Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Sähkö tulee töpselistä
UUSIA JAKSOJA! Sähkö tulee töpselistä -podcast pureutuu ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja energia-asioiden teemoihin. Uusissa jaksoissa sukelletaan muun muassa hypetettyyn vetytalouteen, tekoälyn uhkiin sekä mahdollisuuksiin ja otetaan kantaan siihen, kuinka rivakasti tarvitsemme vihreää siirtymää. Sarjan juontavat Harri Moisio sekä Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa. Osallistu keskusteluun ja jaa meille oma kuunteluhetkesi somessa #sähkötuleetöpselistä. Seuraa myös Pohjolan Voimaa Twitterissä ja Instagramissa @PohjolanVoima
Jaksot
Yhteensä 53 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 10.5.2021.
51. Resilientti Suomi: Kuinka rakentaa kestävää ja toiveikasta tulevaisuutta?
Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ilmastonmuutokset, luonnon köyhtymisen, konfliktien ja muuttuvien arvostusten mukaan. Tulevaisuus huolestuttaa monia.
Kuinka sitten rakennetaan toiveikasta sekä kestävää tulevaisuutta? Millaista uudelleenajattelua Suomi tarvitsee? Mitä tarkoittaa kulttuurinen kestävyys ja mikä on sekä kulttuurin että taiteen rooli resilientin Suomen rakentamisessa?
Tässä Sähkö tulee töpselistä -podcastin päätösjaksossa syvennytään resilientin Suomen tulevaisuuteen sekä kulttuurin rooliin sen muodostamisessa. Mukana ovat KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan professori Arto O. Salonen.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
50. Ilmastokriisi ja yritykset: Kestävä liiketoiminta ilmastokriisin keskellä
Ilmastonmuutos haastaa yrityksiä kehittämään liiketoimintamallejaan ja teknologiaansa kestävämpään suuntaan. Muuttuva ilmasto tuo mukanaan uusia riskejä, jotka vaativat yrityksiltä sopeutumista ja ennakoivaa riskienhallintaa.
Millaisia ilmastoriskejä yritykset kohtaavat ja miten niitä hallitaan eri toimialoilla? Mitä keinoja yrityksillä on hillitä ilmastonmuutosta ja samalla sopeutua sen seurauksiin? Entä miten uudet liiketoimintamallit ja vähähiiliset tuotteet voivat edistää kestävää tulevaisuutta?
Tässä jaksossa keskustelemme yritysten ilmastoratkaisuista ja riskienhallinnan keinoista yhdessä Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mari Granströmin ja Metsä Groupin tutkimus- ja tuotekehityksestä vastaavan johtajan Katariina Kemppaisen kanssa.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
49. Ympäristötraumat ja -ahdistus: Kuinka ylläpitää toivoa ja toimintaa?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä näkyvämpiä, ja monille ihmisille luonnonkatastrofit, lajikato sekä ympäristön jatkuva tuhoutuminen herättävät voimakkaita tunteita, kuten surua, pelkoa ja ahdistuneisuutta.
Miten ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen vaikuttavat mielenterveyteen? Miten ympäristötraumat eroavat ympäristöahdistuksesta ja kuinka ne ilmenevät arjessamme? Miten ahdistusta voi käsitellä ja löytää voimavaroja toivoon, toimintaan ja jaksamiseen arjen keskellä sekä ilmaston eteen?
Tässä jaksossa pureudutaan ilmastoahdistuken painaviin kysymyksiin asiantuntijoiden voimin. Vieraina ovat Ympäristöpolitiikan dosentti Minna Santaoja Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sekä ympäristöteologian tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
48. Voiko dialogi olla myös sumutusta?
Viherpesu on jo monelle tuttu käsite ja moni taho onkin saanut lokaa niskaan siitä, että on yrittänyt paketoida toimintaansa kestävämmällä ja vihreämmällä käärepaperilla, vaikka todellisuus on voinut olla hitusen toista sävyä.
Julkiseen keskusteluun on noussut myös dialogipesun käsite muiden pesujen rinnalle. Tänään pureudummekin siihen, mitä sillä tarkoitetaan. Eikö dialogi kuitenkin ole hyvä ja tarpeellinen asia? Voiko dialogia käyttää kyljen kiillotukseen?
Tänään pesunkestävinä asiantuntijoina studiossa ovat keskustelemassa filosofi Kai Alhanen Dialogi Akatemiasta sekä Viestinnän eettisen neuvoston jäsenen Taru Nikulainen Brunnen Communications -viestintätoimistosta.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
47. Pumppuvoimalat osana tulevaisuuden sähköjärjestelmää
Säätökykyisen energian merkitys kasvaa Suomessa, kun siirrytään fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Yksi osaratkaisu tähän on pumppuvoima. Suomessa onkin tällä hetkellä meneillään useampia pumppuvoimalahankkeita.
