Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Näkövammaisten liitto
Kuuntele Näkövammaisten liiton podcasteja, webinaareja, nettiradiota ja muita tallenteita, jotka käsittelevät näkövammaisuuteen liittyviä teemoja. SoundCloudin Playlists-välilehdeltä löydät tallenteet aihepiireittäin.
Jaksot
Yhteensä 182 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 29.8.2017.
Blindshell-puhelimen Luetus-ohjelma
Blindshell: Luetus-sovelluksella näkövammainen voi lukea äänilehtiä ja -kirjoja. Sovelluksen voi asentaa myös Blindshell Classic 2 -puhelimeen, joka on puhuva näppäinpuhelin. Ohjeessa opastetaan miten haet lehtiä luettavaksi ja miten kuuntelet niitä. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/blindshell-puhelimen-luetus-ohjelma
Muuttolintujen kevät -sovellus
Muuttolintujen kevät: Ohjeessa kerrotaan, miten sovelluksella voi nauhoittaa lintujen laulua ja tunnistaa lajeja VoiceOver-ruudunlukijan avulla. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/muuttolintujen-kevat-sovellus
Kuuma Peruna: Työkanava tutuksi
Millainen yritys on Työkanava Oy ja miten se pyrkii edistämään osatyökykyisten työllistymistä. Kuulet tuhdin paketin Työkanava-asiaa, kun Katja Kuuselan vieraaksi tulee palveluesihenkilö Niina Takalo. Tuttuun tapaan tämänkin jakson tekstivastine on luettavissa Näkövammaisten liiton nettisivuilta osoitteesta: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-tyokanava-tutuksi
Minun näköinen elämä: Antin ja Tuuren henkilökuva
Uudessa Behind the voices – Äänien takana -sarjassa kurkistamme Minun näköinen elämä toiminnan vapaaehtoisten elämään. Tässä jaksossa Harrin haastateltavina ovat Antti ja Tuure. Seuraavassa jaksossa äänien takaa löytyy Antti ja Tuure jotka ovat Harrin haastateltavina. Mistä kumpuaa halu tehdä vapaaehtoistyötä ja tukea toista ihmistä? Onko lapsuudella asian kanssa jotain tekemistä? Tekstivastine: www.nakovammaistenliitto.fi/fi/antin-ja-tuuren-haastattelu Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta
Nyöri-nuorten äänilehti 3/2024
Tässä Nyörissä muistutetaan sekä pm- että kesäleiristä, skeitataan koulun pihalla, esitellään puhuvaa äänitallenninta, käydään leikkipaikalla ja lopuksi tehdään härkistäytteisiä paprikoita. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Seuraava Nyöri ilmestyy 11.4.
Minun näköinen elämä: Pomojen podi
Uudessa Behind the voices – Äänien takana -sarjassa kurkistamme Minun näköinen elämä toiminnan vapaaehtoisten elämään. Uudessa sarjassa kuuntelija pääsee tutustumaan ihmisiin äänien takana. Ensimmäisessä Pomojen podi -jaksossa kurkistamme menneisyyteen, Minun näköinen mieli -toimintaan. Sitä luotsasi hankekoordinaattori ja kirjailija Jutta Saanila. Hänen kanssaan menneisyyttä peilaavat koordinaattorit Mira Nieminen ja Päivi Vigg, jotka yhdessä vapaaehtoisten kanssa puhalsivat Minun näköinen elämä toiminnan elämään. Käy kuuntelemassa, millaisia tunteita muutos herätti Jutassa, Mirassa ja Päivissä. Tekstivastine: www.nakovammaistenliitto.fi/fi/pomojen-podi Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta
Nancy Tinkerbella sopeutui isoon muutokseen päivä kerrallaan (Airut 1/24)
Laulaja-lauluntekijä Nancy Tinkerbella joutui kymmenen vuotta sitten ratsastusonnettomuuteen, jonka seurauksena hän sai pysyvän hermovaurion ja CRPS-kipuoireyhtymän. Nancy Tinkerbella kertoo Riikka Hännisen haastattelussa, miten hän on sopeutunut suureen muutokseen päivä kerrallaan. Lue äänijutun tekstivastine: https://www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/tekstivastine-nancy-tinkerbella-sopeutui-isoon-muutokseen-paiva-kerrallaan/
Nyöri - nuorten äänilehti 2/2024
Helmikuun Nyörissä kutsutaan nuoria pohjoismaiselle leirille, taistellaan Saharassa, lennetään lentokoneilla ja lopuksi nautitaan kinkku-uunimunakasta. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 14.3.
Kuuma Peruna: henkilökunta esittäytyy digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen
Tällä kerralla Mikael Mustonen on kutsunut Kuumaan perunaan esittäytymään digitalisaatioasiantuntija Ville Lammisen. Kuuntele, mitä Ville tekee työkseen ja minkälaisissa asioissa häneen kannattaa olla yhteydessä. Tuttuun tapaan jakson tekstivastine on luettavissa Näkövammaisten liiton nettisivuilta osoitteesta: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-nakovammaisten-liiton-tyoelamapalveluttyontekijoiden-esittelyt-osa-4
Minun näköinen elämä: Vuoren valloitus, osa 3
Vapaaehtoinen Heikki Mäkelän Kilimanjaron-matka jatkuu: "Pyörryttää, jalat ei kanna, kuljen kymmenen metriä, ei voi olla totta. En jaksa, mielessä suhisee, on mentävä alas. Orpokodin näkeminen reissulla laittoi ajatukset siihen moodin, että vuorille kiipeäminen on sivuseikka." Kuuntele Podcastia, joka herättää kysymyksiä ja tunteita. Tekstivastine: www.nakovammaistenliitto.fi/fi/vuoren-valloitus-2 Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta
Nyöri – nuorten äänilehti 1/2024
Tässä Nyörissä kuullaan kauneudesta ja tyylistä, taistellaan epäkuolleita vastaan, ratkotaan maagisia ongelmia Livian maassa ja lopuksi syödään kukkakaali-porkkanakasvissosekeittoa. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 8.2.2024.
Minun näköinen elämä
Sanoitus, sävellys ja kappaleen esittää The Voice Of Finlandista tuttu laulaja, lauluntekijä ja laulunopettaja Riikka Hänninen. Hän on Minun näköinen elämä -toiminnan kummi. Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan: https://nkl.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta Kappaleen sanat: Naapurissa juhlakansa hoilaa cha cha cha. Yksin valvon pitkää yötä, koetan nukahtaa. Laitan äänikirjaa kovemmalle, sänkykaverina vanha nalle. Ruokapöytä, sänky, hylly kodin rakentaa. Joskus mietin, asutanko pientä vankilaa. Päivät kiertää samaa, vanhaa rataa. Elämäni hiljaa ohi mataa. Ja juuri kun alakuloon hautaudun, sinä soitat kysellen, mitä kirjaa kuuntelen, ja kun kohta nauretaan, kirjavinkit jaetaan, tunnen sen: Tämä on minun näköinen elämä. Kutsuit minut kerhoon yksinäisten sydänten. Monta päivää tuskittelin, menenkö vai en. Entä jos en pääse joukkoon mukaan? Enhän ole heille yhtään kukaan. Kahvin tuoksu, vieraat äänet vastaan tulvahtaa, nimet päässä vilistää, en kiinni mistään saa. Hädissäni etsin sanottavaa. Oisko paras, jos en suuta avaa? Ja juuri kun sohvan nurkkaan piiloudun, joku kysyy kuinka voin, kehuu pullaa jonka toin. Jutusteluun uppoudun, tunnin päästä havahdun hymyillen: Tämä on minun näköinen elämä. Pieniä tekoja, suuria tunteita. Ne kanssasi jaan janiin paljon saan, kun uskallan sanoa sen, minkä tunnen. Keräilen rohkeutta. Voin vihdoinkin sanoa pystypäin: Tämä on, tämä on minun näköinen elämä. Tekstivastine Näkövammaisten liiton sivuilla: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-kappale
Minun näköinen elämä -karaokeversio
Sanoitus, sävellys ja kappaleen esittää The Voice Of Finlandista tuttu laulaja, lauluntekijä ja laulunopettaja Riikka Hänninen. Hän on Minun näköinen elämä -toiminnan kummi. Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan: nkl.fi/fi/minun-nakoinen-ela…ingit-ja-muu-toiminta Kappaleen sanat: Naapurissa juhlakansa hoilaa cha cha cha. Yksin valvon pitkää yötä, koetan nukahtaa. Laitan äänikirjaa kovemmalle, sänkykaverina vanha nalle. Ruokapöytä, sänky, hylly kodin rakentaa. Joskus mietin, asutanko pientä vankilaa. Päivät kiertää samaa, vanhaa rataa. Elämäni hiljaa ohi mataa. Ja juuri kun alakuloon hautaudun, sinä soitat kysellen, mitä kirjaa kuuntelen, ja kun kohta nauretaan, kirjavinkit jaetaan, tunnen sen: Tämä on minun näköinen elämä. Kutsuit minut kerhoon yksinäisten sydänten. Monta päivää tuskittelin, menenkö vai en. Entä jos en pääse joukkoon mukaan? Enhän ole heille yhtään kukaan. Kahvin tuoksu, vieraat äänet vastaan tulvahtaa, nimet päässä vilistää, en kiinni mistään saa. Hädissäni etsin sanottavaa. Oisko paras, jos en suuta avaa? Ja juuri kun sohvan nurkkaan piiloudun, joku kysyy kuinka voin, kehuu pullaa jonka toin. Jutusteluun uppoudun, tunnin päästä havahdun hymyillen: Tämä on minun näköinen elämä. Pieniä tekoja, suuria tunteita. Ne kanssasi jaan janiin paljon saan, kun uskallan sanoa sen, minkä tunnen. Keräilen rohkeutta. Voin vihdoinkin sanoa pystypäin: Tämä on, tämä on minun näköinen elämä. Kappaleen laulettu versio: https://soundcloud.com/nakovammaistenliitto/minun-nakoinen-elama/s-RZgmqRYLjuR?si=74d4ccce53744f73b60e39b4bd2dac95&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
Kun silmälasit eivät riitä -podcast
Mistä on kysymys, kun sinä tai läheisesi näkee silmälaseillakin huonosti? Heikentyneen näön kanssa ei kannata jäädä yksin. Vaikka näkö heikkenee, on apua ja tukea tarjolla. Me Näkövammaisten liitossa jaamme tietoa näköasioista ja liiton sekä jäsenyhdistystemme palveluista. Aiheesta kertovat ja keskustelevat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat Tapio Tiilikainen ja Maarit Halonen. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/kun-silmalasit-eivat-riita Lisätietoa: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/oletko-huolissasi-naosta
Minun näköinen elämä: Vuoren valloitus, osa 2
Vapaaehtoinen Heikki Mäkelä on tullut alas vuorelta ja nyt kuulemme hänen tunnelmansa kokemastaan. "Pyörryttää , jalat ei kanna, kuljen kymmenen metriä, ei voi olla totta. En jaksa, mielessä suhisee, on mentävä alas." Kuuntele podcastia, joka herättää kysymyksiä ja tunteita. Tämän jakso on Minun näköinen elämä -toiminnan joulutervehdys kuulijoille. Joulumieltä antaa myös uusi jingle, jonka esittää Minun näköinen elämä -toiminnan kummi Riikka Hänninen. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/vuoren-valloitus-3 Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta
Nyöri - nuorten äänilehti 12/2023
Joulukuun Nyörissä keskustellaan vieraiden kanssa, käydään joulukaaoksessa, pyörähdetään voittopottien maailmassa ja lopuksi valmistetaan lanttulaatikkoa. Nyörin toimitus toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! Tammikuussa kuullaan! Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Minun näköinen elämä: Vanheneva mies
Kirjaton karjaton mies, rikas mies jos oisin, lähes onnellinen mies, tavallinen suomalainen mies, mennyt mies. Vanheneva mies, se olisi myös laulun arvoinen. Ehkä siitäkin on laulu tehty, tässä Minun näköinen elämä -podcastissa Vesisoikion Harri ja Tuure puhuvat vanhenevasta, ikääntyvästä miehestä. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/vanheneva-mies Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta
Nyöri - nuorten äänilehti 11/2023
Tässä Nyörissä mainostetaan kauneustapahtumaa, kuullaan tunnelmia Nuorisofoorumista ja Apuvälinemessuilta, käydään fantasiamaailmoissa, vieraillaan uudella leikkipaikalla ja lopuksi tehdään kreikkalaisia lihapullia. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Jaden haastattelu
Minun näköinen elämä -podcast on lapsen asialla. Miten 11-vuotias Jade kokee elämänsä, kun äiti ei näe? Vaikuttaako sokea vanhempi esimerkiksi kotitöiden jakautumiseen, läksyjen tekemiseen tai kavereiden suhtautumiseen? Sokea Päivi, joka on itsekin kolmen lapsen äiti, keskustelee Jaden kanssa perhe-elämästä, kun vanhempi on sokea. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/jaden-haastattelu Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta
Kuuma Peruna: psykologinen palautuminen
Miksi psykologinen palautuminen on erityisen tärkeä taito juuri näkövammaisille? Entä mitä on Pomodoro-tekniikka? Näihinkin kysymyksiin saat vastaukset, kun Katja Kuusela jututtaa psykologisesta palautumisesta kirjan kirjoittanutta Anniina Virtasta, joka kertoo, miten jokainen voi harjoitella tätä tärkeää taitoa vaikka omassa nojatuolissa. Voit lukea jakson tekstivastineen Näkövammaisten liiton nettisivuilta osoitteesta: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-psykologinen-palautuminen
Minun näköinen elämä: Vuoren valloitus
Vesisoikio-podcastit ovat Näkövammaisten liiton Minun näköinen elämä -toimintaa, joka aloitti vuonna 2023. Sitä ennen podcasteja julkaistiin osana Minun näköinen mieli -hanketta. Vesisoikio podcastit ovat tällä hetkellä Tuuren ja Harrin luotsaamia. Editoinnista vastaa Harri Voutilainen ja toimintaa koordinoi Mira Nieminen Näkövammaisten liitosta. Vesisoikio-podcast, on muotoaan ja rajojaan muovaava ja muuntuva, joka kiitää avaruudessa, muokaten eilistä, tätä päivää ja huomista. Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/vuoren-valloitus
Nyori - nuorten äänilehti 10/2023
Lokakuun Nyörissä käydään keskiajalla, puhutaan kuvailevasta tekoälystä, singahdetaan paikallisen levyn sisuksiin ja lopuksi syödään sienisalaattia. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Kuuma Peruna: henkilökunta esittäytyy työelämäasiantuntija Ville Ukkola
Kolmannessa Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen henkilökuntaa esittelevässä jaksossa työelämäasiantuntija Ville Ukkola kertoo työstään ja vähän muustakin. Työasioiden lisäksi Villen siviilielämän saloja selvittelee Mikael Mustonen. Voit lukea jakson tekstivastineen Näkövammaisten liiton nettisivuilta osoitteesta: https://www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-nakovammaisten-liiton-tyoelamapalveluttyontekijoiden-esittelyt-osa-3
Minun näköinen elämä: Lentopelko
Miksi minua ahdistaa, kun astun lentokoneeseen? Miksi jännitän tai suorastaan pelkään nousuja tai laskuja lentokoneessa? Vesisoikio pureutuu näihinkin kysymyksiin, mutta vain omalla tavallaan. Vesisoikio on avaruudessa kiitävä, jonka ulottuvuudet muuntuvat ja muuttuvat, sen kiitäessä laajenevassa kaikkeudessa. Vesisoikio on myös podcast, jossa puhutaan kohteliaasti, mutta ehkäpä joskus vasta-aaltoihin perusteltuja kannanottoja ei kaihdeta. Äänessä Harri ja Tuure, kummallakin on kokemuksia lentämisestä. Pelkäävätkö he lentämistä? Se selviää kuuntelemalla Minun näköinen elämä toiminnan uusin podcast Vesisoikio Lentopelko Vesisoikio Podcastit ovat Näkövammaisten liiton Minun näköinen elämä toimintaa, joka aloitti vuonna 2023 . Sitä ennen hankkeen nimi oli Minun näköinen mieli, joka oli valtaosin STEA:n rahoitusta. Tällä hetkellä Minun näköinen elämä on Näkövammaisten liiton siipien alla. Vesisoikio podcastit ovat tällä hetkellä Tuuren ja Harrin luotsaamia. Editoinnista vastaa Harri Voutilainen ja toimintaa koordinoi Mira Nieminen Näkövammaisten liitosta. Vesisoikio podcast, on muotoaan ja rajojaan muovaava ja muuntuva, joka kiitää avaruudessa, muokaten eilistä, tätä päivää ja huomista. Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/lentopelko
Nyöri - nuorten äänilehti 9/2023
Syyskuun Nyörissä mainostetaan nuorisofoorumia, velhoillaan puhelimella, mätkitään tietokonetta taistelupelissä ja lopuksi syödään omena-kaurapaistosta. Lisäksi vieraat saavat sanansa kuuluviin. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Kuuma Peruna: omanlaista elämää näkövammautumisen jälkeen
Arviolta 1500 ihmistä näkövammautuu vuosittain. Kuuman perunan uusimmassa jaksossa Marina Baarmanin jututettavana on Päivi Simola, joka kertoo, mistä hän sai voimaa, uskoa ja rohkeutta jatkaa näkövammautumisen jälkeen omanlaistaan elämää. Voit lukea jakson tekstivastineen Näkövammaisten liiton nettisivuilta osoitteesta: https://www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-omanlaista-elamaa-nakovammautumisen-jalkeen
Minun näköinen elämä: muisti
Muistia kannattaa kehittää eikä kuormittaa! Mietityttääkö oma muistaminenn? Onko sinulla vaikeuksia näkövammasi vuoksi hallita arkeasi? Onneksi muistia voi kehittää. Tämän Minun näköinen elämä -toiminnan podcastin kuunneltuasi saat toivottavasti uusia vinkkejä muistamiseen ja sitä kautta arjen hallintaan. Tässä podcastissa Päivi ja Mira muistelevat kokemuksiaan liittyen muistiin ja antavat vinkkejä muistin kehittämiseen. Podcastin tuottanut Näkövammaisten liiton Minun näköinen elämä -toiminta. Tekstivastine: www.nkl.fi/fi/muisti
Nyöri -nuorten äänilehti 8/2023
Elokuun Nyörissä kerrotaan syksyn risteilyfoorumista, pelataan puhelimella noppapelejä, simuloidaan tietokoneella sokkopingistä, käydään pitkästä aikaa leikkipaikalla ja lopuksi syödään tonnikalawrappeja. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Teatteri
Podcastissa käsitellään näkövammaisteatterin historiaa ja menneitä esityksiä sekä myös nykytilaa. Pääset myös kuulemaan vuonna 2023 toteutetun meidän Herramme muurahaisia esityksen vaiheet aina alkuhetkistä loppuhuipennukseen saakka näyttelijöiden sekä ohjaajan itsensä kertomana. Podcastissa ääneen pääsevät ohjaaja Kari Kinnaslampi ja näyttelijät Marianne Tenhami, Laura Salminen ja Harri Voutilainen. Podcastin tuottanut Näkövammaisten liiton Minun näköinen elämä -toiminta. Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/teatteri
Kuuma Peruna: henkilökunta esittäytyy työelämäasiantuntija Tapio Tiilikainen
Tässä jaksossa kuulet, miten Tapio Tiilikaisesta, entisestä kauppahallin vahtimestarista, tuli oikeuksienvalvonnan ja työelämän asiantuntija. Tapion työ- ja siviilielämäänkin kurkistaa Mikael Mustonen. Voit lukea jakson tekstivastineen Näkövammaisten liiton nettisivuilta osoitteesta: https://nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-tapio-tiilikainen
Seitsemän supervoimaa, osa 7: Tuen vastaanottaminen (Airut 3/2023)
Tämä on Näkövammaisten Airut -lehden Seitsemän supervoimaa -podcast-sarjan seitsemäs ja viimeinen osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Seitsemän supervoimaa podcast-sarjan seitsemännen osan kuvitteellisessa tarinassa onnettomuudessa sokeutunut Ellen haluaisi lähteä kansainvälisille eläinkoulutusmessuille fiilistelemään. Mutta ketä hän voisi pyytää oppaakseen? Hänen päänsisäiset nakertajansa vakuuttelevat, kuinka hän olisi pelkkä riippakivi ja vaivaksi kaikille ja kuinka ihmiset auttaisivat häntä korkeintaan säälistä. Nakertajien äänet vaientaa Helen Keller. Ellenin tarinassa esiintyvät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen Helen Keller: Mari Tammisaari Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/Mynoise.net Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Oman tarinansa kertoivat Russ Palmer ja Riitta Lahtinen
Nyöri - nuorten äänilehti 6/2023
Kesäkuun Nyörissä kutsutaan nuoria vielä kerran kesäleirille, edetään seikkailujen polulla, puhutaan korttikaksintaisteluista ja lopuksi tehdään mansikkakääretorttua. Lisäksi livelähetyksen vieraat kertovat kuulumisensa ja elävöittävät lähetystä. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas elokuussa!
