Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Akateeminen vartti
Jaksot
Yhteensä 91 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 11.10.2018.
Akateeminen vartti: Opetuksessa voi aina kokeilla jotain uutta ja erilaista
Yliopistonlehtori Erkki Pesonen on toiminut opettajana Itä-Suomen yliopistossa jo viidellä vuosikymmenellä. Hän on nähnyt aitiopaikalta tietojenkäsittelytieteen alan ja sen opetuksen kehityksen. Miten vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on muuttunut näinä vuosina? Entä miltä näyttää alan opetuksen tulevaisuus?
Akateeminen vartti: Tekoäly mukana fotoniikan opinnoissa ja tutkimuksessa
Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon. Miten Itä-Suomen yliopiston fotoniikan opiskelijoita kannustetaan käyttämään sitä opinnoissaan? Entä mitä tekevät tutkijat? Miten käy luovuuden ja tekijänoikeuksien? Haastateltavana teoreettisen optiikan professori Pasi Vahimaa.
Childhood sedentariness is a real health threat – light exercise is the overlooked antidote
Recent results from the pioneering ALSPAC study show that too much sedentary time and too little exercise can have alarming health effects already at a young age. The good news is that they can be reversed by increasing light everyday exercise. Dr Andrew Agbaje explains the findings and why physical activity guidelines need an update. Transcription of the podcast: https://www.uef.fi/en/article/podcast-childhood-sedentariness-is-a-real-threat-light-exercise-is-the-overlooked-antidote
Akateeminen vartti: Lapin yötön yö lisää rauduskoivun kasvua
Pohjoisen yöttömässä yössä eliöiden kasvukausi on lyhyt, kiihkeä, ja ennen kaikkea valoisa. Miten tämä näkyy rauduskoivujen ominaisuuksissa? Ja miten lämpenevä ilmasto ylipäätään vaikuttaa koivuihin Suomessa? Tästä meille kertoo Antti Tenkanen, joka väitteli juuri tohtoriksi biologian alalta.
Akateeminen vartti: Sosiaalinen ulossulkeminen satuttaa työpaikoilla
Katsekontaktin välttelyä, vaientamista, ulossulkemista. Työpaikkaostrakismi on ilmiö, jota on Suomessa toistaiseksi tutkittu todella vähän. Mistä työpaikkaostrakismissa on kyse ja millaiset tekijät suojaavat työpaikoilla ostrakismilta? Entä miten tulisi toimia, jos havaitsee työyhteisössään ostrakismia? Haastateltavana aiheesta on työpaikkaostrakismia tutkiva väitöskirjatutkija Sirpa Manninen Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-sosiaalinen-ulossulkeminen-satuttaa-tyopaikoilla#paragraph-985327
Akateeminen vartti: Tanssista voimaa itseilmaisuun
Tanssi on ollut monella tapaa osa ihmisten elämää. Tanssi paitsi viihdyttää ja tarjoaa taide-elämyksiä, se on ollut historian saatossa myös osa ihmisyhteisöjen rituaaleja ja uskonnollisia seremonioita. Tanssi myös kasvattaa ja sillä on terapeuttisia ulottuvuuksia. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan tanssin merkitystä MS-tautia sairastaville yhteistyössä Neuroliiton kanssa. Keskustelemme Akateemisessa vartissa monitieteisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen dosentin ja tanssitaiteen tohtori Hanna Pohjolan sekä Neuroliiton kuntoutussuunnittelijan, fysioterapeutti Pirkko Hämäläisen kanssa Siilinjärvellä toteutetusta tanssikurssista ja sen tuomista kokemuksista. Katso myös video aiheeseen liittyen: https://youtu.be/Xws5jkKioLk Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-tanssista-voimaa-itseilmaisuun
Akateeminen vartti: Laatu tulee lähelle yliopiston arkea
Jokainen yliopisto haluaa antaa hyvää opetusta ja tehdä vaikuttavaa tutkimusta. Laatuajattelu tulee hyvin lähelle yliopistoinstituution syntyjuuria ja nykyhetken arkea, kun opettajat harkitsevat, millaisia opetusmuotoja he käyttävät, ja tutkijat pohtivat, millä foorumeilla he julkaisevat tutkimuksiaan. Yliopiston laatutyötä varmennetaan kansallisessa auditoinnissa, jossa arvioidaan yliopiston laatujärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Itä-Suomen yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttavat yhdessä Itä-Suomen yliopiston auditoinnin vuonna 2022. Mitä prosessi merkitsee, ja mitä se tuottaa? Akateeminen vartti -podcastissa keskustellaan yliopiston laadunhallinnasta, laatutyöstä ja laadun arvioimisesta. Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.
Akateeminen vartti: Yhteistoiminnallisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin
Yhteistä tiedontuotantoa, fasilitoituja neuvotteluja, konfliktikartoituksia – mitä yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu on ja mitä keinoja se tarjoaa nykyisten sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin? Aiheesta keskustelemassa CORE-hankkeen johtaja, ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen.
