opiskelee
Turun yliopisto humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastissa uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen muistelee menneitä ja kysyy onko Voima kanssamme. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
Noitahysteriaa 1600-luvulta ja aikamme vihapuhetta
Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastissa uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppisen vieraana on 1600-luvun noitavainoja ja nykypäivän vihapuhetta tutkinut englannin kielen professori Matti Peikola. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
Seksityöläisen elämää 1800-luvun Turussa
Turun yliopiston Ajan hermolla -podcastissa yliopistonlehtori Matti Kamppisen vieraana on Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Vainio-Korhonen kertoo yhdestä tutkimusaiheestaan, seksityöläisten elämästä 1800-luvun Turussa. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
Eläisin hetkessä, jos vain voisin – puhetta ajasta
Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen johdattelee kuulijat Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastin ensimmäisessä jaksossa ajan ytimeen, tulevaisuuteen ja hetkessä elämisen mahdottomuuteen. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.
22.5.2019 Juha Plosila: Autonomisten järjestelmien mahdollisuudet ja haasteet
Professori Juha Plosila piti professoriluentonsa 22.5.2019 otsikolla Autonomisten järjestelmien mahdollisuudet ja haasteet. Plosila on keskittynyt tutkimuksessaan autonomisiin monirobottijärjestelmiin ja autonomiseen sensorifuusioon perustuvaan havainnointiin ja navigointiin. Hän on myös tutkinut autonomisen suorituksen optimointia heterogeenisissä sumu- ja reunalaskenta-alustoissa.
22.5.2019 Fausto Biancari: Aorttaläpän ahtauman hoito Suomessa
Professori Fausto Biancari piti professoriluentonsa 22.5.2019 otsikolla Aorttaläpän ahtauman hoito Suomessa. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat aorttaläpän ahtauman sekä sepelvaltimotaudin hoito ja kehon ulkoinen happeuttaminen postoperatiivisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa.
22.5.2019 Tero Laihonen: Diskreetti matematiikka tiedonsiirrossa
Professori Tero Laihonen piti professoriluentonsa 22.5.2019 otsikolla Diskreetti matematiikka tiedonsiirrossa. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat matemaattiset virheitä korjaavat koodit tiedonsiirrossa ja niiden geometriset peitto-ominaisuudet, objektien paikallistaminen tunnistinverkoissa identifioivia koodeja ja graafeja käyttäen sekä tiedon noutaminen edistyneistä tallennusjärjestelmistä koodien avulla.
17.4.2019 Benita Heiskanen: Ylirajainen Pohjois-Amerikan tutkimus
Professori Benita Heiskanen piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Ylirajainen Pohjois-Amerikan tutkimus. Heiskanen on tutkinut visuaalisuutta, tilallisuutta ja väkivaltaisuutta kaupunkikulttuurissa sekä rotua ja etnisyyttä Yhdysvalloissa.
#11 Alustatalous: vieraana Anne Kovalainen
Digitaalisessa maailmassa työ elää murroksessa. Alustatyön merkityksen on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa ja se tulee muuttamaan työn luonnetta entisestään. Aiheesta keskustelee yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen professori Anne Kovalainen. Kovalainen johtaa alustatalouteen liittyvää STN-rahoitteista SWiPE-hanketta.
17.4.2019 Ion Petre: Complexity in the age of artificial intelligence
Professori Ion Petre piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Complexity in the age of artificial intelligence. Petre on keskittynyt tutkimuksessaan tietokonemallinnukseen lääkkeiden uusien käyttötarkoitusten kehittämisessä, teoreettiseen tietojenkäsittelytieteeseen ja kompleksisten systeemien analyysiin.
17.4.2019 Mikko Niemelä: Sosiologisen tutkimuksen vaikuttavuuden edellytykset ja rajat
Professori Mikko Niemelä piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Sosiologisen tutkimuksen vaikuttavuuden edellytykset ja rajat. Niemelän merkittävimmät tutkimuskohteet ovat sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen, elinolojen kansainvälinen vertaileva tutkimus sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka.