Kuolema
Toukokuun 2023 Minun näköinen elämä -podcastin aiheena on kuolema. Onko kuolema liian kaukana meistä? Onhan kuolemalla oma sijansa elävien kanssa? Miksi kuolema on pelottava asia? Absoluuttisia vastauksia ei näihin kysymyksiin tule, mutta keskustelua kyllä. Vesisoikiossa johdatellaan aihetta Tuuren ja Harrin kanssa siihen tuntemattomaan määränpäähän josta ei aina uskalleta puhua.
Nyori - nuorten äänilehti 5/2023
Tässä Nyörissä kutsutaan nuoria vielä kerran kesäleirille, käydään Särkänniemessä, matkustetaan ajassa ja heti perään avaruudessa sekä lopuksi syödään vaniljapannukakkua. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Naiset
Tule ja kuuntele Tuuren ja Harrin uhkarohkeaa aihevalintaa; nainen ja naiset. Giuseppe Verdin oopperassa vuodelta 1851 Rigoletossa oopperan kolmannessa kohtauksessa on aaria: La donna e mobile Nainen on huikentelevainen kuin sulka tuulessa. Onko se väärinkäsitys? Onko olemassa hysteerisiä naisia? Vesisoikio voi sen paljastaa, jos ei tänään niin varmasti tuonnempana. Minun näköinen elämä -verkkosivut: nkl.fi/fi/minun-nakoinen-ela…ingit-ja-muu-toiminta Minun näköinen elämä -puhelinrinkipuhelin: 050-4059057 Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/naiset
Nyöri - nuorten äänilehti 4/2023
Huhtikuun Nyörissä kutsutaan ihmisiä kesä- ja PM-leireille, rakennetaan asumuksia planeetoille, kuullaan korttiareenasta, käydään Uruguayssa ja lopuksi tehdään persikkarahkapiirakkaa. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Seitsemän supervoimaa, osa 6: Uteliaisuus (Airut 2/2023)
Tämä on Näkövammaisten Airut -lehden Seitsemän supervoimaa -podcast-sarjan kuudes osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Kuudennen osan kuvitteellisessa tarinassa onnettomuudessa sokeutunut Ellen on selvinnyt ensimmäisestä työkuukaudestaan. Ellen haaveilee, että jos hän vain voisi, hän ottaisi äkkilähdön etelään tai lähtisi kansainvälisille eläinkoulutusmessuille fiilistelemään. Hänen päänsisäiset nakertajansa pilkkaavat, kuinka sellainen ei ole mahdollista, kuinka hän eksyisi ja joutuisi huijatuksi moisella matkalla, koska vamma. Tällä kertaa nakertajat häätää Johan Venninen. Ellenin tarinassa esiintyvät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen Johan Venninen: Seppo Luusalo Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/Mynoise.net Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Lue juttu Airut 2/2023:sta: airutlehti.fi/2023/airut-2-2023/osa-6-uteliaisuus Podcastin tekstivastineen voi lukea osoitteesta www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/tekstivastine-seitseman-supervoimaa-osa-6-uteliaisuus/
Vesisoikio 2: Ystävyys
Punnittua puhetta tai punnitsematonta ystävyydestä. Voiko mies ja nainen olla vain ystäviä? Voiko ystävän kanssa riidellä? Tuure ja Harri keskustelevat teemana ystävyys. Editoinut Harri Voutilainen Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/vesisoikio-2-ystavyys Minun näköinen elämä -verkkosivut: https://nkl.fi/fi/minun-nakoinen-elama-toiminnan-puhelinringit-ja-muu-toiminta Minun näköinen elämä -puhelinrinkipuhelin: 050-4059057 Tekstivastine: https://nkl.fi/fi/tekstivastineet
Kuuma Peruna_Työterveysneuvottelu
Mikä on työterveysneuvottelu? Miten valmistautua ja mistä saada apua. Kuuman perunan uusimmassa jaksossa Ville Lamminen pyytää työelämäasiantuntija Marina Baarmania kertomaan asiasta tarkemmin. Voit lukea podcastin tekstivastineen osoitteesta: https://www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-tyoterveysneuvottelu
Nyöri – nuorten äänilehti 3/2023
Maaliskuun Nyörissä kuullaan musa- ja PM-leireistä, ihmetellään kaiutinjärjestelmiä, kuullaan kuulumisia maalipalloturnauksesta, tutustutaan lyhärin making of -sisältöihin ja lopuksi kokataan uunibroileria. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas huhtikuussa!
Seitsemän supervoimaa, osa 5: Sinnikkyys (Airut 1/2023)
Tämä on Näkövammaisten Airut -lehden Seitsemän supervoimaa -podcast-sarjan viides osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Viidennen osan kuvitteellisessa tarinassa onnettomuudessa sokeutunut Ellen on eksynyt matkallaan töihin. Hän yrittää saada ohikulkijoilta apua, mutta ihmiset kävelevät ohi pysähtymättä. Ellenin päänsisäiset mielen nakertajat voivottelevat, miten turhaa ja noloa on pyytää apua, kun kukaan ei vastaa. Apua ja rohkeutta tuo supersankarimme Louis Braille. Ellenin tarinassa esiintyvät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen Louis Braille: Jari Gusev Oman tarinansa kertoi Medina Omeragic Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/Mynoise.net Lue juttu Airut 1/2023:sta: www.airutlehti.fi/2023/airut-1-2023/osa-5-sinnikkyys/ Podcastin tekstivastine: www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/tekstivastine-seitseman-supervoimaa-osa-5-sinnikkyys/
Minun näköinen mieli -hankkeen historiikki
Minun näköinen mieli -hankkeen historiikki on kolmivuotisen projektin viimeinen podcast, joka kertoo toiminnan juuret sekä päävaiheet ja toimii jatkossa uusien kokoonkutsujien perehdytysmateriaalina. Teksti: Jutta Saanila ja Rauni Laihonen Lukija: Jutta Saanila Editointi: Harri Voutilainen Tekstivastine: https://nkl.fi/fi/minun-nakoinen-mieli-hankkeen-historiikki
Nyori - nuorten äänilehti 2/2023
Helmikuun Nyörissä kutsutaan nuoret kesäleirille, ammutaan erilaisia lentäviä härveleitä, kerätään resursseja ja miekkaillaan iPhonella, kuulllaan mielenkiintoisia faktoja Uruguaysta ja lopuksi syödään nyhtökaurapastaa. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Vesisoikio
Maapallo on sanoista maa ja pallo. Onko maapallo oikea nimitys Tellukselle? Joku on sanonut, että vesisoikio olisi lähempänä totuutta. Vesisoikio muovautuu ja muuntuu rajojensa puitteissa kiitäessään avaruudessa. Niin ihminenkin ja hänen mieli. Kuuntele Tuuren ja Harrin podcast erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Editointi: Harri Voutilainen Puhelinrinkipuhelin: 050-4059057 Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/vesisoikio
Nyori - nuorten äänilehti 1/2023
Tammikuun Nyörissä käydään Uruguayssa, kerrotaan sumuisesta Mist World -pelistä, ajetaan poliisiautolla todisteita etsien ja syödään chilipaprikakeittoa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Nyöri - nuorten äänilehti 12/2022
Joulukuun Nyörissä kuullaan mökkiviikonlopusta ja mietteitä lyhäristä, kerrotaan dubbauspelistä sekä saariseikkailusta ja lopuksi tehdään jouluista uunilohta. Lisäksi kuullaan vierailijoiden mietteitä. Nyörin toimitus toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi vuonna! Seuraava Nyöri ilmestyy 12.1.2022.
Opaskoira mielen tukena 2. osa
Tässä podcastin toisessa osassa haastatellaan kahta erilaista opaskoiran käyttäjää. Toinen on hiljattain saanut ensimmäisen opaskoiransa Kikin ja toinen on jo konkarikäyttäjä, jolla on tällä hetkellä opaskoirana Dumle. Opaskoira tukee monin tavoin opastettavan mielen hyvinvointia. Kokonainen tekstivastine löytyy täältä: https://www.nkl.fi/fi/opaskoira-osa-2 Haastattelija ja editointi: Harri Voutilainen Haastateltavat: Sari ja Mira
Seitsemän supervoimaa, osa 4: Rohkeus (Airut 6/2022)
Tämä on Näkövammaisten Airut -lehden Seitsemän supervoimaa -podcast-sarjan neljäs osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Neljännen osan kuvitteellisessa tarinassa onnettomuudessa sokeutunut Ellen on uskaltautunut opettelemaan reitin uuteen työpaikkaan ja matkustaa nyt yksin bussilla töihin. Tai yrittää matkustaa. Ellen löytää itsensä vieraalta bussipysäkiltä keskeltä liikenteen melua ja tietyömaan ahdistavia ääniä. Nousevaa paniikkia saapuu rauhoittamaan Sokea matkaaja, James Holman. Ellenin tarinassa esiintyivät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Bussikuski: Markus Tihumäki Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen James Holman: Joose Ojala Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/Mynoise.net Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Podcastiin liittyvä Airut-lehden juttu: www.airutlehti.fi/2022/airut-6-2022/osa-4-rohkeus/ Podcastin tekstivastine: www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/tekstivastine-seitseman-supervoimaa-osa-4-rohkeus/
Kuuma peruna_Vammaisten yrittäjyyden ammattitutkinto
Nyt puhutaan yrittäjäkoulutuksesta eli aiheena Vammaisten yrittäjyyden ammattitutkinto. Ville Lammisen vieraina kuuman perunan kuorivat tutkinnon vastuukouluttaja Tarja Pursiainen ja tutkinnon suorittaneet yrittäjät Minna-Liisa Arola ja Samu Niemeläinen. Podcastin tekstivastine on luettavissa Näkövammaisten liiton nettisivulta: https://www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-vammaisten-yrittajyyden-ammattitutkinto
Nyori - nuorten äänilehti 11/2022
Marraskuun Nyörissä kuullaan tunnelmapaloja tämän vuoden Nuorisofoorumista, vietetään yhden hengen retrolympialaisia, käydään bardien ja haltijoiden maailmassa ja lopuksi syödään tonnikalatoasteja. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Opaskoira mielen tukena 1. osa
Tässä podcastin ensimmäisessä osassa haastatellaan kahta erilaista opaskoiran käyttäjää. Toinen on hiljattain saanut ensimmäisen opaskoiransa Kikin ja toinen on jo konkarikäyttäjä, jolla on tällä hetkellä opaskoirana Dumle. Opaskoira tukee monin tavoin opastettavan mielen hyvinvointia. Kokonainen tekstivastine löytyy täältä: https://www.nkl.fi/fi/opaskoira-osa-1 Haastattelija ja editointi: Harri Voutilainen Haastateltavat: Sari ja Mira
Puhetta kehosta
Elokuussa pidettiin pieni palautekeskustelu kehotietoisuuskoulutuksen päätteeksi Iiriksen Antellissa. Koulutuksen jälkitunnelmissa syötiin kakkua ja summattiin saatua oppimista hilpeässä tunnelmassa. Kehotietoisuuskoulutus oli osa patavalmentajien omaa valmennusprosessia. Editointi: Tuomo Burman Keskustelun osallistujat: Teija Autio, Jutta Saanila, Kirsi Myyryläinen, Sari Karjalainen, Tarja Pietiläinen, Tuomo Burman Keskustelun tekstivastine löytyy täältä: https://nkl.fi/fi/puhetta-kehosta
Seitsemän supervoimaa, osa 3: Kuunteleminen (Airut 5/2022)
Tämä on Näkövammaisten Airut -lehden Seitsemän supervoimaa -podcast-sarjan kolmas osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Kolmannen osan kuvitteellisessa tarinassa Ellen on työhaastattelussa. Haastattelija huomauttaa, että Ellenillä on varmasti parempi kuulo, koska hän on näkövammainen. Ellenin päänsisäiset mielen nakertajat yltyvät vähättelemään moista huomautusta ja sanovat, ettei Ellenin kuunteleminen ole sen kummempaa kuin kellään muullakaan. Apuun rientää Jacques Lusseyran. Seitsemän supervoimaa -sarjan on tehnyt laulaja, valmentaja Riikka Hänninen. Ellenin tarinassa esiintyivät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Työhaastattelija: Tuukka Ojala Jacques Lusseyran: Konsta Ranta Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/.Mynoise.net Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Oman tarinansa kertoi Veli-Matti Aittola Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/Mynoise.net Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Lue myös artikkeli Näkövammaisten Airut -lehdestä 5/2022: www.airutlehti.fi/2022/airut-5-2022/osa-3-kuunteleminen Podcastin tekstivastineen voi lukea täältä: www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/tekstivastine-seitseman-supervoimaa-osa-3-kuunteleminen
Nyori - nuorten äänilehti 10/2022
Tässä Nyörissä kuullaan McTurmionatorin esittämä kappale, puhutaan tubettamisesta, juostaan zombeja väistellen, hallinnoidaan jääkiekkojoukkuetta, pelataan bridgeä ja syödään sienipiirakkaa. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Kuuma Peruna: henkilökunta esittäytyy, työelämäasiantuntija Katja Kuusela
Työelämäpalveluiden Kuuman perunan neljännessä jaksossa Mikael Mustosen jututettavana on työelämäasiantuntija Katja Kuusela. Kuunneltuasi tiedät, missä asioissa Katjaan ja työelämäpalveluihin kannattaa olla yhteydessä. Podcastin tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: https://www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-nakovammaisten-liiton-tyoelamapalveluttyontekijoiden-esittelyt-osa-1
Nyöri – nuorten äänilehti 9/2022
Tässä Nyörissä kuuntelijat ovat vahvasti mukana. Mukana avoimessa Teamsissa keskustelua, kuvausviikonloppu- ja puhelinrinkimainos, älykaiuttimia, saarien valtausta sekä omenakiisseliä.
Antaa kaikkien kukkien kukkia
Tämä podcast kertoo siitä, miltä tuntuu olla kahden vähemmistön edustaja: näkövammainen ja niin sanottu sateenkaari-ihminen. Editointi: Tuomo Burman Haastattelija: Päivi Vigg haastateltava: Tuukka Puhelinringin kokoonkutsuja: Anna Lyra, kerää Sateenkaari-rinkiä, puh: 045-1118892 Kahden vähemmistön vertaistuki: Raila Riikonen, puh. 044 063 9863 tai [email protected]. Lisätietoa tästä: https://pride.fi/osallistu/avoin-yhteisotoiminta/ Tavallinen puhelinrinki: 050-4059057 Litteraatio löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://nkl.fi/fi/antaa-kaikkien-kukkien-kukkia [Alkutunnus alkaa, porinaa] [Mies laulaen:] Dum-dum... [Naiset laulaen:] Aa-aa… mielen pata porisee… [Mies laulaen:] Dum… [Nainen puhuen:] Minun näköinen mieli. [Naiset laulaen:] Mitä se tarjoilee-ee-ee...? [Naiset laulaen:] Dum-dum-dum-dum… [Nainen puhuen:] Näkövammaisten liitto. [Naiset laulaen:] Dum-dum-dum-dum… [Alkutunnus päättyy.] Tuukan haastattelu Päivi: Tervetuloa mukaan Minun näköinen mieli -hankkeen podcastiin. Tänään meillä on aiheena sateenkaari-ihmiset. Mitä ihmettä ne sateenkaari-ihmiset sitten ovat? Ne ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia, kuten homoseksuaaleja tai transihmisiä. Mulla on ilo ja kunnia tänään keskustella aiheesta kahden eri ihmisen kanssa. Minun nimeni on Päivi ja haastattelen tänään sekä Tuukkaa että Annaa. Tervetuloa mukaan! Nyt mulla on linjalla Tuukka. Hyvä huomenta, Tuukka, ja mitä sulle kuuluu? Kertoisitko vähän itsestäsi. Tuukka: No, huomenta, tai mikä onkaan vuorokaudenaika silloin, kun tätä kuunnellaan. Kiitos kysymästä, mulle kuuluu ihan hyvää. Tässä ollaan päivää aloittelemassa, ja mitäs mä nyt itestäni kertoisin? Oon vähän alta kolmekymppinen tämmöinen monialahiihtäjä, niin kuin joskus oon itseni määritelly, eli ammatiltani oon ohjelmistosuunnittelija eli suomeksi sanottuna koodari. Teen kaikenlaisia erinäköisiä tietokonejärjestelmiä ja palveluita ja sen sellaisia. Ja sitten toisena ammattina niin olen sitten muusikko. Soitan koskettimia erilaisissa yhtyeissä tällein ilta- ja viikonlopputöinä. Näkövamma-asioista sen verran, että oon syntymäsokea, joka on tietenkin sitten vaikuttanut erinäisiin asioihin. Ja sateenkaarijutuista, kun niiden tiimoilta tässä nyt keskustellaan, niin sitä identiteettiä tässä nyt on etsiskelty varmaan tuolta jostakin myöhäisteinivuosista lähtien, kun rupesi selkiytymään, että en ole niin kuin seksuaalisessa mielessä ollenkaan sitä, mitä ihmiset mun ympärillä on, ja tässä kohtaa… tässä kohtaa nyt sitten ollaan. Päivi: Miten sä, Tuukka, koet, että toi näkövamma vaikuttaa siihen, miten sä puhut omasta seksuaalisuudestas? Tuukka: Eihän se näennäisesti pitäis vaikuttaa yhtään mitenkään, koska ne on kumminkin kaks aivan eri asiaa. Et eihän, vaikka mun näkövammasuus ja mun homouteni, eihän ne liity mitenkään toisiinsa eikä ne sulje toisiaan pois tai vaikuta muutenkaan. Mutta kyllähän se niin on, olen käytännössä sen huomannut, että usein on helpompaa edustaa itseään siten, että on vaan niin sanotusti yhtä vähemmistöä kerrallaan.