Akateeminen vartti: Puiden kemikaalit kiinnostavat tutkijoita ja teollisuutta
Puusta saadaan tuotettua kemikaaleja erilaisilla menetelmillä, joita kehitetään parhaillaan teolliseen käyttöön. Tavoitteena on usean nesteen samanaikainen teollinen tuotanto. Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -yksikössä ja sovelletun fysiikan laitoksella on parhaillaan menossa tähän liittyvää tutkimusta. Aiheesta kertomassa SIB Labs -yksikön johtaja, yliopistotutkija Laura Tomppo. Podcastin tekstivastine https://bit.ly/3x6Fwet Lue lisää aiheesta https://bit.ly/3FqXfRA
Akateeminen vartti: Datatukeen yhden luukun palvelu tutkijoille
Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä datatuen kehittäminen. Kehitystyö tähtää yhden luukun palveluun, jonka avulla tutkijat saavat tukea tutkimusdatan hallintaan koko tutkimuksen elinkaaren ajalle. Millaista tukea tutkimusdatan hallintaan tarvitaan, mitä datatuki tarkoittaa käytännössä, ja mikä muuttuu paremmaksi? Akateeminen vartti -podcastissa kysymyksiin vastaavat datatuen asiantuntijat Niina Nurmi ja Manna Satama Itä-Suomen yliopistosta. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-tutkijoiden-datatukeen-yhden-luukun-palvelu#paragraph-574115
Akateeminen vartti: Ystävyys on vastavuoroista
Kyky ja halu ystävyyteen on ihmisille lajityypillistä. Ystävyyteen liittyy molemminpuolinen viehtymys ja vastavuoroisuus. Psykologian yliopistonlehtori Petri Karkkola pohtii ystävänpäivän teemapodcastissa ystävyyttä, sen muodostumista ja päättymistä. Lisäksi Karkkola kertoo psykologin näkökulmasta kosketuksen merkityksestä. Puhumme myös kissanpennuista. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-ystavyys-on-vastavuoroista#paragraph-534929
Akateeminen vartti: Muistisairaus ilman muistioireita
Voiko työikäisen oudon käytöksen taustalla olla muistisairaus? Otsalohkodementia ei useinkaan ala muistioireilla, vaan persoonallisuuden ja käytöksen muuttumisella. Millaisia oireet voivat olla ja voiko taudin kulkua ennustaa? Otsalohkodementiaa ei toistaiseksi voi parantaa ja oikea diagnoosikin löytyy yleensä vasta vuosien viiveellä. Tutkimusjohtaja, dosentti Eino Solje etsii näihin haasteisiin ratkaisuja ja arvioi, että muutos parempaan on kulman takana. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-muistisairaus-ilman-muistioireita
Akateeminen vartti: Taloudellinen tieto kuuluu hoitosuosituksiin
Miten taloudellinen tieto hoidon kustannuksista voi olla hyödyksi niin lääkäreille ja hoidettaville kuin koko yhteiskunnalle? Miksi taloustieto tulisi olla mukana jo hoitosuosituksissa? Akateeminen vartti -podcastissa tarkastellaan taloudellista tietoa osana hoitosuosituksia ja terveyspalveluita. Haastateltavana on yliopistonlehtori Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta.
Akateeminen vartti: 50 vuotta nivelten terveyden tutkimusta
Nivelten terveyttä on tutkittu yliopistossamme jo 50 vuoden ajan. Tällä hetkellä tutkijoitamme kiinnostaa se, voisiko nivelrikon etenemistä ennustaa etukäteen. Entä millaista nivelrikon lääkehoito voisi olla tulevaisuudessa? Podcastin vieraana yliopistotutkija Petri Tanska sovelletun fysiikan laitokselta. Podcastin tekstivastine https://bit.ly/3GVehba
Akateeminen vartti: Historiantutkimus avaa Venäjän viholliskuvia
Mihin kansakunta tarvitsee viholliskuvia? Millaisia mielikuvia vihollisista on vaalittu Venäjällä kautta historian? Miten venäläisten viholliskuvat ovat muuttuneet, ja auttaako historian tutkimus ymmärtämään maan nykytilaa ja ennustamaan tulevaisuutta? Akateeminen vartti -podcastin haastattelussa on akatemiatutkija ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitokselta.
Akateeminen vartti: Tutkimus seuraa syrjäseutujen nuorten elämää 10 vuoden ajan
Miten nuorten elämä soljuu syrjäseuduilla? Mistä löytyvät harrastukset, koulutus, työpaikka ja puoliso? Miten elämä vie nuoria syrjäseuduilta kaupunkeihin ja kenties takaisin kotipaikkakunnalle? Itä-Suomen yliopiston tutkijat seuraavat ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa syrjäseutujen nuorten elämää 15-vuotiaasta aina 25-vuotiaaksi saakka. Akateeminen vartti -podcastin haastattelussa ovat Nuoret ajassa -hankkeen tutkijat, yliopistonlehtori Mari Käyhkö ja nuorempi tutkija Ville Pöysä yhteiskuntatieteiden laitokselta.
Akateeminen vartti: Miksi sote-tietojärjestelmien uudistaminen on niin vaikeaa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistaminen nousee toistuvasti otsikoihin mediassa. Miksi sote-tietojärjestelmien uudistaminen vaikuttaa niin vaikealle? Mikä oikein maksaa, kun tietojärjestelmien kustannukset nousevat kymmeniin ja satoihin miljooniin? Ja miksi sote-ammattilaiset moittivat tietojärjestelmien käytettävyyttä? Akateeminen vartti -podcastin jaksossa haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Kaija Saranto.
Akateeminen vartti: Tutkimus lähtee datasta
Itä-Suomen yliopistossa toimii datalähtöisen tutkimuksen monitieteinen tutkijaverkosto. Verkoston vetäjä, datatieteen professori Pauli Miettinen ja sosiologian yliopistonlehtori Antti-Jussi Kouvo kertovat Akateeminen vartti -podcastin vieraina, millaisia mahdollisuuksia isot tietovarannot avaavat eri tieteenalojen tutkijoille. Entä miten julkiset ja kaupalliset toimijat hyödyntävät isoa dataa? Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/datalahtoinen-tutkimus-aiheena-akateeminen-vartti-podcastissa
Akateeminen vartti: Miten yliopisto vaikuttaa yhteiskuntaan?
Vaikuttavuus on tuttu sana yliopistojen strategiapuheesta, mutta miten yliopistot vaikuttavat käytännössä yhteiskunnassa? Akateeminen vartti -podcastissa rehtori Jukka Mönkkönen kertoo, miten Itä-Suomen yliopisto tekee pitkäjänteistä vaikuttavuustyötään, ja miksi vaikuttavuuden mittaaminen on niin haastavaa. Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/yliopiston-vaikuttavuus-aiheena-akateeminen-vartti-podcastissa
Akateeminen vartti: Biotalouden koulutus vahvistaa alan asiantuntijoiden osaamista
Biotalouden erikoistumiskoulutus on yksi yliopistomme tarjoamista erikoistumiskoulutuksista. Koulutus on itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteinen toteutus, ja sen tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista biotaloudessa. Aiheesta juttelemassa etänä koulutuksen koordinaattori Piritta Torssonen ja yrittäjä Anneli Ollilainen. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-biotalouden-koulutus-vahvistaa-alan-asiantuntijoiden-osaamista
Akateeminen vartti: Miten paljon autoni saastuttaa?