Antti Aine: Urheiluoikeuden kehityssuuntia
Urheiluoikeuden professori Antti Aine piti 20.3.2019 professoriluentonsa otsikolla Urheiluoikeuden kehityssuuntia. Antti Aineen keskeisimmät tutkimusteemat liittyvät urheiluoikeuden yleisiin oppeihin ja urheiluoikeuden soveltamiskysymyksiin. Aine on käsitellyt tuotannossaan muun ohella urheiluoikeuden kantavia periaatteita, kilpailulainsäädännön soveltamista urheilumarkkinoilla, kurinpidon oikeudellista perustaa, perus- ja ihmisoikeuksien asemaa urheilussa sekä välimiesmenettelyn käyttömahdollisuuksia urheilussa. Antti Aine aloitti Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisenä urheiluoikeuden professorina tammikuussa 2019.
Elina Haavisto: Akateeminen kumppanuus hoitotieteessä
Hoitotieteen professori Elina Haavisto piti 20.3.2019 professoriluentonsa otsikolla Akateeminen kumppanuus hoitotieteessä. Haaviston tutkimusintressit liittyvät näyttöön perustuvaan palliatiiviseen hoitoon ja osaamiseen, painehaavojen ehkäisyyn ja syöpäpotilaan omaisen selviytymisen tukemiseen.
Ossi Kalevo: Informaation digitalisoitumisen vaikutuksia
Työelämäprofessori Ossi Kalevo piti professoriluentonsa 23.1.2019 otsikolla Informaation digitalisoitumisen vaikutuksia. Kalevon tavoitteena työeälämäprofessorikaudelleen on edistää yliopiston ja yritysten yhteistyötä kehittämällä ratkaisuja, miten yrityksien henkilökunnan jäsenet voisivat kouluttautua tohtoreiksi sekä mahdollisesti saada yritykset osallistumaan tohtorikoulutukseen sekä Industrial PhD ja post doc -yhteistyö kehittämällä keinoja, miten yritykset voisivat paremmin hyödyntää jo valmistuneita tohtoreita yhteistyöprojekteissa.
Tomi Dahlberg: Ajatuksia digitaalisen liiketoiminnan johtamisen tutkimisesta ja opetuksesta
Työelämäprofessori Tomi Dahlberg piti 23.1.2019 professoriluentonsa Ajatuksia digitaalisen liiketoiminnan johtamisen tutkimisesta ja opetuksesta. Tomi Dahlberg on ansioitunut johtajana elinkeinoelämässä toimiessaan yritysten ylimmässä johdossa ja hallituksissa. Hän on tunnettu ja ammatillisten yhteisöjen tunnustama tietojohtamisen ja tietohallinnon asiantuntija (mm. kansainvälisen International Academy of CIO https://soundcloud.com/turun-yliopistovarapuheenjohtaja, akkreditointiryhmän jäsen, aktiivinen SFS- standardoinnissa) ja hänet on luettu 100 merkittävimmän tietotekniikkavaikuttajan joukkoon erityisesti IT-johtamisen alueella jo yli kymmenen vuoden ajan. Tomi Dahlberg on myös toiminut aktiivisesti ylimpien portaiden tehtävissä (ma. professorina, tutkimusjohtajana ja erikoistutkijana Åbo Akademissa, Jyväskylän yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Turun yliopistossa) ja näissä tehtävissään julkaissut tieteellisiä artikkeleita ja ollut toimituskunnissa mukana. Hän on opettanut säännöllisesti edellä mainituissa yliopistoissa strategiseen tietojohtamiseen ja tiedonhallintaan liittyviä kursseja ja ohjannut kandi-, maisteri- ja opinnäytetöitä näissä tehtävissään ja osallistunut Turku Information Systems Alliancen toimintaan sen alusta saakka. Dahlberg on myös osallistunut yritysyhteistyössä tehtävien hankkeiden valmisteluun Turun yliopistossa ja johtaa Business Finland -rahoitteista Maritime Digital Supply Space -hanketta, joka toteutetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa 2017–2020.