Seitsemän supervoimaa, osa 2: Omanarvontunto (Airut 4/2022)
Tämä on Näkövammaisten Airut -lehden Seitsemän supervoimaa -podcast-sarjan toinen osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Toisen osan kuvitteellisessa tarinassa onnettomuudessa sokeutunut Ellen lähtee hakemaan uutta työtä. Hän ei ole kertonut hakemuksessa olevansa sokea. Työhaastattelun kynnyksellä päänsisäiset mielen nakertajat pilkkaavat Elleniä ja kuiskivat, että hänet nähdään vain vammaisena raukkana, jolla ei ole mitään todellista annettavaa. Tällä kertaa nakertajat häätää Michael Hingson. Seitsemän supervoimaa -sarjan on tehnyt laulaja, valmentaja Riikka Hänninen. Ellenin tarinassa esiintyivät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Ystävä: Riikka Hänninen Michael Hingson: Jari Mikola Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen Tunnusmusiikki: Andre Louis Muu musiikki: Stephane Pigeon/Mynoise.net Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen Lue myös artikkeli Näkövammaisten Airut -lehdestä 4/2022: https://www.airutlehti.fi/2022/airut-4-2022/osa-2-omanarvontunto/ Tämän äänijutun tekstivastineen voi lukea Airut-verkkolehdestä: https://www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/tekstivastine-seitseman-supervoimaa-osa-2-omanarvontunto/
Nyöri – nuorten äänilehti 7/2022
Elokuun Nyörissä kuullaan nuorisofoorumista ja Lyhärin kuvauksista, pelataan Kiltaa, käydään leikkipaikalla ja tehdään mustikkapiirakkaa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Nyöri – nuorten äänilehti 6/2022
Kesäkuun Nyörissä soitellaan kanteletta, käydään leikkipaikalla, taistellaan korteilla ja lopuksi syödään jauhelihavartaita. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Seitsemän supervoimaa, osa 1 Resilienssi (Airut 3/2022)
Tämä on Airut-lehden äänijuttujen Seitsemän supervoimaa -sarjan ensimmäinen osa. Näkövamma hidastaa joitain asioita ja estää toisten tekemisen kokonaan. Mutta oletko ajatellut, mitä vahvuuksia näkövammaisena eläminen kehittää? Tässä podcastissa kuulet ihmisten kokemuksia siitä, miten nämä vahvuudet ovat näkyneet heidän elämässään. Tutustut myös historiallisiin esikuviin, jotka ovat omistaneet elämänsä näille sisäisille supervoimille. Ensimmäisen osan kuvitteellisessa tarinassa seikkaileva Ellen menettää näkönsä ratsastusonnettomuudessa. Päänsisäiset mielen nakertajien äänet kuiskivat Ellenille, että häneltä on viety kaikki arvokas. Apuun saapuu Geraldine Lawhorn. Seitsemän supervoimaa -sarjan on tehnyt laulaja, valmentaja Riikka Hänninen. Ellenin tarinan ääninä esiintyivät: Ellen: Mira-Maria Kuudanpaiste Geraldine Lawhorn: Kaisa Oksanen Mielen nakertajat: Marianne Tenhami ja Riikka Hänninen. Seitsemän supervoimaa -sarjan tunnusmusiikki: Andre Louis. Muu musiikki: Stephane Pigen/Mynoise.net. Käsikirjoitus, ohjaus ja tuotanto: Riikka Hänninen. Oman tarinansa kertoi Päivi Vigg. Lue myös artikkeli Airut-lehdestä 3/2022: airutlehti.fi/2022/airut-3-2022/osa-1-resilienssi Tämän äänijutun tekstivastineen voi lukea Airut-verkkolehdestä: airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet/seitseman-supervoimaa-resilienssi Lue lisää: www.airutlehti.fi www.näkövammaistenliitto.fi
Kuuma peruna -podcast: kohtuulliset mukautukset
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen Kuuma peruna -podcast-sarja käsittelee nimensä mukaisesti työelämän ja opiskelun kuumia aiheita. Kolmannessa jaksossa puhutaan kohtuullisista mukautuksista. Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen työelämäasiantuntija Marina Baarman kertoo, mihin kohtuulliset mukautukset perustuvat. Lisäksi kuulet useita käytännön esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista työelämässä. Podcastin tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-kohtuulliset-mukautukset Lue lisää: nkl.fi/fi/tyo
Minun näköinen mieli: Patavalmentajat
Tämä on Minun näköinen mieli -hankkeen podcastin jakso nimeltä "Patavalmentajat". Keitä ovat patavalmentajat? Mikä on patavalmennus? Entä keitä ovat pataketut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä jaksossa. Juontaja: Päivi. Haastattelijat: Aila ja Harri. Haastateltavat: Sari ja Tarja. Editointi: Tuomo Burman. Täällä on koko podcastin tekstivastine: https://nkl.fi/fi/patavalmentajat
Nyöri – nuorten äänilehti 5/2022
Toukokuun Nyörissä ennakoidaan kesäleiriä, puhutaan opiskelusta, syödään hedelmiä matoina ja lopuksi vielä nautitaan banaanisuklaarahkasta. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Nuorten syrjäytyminen
My Own Life -hankkeen toisessa podcast-jaksossa puhutaan nuorten syrjäytymisestä. Mitä se tarkoittaa, kuka on syrjäytynyt, ja kuka oikeastaan voi määritellä, kuka on syrjäytynyt? Tekijä: Susanna Halme. Haastateltavat: Jenni Palomäki (YTM) ja Mona Kaverinen (yhteisöpedagogi). Podcast on osa Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksen EU-rahoitteista My Own Life -hanketta, joka tukee nuorten näkövammaisten omatoimisempaa elämää. Podcastissa hankkeen mentoriena toimivat näkövammaiset nuoret kertovat itsestään.
Nyöri – nuorten äänilehti 4/2022
Huhtikuun Nyörissä fiilistellään tulevia tapahtumia, musisoidaan kahdellakin eri kitaralla, käydään Keski-Maassa, kuullaan Ville Haapasalon tunnelmia sekä lopuksi koristellaan Daim-juustokakkua. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
"Missistä kokonaiseksi ihmiseksi" – Sokeain kuunnelmapalkinto 2021 (Airut 2/2022)
Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa -kuunnelmasarja voitti Sokeain kuunnelmapalkinnon 2021. Palkinto jaettiin nyt 55. kerran. Airut-lehden äänijutussa käsikirjoittaja Kati Kaartista ja Armin roolin näytellyttä Minka Kuustosta haastattelee laulaja ja valmentaja Riikka Hänninen. Kuva: Jukka Lintinen / Yle. Tämän äänijutun tekstivastineen voi lukea Airut-verkkolehdestä: airutlehti.fi/tekstivastineet/tekstivastine-sokeain-kuunnelmapalkinto-2021. Lue myös Airut-lehden "Armi Aavikko: Paperinukesta kokonaiseksi ihmiseksi" -artikkeli: airutlehti.fi/2022/airut-2-2022/armi-aavikko-paperinukesta-kokonaiseksi-ihmiseksi.
Nyöri – nuorten äänilehti 3/2022
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Maaliskuun Nyörissä selätetään teknisiä ongelmia ja käydään melomassa, kesäleirillä, äänikirjapajassa ja farmilla. Lopuksi syödään pinaattipastaa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Minun näköinen mieli: Eräs tie ystävyyteen
Äänieditointi: Tuomo Burman Teksti: Jutta Saanila Tämä on Minun näköinen mieli -hankkeen podcastin jakso nimeltä "Eräs polku ystävyyteen". Äänenä on hankekoordinaattori Jutta Saanila, joka puhuu ystävänpäivän kunniaksi ystävyydestä. Tekstivastineen voit lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: nkl.fi/fi/eras-polku-ystavyyteen
Nyöri – nuorten äänilehti 2/2022
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Helmikuun Nyörissä kuunnellaan äänikirjoja, tehdään valintoja ja syödään broileria. Kuulemme myös Prepäättäjäisistä. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Nyöri – nuorten äänilehti 1/2022
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Vuoden 2022 ensimmäisessä Nyörissä juostaan ympäriinsä, kuunnellaan Graphic Audiota ja syödään makaronilaatikkoa. Lisäksi juttujen väleissä on välillä varsin sekaviakin välipuheita. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Kuuma peruna -podcast: Celian oppikirjatuotanto
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen Kuuma peruna -podcast-sarja käsittelee nimensä mukaisesti työelämän ja opiskelun kuumia aiheita. Toisessa jaksossa digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen keskustelee Celia-kirjaston oppikirjatuotannosta Celian saavutettavuusasiantuntija Rebekka Laaksosen kanssa. Podcastin tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-celian-oppikirjatuotanto
Kielet ovat Jari Aulan intohimo (Airut 7/2021)
Radiokuuluttaja, äänikirjanlukija, kääntäjä Jari Aula on tuttu äänikirjan lukija ja radioääni, mutta mies on kääntänyt myös slovakialaista runoutta ja käynyt Naurun saarella ja Pohjois-Koreassa. Yleisradion palveluksessa hän on työskennellyt pian 40 vuotta. Airut-lehden äänijutussa Aulaa haastattelee Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen. Kuva: Marika Mäkinen. Lue myös artikkeli Airut-lehdestä 7/2021: airutlehti.fi/2021/airut-7-2021/jari-aula-kielet-ovat-intohimoni. Tämän äänijutun tekstivastine on luettavissa Airut-verkkolehdestä: airutlehti.fi/tekstivastineet/jari-aula-kielet-ovat-intohimoni. Lue lisää: www.airutlehti.fi www.näkövammaistenliitto.fi
Nyöri – nuorten äänilehti 12/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Joulukuun Nyörissä puhutaan jouluruuista ja -juomista, rakennetaan valtakuntaa, käydään räppärin puheilla ja syödään Brie-juustoa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Minun näköinen mieli: Näin voitamme kaamosväsymyksen
Tässä podcastissa haastatellaan useaa Näkövammaisten liitossa tai sen liepeillä työskentelevää ihmistä heidän keinoistaan voittaa kaamosväsymys. Haastattelun alku on alla, ja koko tekstitys löytyy täältä: nkl.fi/fi/nain-voitamme-kaamosvasymyksen. Haastattelija: Jutta Saanila Äänieditointi: Tuomo Burman Jutta: Terve! Tässä on Jutta Saanila ja Minun näköinen mieli -hanke. Nyt on sillai, että me tarvitsemme kaikki keinot käyttöön, mitä tulee kaamoksen selättämiseen. Joulu on tulossa, mutta niin on kaikki uudet pöpötkin maailmalta sekä kosolti huolia tulevaisuuden suhteen. Miten me eri ihmiset Näkövammaisten liitossa ja sen liepeillä pystymme voittamaan kaamoksen haasteen tänä vuonna? Kyselen kaikilta eteen tulevilta, näin Teamsin välityksellä tietenkin turvallisesti, miten kukin löytää keinot tämän pimeän ajanjakson läpi? Aloitamme Jukka Tahvanaisesta Näkövammaisten liiton toimitusjohtajasta. Mitä keinoja sinulla Jukka on käytössäsi, kun päivät koko ajan vain pimenevät ja väsymys painaa silmäluomia? Jukka: No, hei Jutta ja hei kaikki Minun näköinen mieli -podcastin kuuntelijat. Kysymys on hyvä ja haasteellinenkin, mutta ehkä kaikilla on se oma tarinansa ja selviytymiskeino näihin asioihin. Ehkä jo itseäni ajattelen, niin minua ei se kaamos henkilökohtaisesti hirveästi haittaa. Et mä olen jotenkin siinä suhteessa sopeutuvainen. Mutta sen mä huomaan, että ehkä se on sama kuin karhujen talviuni, että pimeän aikaan mä nukun enemmän kuin valoisan ja kesän aikaan. Mä huomaan sen näin itse. Et ehkä siinä on se, että sitä väsymystä on enemmän kuin muuten. Mutta ehkä näitä keinoja on niitä mitä muutenkin, että sopivasti ulkoilee, virkistyy. Virkistyminen voi olla muutakin kuin sitä ulkoilua, vaikkapa teatteria. Ja kyllä sitten on ne valot ja valaistus ja samoin sitten ne kausivalot tai jouluvalot. Kyllä ne mieltä piristää. Ne on sitten yhdet keinot tässä palapelissä. Ja sitten tietyllä tavalla on varmaan se sopeutumiskeino. Voi ajatella, että tää on nyt sitä kaamoksen aikaa, mutta joulukuun jälkeen alkaa pikkuhiljaa se päivä taas pitenemään. Ja sieltä tulee sitten sitä valoa ihan eri tavoin. Että voi lähteä vaikka hangille hiihtämään jos hankia on. Että tämmöstä jaksottamista voi siinä ajattelussa ja mielessä tehdä. Ja kuten sanoin, keinot on erilaiset ja varmaan näkevillä ja näkövammaisilla on erilaiset keinot, riippuen vähän siitä, mikä se näkövamman laatu on. Ehkä semmoinen positiivinen mieli kannattais yleisestikin pitää yllä, jos pystyy. Eihän se mieli aina siellä positiivisessa pysy, eikä tarvi mitään keinopositiivista olla mutta näillä keinoilla menen. Jutta: Mulla alkoi häntä heilua ja tuli ihan mukava mieli tästä. Tosi kiva. Kiitos Jukka. Jutta: Sari Kokko, toimit järjestöjohtajana Näkövammaisten liitossa. Onko sinulta kysytty kaamosväsymyksestä aiemmin? Siis ajatuksena on selvittää niitä keinoja, joita kullakin on käytössään. Sari: Kiitos Jutta, en muista, että olisi näin suoraan kysytty. On toki kaveripiirissä ja työpaikalla asiasta puhuttu, kun alkavat marraskuun pimeät lähestyä. Jutta: Niin nythän on jo joulukuu ja pimeätä piisaa. Mitä sä sanoisit, millaisia keinoja sä käytät tällä hetkellä? Sari: No, tota ulkoilu ja lenkkeily on isossa roolissa ja samaten sitten muu liikunta. Ja jotenkin nimenomaan mä koen, että jos se on suinkin mahdollista, niin mä yritän käydä lenkillä päivänvalolla. Ettei se ole vasta joskus illalla, kun on ihan pimeetä. Ja toinen on se, että vaikka onkin paljon etätöissä, niin mulla on työhuoneella ollut vuoskaudet kirkasvalolamppu, jonka mä itse asiassa aika varhaisessa vaiheessa syksyllä alan aamuisin napsauttaa päälle, kun mä sen koneen ääreen sen kahvimukini kanssa istahdan. Mä pidän sitä semmoisen puolesta tunnista tuntiin päällä. Se on semmoinen jatkuva rutiini, kun meen toimistolle pimeään aikaan. Jutta: Hyvä, kiitos Sari! Kiva kun tulit haastateltavaksi. Sari: Kiitos!
Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan keskustelutilaisuus
"Tuntui siltä, että jos me ei nyt tätä [elokuvaa] tehdä, me tullaan katumaan sitä loppuikämme. Ja nyt se on todistettu, että näin olis ollu." – tuottaja Jani Pösö / It's Alive Films. "On haaveita, jotka saattaa toteutua jonain hetkenä, kun uskaltaa haaveilla." – näyttelijä Petri Poikolainen. Näkövammaisten liitto järjesti Sokeiden viikolla, marraskuussa 2021, keskustelutilaisuuden Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvasta. Mistä elokuva kertoo? Mitä sen tekijät matkan varrella oppivat? Miten elokuva on menestynyt? Keskustelussa mukana pääosan esittäjä Petri Poikolainen, ohjaaja Teemu Nikki sekä tuottaja Jani Pösö. Keskustelua veti Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen. "Mulle pääasia on tässä se, että me ollaan kaikki samanarvoisia. Näki tai ei, oli pyörätuoli tai ei, me ollaan kaikki ihmisiä. Ja jokainen tarvitsee ja kaipaa rakkautta ja kosketusta ja läheisyyttä. Ei sillä ole väliä, onko vammoja tai ei." – näyttelijä Petri Poikolainen. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuva voitti syyskuussa Venetsian elokuvajuhlien yleisöpalkinnon Orizzonti Extra -sarjassa. Näkövammaisilla elokuvanystävillä on Sokeiden viikon maanantaina ainutlaatuinen tilaisuus tavata elokuvan tekijäkaartia. Lue elokuvasta: www.itsalive.fi/sokea-mies-joka-ei-halunnut-nhd-titanicia-2021 Voit myös lukea keskustelutilaisuuden tekstinä (tekstivastine): www.nkl.fi/fi/sokea-mies-keskustelutilaisuus-sokeiden-viikolla-2021
Nyöri – nuorten äänilehti 11/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Marraskuun Nyörissä käydään Anjalan pelaamossa, rapakon takana sekä leikkipaikalla. Lopuksi tehdään riisipuuroa uunissa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 9.12.2021.
Nyöri – nuorten äänilehti 10/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Lokakuun Nyörissä ilmoitellaan, leikitään liesituulettimen ääressä ja syödään kaurapaistosta. Lisäksi puhutaan mielenterveydestä puhelinrinkuloina. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori
Nyöri – nuorten äänilehti 9/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Syyskuun Nyörissä käydään hartaalla Imatralla, kuullaan kuulokuvia tämän vuoden kesäleiriltä, ihmetellään munniharppua, taistellaan kruunun varjosta sekä lopuksi keitellään sienikeittoa. Lisäksi puhutaan mm. kouluista. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 14.10.2021.