Auton aiheuttamia päästöjä mitataan katsastuksessa. Siellä tehtävän mittauksen tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään auton päästöjä oikeassa ajotilanteessa. Aiheesta kertomassa yliopistotutkija Santtu Mikkonen sovelletun fysiikan laitokselta. Katso myös aiheeseen liittyvä video: https://youtu.be/DTTJf69DvYA Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-miten-paljon-autoni-saastuttaa
Akateeminen vartti: Uniapneatutkimus etenee pienin harppauksin
Yksi tärkeä etappi tutkijan uralla on omasta tutkimuksesta väitteleminen. Aiheesta juttelemassa sovelletun fysiikan unitutkijat Henri Korkalainen ja Samu Kainulainen, jotka väittelivät viime vuonna viikon välein uniapneasta. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-uniapneatutkimus-etenee-pienin-harppauksin
Akateeminen vartti: Kohti toimivampia ja räätälöidympiä lääkkeitä
Koronarokotteen kehittämiseen ja valmistamiseen on kohdistunut liki koko maailman huomio viimeisen vuoden aikana. Millainen revohka on aloittaa uuden lääkkeen tai rokotteen valmistus periaatteessa nollasta? Entä miten niin koronarokotteen kuin muidenkin biologisten lääkkeiden säilyvyyttä voitaisiin parantaa? Lääkkeenvalmistuksen viimeisimmistä tuulista, kuten lääkkeiden 3D-tulostamisesta, kertoo farmasian teknologian ja fysikaalisen farmasian professori Ossi Korhonen. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-kohti-toimivampia-ja-raataloidympia-laakkeita
Akateeminen vartti: Metsän mittausta maasta ja ilmasta
Lennokkien käyttö on tullut vauhdilla mukaan metsien kartoitukseen, mutta perinteinen jalkatyö maastossa on edelleen voimissaan. Erilaisia aineistoja yhdistämällä voidaan löytää kustannustehokkain tapa metsien inventointiin. Metsätieteiden opiskelija ja tutkimusapulainen Janne Toivonen kertoo metsän mittaamisesta. Katso aiheeseen liittyvä video: https://youtu.be/mj6Eaq2-a7g Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-metsan-mittausta-maasta-ja-ilmasta
Akateeminen vartti: Millaista on vaikuttava hoito?
Mitä, miten, milloin ja kenelle – näitä kysymyksiä pohditaan, kun puhutaan terveydenhuollon vaikuttavuudesta ja hoidon ohjaamisesta tiedolla. Miten kohdentaa rajalliset voimavarat niihin hoitoihin, jotka tuottavat parhaan sekä hoidollisen että taloudellisen vastineen, inhimillistä näkökulmaa unohtamatta? Kuuntele lääketaloustieteen professori Janne Martikaisen haastattelu. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-millaista-on-vaikuttava-hoito
Akateeminen vartti: Huippu-urheilijana korkeakoulussa
Huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistäminen on kestävyyslaji, joka vaatii sinnikkyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ammattilaisjalkapalloilija Ville Saxman on urakoinut menestyksekkäästi sekä lääketieteen opintojen että jalkapallon parissa. Millaisia asioita hän haluaisi tuoda pukukoppielämästä opintoihin tai tulevaan ammattiinsa? Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-huippu-urheilijana-korkeakoulussa
Akateeminen vartti: Etätyö tuottaa autuutta ja apatiaa
Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi suomalaista työelämää ja näyttää siltä, että muutos perinteisessä työnteon mallissa on sopinut suomalaisille hyvin. Pelkkää iloa ja riemua etätyön tekeminen ei kuitenkaan ole: turhautuneisuus ja pitkästyminen vaivaavat etätyön pitkittyessä. Miten kampittaa etätyöapatia? Kuuntele psykologian professori Marianne Virtasen vinkit sujuvaan etätyöhön! Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-etatyo-tuottaa-autuutta-ja-apatiaa
Akateeminen vartti: Mentorin tuella työelämän muutoksiin
Mentorointitoiminta aloitettiin yliopistossamme parisen vuotta sitten. Mentoroinnilla tarkoitetaan perinteisesti kokeneemman henkilön, mentorin, antamaa tukea toiselle henkilölle, aktorille. Kokemuksiaan kertovat kehittämispäällikkö Tuula Soukkanen Kelalta ja koulutusjohtaja Sanna Iskanius Aducatelta. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-mentorin-tuella-tyoelaman-muutoksiin
Akateeminen vartti: Kuka kehtaa matkustaa?
Lentohäpeä, liikamatkailu, ulkomaalaisten turistien puuttuminen… Voiko matkailuun täydellä voimalla iskenyt koronakriisi luoda täysin uutta matkailukulttuuria ja digitaalista matkailuliiketoimintaa? Kuuntele tutkimuspäällikkö Juho Pesosen visiot tulevaisuuden matkailusta! Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-kuka-kehtaa-matkustaa
Akateeminen vartti: Mikä ihmeen puhdastila?