#10 Kestävä kehitys: vieraina Katriina Siivonen ja Sari Puustinen
Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen, ihmisten eriarvoisuus ja liikakansoitus vaikuttavat globaalisti koko maailmaan. Näihin ongelmiin pyritään vaikuttamaan kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla. Tutkijoiden mukaan vastaaminen laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttää kulttuurista muutosta. Aiheesta keskustelevat yliopistonlehtori Katriina Siivonen sekä erikoistutkija Sari Puustinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Janne Salminen: Eurooppalainen valtiosääntö
Julkisoikeuden professori Janne Salminen piti 12.12.2018 professoriluentonsa otsikolla Eurooppalainen valtiosääntö. Janne Salmisen tutkimusintressit liittyvät julkisoikeuden yleisiin oppeihin ja erityisesti kansainvälistymisen vaikutuksiin. Julkisoikeuden eurooppalaistumisen merkitys ja erilaiset ulottuvuudet ovat pitkään olleet Salmisen tutkimustoiminnan keskiössä. Salminen on tutkinut valtiosäännön eurooppalaistumista ja eurooppalaista konstituutiota sekä etenkin Euroopan unionin konstituution ja Suomen valtiosäännön välisiä suhteita. Valtiosäännön eurooppalaistumisen ohella hänellä on julkaisutoimintaa ja erityisasiantuntemusta etenkin Euroopan unionin talous- ja rahaliiton oikeudesta sekä niin sanotun kolmannen pilarin transformaatiosta. Viime aikoina hän on tutkinut poikkeusolojen valtiosääntöistä sääntelyä.
Kari Saikkonen: Valoa ilmastonmuutokseen
Subarktisen ekologian professori Kari Saikkonen piti professoriluentonsa 12.12.2018 otsikolla Valoa ilmastonmuutokseen. Saikkosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat ilmastonmuutoksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, mikrobien rooli ekosysteemeissä ja ekosysteemipalveluissa sekä kemikalisoitumisen ympäristöriskit.
Paivi Polo: Vaihdevuosien unihäiriöt ja niiden hoito
Synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo piti professoriluentonsa 12.12.2018 otsikolla Vaihdevuosien unihäiriöt ja niiden hoito. Polon keskeisimmät tutkimusaiheet ovat menopaussiin liittyenuni, kognitio, autonomisen hermoston toiminta, elämänlaatu ja hormonikorvaushoito sekä raskauteen liittyen uni, mieliala, raskauspahoinvointi ja synnytyksen käynnistys.
Elina Jaakkola: Palveluajattelu ja markkinoinnin murros
Markkinoinnin professori Elina Jaakkola piti professoriluentonsa 17.10.2018 otsikolla Palveluajattelu ja markkinoinnin murros. Jaakkolan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat asiakaskokemus, engagement, palveluinnovaatiot, arvonluonti, tietointensiivinen liiketoiminta ja palvelulogiikka.
Ilari Saaksjarvi - Elämän monimuotoisuus
Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi piti 17.10.2018 professoriluentonsa otsikolla Elämän monimuotoisuus. Sääksjärven keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat Keskeisimmät tutkimusaiheet sademetsien monimuotoisuus, trooppisten hyönteisten monimuotoisuus, loispistiäisten taksonomia, systematiikka ja eliömaantiede sekä puutiaisten ekologia.
Pekka Määttä: Oikeustalot vähenevät. Miten käy oikeusturvan?
Oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Pekka Määttä piti työelämäprofessoriluentonsa 12.9.2018 otsikolla Oikeustalot vähenevät. Miten käy oikeusturvan? Määttä aloitti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina tammikuussa 2017. Päätoimisesti Pekka Määttä työskentelee Kainuun käräjäoikeuden laamannina. Määtän tavoitteet työelämäprofessorikaudelle ovat vahvistaa yliopiston ja tuomioistuinlaitoksen vuoropuhelua, tukea prosessioikeuden opetusta ja tutkimusta sekä kehittää tuomarikoulutusta ja tuomioistuinten laatutyötä.