Minun näköinen mieli: Viisi turvallista askelta rohkeuteen
Rohkeus on sen verran jännä juttu, että siihen ei kannata hypätä päistikkaa. Silti rohkeaksi kannattaa ryhtyä, pienissä ja isoissa asioissa. Näkövammainen ihminen tietää parhaiten, kuinka tärkeää on rohkeutta vaativien asioiden suunnittelu ja niihin valmistautuminen. Epäselvästä olotilasta voi aina nousta löytäessään sen seuraavan toimen, johon tarvitaan lähes aina rohkeutta. Tämä podcast kertoo viidestä turvallisesta askelesta rohkeuteen. Ne kannattaa pitää mielessä ennen hyppyä johonkin rohkeutta vaativaan asiaan. Askeleet ovat: 1) turva 2) voima 3) pienet askeleet 4) rohkeus mennä eteenpäin 5) rohkeaan tekoon ryhtyminen. Haluaisitko ryhtyä rohkeammaksi? Meillä on tarjolla tukea. Rohkeus – tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin -kirja on kirjoitettu juuri näkövammaisten ihmisten tilannetta ajatellen. Sen saa myös Celiasta äänikirjana ja täältä ladattua pdf:nä: www.nkl.fi/fi/rohkeus-kirja. Luetuksella on myös oma versionsa omille asiakkailleen. Paperiversiota voit pyytää näkövammaisyhdistyksistä tai Iiriksen infosta. Lisäksi meillä on viiden kerran puhelinrinkejä, joissa kerran viikossa puhutaan tunnin ajan samalla porukalla jostain teemasta: Yksi rinki on tarkoitettu näiden rohkeusaskelten pohtimiselle ja tekemiselle yhdessä. Toinen rinki on heikkonäköisille. Kolmas rinki on nuorille 13–19-vuotiaille. Kuule lisää erilaisista ringeistä minulta Jutta Saanilalta p. 050 533 9491 tai [email protected]. Ota rohkeasti yhtyettä, olkoon se ensimmäinen rohkeuden askeleesi. Teksti: Jutta Saanila Editointi: Tuomas Burman Tekstivastine: www.nkl.fi/fi/viisi-turvallista-askelta-rohkeuteen
Nyöri – nuorten äänilehti 8/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Tässä Nyörissä saadaan kuulla liveilmoitus ja leikitään ympäri paistettua riisiä. Lisäksi Nyörin toimittajamuikut ilmoittavat käsittelevänsä Nyöriä ensi viikon kokouksessa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 9.9.2021.
Muistojen bulevardi osa 1
Muistojen bulevardi -podcast on tehty Näkövammaisten liiton 60-vuotisen aluetyön juhlavuoden kunniaksi. Podcastin alkupuolella Jaana Engblom ja Rilla Aurakorpi muistelevat liiton lapsi- ja perhetyötä 60-luvulta 2000-luvun vaihteeseen saakka. Sen jälkeen Sanna Piuva muistelee Leena Väyrysen kanssa, millaista aluetyö on ollut aikoinaan Lapissa. Lue podcastin tekstivastine: www.nkl.fi/fi/muistojen-bulevardi-podcast
#KuvaileSuomi: Marjaniemen siirtolapuutarha, Helsinki
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa vierailemme Marjaniemen siirtolapuutarhassa, Itä-Helsingissä. Opastuksen tarjoaa Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset: www.hun.fi Kuva: Anne Mattsson, Marjaniemen siirtolapuutarhan verkkosivujen kuvagalleria (www.marjis.net/kuvagalleria)
#KuvaileSuomi: Naisvuori, Mikkeli
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa vierailemme Mikkelin Naisvuorella. Opastuksen tarjoaa Etelä-Savon Näkövammaiset. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi Etelä-Savon Näkövammaiset: www.esn.fi Kuva: Wikimedia Commons, Creative Commons -lisenssi, alkuperäisestä kuvasta tausta poistettu ja kuvaan lisätty Sano se sanoin -tunnus.
#KuvaileSuomi: Pohjola-talo, Kouvola
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa vierailemme Kouvolassa ja tutkailemme Pohjola-taloa. Opastuksen tarjoaa Näkövammaisten liitto. Voit myös katsoa videon: youtu.be/PHNCEAyxNHA. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi
#KuvaileSuomi: Museo Milavida, Tampere
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa tutustumme tamperelaiseen Museo Milavidaan. Opastuksen tarjoaa Tampereen seudun Näkövammaiset. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi Tampereen seudun Näkövammaiset: www.tsnv.fi
#KuvaileSuomi: Näsinpuisto ja Kuru-muistomerkki, Tampere
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa vierailemme Tampereella, Näsinpuistossa, ja tutustumme Kuru-höyrylaivan onnettomuuden muistoksi pystytettyyn patsaaseen. Opastuksen tarjoaa Tampereen seudun Näkövammaiset. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi Tampereen seudun Näkövammaiset: www.tsnv.fi
#KuvaileSuomi: Kuopion kauppahalli
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa vierailemme Kuopion kauppahallissa. Opastuksen tarjoaa Pohjois-Savon Näkövammaiset ja Näkövammaisten liitto. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi Pohjois-Savon Näkövammaiset: www.psnry.fi Kuva: Wikimedia Commons, Creative Commons -lisenssi, alkuperäisestä kuvasta tausta poistettu ja kuvaan lisätty Sano se sanoin -tunnus.
#KuvaileSuomi: Kallo, Pori
Tervetuloa kuvailutulkatulle virtuaalimatkalle upeaan koti-Suomeemme! Näkövammaisten liitto ja näkövammaisyhdistykset vievät sinut tänä kesänä kuudelle matkalle ympäri Suomen: Poriin, Tampereelle, Kuopioon, Helsinkiin, Kouvolaan ja Mikkeliin. Tiedossa siis kesäistä kuvailutulkkausta, opastusta ja reissutunnelmaa! Jokainen jakso on omanlaisensa, tekijöidensä näköinen. Tässä jaksossa vierailemme Porin Kallossa. Opastuksen tarjoaa Satakunnan Näkövammaiset. Voit myös katsoa videon: youtu.be/B-Zctsx3YeM. Kuuntelemisen sijasta voit myös lukea tekstivastineen: nkl.fi/fi/kuvaile-suomi-tekstivastineet. Kuvaile sinäkin Suomi! Kerro somessa, miltä näyttää oma lempipaikkasi ja tägää se #KuvaileSuomi-aihetunnisteella. Ohjeita kuvailuun: youtu.be/6YpwACpppOU. Kuvaile Suomi -kuvailutulkkaukset ja -opastukset ovat osa Näkövammaisten liiton Sano se sanoin -teemavuotta (2021–2022). Näkövammaisten liitto: www.näkövammaistenliitto.fi Satakunnan Näkövammaiset: www.satakunnannakovammaiset.fi
Nyöri – nuorten äänilehti 6/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Tässä Nyörissä on vesimeloni-mansikkasalaattia tekstintunnistuskynällä höystettynä. Sisältää myös mielenkiintoista löpinää. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas elokuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 12.8.2021.
Kuuma peruna -podcast: sähköinen ylioppilaskoe
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen uusi Kuuma peruna -podcast-sarja käsittelee nimensä mukaisesti työelämän ja opiskelun kuumia aiheita. Ensimmäisessä jaksossa työelämäasiantuntija Mikael Mustonen nostaa puheeksi sähköisen ylioppilaskokeen. Asiantuntijana Näkövammaisten liiton digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen. Podcastin tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/kuuma-peruna-podcast-sahkoinen-ylioppilaskoe.
Tokion paralympialaisten kisapappi toimii ihmisenä ihmiselle (Airut 4/2021)
Tokion paralympialaiset järjestetään elo-syyskuun vaihteessa. Kisoissa urheilijoiden tukena ovat valmentajat, huoltajat, joukkueenjohto ja lääkäri. Joukkueeseen kuuluu myös kisapappi, Pirkkalan seurakunnan kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth. Airut-lehden äänijutussa Silfverhuthia haastattelee Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen. Tämän äänijutun tekstivastine on luettavissa Airut-verkkolehdestä: www.airutlehti.fi/tekstivastineet/tokion-paralympialaisten-kisapappi-toimii-ihmisena-ihmiselle Lue lisää: www.airutlehti.fi www.näkövammaistenliitto.fi
Nyöri – nuorten äänilehti 5/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Koska tämä on Nyöri... Toukokuun lähetyksessä ilmoitellaan, pelataan, ammuskellaan, syödään pastaa ja heitellään hanhenhöyheniä. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas toukokuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 10.6.2021.
Minun näköinen mieli: 10 faktaa pelon selättämisestä
Teksti: Jutta Saanila Editointi: Tuomas Burman Tekstivastine: www.nkl.fi/fi/10-faktaa-pelon-selattamisesta Morjens! Minä olen Jutta Saanila Minun näköinen mieli -hankkeesta. Olemme kirjoittaneet kirjan, ja se on pian painossa. Sen nimi on Rohkeus: tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin. Kirja on kirjoitettu näkövammaisille, ja se opastaa tekemään työtä itsensä kanssa. Yksi asia, joka kirjassa toistuu ja joka tässä seuraavassa 10 faktaa pelon selättämisestä tulee esiin, on se työ jota joutuu käymään päänsä sisällä ja kehonsa sisällä. Jokainen on tämän asian kanssa napikkain tänä päivänä, vaikkei sitä suostuisi myöntämään. Ja se on pelko. Ei se ole rohkea, joka ei pelkää, vaan se joka pelkonsa löytää, myöntää ja vielä kohtaa. 10 faktaa pelon selättämisestä 1. Pelko on joskus tarpeellinen. Se kertoo todelliset vaaratilanteet ja asiat, jotka vaativat huolellista keskittymistä. Älä selätä tarpeellista pelkoa. Tutki siis, onko tarpeen pelon opastamana väistää tai mennä piiloon jotain todellista uhkaa (heikolla jäällä kävely, riskialtis tienoo kaupungissa, villieläimiä täynnä oleva metsä) tai kertooko pelko, että jännität vaikkapa tulevaa tilannetta, joka on loppuelämäsi kannalta merkittävä (työpaikkahaastattelu, tentti tai tapaaminen). 2. Useimpiin pelkoihin voi suhtautua valppaasti. Tutki aina pelon syy. Mistä ajatuksista se nousee? Liittyvätkö nuo ajatukset todellisuuteen? Jos eivät liity, niin luultavasti olet tekemisissä sisäisen nakertajasi kanssa. Jokaisella on sellaisia ja ne ylisuojelevat meitä. Ne väittävät kaikenlaista, mikä aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta: "olet vaarassa joutua työttömäksi", "elämäsi on hakoteillä", "kaikki muut tietävät sinusta jotain ikävää ja puhuvat selän takana". Opi erottamaan sisäisen nakertajan viestit ja tekemään se duuni, joka on niiden kanssa tarpeen tehdä. 3. Suhtaudu sisäiseen nakertajaan kuin ylisuojelevaan ja kaikkeen sekaantuvaan ystävään, joka ei tiedä tarpeellisia faktoja elämästäsi, mutta haluaa estää, ettet loukkaantuisi. Sen väitteet voi aina kyseenalaistaa. Jos se sanoo, että "elämäsi on hakoteillä", voit kertoa sille 10 faktaa, joilla todistat, että tiedät hyvin, mitä olet tekemässä. Jos se edelleen väittää, ettet osaa tehdä viisaita ratkaisuja, niin kerro sille kaikki mieleesi tulevat viisaat ratkaisut, joita olet tehnyt. Jos et saa sitä millään hiljenemään, tee niin kuin tekisit täysin ymmärtämättömän ystävänkin kanssa: pyydä sitä poistumaan. Voit tehdä tämän niin monta kertaa, että se vihdoin poistuu ja pysyy poissa. ... 8. Muista kiitollisuuden voima. Se on emotionaalisena voimana 20 kertaa vahvempi kuin pelko. Kiitollisuus niistä asioista, jotka ovat jo nyt hyvin, vähentää pelkoja tehokkaasti. 9. Jos pelko on päivittäin seuranasi, etkä pysty edes kuvitella toteuttavasi yhtäkään näistä neuvoista, puhu asiasta rohkeasti lääkärillesi. Ota ammattiapu vastaan. 10. Ajatuksesi luovat todellisuutta. Kvanttifysiikka on sen todistanut. Jos kirjoitat päivittäin 10 myönteistä ajatusta paperille, luot itsellesi positiivista todellisuutta. Voit kirjoittaa vaikka siitä, mitä asioita rakastat tehdä. Voit käyttää tietoista ajattelua muuttaaksesi todellisuuttasi askel askeleelta valoisammaksi. Nämä ajatukset löytyvät siis 1.6. julkaistavasta kirjasta: Rohkeus, tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin. Jos haluat olla yhteydessä yhteen kirjan kirjoittajaan, ota yhteys minuun Jutta Saanilaan. [email protected] tai 050 533 9491.
Nyöri – nuorten äänilehti 4/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Huhtikuun Nyörissä ammuskellaan revolvereilla, ajetaan rekalla Leningradin liepeillä, puhutaan MOL-hankkeesta ja tehdään pataleipää. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas toukokuussa! Seuraava Nyöri ilmestyy 13.5.2021.
Kuntavaalit tulevat (Airut 2/2021)
Airut-lehden äänijutussa puhutaan vaaleihin liittyvistä käytännöistä näkövammaisen kannalta. Miten sujuvat esimerkiksi vaaliavustaminen ja kotiäänestys? Päätoimittaja Marika Mäkinen haastattelee Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttöstä. Jutussa mainitut vaalipäivämäärät ovat virheelliset, sillä juttu on tehty ennen vaalien siirtämistä huhtikuulta kesäkuulle. Oikeat päivämäärät: vaalit.fi/aikataulut-kuntavaaleissa. Tämän äänijutun tekstivastine on luettavissa Airut-verkkolehdestä: www.airutlehti.fi/tekstivastineet/kuntavaalit-tulevat. Lue lisää: www.airutlehti.fi www.näkövammaistenliitto.fi
Minun näköinen mieli: Eräs toivoa antava tarina
Haastattelija: Jutta Saanila Editointi: Tuomo Burman Heikkonäköinen Timo kertoo podcastissa toivoa antavan tarinansa siitä, miten löysi pitkän alkoholinsävytteisen aikuiselämänsä jälkeen tien raittiuteen. Voit myös lukea keskustelun: www.nkl.fi/fi/eras-toivoa-antava-tarina Minun näköinen mieli -hankkeen puhelinringeissä jaetaan kokemuksia elämästä ja näkövammaisuudesta turvallisessa porukassa. Teemat valitaan yhdessä, ja jokaisen ajatuksille on tilaa. Puhelinrinkien perusperiaatteena on turvallisuus ja luottamus. Niissä kokoonnutaan aina samalla porukalla, yhteensä 5–10 kertaa. Kutsumme mukaan sinutkin! Ilmoittaudu puhelinrinkeihin: Jutta Saanila, p. 09 3960 4088, [email protected] Lue Minun näköinen mieli -hankkeesta: nkl.fi/fi/hankkeet#header--minun-nakoinen-mieli
Nyöri – nuorten äänilehti 3/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Maaliskuun Nyörissä puhutaan streameista, kylpylöistä, kesäleiristä, sinihampaasta ja paprikoista. Lisäksi mietitään mm. sanan "kokea" muotoja. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella [email protected]. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle taas ensi kuussa!
Nyöri – nuorten äänilehti 2/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Helmikuun Nyörissä pidetään hiljainen hetki satunnaiselle lauseelle, kutsutaan ihmisiä kylpylään ja kesäleirille sekä syödään Nutorin kanssa kesäkurpitsalasagnea. Jutut Nyöriin osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Nutor-nuorisotoimijaryhmän esittely 2021
Nutor eli nuorisotoimijaryhmä on Näkövammaisten liiton valtakunnallinen nuorisotoimikunta. Se suunnittelee nuorille valtakunnallista toimintaa, kuten viikonlopputapahtumia ja kesän leirejä. Nutor ottaa myös kantaa ajankohtaisiin näkövammaisia nuoria koskettaviin aiheisiin ja tekee näkövammaisuutta tunnetuksi nuorten keinoin. Nutorissa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jäsenet valitaan joka vuosi järjestettävässä nuorisofoorumissa. Ehdolle voivat asettua alle 30-vuotiaat alueyhdistyksen jäsenet. Nutorin nykyiset jäsenet ovat puheenjohtaja Mehmet Kasap sekä Miina Grönroos, Joni Kokko, Meri Kuusela ja Markus Tihumäki. Kuuntele Nutorin esittely ja lue lisää: www.nkl.fi/fi/nuorisotoiminta Esittelyn tekstivastine: ”Moikka! Tiedätkö muuten, mikä on Nutor ja mitä se tekee? Ai et? Ei se mitään! Tässä vuoden 2021 Nutor esittelee sen teille. Alotapas, Miina, sillä, mikä on Nutor!” ”Joo, tosiaan, Nutor on Näkövammaisten liiton alainen nuorisotoimijaryhmä, joka koostuu 12–30-vuotiaista näkövammaisista nuorista. Meitä on tosiaan pj ja neljä jäsentä, ja me työskennellään nuorisotoiminnan suunnittelijan kanssa. Memu, jatkatsä: mitä Nutor tekee?” ”Jes. Nutor suunnittelee koko vuoden toimintakalenterin ja sen lisäks järjestää foorumin ja mahdollisesti myös pienempiä viikonlopputapahtumia. Nutor myös edustaa näkövammaisia nuoria eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa ja välillä myös kansainvälisissä asioissa.” ”Jees, ja Markus jatkaa. Tää kaikki suunnittelu ja järjestäminen tapahtuu kokoustaen. Meiän kokoukset on aina hauskoja ja rentoja. Me syödään karkkia ja nauretaan ja vitsaillaan ja suunnitellaan hyviä juttuja ja joskus jopa saunotaan. Aina syksyn tapahtuma, foorumi, joka tulee, niin suunnitellaan kesäkokouksessa, missä ollaan myös yön yli jossakin kivassa kesäsessä paikassa, ni on kivoja reissuja ne. Kaiken lisäks me Whatsappissa keskustellaan hyvin aktiivisesti toiminnasta ja tarkkaillaan listoille tulevia sähköposteja ynnä muuta. Mutta Meri, mistäs Nutorin oikein löytää?” ”Meidät löytää netistä, www.nkl.fi/nuoret. Lisäks meidät löytää sosiaalisesta mediasta. Meidän Instagram-tili on nkl_nutor ja Facebook-tili on nklnutor. Kannattaa niitä mennä seuraamaan. Lisäks meillä on sähköpostilista [email protected]. Sinne saa laittaa kaikenlaista palautetta meille. Lisäks meistä kuulee myös nettiradio Nyörissä, joka on tällanen nuorten oma keskustelu- ja tiedotuskanava. Ja totta kai meitä näkee kaikissa tapahtumissa, mitä me järjestetään vuosittain. Joni, miten Nutoriin sitten pääsee?” ”Nutoriin pääsee osallistumalla nuorisofoorumiin, joka on Nutorin joka syksy järjestämä viikonlopputapahtuma. Nuorisofoorumilla on aina teema, jossa yhteydessä järjestetään valintakokous. Valintakokouksessa Nutoriin voi asettua ehdolle kuka tahansa 12–30-vuotias alueyhdistyksen jäsen. Sen lisäks joka toinen vuosi valitaan uus puheenjohtaja Nutorille, ja puheenjohtajaksi voi asettua kuka tahansa 12–30-vuotias alueyhdistyksen jäsen, jolla on ennestään Nutor-kokemusta.” ”Jos jokin jäi mietityttämään tai haluat muuten vaan jutella, niin meihin saa olla vapaasti yhteydessä.somen kautta tai tuon sähköpostilistan, [email protected], kautta. Törmäillään tapahtumissa!” ”Se on moro!”