Miten pumppuvoimalat toimivat? Minkälainen merkitys niillä on osana sähköjärjestelmää? Mitkä ovat pumppuvoiman edut? Entä sitten haasteet?
Jaksossa keskustellaan myös Pohjolan Voiman pumppuvoimalahankkeesta, jota suunnitellaan Kemijärven Askanaapaan.
Mukana keskustelemassa ovat Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila ja Pohjolan Voiman tuotannon kehityksen päällikkö Markus Pyykönen.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
46. Mihin suuntaan USA:n energiapolitiikka on menossa?
Yhdysvaltojen osuus maailman ilmastopäästöistä ja energiankulutuksesta on merkittävä. Näin ollen USA:n energiapolitiikalla on valtava vaikutus koko muuhun maailmaan ja ilmastonmuutokseen.
Minkälainen rooli USA:n keskushallinnolla ja istuvalla presidentillä on energiapolitiikassa? Minkälaisia vaikutuskeinoja tavallisella kansalaisella on? Mihin suuntaan USA on menossa fossiilisen energian ja toisaalta puhtaiden energiamuotojen suhteen?
Studiossa näkemyksiä ja tulevaisuudenkuvia jakamassa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Helsingin yliopiston dosentti ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila.
Tällä kertaa Harri Moisio juontaa jakson yksin.
Jakso on nauhoitettu elokuussa 2024, hyvissä ajoin ennen USA:n presidentinvaaleja.
45. Miten sää vaikuttaa sähkön hintaan?
Suomessa ollaan erittäin kiinnostuneita säästä, ainakin suomalaisten käymän small talkin perusteella. Ensimmäisenä lomareissulta palaavalta kysellään säästä, ja talvi aina yllättää ainakin pääkaupunkiseudun autoilijat.
Mutta miten säätä ennustetaan? Kuinka tarkasti sitä todellisuudessa voidaan edes ennustaa? Entä mitä tarkoittaa datan käyttäminen sään ennustamisessa?
Tässä jaksossa mennään small talkia syvemmälle sääkeskusteluun ja avataan muun muassa, mitä hyötyä sään ennustamisesta on sähköntuotannossa.
Studiossa säiden saloja selvittämässä ovat tutkimusprofessori Anders Lindfors Ilmatieteen laitokselta sekä Vaisalasta sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja Jarkko Sairanen.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
44. Kuinka aivoja voi huijata motivoitumaan?
Aivot huijaavat meitä ja me huijaamme aivojamme. Voimme huijata niitä motivoitumaan, kiinnostumaan ja jaksamaan.
Tässä jaksossa keskustellaan siitä, millaisia temppuja aivot meille tekevät ja kuinka voimme oppia tunnistamaan nämä temput. Millaisia vaikutuksia tunteilla ja hormoneilla on ajatuksiimme ja mitä voi seurata, jos emme välillä kyseenalaista omaa ajatteluamme?
Jaksossa jaetaan vinkkejä aivojen hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, millaisilla elintavoilla aivot pidetään terveinä. Onko ristikkojen rustaaminen todella tarpeellista ja mikä olisi parasta työtä aivoille? Entäpä hybridityön vaikutukset aivoihin ja kuinka työelämässä voitaisiin paremmin huomioida aivojen hyvinvointi?
Tässä jaksossa Harrin ja Riitan kanssa sörkkimässä aivoja ovat professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologi Joni Martikainen.
43. Miksi yritykset tekisivät vapaaehtoisesti hyvää?
Vapaaehtoistyö on kasvava trendi yrityksissä. Sitä tekemällä pääsee auttamaan muita ja vieläpä työajalla. Mutta tekevätkö yritykset vapaaehtoistyötä vain kiillottaakseen imagoaan?
Mikä yhteiskunnassamme on muuttunut, kun yritykset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kuuluisiko yritysten kuitenkin keskittyä vain omaan ydinosaamiseensa? Entä miten yritykset voisivat kantaa sosiaalista vastuuta konkreettisesti oman toiminnan ulkopuolella?
Tässä jaksossa Harrin kanssa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista yrityksille ovat keskustelemassa vapaaehtoistyö Commu appin perustaja Sami Ekmark sekä Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela.
42. Millainen on ratkaisu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen?
Suomi on ensimmäinen maa, jossa aletaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva Oy on edelläkävijänä kehittänyt ratkaisun, jossa käytetty ydinpolttoaine viedään kapseleissa peruskallioon louhittuihin tunneleihin. Loppusijoittamisen on määrä alkaa pian.
Minkälaisilla kriteereillä loppusijoituspaikka on valittu? Miten käytetyn ydinpolttoaineen vienti peruskallioon käytännössä tapahtuu? Millaisia riskejä prosessiin liittyy ja miten niitä hallitaan?