Taneli Lahti: Euroopan globaali painoarvo
Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Taneli Lahti piti 12.9.2018 työelämäprofessoriluentonsa otsikolla Euroopan globaali painoarvo. Päätoimisesti Lahti työskentelee Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtajana. Lahden tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on edistää kansainvälisten taloussuhteiden tutkimusta ja opetusta, erityisesti koskien Euroopan taloudellisen ja poliittisen integraation merkitystä Suomelle ja Itämeren alueelle, edesauttaa tietoisuutta EU:n ulkoisten taloussuhteiden näkymistä ja globaalien kehityskulkujen taloudellisista vaikutuksista, vaikuttaa kauppapolitiikan opintojen ja osaamisen kasvattamiseen ja vahvistaa Turun kauppakorkeakoulun eurooppalaisia yhteyksiä ja verkottumista.
Olli Kangas: Kokemuksia tutkimuksen ja politiikan kohtaamisesta perustulokokeilussa
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Olli Kangas piti professoriluentonsa 12.9.2018 otsikolla Inspiraatio, perspiraatio ja frustraatio. Kokemuksia tutkimuksen ja politiikan kohtaamisesta perustulokokeilussa. Kankaan tavoite työelämäprofessorikaudella on ohjata graduja ja väitöskirjoja, vetää Strategisen tutkimuksen Tasa-arvoinen yhteiskunta ohjelmaa, osallistua kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä hankkia tutkimusrahoitusta.
Ullamari Pesonen: Kuka kehittää lääkkeet tulevaisuudessa?
Farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Kuka kehittää lääkkeet tulevaisuudessa?. Pesosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat Alzheimerin tauti ja aivojen aineenvaihdunta, tyypin 2 diabetes ja hermostonrappeumasairaudet, käytössä olevien tyypin 2 diabeteslääkkeiden vaikutukset aivoissa sekä metformiinin kaltaisesti vaikuttavien uusien lääkeaineiden seulonta.
Juha Lavapuro: Digitaalinen valta ja valtiosääntötutkimuksen tulevaisuus
Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Digitaalinen valta ja valtiosääntötutkimuksen tulevaisuus. Juha Lavapuron tutkimusintressit ovat kohdistuneet erityisesti perus- ja ihmisoikeusiin sekä kansainvälistyvän valtiosääntöoikeuden yleisiin oppeihin ja perus- ja ihmisoikeuksien merkitykseen oikeudellisissa käytännöissä. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa teoksessa Juha Lavapuro: Uusi perustuslakikontrolli. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2010.
Eeva-Liisa Eskelinen: Lysosomi, solutason kierrätyskeskus
Lääketieteellisen solubiologian professori Eeva-Liisa Eskelinen piti professoriluentonsa otsikolla Lysosomi, solutason kierrätyskeskus. Eskelisen merkittävimpiä tutkimusaiheita ovat lysosomaalinen kalvoproteiini LAMP2 autofagiassa ja solunsisäisessä kolesterolin kuljetuksessa, RAB-proteiinien tehtävät autofagiassa sekä autofagosomien kalvojen alkuperän selvittäminen käyttäen kolmiulotteista kuvantamista elektronitomografialla.
Terhi Utriainen: Mihin tarvitsemme uskontotieteen erottelukykyä?
Uskontotieteen professori Terhi Utriainen piti professoriluentonsa 28.3.2017 otsikolla Mihin tarvitsemme uskontotieteen erottelukykyä? Utriaisen keskesisimpiä tutkimusaiheita ovat kansanomainen uskonto, henkisyys, uskonto ja sukupuoli, ruumiillisuus, kuolema, uskonnon ja maallisen rajapinnat, uskontoetnografia sekä rituaalitutkimus.
#9 Kansalaiset ja päätöksenteko: vieraana Henri Vogt
Miksi kansalaisten pitäisi osallistua vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon ja miten se tapahtuisi? Podcastissa vieraana Turun yliopiston kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt, joka on varajohtajana Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hankkeessa.