Nyöri – nuorten äänilehti 1/2021
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Tammikuun Nyörissä on taattua täytettyä Nyöriä, jonka sisällä lyhytelokuva, 2048 ja suklaamoussea. Jutut Nyöriin osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Nyöri – nuorten äänilehti 12/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Joulukuun Nyörissä katsellaan lyhytelokuvia, tehdään vapaaehtoistyötä ja puhutaan mielenterveydestä. Lainsuojattoman maineestaan nauttiva Billy the Kid tulee vierailulle ja syö joulutorttuja. Lisäksi eräälle toimittajalle syötetään paperia raa'an piparkakkutaikinan kera. Jutut Nyöriin osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraat Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Nyöri – nuorten äänilehti 11/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Marraskuun Nyörissä jatketaan joogaamista, puhutaan mielenterveydestä ja kiipeillään karjalanpaistissa. Lisäksi tarjoillaan liki unohtumattomiin kestävät välispeakit. Voit lähettää Nyöriin myös omia juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle! Nyörin tähän numeroon ei ole tarjolla saavutettavuuslain vaatimaa tekstivastinetta, vedoten pieneen kohderyhmään ja siten kohtuuttomaan rasitteeseen. Asiaa selvitellään tulevien Nyöri-numeroiden osalta.
Minun näköinen mieli: Suoraa puhetta näkövammaisten näköharhoista
Haastattelussa: Liisa Lahtinen Haastattelija: Jutta Saanila Editointi: Mikael Mustonen Alla lyhennelmä Jutan ja Liisan keskustelusta. Koko litterointi löytyy Näkövammaisten liiton sivuilta: www.nkl.fi/fi/suoraa-puhetta-nakovammaisten-nakoharhoista. [Porinaa. Lauluäänellä: Aa-aa… mielen pata porisee…Minun näköinen mieli. Mitä se tarjoilee? Näkövammaisten liitto.] JUTTA: Tervehdys kaikille! Tämä on minun näköinen mieli -podcast ja tällä kertaa minulla on haastateltavana Liisa Lahtinen, joka on neuropsykologi ja pitkään ollut Näkövammaisten liitossa töissä kuntoutuksen puolella. Mä oon pyytänyt hänet tänne tänään juttelemaan aiheesta nimeltä C-B-S, mikä tarkoittaa Charles Bonnet -syndroomaa. Ja Liisa saa kertoa siitä lisää. Tervetuloa Liisa! LIISA: Hei vaan kaikille ja kiitos kutsusta tulla keskustelemaan tärkeästä asiasta. Ja ja jos mennään heti siihen, että mistä on kyse, kun puhutaan Charles Bonnetin syndroomasta. Charles Bonnet syndrooma on.. öö.. kuvaa näköharhoja, joita henkisesti terveet näkövammaiset saattaa nähdä, kun näkö heikentyy. Ja yleensä niitä nähdään täydessä valvetilassa eli kyse ei ole mistään unen kaltaisista harhoista vaan nimenomaan, että ihminen on täydessä tietoisuuden tilassa, kun hän näitä näkee. JUTTA: Okei, onko se sitten silleen, että tää tila tulee ihmiselle tämä täysin yllätyksenä vai onkseniin, että kun se tulee, niin se tulee niin kuin vähitellen? LIISA: Charles Bonnet syndrooma eli nämä näköharhat liittyy siihen, että kun näkö alkaa voimakkaasti heikentyä eli kun mennään sinne näkövammaisuuden asteelle, niin silloin saattaa esiintyä näitä näköharhoja. Ja nyt uusimmat tutkimukset näyttäis sellaisia tilastoja, että jopa 40% näkövammaisista näkee näitä näköharhoja. Aikaisemmin on ajateltu, että se on huomattavasti pienempi osuus, mutta uusimmissa tutkimuksissa on saatu tällaisia tuloksia. Ja sekin on ehkä vielä niinkun alimitoitettu määrä, koska paljon liittyy vielä semmosta pelkoa siihen, että ihmiset uskaltais kuvata näitä näköharhoja. JUTTA: No tottakai, siis vois kuvitella, että on erittäin vaikee kellekään sanoa ääneen tästä. Mutta sit jos lääkärille sanoo ääneen, niin tuleeko siitä joku diagnoosi vai miten tän niin kuin pystyis sit todentamaan? LIISA: No oikeestaan niinkun on niin kuin tiettyjä tämmösiä kriteereitä, mitä liittyy siihen, että voitas puhua Charles Bonnet -syndroomasta. Eli ensinnäkin siihen liittyy se, että tota on näköä heikentävä sairaus henkilöllä. Sit myöskin se, että nää näköharhat ovat toistuvia ja niitä esiintyy pidemmän ajanjakson kuluessa. Yks tärkeä kriteeri on myöskin se, että henkilö itse tiedostaa, että se mitä he näkee tossa näkökenttänsä edessä, se ei ole todellista. Myöskään näillä ihmisillä ei ole harhoja muiden aistipiirien alueella. Toki on kuitenkin niin, että jos on esimerkiksi myös kuulovamma, niin ilmeisesti myös silloin saattaa olla kuuloharhoja kuulon alueella. Ja ihmisellä on jotakuinkin normaali kognitio kuitenkin. Niin tämmöset asiat on niitä kriteereitä. Mitään semmosta tavallaan selkeää, niin kuin millä tämä diagnoosi voitaisiin tehdä, ei ole olemassa. Mutta se tietyllä tavalla niin kuin poissulku -menetelmällä. Että poissuljetaan muut mahdolliset sairaudet, jos voidaan epäillä tai on muita oireita niin voidaan näin tää diagnoosi tehdä. ... tässä välissä tekstit linkin takana. JUTTA: Hei kiitos Liisa, että sä tulit kertomaan tästä asiasta meille. Todella tärkeää, että asia menee eteenpäin ja ihmiset kuulee tästä. Mä kiitänkin Minun näköinen mieli -hankkeen puolesta kaikkia tällä kertaa ja toivotan kaikille kuulijoille oikein hyvää päivän jatkoa. Olkaa yhteyksissä minuun: [email protected]. Puhelinrinkejä on edelleen saatavilla ja voi niihinkin ilmoittautua. [Porinaa. Lauluäänellä: Aa-aa… mielen pata porisee. Minun näköinen mieli. Mitä se tarjoilee? Näkövammaisten liitto.]
Nyöri – nuorten äänilehti 10/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Lokakuun Nyörissä puhutaan mm. joogasta, makaroonilaatikosta ja käydään hopeadollarin saluunassa. Vakavana aiheena ovat perhesurmat. Muisteluhetkessä muistellaan erästä tiettyä viikonloppua Alastarolla. Voit lähettää Nyöriin myös omia juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle! Nyörin tässä numerossa ei ole saavutettavuuslain vaatimaa tekstivastinetta, vedoten pieneen kohderyhmään ja siten kohtuuttomaan rasitteeseen. Asiaa selvitellään tulevien Nyöri-numeroiden osalta.
Minun näköinen mieli: Kokoonkutsujat osaavat sudetkin kesyttää
Editointi: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Tämä on Minun näköinen mieli -podcast ja minä olen Jutta Saanila. Tällä kertaa puhun suoraan puhelinrinkiläisille ja ennen kaikkea niiden kokoonkutsujille. Kokoonkutsuja. Kokoonkutsuja. Kokoonkutsuja. (Mietiskellen) Kuinka mielenkiintoinen sana se onkaan! Joku, joka kutsuu toiset kokoon. Joku, jolla on halu saada kuulla toisten ääni ja joka tietää, mistä tällä kertaa oli idea puhua. Koronakeväänä, kun itse toimin viiden puhelinringin kokoonkutsujana sain kokea koko tuon työn autuuden ja kauneuden. Mutta myös sen, ettei se ole aina ihan helppoa. Nyt meillä on tänä syksynä ollut viisi puhelinrinkiä pyörimässä viisi viikkoa ja on tullut aika kiittää teitä, niin rinkiläisiä kuin kokoonkutsujia työstä, jonka olette yhdessä tehneet. Olen saanut seurata sitä vain sivusta. Ihmetellä ja uteliaana ounastella, välillä herkällä korvalla teitä kuunnellen, yhdessä ja erikseen. Emme voi puhua puhelinringeistä kuin verhotusti, koska siellä olevilla on oikeus olla luottamuksen turvissa mutta teille kokoonkutsujille voin kirjoittaa nyt ihailijapostia, koska tiedän teidän tehneen todellisen uroteon! Ette ehkä sitä minulle myöntäisi, jos sanoisin sen pokkana tavatessamme, mutta nyt kun siitä tulee podcastillinen sanoja, niin aion sen teille tuoda, ihan päin pläsiä kaikkien kuuntelijoiden edessä. Uskon, että te nykyiset ja tulevatkin rinkiläiset yhdytte tämän kirjeen sanomaan. Miten niin uroteko? On aina hyvin jännittävää hypätä täysin uusien ihmisten eteen. Voi olla, että se on vielä jännempää, kun he esiintyvät pelkkänä äänenä. Ensimmäinen puhelu on kaikille aina ERITTÄIN jännittävä. Sillä ihminen ei voi koskaan olla varma, onko toinen ihminen hänelle susi vai ystävä. Meillä jokaisella on kokemuksia ryhmien ensi kohtaamisista ja vaikka koskaan ei ole ollut vastassa susia, joku nakertaja eli sisäinen kriitikko saattaa kuiskutella korvaan, että tällä kertaa siellä on susi! Siitä te selvisitte, ensimmäisen kerran kauhun paikasta ja hyppäsitte rohkeasti kylmään veteen. Seuraava vaihe oli oppia juuri tämän ringin tapa olla rinki. Puhuuko joku mielellään pitkään? Käyttääkö joku tuskin koskaan puheenvuoroa? Onko teema, josta päätimme puhua riittävän hyvä, jotta juttua riittää? Mitä jos ei ole? Mitä sanon, jos kukaan ei puhu mitään? Kävitte läpi tämänkin kysymysviidakon päässänne ja opitte luottamaan ringin tapaan olla rinki ja siihen, että osaatte olla heille oikeudenmukainen ajan tasaaja. Huomasitte, että jokainen rinkiläinenkin haluaa tämän session onnistumista ja tekee monia hyviä aloitteita auttaakseen puhelun muodostumista vielä antoisammaksi. Te kaikki kannatte vastuuta ringistä, jolloin se ei muodostu kellekään liian painavaksi. Siinä sitten olitte ja kaikki suostuitte oppimaan jotain myös niistä juuri tämän ringin muodostamista haasteista. Ehkä rinkiläiset itse eivät niitä sinun haasteitasi edes huomanneet, mutta jokainen rinki tarjoa jäsenilleen ja varsinkin kokoonkutsujilleen joitain oppitunteja, jos vain pysähtyy niitä vähän miettimään. Joskus rinki voi toimia niin rehellisenä peilinä, että joutuu jollekin parkaisemaan: auts! Tuo sattui ja sitten katsotaan, mihin sattui, miten ja miksi. Näin me kasvetaan, näin te kasvatte ja näin he kasvavat ihmisinä ja jokainen kokemus tekee meistä vahvempia. Nämä oppitunnit tulevat kaupan päälle. Rinki toimii turvallisena laboratoriona, jossa niitä voi rinkiläisille myös valaista, jos oma luottamuksen kyky siihen jo riittää. Te olitte tämän maan ihka ensimmäiset tällaisten puhelinrinkien näkövammaiset vetäjät. Olette pioneereja ja tiennäyttäjiä seuraaville. Koko tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/kokoonkutsujat-osaavat-sudetkin-kesyttaa
Minun näköinen mieli -hanke: Halipula
Haastattelija: Jutta Saanila Haastateltava: pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen (elamanvirralla.fi) Editointi: Mikael Mustonen Miehen ääni: Ville Lamminen Naisen ääni: Elisa Montonen Kertomukset väleissä: anonyymit näkövammaiset, joilta pyydettiin tarinaa Webropolin avulla. Jutta Saanila kyselee Eeva-Maija Möttöseltä, mitä halaaminen ihmiselle tarkoittaa. Eeva-Maija kuvaa sitä, miltä suomalainen halaamiskulttuuri noin yleensä näyttää. Hän kuvaa sitä aika varovaiseksi. Me emme yleensä halaa. Se on myös hyväksytympää naisilla kuin miehellä. Synttärihalaaminen voi tuntua joskus tosi jäykältä ja hankalalta. Kosketuksen tarve on meille tosi tärkeä asia. Orvot lapset ovat menehtyneet, jos eivät ole saaneet kosketusta. Apinakokeissakin on huomattu, että pehmeä riepuäiti on parempi kuin rautalankaäiti, vaikka saisi kovalta äidiltä ruokaa. Ihminen janoaa kosketusta. Veressä erittyy oksitosiinihormonia, joka erittää aivoissa dopamiinia, joka on onnellisuushormoni. Läheistä ihmistä kun pitää kädestä, niin tuntuu kivalta. Se rauhoittaa ja tuntuu hyvältä. Halaamisen kuuluu edetä molemmin puolin sovituilla säännöillä, ettei toisella ole halatessa seksi mielessä. Ei tunnu mukavalta, jos ei halua juuri sellaista halausta. Useimmat ihmiset tykkäävät halata. Jos ei ole sopivaa kohdetta, niin se estää halaamista. Meillä on lukkoja, eikä esim. perheissä aina halata. Nyt on isät kuitenkin alkaneet ottaa osaa enemmän ja on totuttu siihen, että isät ja pojat halaa. Pitkään halaaminen on aivan ihanaa! Miten puutos läheisyyden tarpeissa yleensä ihmisessä näkyy ja tuntuu? Se tuntuu tosi ahdistavalta. Pitkään yksin olleet vanhat ihmiset oikein tarraavat pakonomaisesti kiinni, kun halipula on niin pakottava olo. Mitä keinoja, työkaluja tai taitoja terapeutti tietää tähän ongelmaan? Pariterapeutti tietää, että läheisyys on herkkä reagoimaan tunneongelmiin. Ensin pitää rakentaa hyvä tunneyhteys. Ei voi aloittaa halaamalla. Rituaalit olisivat hyviä. Ne kantavat parisuhdetta. Kun parisuhdetta ei ole, niin on koitettava muita keinoja. Jos ei ole ketään, ketä halata, vois mennä hierojalle tai kosmetologille, jotta saisi kosketuksen tunteen. Mä en suosittele että mennään prostituoiduille. Siihen liittyy myös vastuu. Voi olla että parisuhde on loppunut tai ei ole koskaan ollutkaan parisuhdetta. Puitakin voi halata ja itseään tai nallea voi halata, mutta se ei ole sama kuin inhimillinen toisen ihmisen kosketus. Ystävä voi hieroa hartioita tai rasvata jalkoja. Ihminen itse voi aina kysyä, saako halata, jos jossain tilanteessa tuntuu oikealta. Jos este halia on itsessä, niin kannattaa etsiä niitä keinoja avautua. Ne ovat perinnöllisiä asioita, ja jos kotona ei ole koskaan halattu, niin ei tunnu luontevalta halata. Voi tuntua halilta jos menee saunaan tai untuvapeiton alle tai mennä uimaan. Voi keksiä erilaisia keinoja saada tuntea ikään kuin hali ympärillään. Minun näköinen mieli -hankkeen puhelinrinkeihin voi ilmoittautua Jutta Saanilalle: [email protected] ja 050 533 9491. Tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/halipula
Nyöri – nuorten äänilehti 9/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Syyskuun Nyörissä käsitellään mm. revolvereja, intialaista kanaa sekä teknisiä ongelmia. Lisäksi Nyöri ilmoittaa ajavansa päin seinää tietyin keskiviikoin (Näkkäriajot). Voit lähettää Nyöriin myös omia juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Näkövammaisuuteen liittyvä uupumus
Kuormituksen tunne ja oireet ovat monelle näkövammaiselle iso osa arkea. Taustalla voi olla muun muassa jatkuva pinnistely sekä vammaisuuden kokemukseen liittyvä stressi. Kuntoutus-Iiriksen psykologi Annu Kilpeläinen kertoo luennollaan, millaisin tavoin näkövamma voi uuvuttaa ja mitä uupumukselle voi tehdä. www.nkl.fi/fi/tyo Lue Näkövammaisuuteen liittyvä uupumus -luento tekstinä: www.nkl.fi/fi/nakovammaisuuteen-liittyva-uupumus
Uuvuttavasta säätämisestä uuteen alkuun - Riikka Hännisen kokemus
Keskustelijat: Jutta Saanila ja Riikka Hänninen Editointi: Mikael Mustonen Porisevan uuden podcast-tunnarin syntyprosessista aloitimme. Järjestämme Minun näköinen mieli -projektin piirissä valmennuksia ja puhelinrinkejä, joita kutsumme padoiksi: Kun tilasimme Riikalta tunnarin, niin hänellä soi korvissa padan porina. Sen äänen hän äänitti omassa vaatehuoneessaan puhaltelemalla letkulla kattilaan, jossa oli vettä. Sanasta uupumus Riikalle tulee mieleen se, että sitä ei saa päästää liian pitkälle. Sama juttu kuin flunssan kanssa, että kun tulee ensimmäiset flunssan oireet, niin kannattaa alkaa perua asioita. Voisko uupumuksen kanssa olla samoin, että se ei menisi niin pitkälle? Riikka ei ole uupunut niin pitkälle, että olisi joutunut olemaan sairaslomalla. Perhe on kannustanut Riikkaa lapsesta asti itsenäisyyteen. Riikka on siis aina halunnut selvitä itse. Tuttua ehkä muillekin näkövammaisille? Muutama vuosi sitten Riikka tunsi, että säätäessään jotain asiaa tietokoneen kanssa, hän vain huomasi, että koko elämä tuntuu vaan säätämiseltä. Kaverit alkoivat kysellä, että mikä hänellä oikein on, kun ei ole oma itsensä. Asiat tuntuivat sisäisesti vaikeilta. Ajatukset kiersivät tätä rataa: "Tälle ei vaan voi mitään, mä en voi vaikuttaa, tällaista tää elämä vain on. Tuli tunne, että mut on viskattu jollekin lautalle keskelle valtamerta ja mun täytyy vain tällä kengällä meloskella, jospa se ranta tulisi jostain vastaan." Mitkä asiat auttoivat? Riikka oivalsi, että täytyyhän tässä olla jokin muukin tapa elää ja tuli terve kiukku. Hän alkoi etsiä apua. Hän meni Näkövammaisten liiton Stop työuupumukselle -kurssille. Hänellä toimii sääntö, että kun säätöä on ollut tunti päivässä, se pitää lopettaa. Miltä avun pyytäminen tuntui? Riikka pääsi kiinnostavan tiedon lähteille, ja sai vahvistusta sille että avun pyytäminen voikin olla vahvuuden merkki. Hän oivalsi, että joskus onkin tosi voimauttavaa pyytää apua. Tilanteessa, jossa on bussipysäkillä ja kaikki tuntuu vaikealta, niin voikin armahtaa itseään ja ottaa taksin. Riikalle tuottaa iloa yhteys kavereihin ja musiikkiin. Koronan aikana yhteydet voivat olla haastavia, mutta onneksi saamme käyttää erilaisia välineitä siihen. Kerromme lopuksi puhelinringeistä, joissa näkövammaiset saavat vertaistukea. Pikkulinnut olivat laulaneet Riikallekin, että niistä on hyötyä ja iloa. Ilmoittaudu puhelinrinkiin eli pikkupataan Jutta Saanilalle: 09-39604088 tai [email protected] Kuvassa Riikka Hänninen, kuvaajana Henriikka Seppälä.