Studiossa ratkaisuista kertomassa ovat Posivan kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Jalonen sekä Posivan päägeologi Antti Joutsen, jotka avaavat pitkällistä kehitystyötä loppusijoitushankkeen taustalla.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
41. Ketkä ovat häviäjiä vihreässä siirtymässä?
Ilmastonmuutoksen kannalta puhtaita energiantuotantotapoja kehitetään jatkuvasti, mutta niiden alulle saattaminen tuo mukanaan jopa haitallisia vaikutuksia. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä vihreässä siirtymässä ja miten tasataan tietä heille, joihin vihreä siirtymä sattuu? Entä miten ratkaistaan mahdolliset intressiristiriidat?
Jaksossa ympäristöpolitiikan dosentti Itä-Suomen yliopistosta ja Ajatuspaja Alkion tutkija Susanna Myllylä sekä ympäristökonfliktien hallinnan professori Itä-Suomen yliopistosta ja Akordi Oy:n toinen perustaja Lasse Peltonen. Vieraat pohtivat, kuinka vihreä vihreä siirtymä todellisuudessa on.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta. Susanna Myllylä osallistui jakson äänityksiin etänä.
40. Miten virtavesien ja vaelluskalakantojen tilannetta saadaan parannettua?
Vaelluskalakannat ovat ahtaalla. Suuri osa isoista virtavesistä on valjastettu yli 60 vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma vesien lämpötilan nousu ei helpota vaelluskalojen tilannetta. Tehostunut kalastus Itämerellä verotti vaelluskalakantoja, kunnes nykyiset rajoitukset alkoivat tepsiä.
Vesivoimayhtiöt tekevät yhteistyötä tutkijoiden kanssa sen selvittämiseksi, mikä toimisi parhaiten. Tarvitaan iso joukko erilaisia toimia, eikä pikavoittoja ole tiedossa. Mitä vaelluskalakantojen parantaminen edellyttää? Miksi se ei ole mikään helppo nakki?
Studiossa mukana ovat erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta sekä tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Jaukkuri Voimalohi Oy:lta, jotka kertovat myös luonnonkaloilta tilaa vievästä vieraslajista.
39. Energian geopolitiikka - pitäisikö Suomen olla energiaomavarainen?
Merkittävä osa vihreän siirtymän kannalta tärkeistä teknologioista, tuotantoketjuista ja luonnonvaroista on Kiinan hallussa. Viime vuosien tapahtumista huolimatta Suomella on edelleen riippuvuutta myös Venäjän suuntaan. Pitääkö olla huolissaan?Mitä Kiinan valta-asema tuotannossa ja markkinoilla tarkoittaa muulle maailmalle? Onko Suomella edellytyksiä edellytyksiä energiaomavaraisuuteen? Mitä tarkoittaa Euroopan strateginen autonomisuus, ja voidaanko se saavuttaa?
Tänään kurkistuksen energian geopolitiikkaan kuulijoille tarjoilevat Centre for Research on Energy and Clean Airin johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö.
38. Koskettaako vesikriisi muka tuhansien järvien maatakin?
Elämme sinisellä planeetalla, mutta koko maapallon vesivarannoista ihmisen käyttöön kelpaavaa vettä on alle 1 %. Edes tuhansien järvien maan vesivarat eivät ole ehtymättömät ja Suomikin on osallinen kansainvälisessä vesikriisissä. Mitä meidän tavallisten mökkijärvellä soutelevien suomalaisten tulisi ajatella kaikesta tästä ja miksi me emme saa Itämerta puhdistettua?
Jaksossa maailman vesitilanteesta keskustelevat ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksen kansainvälisten vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara sekä strategiajohtaja Pieta Jarva Baltic Sea Action Groupista. He muistuttavat kaikkia siitä, että Suomessakaan vettä ei ole loputtomasti tuhlattavaksi.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
37. Oravat varastoivat käpyjä, ihmiset energiaa, mutta miten sitä varastoidaan?
Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat. Tuotantomäärien vaihtelun vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan lisääntyvissä määrin energian varastointia.
Onko energian varastointi vastaus sähkömarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin? Millaisia varastointitapoja on tällä hetkellä käytössä? Entä millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä tulevaisuuden varalle? Miten niiden avulla voidaan edistää siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää?
Jaksossa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta sekä teknologia- ja projektipäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat myös vinkkejä siihen, kuinka tavalliset kansalaiset voivat varastoida energiaa omiin tarpeisiinsa.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
36. Metsä vastaa, kuin sinne huudetaan - Monimuotoisuus toimivan metsäteollisuuden lähtökohtana
Metsä tuntuu olevan monille suomalaisille jopa sydämen asia. Metsästä keskustellessa syntyy vastakkainasettelua: onko luonnon monimuotoisuus ristiriidassa talouskasvun kanssa? Miksi avohakkuut kuulostavat tänä päivänä monille jopa kirosanalta? Miksi Suomessa kulotetaan eli kohdennetusti poltetaan metsiä tarkoituksella?
Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuusohjelmasta vieraana jaksossa on kertomassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Sitä, miksi avohakkuut eivät automaattisesti ole huono asia, selventää Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
35. Miten tehdä energia-alasta hohdokas - myös nuorten mielestä?
Kuinka saadaan nuoret ja erityisesti Z-sukupolvi innostumaan energia-alasta? Voisiko ilmastokysymysten esiin nostaminen ja niihin pureutuminen toimia houkuttimena? Energia-alallahan pääsee pelastamaan maailmaa, mikä voisi olla sen kiinnostavampaa!
Jaksossa Energiateollisuus ry:n työelämäasiantuntija Henna Hirvonen ja Nuorisotutkimusverkoston dosentti Lotta Haikkola muistuttavat energia-alan olevan monipuolinen ala, jolla tarvitaan insinöörien lisäksi myös kaupallista, juridista ja jopa humanistista osaamista.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
34. Puhaltavatko yrityskulttuurissa ja johtamisessa muutoksen tuulet?
Mistä syntyy innostava yrityskulttuuri ja miten se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen? Miten osaamista johdetaan ja miten sitä pitäisi johtaa? Kuinka johtamisessa pitäisi ottaa huomioon yksilölliset eroavaisuudet ja monimuotoisuus?
Jaksossa vieraina ovat Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen lehtori Hertta Vuorenmaa ja Henley Business Schoolin toimitusjohtaja Paula Kilpinen, jotka pohtivat, minkälaisiin suuntiin johtaminen ja yrityskulttuuri kehittyvät tulevaisuudessa.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
33. Miten liikkumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää?
Mitkä ovat yleisimmät tekijät, jotka vaikuttavat yksilön liikkumisen hiilijalanjälkeen? Entäpä mikä rooli kunnilla on, jotta hiilijalanjälki pysyisi kurissa? Onko ylipäätään nopean ja tehokkaan paikasta paikkaan siirtymisen halusta mahdollista ja jopa tarpeellista päästää irti?
Jaksossa hiilijalanjäljen pienentämisen haasteista sekä mahdollisuuksista keskustelemassa ovat Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna sekä Tampereen yliopiston professori sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ryhmän johtaja Heikki Liimatainen, jotka antavat vinkkejä siihen, miten oman liikkumisen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
32. Ensin innostumme energiantuotantomuodosta, sitten tuomitsemme sen. Mikä nyt on hyvää, mikä ei?
Ympäristökeskustelua käydään sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon näkökulmasta. Mahtuuko keskusteluun energiapolitiikasta ja energiantuotannostakin vain yksi asia kerrallaan? Turve oli ensin hyvä, sitten ei. Tuuli oli hyvis, nyt se alkaa olla myös pahis. Miksi aurinkovoima on nyt pinnalla ja mikä juju siihen sisältyy? Entä hypetetäänkö vetyä sittenkin ihan liikaa?
Jaksossa Tere Vadén BIOS-tutkimusyksiköstä sekä ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta pohtivat myös, onko olemassa likaista energiaa ja vähemmän likaista energiaa. Onko puhdas energia sittenkin vain illuusio?
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
31. Mikä on yritysten vastuu luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä?
Miten luontokato ja ilmastonmuutoksen ehkäisy nivotaan yhteen? Mikä taas on yritysten vastuu ja asema luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä? Missä on matalalla roikkuvia hedelmiä ja mitkä niistä voitaisiin poimia heti?
Jaksossa hedelmällistä keskustelua luomassa ovat Energiateollisuuden energiatuotannon asiantuntija Heidi Lettojärvi sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tiina M. Nieminen, jotka avaavat mitä kannustimia voidaan tarjota yrityksille, jotta ne osallistuisivat aktiivisemmin luontokadon hidastamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
30. Onko ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa viivytelty liian pitkään?
Nuoret ja Elokapina ottavat aktiivisesti kantaa ilmastonmuutokseen. Kenellä muulla on vastuu toimia ja voiko tällainen kansalaisaktivismi edistää oikeasti asioita? Mitä haasteita päätöksenteossa kohdataan ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Minkä kuuluu mennä edelle, talouden vai ympäristönsuojelun, ja onko tässä edes eturistiriitaa?
Jaksossa sukupolvien yli katseensa suuntaavat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Hanna Höijer, jotka ottavat kantaa siihen, miten pystyttäisiin katsomaan nenää pidemmälle.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
29. Tekoäly - uhka vai mahdollisuus?
ChatGPT hämmästyttää ja hirvittää, mutta onko tekoäly lopulta uhka vai mahdollisuus? Mikä rooli tekoälyllä voi olla tulevaisuuden työelämässä ja teollisuuden prosesseissa sekä kunnossapidossa? Millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta tekoälyn kehitys olisi eettisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla?