Visa Immonen - Arkeologi, esineet ja menneisyys
Arkeologian professori Visa Immonen piti professoriluentonsa 28.3.2017 otsikolla Arkeologi, esineet ja menneisyys. Immosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat keskiajan aineellinen kulttuuri ja esinetutkimus, ylellisyyskulutus, kulttuuriperinnön tutkimuksen hallinto ja teoriat sekä uskonnollinen kulttuuriperintö.
Suvi Salmenniemi: Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka
Sosiologian professori Suvi Salmenniemi piti 29.3.2018 professoriluentonsa otsikolla Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka. Salmenniemen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat terapeuttinen kulttuuri, hyvinvoinnin ja terveyden kulttuuriset merkitykset, poliittinen sosiologia (sosiaaliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta, kansalaisuus), yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuus, feministinen tutkimus sekä sosialismin ja postsosialismin tutkimus.
Jarno Salonen: Huokoinen pii lääkeannostelussa
Farmaseuttisen fysiikan professori Jarno Salonen piti professoriluentonsa 14.2.2018 aiheesta Huokoinen pii lääkeannostelussa. Salosen keskeisiä tutkimusaiheita ovat Keskeisimmät tutkimusaiheet huokoisen piin käyttö lääkeannostelussa, radioterapiassa ja kuvantamisessa sekä huokoiseen piihin perustuvien optisten monikerrosrakenteiden käyttö sensorisovelluksissa.
#8 Jalkapallo: vieraana Vesa Vares
Jalkapallon MM-kisat pelataan tänä kesänä poikkeuksellisissa olosuhteissa Venäjällä. Mitä kisoilta on odotettavissa? Miten politiikka ja urheilu liittyvät toisiinsa? Vieraana poliittisen historian professori Vesa Vares, joka on seurannut jalkapalloa intohimoisesti lapsesta lähtien. Vares kirjoitti keväällä lajin poliittisia kytköksiä käsittelevän teoksen Pallon herruus - Kuningaslajin valta ja lumo.
Satu Teerikangas: Johtaminen, muutos ja me
Johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas piti 14.2.2018 professoriluentonsa otsikolla Johtaminen, muutos ja me. Teerikankaan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat muutoksen johtaminen, yritysostojen integraatio, kestävyysmuutos, maailmaa muuttava toimijuus, muutosagentit, kollegiuus ja työssä virittyneisyys.
Laura Airas: MS-taudin muuttuva hoito
Neuroimmunologian professori Laura Airas piti professoriluentonsa 7.1.2018 otsikolla MS-taudin muuttuva hoito. Airas on keskittynyt tutkijan urallaan MS-taudin tutkimukseen ja osallistunut muun muassa kansalliseen tutkimukseen MS-tauti ja raskaus sekä Turun yliopiston ja PET-keskuksen yhteiseen Neuroinflammaation tutkiminen PET-kuvantamisen avulla -hankkeeseen.
Jouko Vilmunen: Rahoitustekijät ja talouden syvät taantumat: makrotaloustiede murroksessa
Taloustieteen professori Jouko Vilmunen piti 17.1.2018 professoriluentonsa otsikolla Rahoitustekijät ja talouden syvät taantumat: makrotaloustiede murroksessa. Vilmusen keskeisiä tutkimusaiheita ovat suhdannevaihtelut, talouskasvu, rahoitusmarkkinat ja makrotalous sekä raha- ja finanssipolitiikka.
#7 Syövän perinnöllisyys: Vieraana Johanna Schleutker
Lääketieteellisen genetiikan professori Johanna Schleutker tutkii perinnöllistä syöpäalttiutta. Schleutker kävi aamukahvilla keskustelemassa syövän periytyvyydestä, geenitestauksesta ja syöpätutkimuksen tulevaisuuden näkymistä. Vastikään Jane ja Aatos Erkon säätiöltä miljoonarahoituksen syöpätutkimukseen saanut professori uskoo taistelun syöpää vastaan olevan voitettavissa.