Viime viikolla käytiin tutustumassa fyysikkojen työntekoon vähän erikoisemmassa paikassa, puhdastila-labrassa, jossa valmistetaan mikro- ja nano-optiikassa käytettäviä rakenteita. Millaista siellä oli, ketkä tilaa käyttävät ja mitä kaikkea laitteilla voidaan tehdä? Oppainamme olivat tutkimuspäällikkö Petri Karvinen, laboratoriomestari Tommi Itkonen ja fysiikan maisteriopiskelija Outi Kaltiainen. Katso myös puhdastilan esittelyvideo: https://youtu.be/yFhE0ZcIYf0 Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-mika-ihmeen-puhdastila
Akateeminen vartti: Uusin asein bakteerien kimppuun
Tavallinen infektio voi koitua jopa kuolemaksi tautia aiheuttavan bakteerin muuttuessa vastustuskykyiseksi perinteisille antibiooteille. Niille kaivataankin kipeästi vaihtoehtoja. Professori Antti Poso kehittää uudenlaista antibioottia, joka ei pyrikään tappamaan bakteereja, vaan auttaa elimistöä itse tuhoamaan ne. Horjuttamalla bakteerien suojamuuria se myös tehostaa perinteisten lääkkeiden vaikutusta. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-uusin-asein-bakteerien-kimppuun
Akateeminen vartti: Farkuilla voi muuttaa maailmaa
Laiton länsitavaran kauppa eli trokaus oli kukoistava ja laaja ilmiö 1970–1990-luvuilla Neuvostoliitossa. Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa trokaus kehittyi laajaksi ennen kaikkea suomalaisten turistien ansiosta. Trokauksella oli merkitystä myös neuvostojärjestelmän romahtamisessa. – Farkut tekivät enemmän tuhoa kuin konekiväärit, toteaa tutkija Yury Shikalov. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-farkuilla-voi-muuttaa-maailmaa
Akateeminen vartti: Alussa oli fotoni
Fotoniikan maisteriohjelma juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Fotoniikan nousu on ollut nopeaa, ja se on nykyään vahvasti mukana tieteidenvälisessä tutkimuksessamme. Mutta miten kaikki saikaan aikoinaan alkunsa? Tätä meillä on muistelemassa pitkän linjan fyysikko, teoreettisen optiikan professori Pasi Vahimaa. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-alussa-oli-fotoni
Akateeminen vartti: Akateemisen menestymisen lyhyt oppimäärä
Intuitio, luovuus, muisti, kritiikin sietokyky, ajattelun avaruus – akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii sinnikkyyden lisäksi liudan erilaisia akateemisia taitoja. Kuuntele akateemisen menestymisen lyhyt oppimäärä! Haastateltavana on YTM, FM, väitöstä tekevä apurahatutkija Ari Tervashonka. Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-akateemisen-menestymisen-lyhyt-oppimaara
Akateeminen vartti: Kansallispuisto on pop!
Kansallispuistoissa on kuluneen kesän aikana riittänyt vilskettä enemmän kuin koskaan. Mikä saa kaupunkilaiset luonnon armoille, sääskien syötäväksi? Tutkija Esko Sorakunnas kertoo, mikä kansallispuistoissa kiehtoo ja millaisista tekijöistä syntyvät vaikuttavimmat kansallispuistoelämykset. Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-kansallispuisto-on-pop
Akateeminen vartti: Mitä lääkkeille tapahtuu luonnossa?
Lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Ympäristöstämme, erityisesti vesistöistä, löytyy laaja kirjo sinne kuulumattomia lääkeaineita ja hormoneja. Joidenkin lääkeaineiden on havaittu häiritsevän kalojen lisääntymistä ja käyttäytymistä sekä edesauttavan antibioottiresistenssin syntyä. Mitä lääkkeille tapahtuu luonnossa? Haastateltavana on tutkimusjohtaja Jarkko Akkanen.
Akateeminen vartti: Oma metsä hiilinieluna
Nykyään puhutaan paljon metsien merkityksestä hiilinieluina. Metsien pitäisi antaa kasvaa, mutta samalla niitä pitäisi hakata, jotta niistä saataisiin rahallista hyötyä. Mitä tämä tarkoittaa tavallisen metsänomistajan kannalta? Miten oman metsän hiilivarastot lasketaan? Ja millä hinnalla olisi kannattavaa lopettaa hakkuut kokonaan? Kuuntele metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkalan mietteitä aiheesta! Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-oma-metsa-hiilinieluna
Akateeminen vartti: Korona-arjen merkityksellisyys
Koronakriisi pakottaa meistä jokaisen miettimään totuttua arkea uusiksi. Kriisi horjuttaa kokemustamme elämänhallinnasta ja haastaa meitä etsimään elämän merkityksellisyyden kokemuksia uudella tavalla. Mitä korona-arjesta ajatellaan Suomessa, Espanjassa, Italiassa ja Puolassa? Tätä selvitetään kansainvälisessä tutkimusprojektissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen.
Akateeminen vartti: Tartuntataudit ja kansanterveys
Tartuntataudit ovat muuttaneet historian kulkua vuosituhansien ajan. Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen kertoo, että olemme unohtaneet tartuntatautien olemassaolon lähes täysin, kun ei-tarttuvat taudit ovat olleet etualalla keskustelussa ja kansanterveyden tutkimuksessa. – Tartuntataudit ovat luonnossa käytävä taistelu, jossa eliöt kamppailevat elintilasta. Tätä kamppailua on käyty aina, mutta se muuttaa muotoaan historian kuluessa ja nyt käynnissä on taistelu koronapandemiaan liittyen.
Akateeminen vartti: Epidemia vai pandemia?
Koronaviruksen leviäminen on kääntänyt koko maailman katseet epidemioihin ja pandemioihin. Mitä olemme oppineet maailmalla aiemmin riehuneista taudeista? Millaisia ovat pandemian kehittymisen vaiheet ja uhkatasot? Entä miten tartuntataudit leviävät joukkoliikenteen solmukohdissa? Akateemisen vartin haastateltavana on tutkimusjohtaja Pertti Pasanen.
Akateeminen vartti: Ympäristöoikeus on taistelua luonnon puolesta
Ilmastonmuutokseen varautuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristöriskien ehkäisy – ympäristöoikeus painii muun muassa näiden maailmaasyleilevien teemojen kanssa. Itä-Suomen yliopistossa ympäristöoikeuden professorina toimivan Niko Soinisen erityisalue eli vesioikeus on erityisen ajankohtainen kun jättimäiset biotuotetehtaat hakevat toiminnalleen ympäristölupia. Kuuntele lisää!