Jaksossa tekoäly-yrittäjä Antti Merilehto ja professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta kertovat meneekö ChatGPT-keskustelu vouhotuksen puolelle. Entä onko ongelma, että suuret amerikkalaisyritykset ovat ohjaksissa tekoälyn kehittämisestä?
28. Onko sähköautojen latausviidakko helpottumassa?
Mikä on yllättävin asia, joka muuttuu sähköautoon vaihtaessa ja mitä vaihtaessa pitää ottaa huomioon? Miksi latausinfra on niin monimutkaista ja mitä latauksesta pitää tietää? Mitkä taas ovat yleisimmät asiat, jotka ovat sähköautojen yleistymisen esteenä?
Jaksossa Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä ja Kempowerin viestintäjohtaja Paula Savonen kertovat, onko latausviidakko helpottumassa. Entä miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus?
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
27. Mikä rooli ydinvoimalla on suomalaisessa energiajärjestelmässä?
Miten ydinvoima eroaa muista energiantuotantomuodoista päästöjen suhteen? Kun ydinvoimalaitoksissa syntyy vaarallisia jätteitä, mitä niille tehdään? Miksi suhtautuminen ydinvoimaan on erilaista Euroopan eri maissa?
Jaksossa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja llkka Tykkyläinen ja LUT-yliopiston professori Juhani Hyvärinen kertovat, miksi ydinvoima on Suomessa niin hyväksyttyä. Mutta millaisia vaikutuksia ydinvoiman lisärakentamisella olisi energian saatavuuteen? Onko ydinvoima jatkossakin säästä riippumatonta vai säädetäänkö sitäkin jatkossa tuulivoiman määrän mukaan?
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
26. Vihreä siirtymä - heti vai hetken päästä?
Onko meillä varaa vihreään siirtymään? Vai onko meillä oikeastaan varaa olla siirtymättä rivakasti? Mitkä ovat keskeisiä haasteita tai jopa esteitä siirtymän osalta ja mitä hallitusohjelma tarkoittaa vihreälle siirtymälle?
Jaksossa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ulla Heinonen ja Sitran Luonto ja talous -projektin projektijohtaja Outi Haanperä ottavat myös kantaa siihen, mitä konkreettisia tekoja voitaisiin toteuttaa välittömästi vihreän siirtymän hyväksi.
Ohjelman juontaa poikkeuksellisesti yksin Harri Moisio.
25. Vedyn ABC: vety pelastaa – vai pelastaako?
Onko vetytalous hypeä vai jo hetken päästä realismia? Onko toiveiden tynnyri ladattu liian täyteen? Miksi vetyä pidetään potentiaalisena ratkaisuna teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä?
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Nordic Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara Kujala kertovat kaiken, mitä vedystä tulee tietää. Mutta mikä on yllättävin asia, johon vety tarjoaa ratkaisun?
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
24. Tyhjästä on paha nyhjästä - miten maapallon luonnonvarat saadaan riittämään?
Erilaisten metallien ja mineraalien tarve kasvaa kun maailma sähköistyy. Metalleja tarvitaan muun muassa akuissa, aurinkopaneeleissa ja kännyköissä.
Eurooppa kuluttaa noin neljäsosan maailman metalleista ja tuottaa niitä noin kolme prosenttia. Vain Suomessa ja Ruotsissa on kaivostoimintaa Euroopassa. Millaista geopoliittista vääntöä mineraaleista käydään?
Ja ennen kaikkea, miten ratkotaan resurssien niukkuus ja kasvavat tarpeet? Pelkkä materiaalitehokkuus ja kierrätys eivät riitä vaan tarvitaan uusia keksintöjä ja jo olemassa olevien käyttöönottoa. Mitä on valkoinen vety ja mihin kaikkiin energiapulmiin suomalainen peruskallio voi olla ratkaisu?
Vieraina tiede ja innovaatiot johtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksesta sekä tutkimustiimin päällikkö Miika Rämä VTT:ltä.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
23. Pärjääkö taviskin energiaa säästävien älylaitteiden kanssa?
Miten digitalisaation avulla voi lähes joka kodissa säästää energiaa? Ja samalla tietysti pienentää sähkölaskuaan?
Oulun yliopiston professorin Mika Ruususen ja Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntijan Mikko Palonevan kodeista löytyy paljon älyä, joiden avulla säästyy energiaa. Molempien työkin liittyy aiheeseen, mutta haastateltavat vakuuttavat, ettei laitteiden käyttöön tarvita insinöörin koulutusta.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
22. Kyllähän Suomessa vettä riittää, vai riittääkö?
Vesi on elintärkeää kaikelle elolliselle. Meille suomalaisille vesi tulee puhtaana hanasta, eikä sen merkitystä aina huomaa. Sitä kuluukin suomalaiselta keskimäärin 120 litraa joka päivä. Kuitenkin pelkästään vedenpuhdistus aiheuttaa noin 5 % maailman hiilidioksidipäästöistä.