Nyöri – nuorten äänilehti 8/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. 1511 tuntia myöhemmin. Elokuun Nyörissä käydään läpi nuorisofoorumi, taistellaan supersankarilla, syödään mustikkapiirakkaa ja puhutaan muun muassa EU:n saavutettavuusdirektiivistä. Voit lähettää Nyöriin myös omia juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Nyöri – nuorten äänilehti 6/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Kesäkuun Nyörissä puhutaan mm. MUD-peleistä, grilliruoasta, eläimistä ja kiertueista. Lisäksi taivastellaan pitkin seiniä juoksemista (seinähullut). Voit lähettää Nyöriin myös omia juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Minun näköinen mieli-hanke: Törmäilyä
Editointi ja musiikki: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila, Minun näköinen mieli -hankkeen koordinaattori. Heikentynyt näkökyky tai sokeus aiheuttaa joskus kaikenlaista hämminkiä suhteessa näkeviin ihmisiin. Tämän podcastin koostin, kun olimme pohtineet aihetta ristiin rastiin erään porukan kanssa. Törmäilyä ja kaikenlaisia sattumuksia Useimmat kohtaamiset näkevien kanssa menevät ihan hyvin. Tähän on kerätty nyt ne kaikkein koomisimmat ja kiperimmät tilanteet, joita joillekin on tapahtunut. Niistä on kuitenkin jäänyt pysyvä jälki sisimpään, jonka käsitteleminen auttaa tulevia kohtaamisia onnistumaan paremmin. Kaikkein kipeimpiä kohtaamisia näkevien kanssa tulee liikenteessä. Loukkaantumisvaara on ilmeinen, kun pyörät suhahtelevat ohi. Vaara on moninkertainen, jos olet juuri näkövammautunut ja arastelet käyttää valkoista keppiä tai mitään muutakaan merkkiä, josta huomaisi, että liikut täysin korva- ja jalkatuntumalta. Joskus yksi jalka voi astua jonkun varpaille, jolloin turpiin saantikin on lähellä. Kaupungilla liikkuessa voi tulla vastaan auttamisintoinen ihminen, joka lähtee repimään vaatteista, lupaa kysymättä, johonkin suuntaan. Metrossa saman kaltaiset ihmiset voivat auttamishimossaan päättää puolestasi, että jäät samalla pysäkillä heidän kanssaan, jotta he saisivat auttaa sinua eteenpäin. Sosiaaliset tilanteet muuttuvat joskus hankaliksi, jos ei ole käsitystä keitä muita huoneessa oikein on. Jos he eivät pyynnöstä huolimatta suostu esittäytymään, voi tuntua todella tukalalta jäädä siihen tilanteeseen. Jos joistakin sosiaalisista tilanteista myös poistutaan sanomatta sanaakaan, voi jäädä aika ilkeä olo pitkäksi aikaa. Naapuri saattaa vasta kovassa kännissä ollessa uskoutua kovaan ääneen soimaamaan, että mikset koskaan häntä morjensta. Siinä sitten selittelet, ettet näe häntä. Mahtaako hän seuraavana päivänä muistaa, mitä olit kertonut? Joku kertoo puhelimessa ohjeita, miten saapua terveyskeskuksessa tiettyyn paikkaan. Kovasti saattaa tulla selitystä, että sieltä ja sieltä kautta tulet sitten. Onhan se paikka aina lopulta löytynyt. Monesti erilaisissa kirjoitustilanteissa kysytään, että mikset käytä kuule silmälaseja. Kerran katsastuskonttorissa jopa tarjottiin sellaisia laseja, joilla heidän mukaansa varmasti näkisi. Näkövammaista pidetään usein tyhmänä tai kehitysvammaisena ja ihmiset alkavat huutaa kovaa tai puhua hitaasti, jotta toinen käsittäisi mitä puhutaan. Saatetaan selittää saattajalle tai avustajalle asiat, kun sen voisi tehdä suoraan itse asianosaiselle. Mitä tarvitaan, että näkevät oppisivat suhtautumaan toisella tavalla? Jokainen näkeviin päivittäin törmäävä voi ainakin yrittää muistaa, että nämä monesti pelkäävät erilaisuutta ja sitä, että he joskus itse voisivat vammautua. Silloin he muuttuvat epävarmoiksi, pelkäävät, hämmentyvät ja tuntevat itsensä kenties tyhmiksi ja avuttomiksi. Näkövammaiset voivat olla heidän näkökulmastaan eräänlaisia mörköjä ja kummajaisia. Näkevää auttaisi paljon, jos hän saisi selvästi ja mutkattomasti kuulla, että toinen näkee huonosti tai ei ollenkaan. Lisäksi voisi olla hyvä aina sanoa suoraan, nasevasti ja ystävällisesti, jos tarvitsee apua tai myös sen, ettei tarvitse apua, niin näkevän ei tarvitse miettiä sitä kysymystä itse lainkaan. Voisi olla hyvä kertoa ainakin niille näkeville ystäville, joita usein tapaa niistä tilanteista, jotka liittyvät vaikka hiljaa poistumiseen ravintolapöydästä tai siihen, millä tavoin paikkojen löytämisohjeet voi muotoilla niin, että näkövammainen oikeasti löytää perille. Jos jotain taitoja tai älykkyyttä tunnutaan kyseenalaistavan, niin voisi silloin huumorilla tokaista jonkun ennalta harjoitellun fraasin, vaikkapa: Olen muuten täysissä sielun ja ruumiin voimissa, älykäs, viisas ja jopa filmaattinen!
Sota-ajan valoja ja varjoja
Näkövammaismuseon museoamanuenssi Kari Huuskonen esitelmöi näkövammaisliikkeen toiminnasta talvi- ja jatkosodan aikana. Tallenne on tehty 6.9.2017, ja se on osa Studia Generalia -luentosarjaa. Tutustu Näkövammaismuseoon: www.nkl.fi/fi/nakovammaismuseo
Oikeusperustaisen edunvalvontatyön juurilla
Näkövammaismuseon museoamanuenssi Kari Huuskonen esitelmöi suomalaisen näkövammaisliikkeen historiasta. Tallenne on tehty 1.2.2017, ja se on osa Studia Generalia -luentosarjaa. Tutustu Näkövammaismuseoon: www.nkl.fi/fi/nakovammaismuseo
Näkövammaisliike tänään
Mitä kuuluu pitkän historian näkövammaisliikkeelle tänä päivänä? Näkövammaismuseon museoamanuenssi Kari Huuskonen haastattelee Näkövammaisten liiton puheenjohtajaa Sari Loijasta. Tallenne on tehty 29.11.2017, ja se on osa Studia Generalia -luentosarjaa. Tutustu Näkövammaismuseoon: www.nkl.fi/fi/nakovammaismuseo
Näkövammaisliike kuntoutusta rakentamassa
Millainen on näkövammaiskuntoutuksen historia? Näkövammaismuseon museoamanuenssi Kari Huuskonen haastattelee FM tietokirjailijaa Teuvo Ruposta. Tallenne on tehty 4.10.2017, ja se on osa Studia Generalia -luentosarjaa. Tutustu Näkövammaismuseoon: www.nkl.fi/fi/nakovammaismuseo
Kansainvälinen näkövammaisliike
Mitä tapahtuu näkövammaistyössä maailmalla? Näkövammaismuseon museoamanuenssi Kari Huuskonen haastattelee Näkövammaisten liiton kansainvälisten asioiden päällikköä Timo Kuoppalaa. Tallenne on tehty 1.3.2017, ja se on osa Studia Generalia -luentosarjaa. Tutustu Näkövammaismuseoon: www.nkl.fi/fi/nakovammaismuseo
Nyöri – nuorten äänilehti 5/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Toukokuun Nyörissä tapetaan zombeja, mennään aikakoneella ysärille ja valmistetaan lohikeittoa. Juttujen väleissä puhutaan mm. kasvatuksesta (lehmä/sonni). Tauot sisältävät tavan mukaan paljon muutakin varsin rönsyilevää keskustelua. Voit lähettää Nyöriin myös omia juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Minun näköinen mieli -hanke: Sisäiset voimavarat
Editointi: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila Minun näköinen mieli -hankkeesta. Tämän kertainen podcast kertoo niistä vahvuuksista, joita lähes jokaiselle näkövammaiselle pakon sanelemana kehittyy pikku hiljaa, kun hän selviytyy ihan normaalista elämästä näkevien maailmassa. Sisäiset voimavarat Olen pohtinut näkövammaisten opaskirjaa. Niin, sellainen on syntymässä Minun näköinen mieli -hankkeelle kovaa vauhtia ja yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla kaikkien halukkaiden kanssa. Tässä taannoin mietimme yhdellä porukalla niitä voimavaroja, jotka näkövammaisille kehkeytyvät ikään kuin olosuhteiden pakosta. Timanttikin hioutuu ihan valtavassa paineessa pikkuhiljaa, niin myös nämä avut ja kyvyt syntyvät kuin huomaamatta, mutta syntyvät kuitenkin. Niitä on ainakin seitsemän. Kuuntelemisen taito on tänä päivänä kovassa huudossa. Kukaan ei ole siinä mestari, mutta näkövammainen on usein jo varsin lähellä mestaruutta kuullessaan ihmisten hengityksen, kun nämä seisovat suomalaisittain ujostellen hipihiljaa jossain huoneessa tai kuunnellessaan tarkkaavaisena kolmatta kertaa samat ohjeet alusta loppuun, jotta saisi jonkun apuvälineen vihdoin pelittämään. Taas olosuhteet pakottavat löytämään itsestä ylimääräisiä taitoja ja herkkyyttä, jotta pärjäisi tai pääsisi asioissa eteenpäin. Toinen taito, joka näkövammaiselle siunaantuu pikkuhiljaa elämän paineessa, on kärsivällisyys. Toisille, hieman impulsiivisemmille persoonille, se tulee kuulemma valtaisan kärsimyksen kautta, jo valmiiksi tasaisemmille luonteille se kehkeytyy pikkuhiljaa. Kaikki sitä taitoa tarvitsevat joka päivä ja rutkasti. Näkövammaisen neljäs taito liittyy kaikkien jäljellä olevien aistien yhteisherkkyyteen. Herkkyyttä ei ole vain sormen päissä, muussa kehon tuntoaistissa, kuuloaistissa, maku- ja hajuaistissa, vaan sitä on hyvin kokonaisvaltaisesti koko kehossa ja mielessä. Näköaistin puuttuessa osataan vaistota äänettömiä viestejä, tunnistaa toisten tunteita omassa kehossa ja lukea viestejä rivien välistä. Tämä herkkyys on äärimmäisen käyttökelpoinen sosiaalisissa tilanteissa, kun täytyy ymmärtää toisen äänen sävyistä, tauoista ja voimakkuuksista niitä asioita, joita näkevät havainnoivat kasvojen ilmeistä. Viides taito, jota näkövammainen tarvitsee hyvin paljon, on tarkka muistaminen. Muisti kehittyy monella äärimmäisen tarkaksi ja pitkäkestoiseksi. Näkövammainen ystäväni muisti useiden vuosien tauon jälkeen lasteni nimet, syntymävuodet sekä milloin ja missä olimme viimeksi tavanneet. Kuudes ominaisuus on valppaus. Tuttu tilanne tietä ylittäessä. Äärimmäinen valppaus, tuleeko autoja, kuuluuko liikennevalojen äänimerkki, tuleeko ketään muuta ihmistä samaa aikaa tien yli? Valppauden taito hioutuu tässä ja useissa vastaavissa riskialttiissa tilanteissa elämän soljuessa eteenpäin. Kun on oppinut herkistämään kuuloaistinsa ääriasentoon ja löytämään kaikista ilmansuunnista olennaista informaatiota yhtä aikaa, sitä ei varmaan itse pidä enää minään erityistaitona, vaikka se sellainen totisesti onkin. Seitsemäs ominaisuus, joka näkövammaiselle kehkeytyy, on rohkeus. Joka kerta kun astuu ovesta ulos, niin alkaa seikkailumatka. Ensimmäinen pelko koskee taksin saamista. Tuleeko sitä tällä kertaa, tuleeko ajoissa ja jos tulee, niin osaako se ajaa perille? Vaaditaan todellista rohkeutta lähteä tähän seikkailuun, jota kutsutaan normaaliksi paikasta toiseen siirtymiseksi, mutta joka on nykyään täynnä erilaisia epävarmuustekijöitä. Tarvitaan rohkeutta kohdata toisen kulttuurin edustaja, joka ei ehkä hahmota näkövammaisen ongelmaa lainkaan ja kyselee olemattomalla kielitaidolla mahdottomia kysymyksiä toisen vastata. Näitä taitoja on varmaan lisääkin. Osaatko sinä kuvailla niitä, omiasi tai muiden? Kerro ihmeessä minulle, niin tietosi päätyvät opaskirjaan ja tulevat voimauttamaan monia näkövammaisia projektin aikana! Ota yhteyttä: [email protected] tai 09 3960 4088.
Näkövammaiset verhoilijoina
Mestareita ja kisällejä – näkövammaiset huonekaluverhoilijoina -teemaa käsittelevät käsityömestari, verhoilija Tuomo Arvola ja museoamanuenssi Kari Huuskonen. Tallenne on Näkövammaisten liiton Näkövammaismuseon Historiaklubilta 19.2.2020. Tutustu Näkövammaismuseoon: www.nkl.fi/fi/nakovammaismuseo
Minun näköinen mieli -hanke: Onnellisuus ja elämän tarkoitus
Lukija: Jutta Saanila Musiikki ja editointi: Mikael Mustonen Hei! Minun nimeni on Jutta Saanila ja olen Minun näköinen mieli hankkeen koordinaattori. Seuraavassa podcastissa kerromme, miten tulla onnelliseksi ja löytää elämään tarkoitusta. Onnellisuus ja elämän tarkoitus Ihmisellä on iso tarve olla onnellinen. Olen tutkinut suomalaisien tutkijoiden, mm. Frank Martelan ajatuksia ja saanut tietää, että meillä on useiden tutkimusten mukaan kolme perustarvetta, jotka kun on täytetty, onnellisuus ja täyttymys on siinä. Palataan niihin kohta. Monesti tuntuu kuin elämän tarkoitus karkaisi teille tietymättömille. Kaikki tuntuu turhalta ja tyhjältä, tyhmältä ja mitään sanomattomalta. On turta olo. Silloin olisi hyvä muistaa, ettei elämässä ole muuta tarkoitusta kuin saada toteuttaa itseään ja tehdä itsestään merkityksellisen muille. Se on niin simppeliä. Mitä itsensä toteuttaminen sitten on? Teet jotain, josta saat mielihyvää ja joka vie omaa kehitystäsi eteenpäin. Saat tehdä vapaasti sitä, missä olet hyvä ja kykenevä ja paras. Siitä voi olla iloa myös muille, mutta ei välttämättä tarvitse olla sitäkään. Se toinen puoli onkin pikkasen kimurantimpi. Miten teet itsestäsi merkityksellisen muille? Onko sinulla halua päästää ihmisiä lähemmäksi itseäsi? Jos vastaus on kyllä, niin olet onnen Pekka/Liisa, mitään ongelmaa ei ole. Alat vain antaa erilaisissa tilanteissa enemmän itsestäsi. Pysähdyt kuuntelemaan ystävän vuodatusta kunnolla, yrität keksiä keinoja ilahduttaa läheistäsi, teet pieniä tekoja, jotka ilahduttavat itseäsi enemmän kuin sitä, kelle niitä teet. Tämä tuo rutkasti merkitystä elämääsi. Jos vastaus taas on ei. Et halua muita lähelle itseäsi, niin edetään varovaisemmin. Keskitä kaikki huomio joksikin aikaa vain itseesi. Anna itsellesi huomiota ja aikaa. Tee tilaa ajatuksillesi ja ennen kaikkea tunteillesi. Ole myötätuntoinen itsellesi, sillä olet varmasti kokenut jollain tavalla kovia. Saatat olla jopa haavoittunut, vaikket sitä itse näekään. Sinun on kohdattava ensin jotain itsessäsi ennen kuin olet valmis kohtaamaan ketään muuta. Anna prosessille aikaa ja etsi myös ulkopuolista apua, jotta saisit mahdollisuuden eheytyä. Ne kolme perustarvetta ovat jokaisella ihmisellä nämä: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Jos pääset siis päivittäin vapaasti tekemään sellaista, josta nautit, niin olet todella pitkällä tärkeimpien tarpeittesi tyydyttämisessä. Sen lisäksi vain katsahdus ympärille. Aina on jossain ihmisiä, eläimiä tai luontoa, jonka kanssa voi luoda merkityksellisen suhteen tai syventää jo olemassa olevaa suhdetta. Jos se ei onnistu, luo suhde itseesi ja keskity parantumaan ja voimistumaan ensin itse. Tämä oli Minun näköinen mieli -podcast tällä kertaa. Järjestämme edelleen puhelinrinkejä ja niihin otetaan ilmoittautumisia vastaan. Ota yhteyttä: [email protected] . Lisäksi syksyllä järjestetään Minun näköinen mieli -valmennuksia ympäri Suomea. Pysy kuulolla, niin saat tietää lisää.