Akateeminen vartti: Muuttuva ilmasto vaikuttaa allergioihin
Ilmastonmuutos vaikuttaa allergikkojen elämään Suomessa, kun siitepölykaudet pitenevät, siitepölyjen määrät muuttuvat ja allergiataakka lisääntyy uusien vieraslajien myötä. Suomen Akatemian rahoittamassa ALL-IMPRESS -hankkeessa selvitetään siitepölykausien dynamiikassa ja allergiataakassa odotettavia muutoksia ja mietitään keinoja muutoksiin sopeutumiseksi. Tutkimuksesta kertovat apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Mika Komppula Ilmatieteen laitokselta.
Akateeminen vartti: UEF 10 vuotta – monialaisuudesta tieteidenvälisyyteen
Itä-Suomen yliopisto syntyi vuoden 2010 alussa, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot päättivät yhdistää voimansa tiivistääkseen itäsuomalaista yhteistyötä. – Tämä fuusio on ainutlaatuinen suomalaisessa yliopistohistoriassa. Strategioiden valossa yliopiston ensimmäisen vuosikymmenen taivalta voisi kutsua matkaksi monialaisuudesta tieteidenvälisyyteen, kuvaa rehtori Jukka Mönkkönen. Kuuntele haastattelu!
Akateeminen vartti: Toimiva vuorovaikutus on avain työstä innostumiselle
Vuorovaikutus, tuki ja palaute ovat avainasemassa työstä innostumisessa, toteaa työelämän vuorovaikutuksen merkitystä työn mielekkyyteen, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen tutkinut psykologian lisensiaatti Petri Karkkola. Arkinen vuorovaikutus työtovereiden kanssa voi olla yllättävänkin suuressa roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Mitä on hyvä työ? Kuuntele lisää!
Akateeminen vartti: Psykologinen sopimus on työelämän tiekartta
Psykologinen sopimus on työntekijän ja työnantajan vastavuoroinen sanaton sopimus, jossa määritellään yhteisen työtaipaleen karttamerkkejä. Psykologisen sopimuksen täyttyminen lisää työntekijän tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja sitoutumista ja sen rikkoutuminen puolestaan aiheuttaa työtyytymättömyyttä ja heikentää organisaatioon sitoutumista. Tutkija, työnohjaaja Marjo Ring kertoo psykologisesta sopimuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Akateeminen vartti: Kohti terveyttä edistävää syömistä
Rauhoita ruokailuhetki ja nauti ruuasta kaikilla aisteilla, vinkkaa syömisen taitoa ja syömiskäyttäytymistä tutkinut Elina Järvelä-Reijonen. Millaisin askelin itse kukin meistä voisi kulkea kohti terveyttä edistävää syömistä? Entä mikä on stressin ja palautumisen yhteys epäsuotuisaan syömiskäyttäytymiseen?
Akateeminen vartti: Vain puhuttu murre säilyy
Kotiseudun puhekielellä viäntämiseen ja kiäntämiseen eli murteella puhumiseen suhtaudutaan yhä sallivammin. Suomen kielen professori Marjatta Palander kertoo, että murteet elävät Suomessa vahvasti yleiskielen rinnalla. Mutta kuinka nopeasti esimerkiksi Savon murre muuttuu ja murteiden erityispiirteet katoavat?
Akateeminen vartti: Juurihoitoa hammashoitopelolle
Hammashoitopelko on moniulotteinen ongelma, joka näkyy yhteiskunnassa monella eri tasolla. Pelkoa voi hoitaa muun muassa lääkkein, mutta lääkkeet eivät pureudu pelon syihin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla sen sijaan on mahdollista vaikuttaa pelon taustalla piileviin asioihin. Yliopisto-opettaja Pirjo Kurki Itä-Suomen yliopistossa tutkii kognitiivisen käyttäytymisterapian käyttöä hammashoitopelon hoidossa. Haastattelijana Maj Vuorre. Lue myös juttu hammashoitopelon moniammatillisesta hoidosta yliopiston verkkosivuilla! https://www.uef.fi/-/hammashoitopelko-haltuun-moniammatillisella-otteella
Akateeminen vartti: Minna Canth ja luonnontieteet
Kulttuurin, taiteen ja kirjallisuuden ystävät kokoontuivat Minna Canthin salonkiin, mutta yhtä lailla Minnan piiriin kuului myös eteviä luonnontieteilijöitä. Yksi heistä oli luonnontutkija ja kirjailija Aukusti Juhana Mela, jonka perintö näkyy Itä-Suomen yliopistolla vielä tänäkin päivänä. Emeritusprofessori Atte von Wright valottaa Minna Canthin suhdetta luonnontieteisin.
Akateeminen vartti: Syö sydän terveeksi!
Runsasrasvainen kala on tunnetusti sydänterveyden edistäjä, mutta tuore tutkimus kertoo myös uusvanhasta viljelykasvista eli kitupellavasta saatavan camelinaöljyn olevan terveydelle edullista. – Kala- ja kasvisperäisten omega-3-sarjan rasvahappojen vaikutukset sydänterveyteen täydentävät toisiaan, kertoo TtM Suvi Manninen väitöstutkimuksensa tuloksista.
Akateeminen vartti: Liikunta hengenpelastajana
Kevytkin liikuskelu on hyväksi terveydelle, palautuminen on terveyden kannalta olennaista ja uni pelastaa henkesi – näin voi tiivistää juuri päivitetyt aikuisten liikkumisen suositukset. Mitä tutkimukset kertovat liikunnan terveyshyödyistä? Kuuntele terveysliikunnan dosentti Mika Venojärven vinkit!
Akateeminen vartti: Hyi, hävikkiä!
Ruokahävikistä puhutaan tänä päivänä paljon ja esimerkiksi matkailualalla se on suurin yksittäinen hävikin muoto. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton: monet matkailualan toimijat ovat onnistuneet kääntämään hävikinvastaisen taistelun edukseen. Niin ikään sosiaalinen media voi näyttää voimansa ja muokata asenteitamme kestävämpään suuntaan. Haastateltavana tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta.