Jussi-Pekka Jero: ”Korva kuulolla” – Kuulonparannuksen mahdollisuudet ja tulevaisuus
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Jussi-Pekka Jero piti 17.1.2018 professoriluentonsa otsikolla "Korva kuulolla" – Kuulonparannuksen mahdollisuudet ja tulevaisuus. Jeron keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat korvatulehduksen komplikaatiot, korvan kuvantaminen, välikorvan ilmastointi ja korvatorven pallolaajennus, sisäkorvan geeniterapia sekä korvakirurgian kehitys, nykytilanne ja tulevaisuus.
Piia Seppänen: Koulutuspolitiikka vertailevassa ja kansainvälisessä koulutustutkimuksessa
Kasvatustieteen professori Piia Seppänen piti 13.12.2017 professoriluennon otsikolla Koulutuspolitiikka vertailevassa ja kansainvälisessä koulutustutkimuksessa. Seppäsen keskeisiä tutkimusaiheita ovat julkisten koulujärjestelmien yksityistämiskehitys, ylikansallinen koulutusteollisuus ja yksityiset toimijat koulutuspolitiikassa, koulutuspolitiikkojen tutkimus: erityisesti oppilasvalikointi ja oppilasryhmittely, vanhempien kouluvalinta ja yhteinen koulu -politiikat sekä kielipolitiikat sekä yhteiskunnallisen eriytymisen ja koulutuksen suhde yhteiskuntaluokan, sukupuolen, monikulttuurisuuden, kielen ja kaupunkitutkimuksen näkökulmista.
Antti Jekunen - Syövän hoitopäätös
Kliinisen syöpätautiopin professori Antti Jekunen piti professoriluentonsa 13.12.2017 otsikolla Syövän hoitopäätös. Jekusen keskeisimpiä tutkimusalueita ovat kompleksisuusajattelun soveltaminen sairaalaorganisaatioon ja kliinisen hoitopäätöksen tekemiseen, geeniohjattavat hoidot, syöpälääkekombinaatioiden kehittäminen, syövän hoitotulosten parantaminen innovatiivisilla lähestymistavoilla sekä geenipohjaiset syöpähoidot.
#6 Avaruusromu: Vieraana Rami Vainio
Romuongelma uhkaa avaruuden tutkimusta ja hyödyntämistä juuri, kun me suomalaiset olemme siirtyneet uuteen avaruusaikaan. Miten avaruuden kestävä kehitys taataan jatkossa? Vieraana Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratorion johtaja, professori Rami Vainio
#5 Tietoturva: vieraana Seppo Virtanen
Miten jokainen meistä voisi parantaa tietoturvaansa? Entä millaisia riskejä tietoturvaan liittyy? Vieraana tietoliikennetekniikan lehtori ja dosentti Seppo Virtanen.
#4 Äänten kuuleminen: vieraana Dagfinn Majeskog
Millainen ilmiö äänten kuuleminen on? Miten sitä voidaan tutkia psykiatrian ja aivokuvantamisen keinoin, ja miten äänten kanssa voi oppia elämään? Vieraana psykiatrian tohtorikoulutettava, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Dagfinn Majeskog.
#3 Puhuttu kieli: vieraana Tommi Kurki
Mitä kaikkea puhuttuun kieleen ja sen tutkimukseen liittyy? Mitä kieli kertoo puhujastaan? Vieraana puhutun kielen tutkija, yliopistonlehtori Tommi Kurki.
#2 Rasismi ja filosofia: vieraana Jani Sinokki
Mitä voimme oppia rasismista filosofian avulla? Rasismi ja filosofia -teoksen toimittanut filosofian tutkija Jani Sinokki kertoo, miksi rasismia on tärkeää käsitellä filosofisesta näkökulmasta.
#1 Teknologia ja me: vieraana Erkki Sutinen
Voimmeko ohjata teknologiaa vai ohjaako se meitä? Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen kertoo, miten teknologia vaikuttaa elämäämme. Haastattelijana Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.