Nyöri – nuorten äänilehti 4/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Huhtikuun Nyörissä puhutaan muun muassa äänikirjapalveluista ja tehdään persikkarahkaa. Tuttuun tapaan myös nauretaan paljon. Olisitko halunnut kuulla myös jotain muuta? Lähetä Nyöriin juttuja osoitteella [email protected]. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Ja hei, joko seuraat nyöriä somessa? Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/fi/nyori Tule kuulolle!
Minun näköinen mieli -hanke: Vertaistuki
Lukija: Jutta Saanila Editointi ja musiikki: Mikael Mustonen Heippa! Olen Jutta Saanila, Minun näköinen mieli -hankkeen koordinaattori. Tässä podcastissa pohdimme vertaistukeen liittyviä hyviä juttuja. Mikä vertaistuessa niin auttaa? Olen viettänyt vertaistukiryhmissä tuhansia tunteja ja saanut ehkä parhaat kokemukset eheytymisestä ja ihmisenä kasvusta juuri niistä. Isäni vajavainen vanhemmuus on auttanut minua eniten eteenpäin elämässä, koska olen niin huolella käsitellyt kaikkea sitä, mitä se minussa aiheutti. Mikä vertaistuen salaisuus sitten on? Miksi se niin paljon auttaa, tuo lohtua ja siivittää ihmisenä kasvun matkaa? Puhuessasi jonkun sellaisen seurassa, joka on käynyt läpi samaa kuin sinäkin, et joudu selittelemään mitään. Toinen ymmärtää puolesta sanasta, miltä jokin jakamanne asia todella tuntui. Hän ei ala argumentoimaan vastaan, eikä analysoimaan asiaa, koska on käynyt läpi saman kaltaisia tunteita joskus itsekin. Hän tietää kipusi ja tulee aidosti vastaan. Hän pystyy kuuntelemaan myötätuntoisesti. Hän ei mene solmuun mistään esille ottamastasi, koska tietää, että kun pääset eteenpäin itseksesi, saat siitä valtavasti voimaa elämääsi. Vertaisen seurassa saat olla sellainen kuin olet. Sinun ei tarvitse kaunistella elämääsi. Se mikä sinussa ei ole täydellistä tai salonkikelpoista, onkin kiinnostavaa ja luo yhteyden kokemusta. Saat puhua totta elämästäsi. Suusi puhuukin niin totta, että itsekin yllätyt. Se tuntuu huippuhyvältä ja koskettaa syvästi. Vertaiset yleensä tietävät ja kertovat asioista, mitkä auttavat. Kaikkien tietämys kasvaa nopeasti siitä, millaisia apuvälineitä on saatavilla ja millaista niitä on käyttää. Mistä ja keneltä kannattaa pyytää apua ja miten nopeasti sitä saa? Lisäksi on hyvin helpottavaa jakaa tietoa siitä, miltä jatkuva avun hakeminen tuntuu, kuinka turhautumisen ja ärsytyksen tunteita on hyvä käsitellä ja miten niistä pääsee eroon. Vertaistuki tuntuu kehossa asti. Asiat, joista lähdetään puhumaan, eivät aluksi tule mielen tasolla edes tietoisuuteen. Puhuminen ääneen käynnistää kuitenkin prosessin, jota keho seuraa ja paljastaa asian ydintä koko ajan lisää. Prosessista seuraa aina eheytymistä, helpotuksen tunnetta ja pysyvää muutosta. Syksyllä 2020 Minun näköinen mieli -hankkeessa järjestetään näillä näkymin muutamia pilottikoulutuksia Tampereella, Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Seuraa asiasta ilmoitteluamme näissä podcasteissa.
Minun näköinen mieli -hanke: Puhelinrinki
Lukija: Jutta Saanila Musiikki ja editointi: Mikael Mustonen Podcastissa Näkövammaisten liiton Jutta Saanila, projektikoordinaattori Minun näköinen mieli -hankkeesta kertoo, miten saada puhelinrinki toimimaan. Alla äänite lyhenneltynä tekstinä: Heippa! Olen Jutta Saanila, projektikoordinaattori Minun näköinen mieli -hankkeesta. Puhelinringissä keskustelimme koronasta ja arjesta sen kanssa. Nykyisissä kriisioloissa ei kannata jäädä yksin. Mitä useamman kanssa puhuu asioista, joita arjessa herää, sen paremmin jaksaa kaikenlaisia muutoksia. Kaikilla on puhelin. Puhelinrinki on helppo muodostaa. Osallistujan ei tarvitse osata muuta, kuin vastata puhelimeen. Vain ryhmän kokoon kutsujan täytyy osata seuraavat asiat: Soitetaan ensimmäinen puhelu normaalisti. Sitten kerrotaan ihmiselle, jolle soitetaan että otat seuraavan linjoille, jolloin hän kuulee "olette pidossa" -viestin. Valitset vain seuraavan painamalla plus -näppäintä alhaalta vasemmalta Iphonessa. Jos sinulla on Android, niin näppäin on ylhäällä oikealla. Pääset osoitehakemistoon, josta nappaat seuraavan ryhmäläisen mukaan. Kun hän on vastannut, kerrot, että nyt yhdistät hänet ryhmään ja jätät ensimmäisen kanssa kahden lähtiessäsi hakemaan kolmatta. He voivat joko puhella tai olla hiljaa. Tässä vaiheessa painat ylöspäin osoittavaa nuolta, jolla on kaksi haaraa. Se yhdistää teidät kaikki. Tämän jälkeen painat taas plussaa ja lähdet hakemaan seuraavaa. Kun kaikki ovat koossa, voitte aloittaa keskustelun. Kerro ryhmän toimintaperiaatteet erikseen ryhmäläisille jo ennen puhelua. Kertaa ne tarvittaessa vielä, kun ryhmä on koossa. Yksi periaate, joka toimii aina hyvin, on luottamuksellisuus. Kaikilla on mahdollisuus jakaa hyvinkin syviä tuntoja, jos he voivat luottaa ryhmään. Toinen periaate on anonyymius eli nimettömyys, eli voi kertoa vain etunimensä ja senkin saa itse keksiä, jos haluaa. Kolmantena kannattaa pitää kiinni siitä, että jokaisella ryhmäläisellä on saman verran puheaikaa. Pidä edessäsi ryhmään osallistujien nimet, jotta muistat antaa jokaiselle puheenvuoron. Säännöksi voit määritellä, että kun yksi puhuu niin muut vain kuuntelevat tarkkaavaisina. Jos joku ei halua puhua, niin sekin on ihan ok. Ryhmälle kannattaa rajata myös selkeä puheenaihe ja kertoa se etukäteen. Näin jokainen saa vähän muhitella ajatuksia siihen liittyen. Seuraavaksi tuomme tähän Kaarinan, Tuuren ja Ullan kanssa nyt yhden puhelinringin. Aiheenamme on korona ja etukäteen olen kertonut ryhmäläisille kysymyksen: Miten korona on vaikuttanut sinun arkeesi? Olen kutsunut tähän koolle jo Tuuren ja Ullan puhelinrinkiin ja seuraavaksi soitamme nyt Kaarinan mukaan vielä. Ja te jäätte hetkeksi tänne itseksenne vielä … odottelemaan. Kaarina! No hei Kaarina! Tervetuloa puhelinrinkiin. Nyt mä yhdistän sut tähän ryhmään. Tervetuloa! Kiitos, kiitos. Ja ensimmäisenä anna puheenvuoron Tuurelle, joka saa 30 sekuntia aikaa kertoa, miten korona on vaikuttanut arkeesi. "Moi Kaarina, ei oikeastaan mitenkään. Mä oon aika paljon kotona, istuskelen täällä. Mä oon aika paljon ton tietsikan kanssa. Tota, lukisin jo näkisi, enemmän, mut en lue just paljon ton näön takia. Et koitan viettää aikaani. Ei tää mua enää pelota. Tähän rupee tottuu jo. Mut onhan tää vähän tämmöstä, niinku virikkeet on vähäsiä. Kiitos. Kiitos. Kaarina, oletko valmis käyttämään omat 30 sekuntiasi ja kertomaan, miten korona on vaikuttanut sinun arkeesi?... Kiitos, kiitos Kaarina, nyt annan seuraavan puheenvuoron Ullalle...
Näkövammaisten liiton selvitys kuljetuspalvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta v. 2020
Näkövammaisten liiton vuoden 2020 teema on Sokean saappaissa –sujuva arki kuuluu kaikille. Tarkoituksena on nostaa esille näkövammaisille ihmisille tärkeitä arkeen liittyviä asioita, joista keskeinen on kuljetuspalvelut. Kuljetuspalvelut ovat liiton oikeuksienvalvonnan erityinen teema vuodelle 2020. Näiden teemojen pohjalta oikeuksienvalvonta päätti tehdä selvityksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta eri puolilla Suomea. Selvitystä varten laadittiin kaksi erillistä kyselyä. Niistä toinen osoitettiin liiton jäsenille ja muille Suomessa asuville näkövammaisille ihmisille, ja toinen kysely osoitettiin liiton oikeuksienvalvontayksikön alueellisille asiantuntijoille. Vastausaikaa annettiin 28.2.2020 saakka. Kyselyyn vastasi 197 henkilöä. Oikeuksienvalvonnan 11 asiantuntijasta kyselyyn vastasi 6 henkilöä. Kyselyn raportti on julkaistu kaikkien hyödynnettäväksi word- ja pdf-muodossaan täällä: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/tutkimukset-ja-selvitykset ja se on nimeltään ”Kuljetuspalveluselvitys Näkövammaisten liitto 2020” Lukija: Laura Tolkkinen, sosiaaliturvapäällikkö, Näkövammaisten liitto ry
Minun näköinen mieli -hanke: Selviytymiskeinoja kriisitilanteessa
Lukija: Jutta Saanila Musiikki ja editointi: Mikael Mustonen Jutta Saanila Minun näköinen mieli-hankkeesta kertoo työkavereilta kokoamiaan keinoja selviytyä nykyisestä muuttuneesta tilanteesta. 1. LUOTTAMUSPANKKI "Pidän kiinni tavallisesta arjen rytmistä. Herään ja nousen ylös tavalliseen aikaan, työskentelen ja nukun riittävästi." "Nyt on aika rauhoittua, olla perheen kesken, lukea, keittää teetä ja kuunnella omaa mieltä. Jättää hiukset pesemättä, kynnet lakkaamatta ja kravatit silittämättä." "Sauno ajan kanssa. tee kasvo-, käsi- ja/tai jalkahoito." "Pyrkii lopettamaan ajoissa jos huomaa esim. lukevansa itselle haitallisia (ja mahdollisesti tiedoiltaan virheellisiä) juttuja" "Esim. musiikkia ja kirjoja julkaistaan edelleen, eli mukavia uusia juttuja on odotettavissa myös poikkeusoloissa" "Tilanteeseen suhtautuminen uteliaisuudella (jännä nähdä tällainenkin aika, katsotaan mitä vielä tapahtuu ja miten tätä myöhemmin muistellaan)" "Kun keho on ylivirittynyt huolesta ja uutisista, laita silmät kiinni, laske hartiat tietoisesti alas ja keskity hengittämiseen. Pitkät sisään- ja uloshengitykset rauhoittavat kehon. Tätä voit tehdä niin kauan että olo helpottaa." "Muistele lempilaulujasi ja laula!" 2. TOIVON LÄHTEET ”Rauhoitan lähipiirissä olevia pelästyneitä ihmisiä.” ”Joka hetki ihmisen suhde itseensä muuttuu, ja se muuttaa maailmaa todella nopeasti.” ”Yhdessä siivoaminenkin on kivaa. Ystävän kanssa tehdään joskus ruokaa yhdessä” ”Autan ihmisiä, aina kuin voin tai minulta pyydetään apua.” "Olen miettinyt yksinäisten ihmisten selviytymistä. Mikä taho voisi luoda kanavan niiden ihmisten tavoittamiseksi, jotka eniten kärsivät joukkoon menemisen rajoituksista? Esimerkiksi juuri yhdessä ulkoilua kotona asuvan vanhuksen kanssa, joka muuten on paljon yksin." "Nyt on aika kaivaa esiin ne säilötyt sienet ja kuivatut marjat. Olisiko niistä iloa myös naapurin mummolle?" 3. LUOVAT MAHDOLLISUUDET “Olen pitkästynyt. Sitä ei ole vuosiin tapahtunut. Oletan (toivon) sen olevan hedelmällistä itsetuntemuksen kannalta. “Kotoilu on tuonut kaappien tsekkaamista kuivatavaroiden osalta ja uusien reseptien kokeilua. Se on ihan hauskaa. Ainakin minulle. Jotenkin luovaa puuhaa...” ”Ystäviä voi kutsua pitkänkin matkan takaa ryhmäkeskusteluun puhelimessa. Ruuhkaisia appejakaan ei tarvitse käyttää, kun aloittaa pelkän puhelinringin plus-näppäintä painamalla ja soittaa kaikki kokoon.” ”Piilotan työhön liittyvät asiat viikonloppuna pöytäliinan alle, jotteivät ne houkuttelisi työn pariin kun on aika rentoutua ja kerätä voimia.” "Tietoa tupsahtaa nyt joka tuutista kovalla vauhdilla. Kaikkea ei tarvitse hallita, hoidetaan asia kerrallaan." ”Konsertteja on nyt kuunneltavissa netissä. Nettikuuntelu ei ole samaa, kun istuisi konsertissa, mutta hyvä korvike silti.” 4. LUONNONVOIMAN LÄHTEET “Yksi ajatus, joka minua tukee on se, että joka hetki luonto puhdistuu lisää. Äiti maa pääsee vihdoin toipumaan.” ”Venetsian kanava on puhdistunut ja siellä leikkii delfiinit!” “Lataan itseäni puutarhanhoidolla!” ”Kuntosalin ja ryhmäliikunnan puutetta kompensoin pitämällä itselleni kotitreenejä lenkkeilyn ohella.” ”Käyn aina töiden välissä happihypyllä ja yritän nauttia kulloisestakin säästä. Joku sanoi viisaasti, että jokainen sää on täysin uniikki, täysin samanlaista ei ole koskaan.” "Olen kulkenut yksin välillä tuulen tuiverrus korvissani, välillä äänikirja, musiikki tai pdcast. Välillä rakkaani kanssa ja ottanut sauvakävelysauvat kouraan."
Minun näköinen mieli -hanke: Rohkaisua kriisin keskellä
Lukija: Jutta Saanila Editointi: Mikael Mustonen Näkövammaisten liitossa alkaa uusi hanke, jonka hankekoordinaattorina toimii Jutta Saanila. Tässä podcastissa Jutta kertoo mm. hankeasioista. Äänitteessä tuleva harjoitusosio tekstinä: Tämä tilanne kutsuu meitä rohkeuteen. Tämä tilanne kutsuu meitä sisimpään. Tämä tilanne kutsuu meitä rohkeuteen luottaa siihen, että kaikella on tarkoitus vaikka mentäisiin todella pelottavalta tuntuvien tilanteiden halki. Tutkimalla pelkoasi ennakkoluulottomasti ja kohtaamalla sen rohkeasti, voit saapua luottamuksen tilaan. Jos oma mieli syytää pelottavia ajatuksia, voi havainnoida pelkoaan kehossa. Jollain se tuntuu vatsassa, toisella sydämessä. Pelkoa voi kuunnella kehossa kuin olisi puolueeton tiedemies/nainen. Miltä ikinä tuntemus tuntuu, niin se on vain tuntemus, sen olemassa olon hyväksyminen lieventää sitä välittömästi. Tuntemusta voi myös määrätietoisesti viedä sydämeensä ja antaa sen sulaa siellä. Jos pelko ei tästä harjoituksesta vielä muuta muotoansa voi keskittyä muodostamaan itselleen luottamuspankkia. Miettiä, mihin kaikkeen voi luottaa. Sisintään ja kehoaan kuuntelemalla voi tunnistaa luotettavat asiat. Miltä lattia tuntuu jalkojen alla? Miltä ilma tuntuu hengittää? Mitä tunnistaa ympärillään? Mitä tuntee käsillään? Kun tunnistelee ihan konkreettisia asioita, jotka vahvistavat luottamusta tähän hetkeen, niin se muuttaa olotilaa. Kun tätä harjoitusta toistaa, niin vähitellen saa yhteyden todellisuuteen. Jos lisää siihen vielä listauksen kiitollisuuden aiheista, muuttunut olotila on tyyneyttä kehossa ja rauhaa mielessä. Tuntuu kuin pelkoa olisi tarjolla joka paikasta ja vaikka kuinka yrittää olla rohkea, ei siihen omin voimin ehkä kykenekään. Silloin on tärkeä pyytää myös apua, kuvailla omaa sisintään jollekin toiselle. Kertoa pelottavista ajatuksistaan. Tärkeintä on valppaasti tutkia sisintään ja huomata heti, jos pelko on taas hiipinyt sinne. Pelko nimittäin aiheuttaa helposti stressiä, joka pitkittyessään heikentää immuunijärjestelmäämme. Pelon voittaminen ja jatkuva luottamuksen tilaan siirtyminen vahvistaa kehon puolustusmekanismia, jolloin mahdollinen flunssa tai influenssa on helpompi päihittää tai kokonaan välttää. Teksti loppui siihen, mutta loppuun vielä yksi vinkki. Avaamme mahdollisuuden noin viidelle henkilölle tulla valituiksi kokemusasiantuntijoiksi tämän hankkeen ohjausryhmään. Jos haluat tällaista mahdollisuutta miettiä, niin seuraa asiasta lisätietoa keväämmällä. Olisi tosi kiva, jos tunnet vetoa tehtävään! Tässä tämä, palataan taas kuulolle myöhemmin Minun näköinen mieli -hankkeen asioissa.
Nyöri – nuorten äänilehti 3/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Maaliskuun Nyörissä puhetta muun muassa ajanhallinnasta, peleistä sekä luumuista ja muffineista. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Voit lähettää juttuja Nyöriin osoitteella [email protected]. Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/nyori Tule kuulolle!
"Mitä näkövammaisille lapsille kuuluu?" -julkaisutilaisuus 2.3.2020
Mitä näkövammaisille lapsille kuuluu? Tätä kysyimme näkövammaisen lasten työntekijöiltä kunnissa ja kaupungeissa, näkövammaisten lasten kuntoutusohjaajilta ja huoltajilta marras-joulukuussa 2019. Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan ja Näkövammaiset lapset ry:n yhteistyönä toteutettu kysely lähti liikkeelle 20. marraskuuta lapsen oikeuksien päivänä. Kyselyyn vastasi 102 näkövammaisten lasten vanhempaa, 32 kunnan tai kaupungin työntekijää sekä 9 keskussairaalan kuntoutusohjaajaa. Kyselyn raportti julkaistiin 2.3. klo 14:00 Braille-salissa, Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa, os. Marjaniementie 74, Helsinki. Tilaisuuden vetivät Näkövammaiset lapset ry:n toiminnanjohtaja Anne Latva-Nikkola ja Näkövammaisten liiton lapsi- ja perhetyön asiantuntija Annika Tyynysniemi. Tilaisuus jaettiin nettiradion välityksellä.