Mihin kaikkeen yllättäväänkin vesi liittyy? Ja miten vesi nivoutuu ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ylikulutukseen? Miksi on tärkeää kiinnittää veteen huomiota ja millaista vesiosaamista suomalaiset voisivat maailmalle viedä?
Vieraina kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija Liisa Pietola Sitrasta sekä vastuullisuusjohtaja Rasmus Pinomaa Kemirasta.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
21. Stop luontokato!
Luontokadon mukanaan tuomiin ongelmiin on herätty vauhdilla. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on seurausta ilmastonmuutoksesta ja uhat ovat ihmisellekin mittavat. Tarvitsemme puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa.
Miten luontokatoa saadaan torjuttua?
Vieraina nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Third Rock -yhtiön toimitusjohtaja Leo Stranius. Yritys vauhdittaa yritysten vastuullisuus- ja luontotyötä.
Stranius arvioi Sähkö tulee töpselistä -ohjelmassa, että yritykset ovat toimissaan jopa lainsäätäjiä edellä ehkäisemässä luontokatoa.
Tässä jaksossa selviää myös, mitä on youthwashing ja mitä #stopthesame tarkoittaa?
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
20. Lämpö patteriin tulee yhä useammin jättimäisistä sähkökattiloista
Sähköä, sähköä. Sitran selvityksen mukaan sähköstä tulee suurin yksittäinen energiamuoto vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös lämmitys sähköistyy ihan uusille leveleille. Lämpö tulee yhä patterista, mutta mitä muuta se tarkoittaa kuin kaupunkikuvasta häviäviä hiilikasoja? Ainakin jättimäisiä sähkökattiloita ja hukkalämmön hyötykäyttöä. Mitä tapahtuu puuperäisiä polttoaineita käyttäville yhteistuotantolaitoksille? Ne kun tuottavat tehokkaasti sekä sähköä että lämpöä.
Jakson vieraina ovat toimitusjohtaja Arto Nikkanen Lappeenrannan energiasta ja teknologiajohtaja Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
19. Joko poliitikotkin ymmärtävät energian kriittisyyden?
Mitä päättäjiltä nyt vaaditaan? Edellinen hallitus on kulkenut kriisistä ja kriisiin.
Kuinka helppoa tai vaikeaa poliitikon on taiteilla ilmastonmuutos tavoitteiden ja samalla energian riittävyyden välillä?
Kun pelissä ovat sekä geo- ja turvallisuuspolitiikka sekä huoltovarmuus, riittää uudellakin hallituksella pähkittävää.
Vieraina johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta ja johtaja, politiikan tutkija Karina Jutila E2 tutkimuksesta. Molemmat peräänkuuluttavat johdonmukaista ja tietoon perustuvaa politiikkaa myös energia-asioissa.
Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
18. Mitä ihmettä on planetaarinen terveys?
Mitä on planetaarinen terveys ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen ja luontokatoon? Luonnon monimuotoisuus heikkenee kovaa kyytiä, mutta samaan aikaan puolet maailman eläinlajeista on vielä tunnistamatta.
Olemme maapallon kokoisen aiheen äärellä ekologian ja evoluutiobiologian tutkijan Tuomas Aivelon sekä biodiversiteettitutkimuksen professorin Ilari Sääksjärven kanssa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
17. Oletko sinäkin löytänyt sisältäsi energiapihin?
Suomalaisista on kuoriutunut vuodessa energiapihi kansa. Kasvaneet sähkölaskut ja Astetta alemmas -kampanja ovat innostaneet suomalaiset säästämään energiaa noin 10% kuussa.
Millaisia energiansäästö konsteja kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori ovat keksineet? Mitä niistä mahtaa jäädä käyttöön kun pahin energiakriisi on selätetty? Kuinka yleinen harrastus nykyään on pörssisähkön kurssien seuraaminen?
Vieraina asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sekä vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto Pohjolan Voimasta.
Ohjelman juontavat Harri Moisio sekä yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
16. Elämä vuonna 2040 - geenisaksia, solukasvattamoita ja virtuaalimaailmoja?
Kauden päätösjaksossa tähytään tulevaisuuteen.
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen sekä yhteiskunnallinen ajattelija Osmo Soininvaara lähtevät kanssamme mielikuvitusmatkalle vuoteen 2040. Mitä silloin syömme? Miten kulutamme vapaa-aikaamme?
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
15. Onko yritysten vastuullisuus sanahelinää vai jopa kilpailuvaltti?
Mistä me puhumme kun puhumme yritysten vastuullisuudesta? Kuinka olennainen osa vastuullisuus on liiketoimintaa ja onko yrityksillä nykyään edes varaa vastuuttomuuteen?