Akateeminen vartti: Digipakolaisia etsimässä
Digitalisaation nopeasti kiitävään junaan eivät kaikki ehdi tai halua mukaan. Puhutaan digitalisaation harmaista alueista ja digipakolaisista. Tutkija Anna-Maija Pyykönen selvittää sähköisen asioinnin ja digitalisaation erityispirteitä sosiaalityön näkökulmasta.
Akateeminen vartti: Puusuhteet syynissä
Puut lähellämme –hanke kerää tietoa suomalaisille tärkeistä puista. Tutkimuksessa selvitetään puusuhteiden taustatekijöitä ja puiden kanssa elämisen tapoja. Metsätieteilijöistä, kulttuurintutkijoista ja taiteilijoista koostuva ryhmä perehtyy ihmisten ja puiden väliseen arkeen, tunteisiin ja piirteisiin. Tutkimustieto lisää kulttuurista ymmärrystä puiden merkityksistä ihmisille, kertovat tutkijat Kaisa Vainio ja Aino Korrensalo.
Akateeminen vartti: Syötävät hyönteiset ovat osa ruokaturvaa
Kasvava hyönteisteollisuus etsii jatkuvasti uusia potentiaalisia hyönteislajeja, joiden avulla voidaan turvata vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tuotanto. FM Vilma J. Lehtovaaran väitöstutkimuksessa tarkasteltiin hepokattilajia, joka on merkittävä syötävä hyönteislaji Itä-Afrikassa, erityisesti Ugandassa. Tutkimuksessa havaittiin, että tämän hepokattilajin rasvahappokoostumusta voidaan muokata merkittävästi ihmisen terveydelle suotuisemmaksi kasvatuksen aikana.
Akateeminen vartti: Kestävää hyvinvointia rakentamassa
Kestävään yhteiskuntaan pyrkiminen vaatii meiltä kaikilta uudenlaisia ratkaisuja kuluttamisen, kulkutapojen ja ravitsemuksen suhteen. Kestävyyspyrkimyksissä ei kuitenkaan ole välttämättä kyse luopumisesta, vaan tyytyväisyyden parantumisesta ja kestävästä hyvinvoinnista, toteaa apulaisprofessori Arto O. Salonen. Kuinka kestävyyssiirtymä tehdään radikaalisti, mutta lempeästi?
Akateeminen vartti: Löytyykö Alzheimerin arvoitus aivojen tulehdussoluista?
Alzheimerin taudin ehkäisyä ja hoitoa etsittäessä on keskitytty pääasiassa aivoihin kertyvän haitallisen proteiinin, amyloidin tuotannon vähentämiseen. Entäpä jos ratkaisu löytyykin ihmisen aivojen tulehdussolujen eli mikrogliojen toiminnasta? Nuorempi tutkija Henna Konttinen kertoo, että mikrogliojen aineenvaihdunnasta voi tulla vaihtoehtoinen kohde uusille Alzheimerin tautiin kehitettäville hoidolle.
Akateeminen vartti: Muurahaiskeräys on saanut Suomen liikkeelle
Itä-Suomen yliopistolla käynnistyi vuosi sitten kaksivuotinen tutkimushanke, jossa kansalaisten keräämien näytteiden avulla selvitetään kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä sekä tarkempia elinympäristövaatimuksia. – Tämä on ylivoimaisen hieno tapa kerätä tällainen aineisto. Ihmiset ovat innoissaan ja tyytyväisiä, että ovat päässeet osallistumaan tutkimuksen tekoon, kuvaa apulaisprofessori Jouni Sorvari käynnissä olevaa muurahaiskeräystä. Kuuntele kuinka tutkimus etenee!
Akateeminen vartti: Kuopio Health luo yhteistyön siltoja
Huippututkimusta, soveltavaa toimintaa, yritystoimintaa, koulutusta ja kumppanuuksia, muun muassa tätä on avoin terveysalan innovaatioekosysteemi Kuopio Health. Kuopio Health -innovaatioekosysteemissä yritykset, tutkijat ja julkiset toimijat jakavat keskenään osaamista, ideoita ja verkostoja innovaatioiden ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi. Haastateltavana on Kuopio Health -osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Holopainen.
Akateeminen vartti: Uutta tietoa kuhasta
Tuore tutkimus toi uutta tietoa yhden Suomen arvostetuimman kalan eli kuhan liikkumisesta ja ravinnonkäytöstä. Kuhan todettiin olevan vaelluskala, joten kalakantoja on tarpeen säädellä myös järvikohtaisesti. Kuhatutkimuksesta kertoo yliopistotutkija Hannu Huuskonen.
Akateeminen vartti: Moniammatillisuus on saumatonta yhteistyötä
Moniammatillisuus on noussut vahvasti keskiöön sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistonlehtorit Kaarina Mönkkönen ja Taru Kekoni kertovat, että sujuva yhteistyö ja rajojen ylittäminen korostuvat alan murroksessa ja palveluiden digitalisoituessa. Mönkkönen ja Kekoni ovat kirjoittaneet yhdessä Aini Pehkosen kanssa hiljattain julkaistun kirjan aiheen tiimoilta.
Akateeminen vartti: Suomi on luottamuksen maailmanmestari
Luottamuksella myydään vakuutuksia, autoja ja maitoa, sillä voitetaan eduskuntavaalit ja muodostetaan hallitus. Luottamus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Miksi luottamus kukoistaa Suomessa? Entä millaisia ovat luottamusta synnyttävät mekanismit? Haastateltavana on yliopistotutkija Antti Kouvo.
Akateeminen vartti: Punainen liha pannaan?
Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä tämän suosituksen ylittää 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia. Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Mikä selittää lihaan painottuvan ruokavalion epäterveellisyyttä? Haastateltavana ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen.
Akateeminen vartti: syöpäpotilaat ja hoidon laatu
Suomalaiset syöpäpotilaat arvioivat yleisesti hoidon laadun hyväksi ja terveydenhuollon ammattilaisten toiminnan erinomaiseksi. Potilaat kuitenkin toivovat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Millainen merkitys syöpäpotilaan kokemuksella hoidosta on hoitotulokseen? Haastateltavana professori Katri Vehviläinen-Julkunen.