Webinaari: Yhdenvertaisuus ja syrjintä
Tervetuloa Näkövammaisten liiton juristien Elli Björkbergin ja Elina Ketosen webinaariin! Webinaarin aiheena ovat yhdenvertaisuus ja syrjintä, ja se on pidetty 21.1.2020. Webinaarin materiaalin voi ladata täältä: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/tutkimukset-ja-selvitykset. Webinaarissa käytetyt diat edustavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tietoja ja luennoitsijoiden näkemystä. Kaikki esimerkkitapaukset ovat anonymisoituja. Lähteenä dioissa on käytetty oikeuskirjallisuutta, erityisesti Tapio Rädyn teosta Vammaispalvelut sekä THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaa. Webinaarin vetäjät Näkövammaisten liitosta: Elli Björkberg OTK, VT, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen, OTM, Avustava lakimies
Nyöri – nuorten äänilehti 2/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio, jota toimittaa Konsta Ranta. Helmikuun Nyörissä puhutaan muun muassa paperihatuista, iPhonen kalenterista ja Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:stä. Nyöristä kuulet joka kuukausi nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Voit lähettää juttuja Nyöriin osoitteella [email protected]. Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/nyori Tule kuulolle!
Nyöri – nuorten äänilehti 1/2020
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio. Nyöriä toimittaa Konsta Ranta. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Voit lähettää juttuja Nyöriin osoitteella [email protected]. Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/nyori Tule kuulolle!
Nyöri – nuorten äänilehti 12/2019
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio. Nyöriä toimittaa Konsta Ranta. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Voit lähettää juttuja Nyöriin osoitteella [email protected]. Joulukuun Nyörin alussa on hieman teknisiä ongelmia, eikä toimittajan ääni kuulu, mutta 8 minuutin kohdalla tekniikka saadaan pelaamaan :-) Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri www.nkl.fi/nyori Tule kuulolle!
Webinaari: Kuljetuspalvelut - Oikeussuojakeinot ja muutoksenhaku 4/4
Tervetuloa Näkövammaisten liiton juristien Elli Björkbergin ja Elina Ketosen webinaariin! Webinaarin aiheena ovat vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, ja se on pidetty 15.10.2019. Webinaari on jaettu neljään osaan. Tämä on osa 4/4, jossa aiheena ovat oikeuksiensuojakeinot ja muutoksenhaku. Webinaarissa käytetyt diat edustavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tietoja ja luennoitsijoiden näkemystä. Kaikki esimerkkitapaukset ovat anonymisoituja. Lähteenä dioissa on käytetty oikeuskirjallisuutta, erityisesti Tapio Rädyn teosta Vammaispalvelut sekä THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaa. Webinaarin vetäjät Näkövammaisten liitosta: Elli Björkberg OTK, VT, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen, OTM, Avustava lakimies
Webinaari: Kuljetuspalvelut - Maksut 3/4
Tervetuloa Näkövammaisten liiton juristien Elli Björkbergin ja Elina Ketosen webinaariin! Webinaarin aiheena ovat vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, ja se on pidetty 15.10.2019. Webinaari on jaettu neljään osaan. Tämä on osa 3/4, jossa aiheena ovat maksut. Webinaarissa käytetyt diat edustavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tietoja ja luennoitsijoiden näkemystä. Kaikki esimerkkitapaukset ovat anonymisoituja. Lähteenä dioissa on käytetty oikeuskirjallisuutta, erityisesti Tapio Rädyn teosta Vammaispalvelut sekä THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaa. Webinaarin vetäjät Näkövammaisten liitosta: Elli Björkberg OTK, VT, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen, OTM, Avustava lakimies
Webinaari: Kuljetuspalvelut - Järjestämistapa 2/4
Tervetuloa Näkövammaisten liiton juristien Elli Björkbergin ja Elina Ketosen webinaariin! Webinaarin aiheena ovat vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, ja se on pidetty 15.10.2019. Webinaari on jaettu neljään osaan. Tämä on osa 2/4, jossa aiheena on järjestämistapa. Webinaarissa käytetyt diat edustavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tietoja ja luennoitsijoiden näkemystä. Kaikki esimerkkitapaukset ovat anonymisoituja. Lähteenä dioissa on käytetty oikeuskirjallisuutta, erityisesti Tapio Rädyn teosta Vammaispalvelut sekä THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaa. Webinaarin vetäjät Näkövammaisten liitosta: Elli Björkberg OTK, VT, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen, OTM, Avustava lakimies
Webinaari: Kuljetuspalvelut - Hakemus ja selvitys 1/4
Tervetuloa Näkövammaisten liiton juristien Elli Björkbergin ja Elina Ketosen webinaariin! Webinaarin aiheena ovat kuljetuspalvelut, ja se on pidetty 15.10.2019. Webinaari on jaettu neljään osaan. Tämä on osa 1/4, jossa aiheina ovat hakemus ja selvitys. Webinaarissa käytetyt diat edustavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tietoja ja luennoitsijoiden näkemystä. Kaikki esimerkkitapaukset ovat anonymisoituja. Lähteenä dioissa on käytetty oikeuskirjallisuutta, erityisesti Tapio Rädyn teosta Vammaispalvelut sekä THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaa. Webinaarin vetäjät Näkövammaisten liitosta: Elli Björkberg OTK, VT, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen, OTM, Avustava lakimies
Webinaari: Henkilökohtainen apu
Tervetuloa Näkövammaisten liiton juristien Elli Björkbergin ja Elina Ketosen webinaariin! Webinaarin aiheena on vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu, ja se on pidetty 19.11.2019. Webinaarissa käytetyt diat edustavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tietoja ja luennoitsijoiden näkemystä. Kaikki esimerkkitapaukset ovat anonymisoituja. Lähteenä dioissa on käytetty oikeuskirjallisuutta, erityisesti Tapio Rädyn teosta Vammaispalvelut sekä THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaa. Webinaarin vetäjät Näkövammaisten liitosta: Elli Björkberg OTK, VT, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen, OTM, Avustava lakimies
Nyöri – nuorten äänilehti 11/2019
Nyöri on näkövammaisten nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi urheilusta, peleistä ja tapahtumista. Nyöriä toimittaa Konsta Ranta. Voit lähettää juttuja Nyöriin osoitteella [email protected]. Facebook: facebook.com/nyorijutut Twitter: @nyorijutut #nyöri Tule kuulolle!
Ikääntyminen ja näkövamma. Tästä pitää puhua - Näkökulmia näkövammaisuuteen 03/2019
Osa 3: Vanhuuden raihnaisuutta vai näkövammaa? Rekisteröityjen näkövammaisten keski-ikä Suomessa on 79 vuotta. Viime vuosina THL:n Näkövammarekisteriin tulleista uusista ilmoituksista runsaat 80–85 % on koskenut 65 vuotta täyttäneitä. Ikääntyneiden henkilöiden näkövammautumisessa ei ole kysymys tavanomaisesta ikääntymiseen liittyvästä toimintakyvyn heikkenemisestä. Sokeus ei ole koskaan ihmiselle normaali tila, vaan kyse on aina vammaisuudesta, myös ikääntyneenä. Näkövammaisten vanhusten elämästä keskustelemassa näkövammainen ikäihminen Maija Leena Akiala, vanhustyön asiantuntija Arja Törnroos ja optikko Tuula Kääriäinen Näkövammaisten liitosta. Keskustelua johdattelee sosiaaliturvapäällikkö Laura Tolkkinen. Tuorein tilastotieto näkövammaisten määrästä on luettavissa linkin takaa: https://www.nkl.fi/index.php?__file_display_id=12664 Podcast on kolmas osa Näkövammaisten liiton podcast-sarjasta Tästä pitää puhua - Näkökulmia näkövammaisuuteen.
Nyöri – nuorten äänilehti 10/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 09/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 06/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Tästä pitää puhua - Näkökulmia näkövammaisuuteen 02/2019
Osa 2: Ihmisoikeudet Vammaisuutta ei määritellä enää ensisijaisesti lääketieteellisenä tai sosiaalisena kysymyksenä vaan ennen kaikkea ihmisoikeuskysymyksenä. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus on kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja, jossa säädetään erikseen myös vammaisille kuuluvista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista, koska vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia ei ole pidetty itsestään selvinä oikeuksina muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa. Näkövammaisten ihmisoikeuksista keskustelemassa oikeuksienvalvontalakimies Elli Björkberg ja oikeuksienvalvonnan asiantuntija Elisa Montonen Näkövammaisten liitosta. Keskustelua johdattelee sosiaaliturvapäällikkö Laura Tolkkinen. Ääninäytteen lukee Kaisa Suninen. Lainatut julkaisut kokonaisuudessaan luettavissa täällä: YK:n vammaissopimus käyttöön! -käsikirja: https://www.invalidiliitto.fi/sites/default/files/2019-03/YK_vammaissopimus_paivitys2019_1.pdf
Nyöri – nuorten äänilehti 05/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Tästä pitää puhua - Näkökulmia näkövammaisuuteen 01/2019
Osa 1: Köyhyys Näkövammaisten tulotaso on valtaväestöön verrattuna alhainen. Köyhyys näkyy arjen valinnoissa: kahden euron kahvimaksu kerhossa vai kaksi litraa maitoa kotiin. Hyvinvointi, riittävä toimeentulo ja vapaus köyhyyden pelosta ovat myös näkövammaisille ihmisille kuuluvia oikeuksia. Näkövammaisten köyhyydestä keskustelemassa ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen Suomen Lähetysseurasta ja toimeentuloturvan asiantuntija Vuokko Jantunen Näkövammaisten liitosta. Keskustelua johdattelee sosiaaliturvapäällikkö Laura Tolkkinen. Ääninäytteet lukevat Vuokko Jantunen ja Sara Syrjä. Lainatut julkaisut kokonaisuudessaan luettavissa täällä: Köyhyysraportti: http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2018/10/Suomen-K%C3%B6yhyysvahti-2018.pdf Juttu Airut-lehdessä: https://www.airutlehti.fi/2018/airut-6-7-2018/vaiettu-koyhyys-on-nakovammaisten-arkea/
Nyöri – nuorten äänilehti 04/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Johan on työmarkkinat 01/2019 - yrittäjävieraana Joona Syri
Näkövammaisten liiton Työelämäpalveluiden tuottamassa Johan on työmarkkinat -sarjassa tuomme kuulolle näkövammaisten yrittäjyyteen, opiskeluun ja työelämään liittyviä asioita. Sarjan avausjaksossa vieraana pianonvirittäjä ja vyöhyketerapeutti Joona Syri.
Nyöri – nuorten äänilehti 03/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 02/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 01/2019
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 12/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 11/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 10/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 09/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 08/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 06/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta osa 5
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta -ohjelmasarjassa Näkövammaisten liiton museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa näkövammaishistoriaan liittyvistä erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista teemoista. Osa 5: Näkövammaisten järjestötoiminta 1990- ja 2000-luvuilla Ohjelman vieraana on Näkövammaisten Keskusliiton emeritus puheenjohtaja, sosiaalineuvos Pentti Kivelä. Ohjelmassa keskustellaan näkövammaisten järjestötoiminnasta 1990- ja 2000-luvuilla.
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta osa 4
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta -ohjelmasarjassa Näkövammaisten liiton museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa näkövammaishistoriaan liittyvistä erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista teemoista. Osa 4: Sokeainkoulut sotien jälkeisen ajan Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla Ohjelman vieraina ovat Annikki Peltonen ja Eeva Korkala. Ohjelmassa keskustellaan omaelämäkerrallisten muistelmien Oppivuodet Luuperinmäellä ja Elämän oppikoulussa pisteillä ja ilman teemojen pohjalta sokeainkoulukokemuksista sotien jälkeisen ajan Suomessa.
Nyöri – nuorten äänilehti 05/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta osa 3
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta -ohjelmasarjassa Näkövammaisten liiton museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa näkövammaishistoriaan liittyvistä erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista teemoista. Osa 3: Näkövammaisten atk-opetuksen historia Suomessa Ohjelman vieraina ovat entisen näkövammaisten ammattikoulu Arlan atk-opettajat Heikki Lehtinen ja Esko Ruuskanen. Ohjelmassa keskustellaan näkövammaisten atk-opetuksen historiasta Suomessa.
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta osa 2
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta -ohjelmasarjassa Näkövammaisten liiton museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa näkövammaishistoriaan liittyvistä erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista teemoista. Osa 2: Näkövammaisten opiskelijaliike 1960- ja 1970-luvuilla Ohjelman vieraana on emeritus kuntoutusjohtaja Teuvo Ruponen. Ohjelmassa keskustellaan näkövammaisten opiskelijaliikkeen vaiheista Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla.
Nyöri – nuorten äänilehti 04/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta osa 1
Puheenvuoroja näkövammaishistoriasta -ohjelmasarjassa Näkövammaisten liiton museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa näkövammaishistoriaan liittyvistä erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista teemoista. Osa 1: Hyväntekeväisyys näkövammaistyössä ennen ja nyt Ohjelman vieraana on rovasti Ari Suutarla. Ohjelmassa keskustellaan Suutarlan kirjoittaman Sokeain Ystävät ry:n 125-vuotisjuhlakirjan Avoimin silmin - Med öppen blick teemojen pohjalta hyväntekeväisyydestä näkövammaistyössä ennen ja nyt.
Nyöri – nuorten äänilehti 03/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 02/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Louis Braille -ohjelmasarja osa 4
Louis Braille 200 vuotta -ohjelmasarjassa museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa Näkövammaismuseossa ranskalaisen sokean koulupojan Louis Braillen 1820-luvulla kehittelemästä pistekirjoitusjärjestelmästä ja sen merkityksestä näkövammaisille. Osa 4: Pistekirjoitus erilaisissa kieliympäristöissä Ohjelman vieraana on ranskankielen opettaja Eija-Liisa Markkula. Ohjelmassa keskustellaan pistekirjoitusjärjestelmän syntyhistoriasta ja soveltuvuudesta erilaisissa kieliympäristöissä. Tallenne on vuodelta 2008.
Louis Braille -ohjelmasarja osa 3
Louis Braille 200 vuotta -ohjelmasarjassa museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa Näkövammaismuseossa ranskalaisen sokean koulupojan Louis Braillen 1820-luvulla kehittelemästä pistekirjoitusjärjestelmästä ja sen merkityksestä näkövammaisille. Osa 3: Pistekirjoituksen haasteet tietoyhteiskunnassa Ohjelman vieraana on Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantijohtaja Teuvo Heikkonen. Ohjelmassa keskustellaan pistekirjoituksen asemasta ja tulevaisuuden haasteista tietoyhteiskunnassa. Tallenne on vuodelta 2008.
Nyöri – nuorten äänilehti 01/2018
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Louis Braille -ohjelmasarja osa 2
Louis Braille 200 vuotta -ohjelmasarjassa museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa Näkövammaismuseossa ranskalaisen sokean koulupojan Louis Braillen 1820-luvulla kehittelemästä pistekirjoitusjärjestelmästä ja sen merkityksestä näkövammaisille. Osa 2: Pistekirjoitus Suomessa 1800-luvulla Ohjelman vieraana on kasvatustieteiden tohtori Aatu Moilanen. Ohjelmassa keskustellaan pistekirjoituksen opetuksesta Suomessa ja kirjoitusjärjestelmän vakiintumisesta ainoaksi sokeain pistekirjoitusjärjestelmäksi 1800-luvun lopulla. Tallenne on vuodelta 2008.
Tekniikka tutuksi 01/2018
Tekniikka tutuksi -sarjaan on kerätty ohjeita siitä, miten näkövammainen voi käyttää erilaisia ohjelmia, sovelluksia ja välineitä. Tässä osassa jatketaan tutustumista iOS-laitteiden kalenteriin.
Louis Braille -ohjelmasarja osa 1
Louis Braille 200 vuotta -ohjelmasarjassa museoamanuenssi Kari Huuskonen keskustelee vieraidensa kanssa Näkövammaismuseossa ranskalaisen sokean koulupojan Louis Braillen 1820-luvulla kehittelemästä pistekirjoitusjärjestelmästä ja sen merkityksestä näkövammaisille. Osa 1: Louis Braille historiallisena henkilönä ja myyttinä Ohjelman vieraana on Näkövammaisten Keskusliiton lakimies, näytelmäkirjailija Eero Vartio. Ohjelmassa keskustellaan Vartion kirjoittaman näytelmäkäsikirjoituksen "Pimeyden voittoisat pisteet" pohjalta Louis Braillesta sekä historiallisena henkilönä että myyttinä. Tallenne on vuodelta 2008.
Nyöri – nuorten äänilehti 12/2017
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Tekniikka tutuksi 04/2017
Tekniikka tutuksi -sarjaan on kerätty ohjeita siitä, miten näkövammainen voi käyttää erilaisia ohjelmia, sovelluksia ja välineitä. Tässä osassa Tuomo Burman antaa vinkkejä äänitykseen.
Nyöri – nuorten äänilehti 11/2017
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Tekniikka tutuksi 03/2017
Tekniikka tutuksi -sarjaan on kerätty ohjeita siitä, miten näkövammainen voi käyttää erilaisia ohjelmia, sovelluksia ja välineitä. Tässä osassa kerrotaan Blindsquaresta.
Nyöri – nuorten äänilehti 10/2017
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Tekniikka tutuksi 02/2017
Tekniikka tutuksi -sarjaan on kerätty ohjeita siitä, miten näkövammainen voi käyttää erilaisia ohjelmia, sovelluksia ja välineitä. Tässä osassa käsitellään Iphonella äänittämistä.
Tekniikka tutuksi 01/2017
Tekniikka tutuksi -sarjaan on kerätty ohjeita siitä, miten näkövammainen voi käyttää erilaisia ohjelmia, sovelluksia ja välineitä.
Nyöri – nuorten äänilehti 09/2017
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!
Nyöri – nuorten äänilehti 08/2017
Nyöri on nuorille tarkoitettu ja nuorten oma nettiradio. Joka kuukausi kuulet nuorisotoiminnan ilmoitukset sekä kiinnostavia aiheita esimerkiksi urheilusta, peleistä tai tapahtumista. Nyöriin voi myös osallistua ja vaikuttaa tekemällä juttuja tai sosiaalisen median kautta. Kannattaa siis olla kuulolla!