Vieraina Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston FIBSin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen ja Head of ESG Asko Siintola OP Yrityspankista.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
14. Vesivoima ja vaelluskalat vaakakupissa
Miten vaelluskalat ja vesivoima voivat elää rinnakkain? Molempia näet tarvitaan ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen on herätty toden teolla. Samalla uusiutuvan vesivoiman painoarvo kasvaa entisestään. Miten vaikean yhtälön voisi ratkaista? Auttavatko kalatiet ja lohen poikasten istutukset?
Vieraina ovat toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys Voimalohesta sekä toimittaja ja itseään “kalanhalaajaksi” kutsuva toimittaja Mikko “Peltsi” Peltola. Lisäksi kuulemme Iijoen vesistövisiosta, jonka tavoitteena on palauttaa vaelluskalat ja parantaa vesistön laatua. Hankkeesta kertoo kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
13. Tiesitkö tämän digilaitteesi hiilijäljestä?
Kuinka vastuullista on nykyinen elektroniikka? Mikä kaikki elektroniikan hiilijalanjälkeen vaikuttaa ja miten teollisuudessa pyritään parantamaan energiatehokkuutta digitalisaation avulla?
Vieraina maailmanparantaja ja elektroniikan vastuullisuutta tutkinut Anna Härri sekä tuotanto-omaisuuden hoidon päällikkö Kaj Råtts Pohjolan Voimasta.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
12. Keppiä vai porkkanaa - miten ilmastoasenteet muuttuvat?
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti tältä keväältä kertoo karua kieltä; ilmastonmuutos vaikuttaa meihin jo monin tavoin haitallisesti, on tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä, ruokapulaa. Mitä tälle voi tehdä ja miten yksilö elää muuttuvassa ilmastossa?
Vieraina ilmastoaktiivi Anton Keskinen ja johtava asiantuntija Sari Laine Sitrasta.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
11. Pienydinvoimala takapihalle?
Modulaarisista pienydinreaktoreista eli SMR:istä odotetaan lisää puhdasta energiaa kasvavaan energian tarpeeseen. Ihan jokaisen takapihalle näitä ei kaavailla, sillä ne ovat keskikokoisen teollisuuslaitoksen kokoisia. Mitä kaikkea on vielä tehtävänä ennen kuin ydinvoimaa voitaisiin tuottaa modulaarisissa yksiköissä?
Teknologiapäälliköt Ville Sahlberg Heleniltä ja Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat ohjelmassa olennaiset.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
10. Viisi myyttiä sähköautoilusta
Suomen maanteillä huristaa jo 23 000 sähköautoa. Tänä vuonna ladattavia autoja on arviolta kaikista uusista autoista jo puolet. Onko siis aika heittää ennakkoluulot sähköautoista nurkkaan? Podcastin toisen kauden toisessa jaksossa puretaan sähköautoihin ja -autoiluun liitettyjä myyttejä. Keskustelussa ovat mukana sähköautoyhtiö Polestarin Suomen toimitusjohtaja Tommi Luopajärvi ja Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kirsi Immonen.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
9. Mikä on suomalaisen energiatuotannon tulevaisuus?
Toisen kauden avausjaksossa syvennytään energiatulevaisuuteen erityisesti kriisiytyneen geopoliittisen tilanteen ja energiansäästön näkökulmasta. Miten pääsemme irti Venäjän energiasta ja mistä saadaan lisää kotimaista, uusiutuvaa energiaa? Entä, mikä merkitys energiatehokkuudella on tässä yhtälössä? Mitä kuluttaja voi tehdä säästääkseen ympäristöä ja samalla pienentää sähkölaskuaan?
Vieraina Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.
Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
Tämä on Sähkö tulee töpselistä 2
Sähkö tulee töpselistä -podcast pureutuu ilmastonmuutokseen ja energia-asioihin meidän kaikkein ja yhteiskunnan näkökulmista.
Miten turvataan suomalainen energiantuotanto? Miten yksilö kohtaa ilmastonmuutoksen ja millaista elämämme voi olla vuonna 2040? Kuinka pian aletaan rakentaa modulaarisia pienydinvoimaloita ja miten sovitamme yhteen uusiutuvan vesivoiman ja vaelluskalat?
Äänessä on lukuisia energia-alan ja ympäristöasioiden asiantuntijoita.
Sarjan juontavat Harri Moisio sekä Pohjolan voiman viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riitta Larnimaa.
Osallistu keskusteluun ja jaa meille oma kuunteluhetkesi somessa #sähkötuleetöpselistä. Seuraa myös Pohjolan Voimaa Twitterissä ja Instagramissa @PohjolanVoima.