Akateeminen vartti: Polta puuta oikein
Sytytä tuli kuivalla puulla ja vajaalla tulipesällisellä, puun lisäysvaiheessa lisää isompia puita, mutta kerralla vähemmän. Näin tiivistää puun pienpolton vinkkejä FM Miika Kortelainen. Hän tarkasteli väitöksessään puuta polttavan tulisijan ja eri biomassoja hyödyntävän pienkattilan muodostamia kaasu- ja hiukkaspäästöjä.
Akateeminen vartti: Krooniset sairaudet ja äänestysaktiivisuus
Äänestysaktiivisuutta on tutkittu Suomessa paljon ja tiedetään, että esimerkiksi sosioekonominen asema, ikä ja koulutus vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. Mitäpä jos rekistereihin kertyvää äänestysaktiivisuustietoa yhdistetään terveystietoihin? Millainen yhteys kroonisilla sairauksilla on äänestysaktiivisuuteen? Haastateltavana on rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund.
Akateeminen vartti: Tuhoava johtaminen
Se on systemaattista, nöyryyttävää, alistavaa ja mitätöivää ja se vahingoittaa ja vaurioittaa organisaation toimintaa ja toimijoita. Puhutaan siis tuhoavasta johtamisesta, joka aiheesta väittelevän TtM Minna Hoffrenin mukaan tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. Johtajan ohella myös työntekijät osallistuvat tuhoavan johtamisen rakentumiseen.
Akateeminen vartti: Tietoallas säilöö terveysdataa
Niinkin arkinen asia kuin henkilötunnus on tehnyt Suomesta terveyteen liittyvien rekisteriaineistojen aarreaitan. – Suomessa on valtavat tietovarannot kansallisten rekisterien suhteen, kertoo rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund. Tulevaisuudessa rekisteridataa ammennetaan myös tietoaltaista.
Akateeminen vartti: Mitä mieltä tästä päivästä Minna?
Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Hän puhui ja kirjoitti köyhyydestä, epätasa-arvosta ja vallan puristuksiin jäävistä pienistä ihmisistä, mutta myös rakkaudesta. Millaisen jäljen Minna Canth jätti Suomen kirjallisuuden historiaan? Entä mikä teki Minna Canthista meidän kaikkien tunteman Minnan? Haastateltavana on kirjallisuuden professori Risto Turunen.
Akateeminen vartti: Sydänlihassairaus päivänvaloon
Se on nuorten ja urheilijoiden yleisin äkkikuoleman syy, sitä esiintyy noin yhdellä viidestäsadasta suomalaisesta ja sen taustalta löytyy usein suomalainen valtamutaatio. Puhutaan siis paksuntavasta sydänlihassairaudesta. – Sairaus tulisi tunnistaa ja geenivirhettä kantavat löytää, kertoo professori Johanna Kuusisto.
Akateeminen vartti: Missiona aivoterveys!
Kansallisen neurokeskuksen tärkein missio on aivojen terveyden edistäminen, toteaa neurokirurgian dosentti Mikael Fraunberg. Aivoterveyden edistämisellä on merkitystä sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta, sillä on arvioitu, että aivosairauksien kustannukset Euroopassa ovat noin 800 miljardia euroa vuodessa.
Akateeminen vartti: Luovuutta koulumaailmaan
Nykyluokasta löytyy niin kiipeilyseinää kuin jumppapallojakin ja tiedämme, että liikkeen yhdistäminen oppimiseen helpottaa esimerkiksi kielten ja matematiikan oppimista. Pian aiheesta saadaan myös tutkimustietoa. – Meillä on tulossa tutkimus, jossa käytetään aivosähkökäyriä mittaavia laitteita, jotka kertovat oppilaan keskittymisestä ja keskittymisen herpaantumisesta, kertoo tuore luovuuskasvatuksen professori Antti Juvonen.
Akateeminen vartti: Hyönteisruoka on vai off?
Kuinka suomalaiset suhtautuvat hyönteisten syöntiin? Tuoreeseen kuluttajatutkimukseen osallistuneista 70 prosenttia sanoi kokeilevansa jossain vaiheessa hyönteisistä valmistettuja tuotteita. Kaikkein suotuisin asenne hyönteisten syöntiä kohtaan on kasvisruokailijoilla sekä sekaruokailijoilla. Tutkimuksesta kertoo kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne.
Akateeminen vartti: Ensihoitolääketiede sai professuurin
Ensihoitolääketiede on nuori, mutta vilkas tutkimusala. – Tutkimustyö liittyy sydänpysähdyksiin, hengitystiehoitoon ja muihin henkeä uhkaaviin hätätilanteisiin. Suurin osa tehtävistä ei kuitenkaan ole hätätilanteeksi luokiteltavia tilanteita eli erityisesti näissä tutkimusta tarvitaan lisää, toteaa uuteen ensihoidon professorin tehtävään nimitetty Jouni Kurola.
Akateeminen vartti: Aistimaiseman lumoissa
Professoriliitto valitsi vuoden professoriksi 2019 kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän. Hän on ääni- ja aistimaisemien, musiikin ja kulttuurin tutkija, joka tutkii parhaillaan kaupunkien aistittujen elinympäristöjen muutoksia asukkaiden kokemina.
Akateeminen vartti: Tekoäly analysoi unta
Kuinka tutkia unta nukkujaa häiritsemättä ja ilman työlästä ja kallista unilaboratoriossa tehtävää unipolygrafiaa? – Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa kehitetään tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvia, entistä tarkempia ja automatisoidumpia menetelmiä unidatan hyödyntämiseen, kertoo professori Juha Töyräs.
Akateeminen vartti: Tutkijana tundralla
Mitä tapahtuu arktisessa maaperässä ilmastonmuutoksen edetessä, kun ikirouta sulaa ja arktinen alue lämpenee? Miten ilmastonmuutos muuttaa kasvihuonekaasujen virtoja pohjoisilta alueilta? Näihin kysymyksiin on paneutunut tutkijatohtori Maija Marushchak. Puheenvuoro on taltioitu Snellman-kesäyliopiston tilaisuudesta.
Akateeminen vartti: Hyvä paha linolihappo
Linolihapon terveydelle sekä edullisista että haitallisista vaikutuksista on taitettu peistä jo jonkin aikaa. Tuote tutkimus paljastaa, että ristiriitaiset havainnot voivat selittyä perimän eroilla: saantisuosituksia tulisi räätälöidä geeniperimämme mukaan, kertoo tutkijatohtori Maria Lankinen.
Akateeminen vartti: Yksinäisyys on jakamattomia hetkiä
Mitä on yksinäisyys? – Se on menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja ja voi liittyä vaikkapa eläköitymiseen, leskeytymiseen, kumppanittomuuteen tai lapsettomuuteen, vastaa tutkijatohtori Elisa Tiilikainen. Hän on tutkinut yksinäisyyttä suhteessa elämänkulkuun.
Akateeminen vartti: Lihavuusleikkausten tuloksia voidaan parantaa
Lihavuuskirurgian hyödyt ovat sitä paremmat mitä matalampi on potilaan painoindeksi ennen leikkausta, toteaa LL Pirjo Käkelä tuoreen väitöstutkimuksensa tuloksista. Käkelä tutki lihavuusleikkauksen vaikuttavuutta ennustavia tekijäitä ja sitä, mitkä potilasryhmät hyötyisivät leikkauksista eniten.
Akateeminen vartti: Mikä suojaa allergisilta sairauksilta?
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen erilaisille ympäristötekijöille voi vaikuttaa immuunipuolustuksen toimintaan vielä teini-iässäkin. Esimerkiksi maatilalla kasvaneilla lapsilla on pienempi riski sairastua astmaan ja toisaalta keisarinleikkaus näyttää johtavan immuunivasteiden pitkäaikaiseen heikentymiseen. Aiheesta väitellyt FM Maria-Viola Martikainen kertoo, että synnytyksen luonnollinen eteneminen on yllättävän tärkeää immuunipuolustuksen kannalta.
Akateeminen vartti: Suojaa sikiö alkoholilta
Raskauden aikainen alkoholinkäyttö on merkittävin estettävissä oleva lasten kehityshäiriöitä aiheuttava tekijä, toteaa apurahatutkija Olli Kärkkäinen. Kärkkäinen havaitsi tutkimuksessaan, että alkoholinkäytön voisi todeta äidin aineenvaihduntatuotteiden perusteella veri- tai istukkanäytteestä.
Akateeminen vartti: Antibiootit uusiksi!
Bakteerit ovat ovelia otuksia, joita vastaan taisteluun tarvitaan uudenlaisia keinoja kun nykyiset antibiootit eivät enää toimi. Professori Antti Poso kertoo tietokoneavusteisesta lääkeainesuunnittelusta.
Akateeminen vartti: Vaikuttavuuden jäljillä
Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä vaikuttavuus on tapetilla monestakin syystä. Palvelujen vaikuttavuustieto on kullanarvoista kun alati niukkenevia julkisia varoja kohdennetaan. Myös tuleva sote-uudistus lisää palvelujen kustannusvaikuttavuustiedon tarvetta. Kuinka vaikuttavuutta mitataan? Haastateltavana professori Ismo Linnosmaa.
Akateeminen vartti: Eettinen seksi
Seksiin ei tarvitse myöntyä, jos ei huvita eikä seksi ole välttämättä hyvän parisuhteen edellytys, lataa tutkija Maiju Parviainen. Hän on kerännyt seksologisen parisuhdetyön ammattilaisten tulkintoja seksiin myöntymisestä sukupuolentutkimuksen tieteenalan tutkimustaan varten. Millaista on eettinen seksi?
Akateeminen vartti: Kirkkolaulu on rukousta
Akateeminen vartti: Kirkkolaulu on rukousta by University of Eastern Finland
Akateeminen vartti: Turvallisuutta liikenteeseen!
Polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmia sattuu sairaalatietojen perusteella huomattavasti tilastoitua enemmän. Polkupyöräilijän yleisin vamma on pään vamma, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden yleisimmät vammat puolestaan ovat ylä- ja alaraajavammat. Tapaturmien ehkäisyä ei painoteta riittävästi, toteaa aiheesta väitellyt DI Noora Airaksinen.
Akateeminen vartti: Suoliston merkitys aivosairauksissa
Suoliston merkitys ihmisen hyvinvoinnille on suurempi kuin aavistammekaan. On havaittu, että suoliston mikrobiomi on monissa sairauksissa erilainen kuin terveillä ihmisillä. Professori Anne Koivisto selvittää suolistomikrobiston muutosten yhteyksiä Alzheimerin tautiin.
Akateeminen vartti: Parodontiitti on uhka yleisterveydelle
Se etenee hiljaa ja hiipien, voi olla uhka yleisterveydelle, sillä on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarkteihin, keuhkosairauksiin sekä diabetekseen. Tämä kavala krooninen sairaus löytyy suusta ja on parodontiitti. Sen yleisyydestä kertoo professori Päivi Mäntylä.
Akateeminen vartti: Ylidiagnosointi puhututtaa
Länsimaiset ihmiset ovat terveempiä kuin koskaan, joten miksi sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan entistä enemmän? Ylihoidolla tarkoitetaan liian kovien tai tehottomien hoitojen käyttöä, ylidiagnosointi on puolestaan sitä, että löydetään tauteja, jotka eivät olisi koskaan aiheuttaneet vaivaa tai haittaa. Risto P. Roine toimii Itä-Suomen yliopistossa potilasturvallisuuden professorina. Mitä hän ajattelee ylidiagnostiikasta? Toimittajana on Anne Heikkinen.
Akateeminen vartti: Aivo-organoideoista apua aivosairauksien tutkimiseen
Akateeminen vartti: Aivo-organoideoista apua aivosairauksien tutkimiseen by University of Eastern Finland