8. Sähkö tulee töpselistä - entä jos ei tulekaan?
Kauden päätösjaksossa käymme läpi energia-alan merkitystä. Miksi sähköä on tärkeä tuottaa kulutuksen mukaan?
Entä mikä on akkujen rooli tulevaisuudessa?
Aiheesta Harri Moision sekä Riitta Larnimaan kanssa ovat keskustelemassa Pohjolan Voiman teknologiapäällikkö Jarmo Tervo sekä energiapäällikkö ja PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli. Energia-alan merkityksellisyydestä ajatuksiaan jakaa myös Pohjolan Voiman ympäristöpäällikkö Rea Oikkonen.
7. Onko ilmastoahdistus sukupolvikokemus?
Nuoret ilmastolakkoilevat, mutta kiinnostaako maapallon tila ollenkaan keski-ikäisiä? Kuinka saada autoaan tyhjäkäynnillä huudattava "Kake" tajuamaan tilanteen vakavuus? Tässä jaksossa Harri Moision ja Riitta Larnimaan seurana ovat nuori ympäristöaktiivi ja alan opiskelija Maija Kuivalainen sekä juontaja-toimittaja Jone Nikula.
6. Voiko yritys olla vastuullinen?
Millainen on vastuullinen yritys? Miten erikokoiset yritykset toteuttavat vastuullisuuden periaatteita? Entäpä mikä on kuluttajan vastuu? Harri Moision ja Riitta Larnimaan vieraina ovat tällä kertaa UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren sekä second hand -muotia myyvän Emmy.fi:n markkinointijohtaja Taru Marjamaa.
Haastattelemme jaksossa myös Roosa Laaksoa, joka on tehnyt kandityön YK:n kestävän kehityksen tavoitteista osana yritysten strategiatyötä.
5. Millaisella energiantuotannolla maailma pelastuu?
Miltä tulevaisuuden energiantuotanto näyttää etenkin ilmaston kannalta? Onko syytä olla huolissaan vai pikemminkin innoissaan? Harri Moision sekä Riitta Larnimaan vieraina aiheesta keskustelemassa ovat Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sekä ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
4. Miksi ilmastonmuutoskeskustelu herättää tunteita - etenkin somessa?
Energiantuotantoon, liikkumiseen ja ilmastonmuutokset liittyvät aiheet saavat ihmisten pulssin herkästi kiihtymään ja erityisen kovaa näppäimistö laulaa somessa. Voidaanko ihmisten arvoja muuttaa? Mikä rooli medialla ja sosiaalisen median vaikuttajilla on? Jaksossa Harri Moision ja Riitta Larnimaan vieraina ovat kestävyystieteen instituutin apulaisprofessori, sosiaalipsykologi Annukka Vainio sekä toimittaja-somevaikuttaja Jonna Joutsen.
3. Liikkumisjakso: Onko sähköautosta maapallon pelastajaksi?
Tässä jaksossa juttelemme sähköautoista. Onko sähköauto merkittävä liikennepäästöjen vähentäjä?
Harri Moision ja Riitta Larnimaan vieraana ovat Kemikaalicocktail-verkkomedian päätoimittaja Noora Shingler sekä MaaS Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen. Kuulemme myös Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläisen kokemukset sähköautoilusta.
2. Energia-alan yllättävät pilotit - Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Tässä jaksossa juttelemme uusista piloteista. Mitä vedyllä voidaan tehdä? Miten google ja tekoäly tulevat vaikuttamaan energiankäyttöömme? Studiossa Harri Moision ja Riitta Larnimaan vieraana ovat Wärtsilän strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi sekä tietokirjailija Rauli Partanen.
1. Millä energiansäästötoimilla on merkitystä - ihan oikeasti?
Kannattaako valoja räpsytellä edestakaisin? Entä onko kattilan kansi hyvä sulkea? Ovatko yksittäisen ihmiset energiansäästötoimet pipertelyä yritysten toimintaan verrattuna vai voiko yksilö todella kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?
Jakson vieraina ovat Helen Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström sekä Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen.
Tämä on Sähkö tulee töpselistä
Sähkö tulee töpselistä -podcast pureutuu ilmastonmuutoskeskusteluun suoraan, selkeästi ja eri näkökulmista. Millä energiansäästökeinoilla oikeasti on merkitystä, onko sähköautoista maailman pelastajaksi ja miksi ilmastonmuutoskeskustelu herättää tunteita – eteenkin somessa?
Ääneen pääsee sekä lukuisia energia-alan ja ympäristöasioiden asiantuntijoita että tunnettuja mediapersoonia.
Sarjan juontavat Harri Moisio sekä Pohjolan voiman viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riitta Larnimaa.
Osallistu keskusteluun ja jaa meille oma kuunteluhetkesi somessa #sähkötuleetöpselistä. Seuraa myös Pohjolan Voimaa Twitterissä ja Instagramissa @PohjolanVoima.