Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Saappaat jalassa
Kouvolan Sanomien Saappaat jalassa –podcastissä häivytään erämaaoloihin. Retkeily ja eränkäynti poikivat aiheita, joista puhuessa sukatkin kastuvat.
Jaksot
Yhteensä 123 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 27.3.2019.
123. Jousimetsästäjä Juha Kylmä on ampunut nuolia melkein kaikilla mantereilla
Yli 50 vuotta jousimetsästystä harrastanut Juha Kylmä on lajin suomalainen pioneeri. Hän kertoo, millaista on ampua isoa riistaa eri puolilla maailmaa. Taljajousen ominaisuudet käydään läpi, eikä unohdeta sitä parasta metsästysmuistoakaan. Jakso on äänitetty livenä Mäntyharjulla 22.4.2025.
122. Jari Haarala kertoo, miten varmimmin saa himotun kanalintuluvan
Metsähallituksen digipalvelupäällikkö Jari Haarala kertoo, miten kanalintuluvat kannattaa itselleen varata. Jaksossa pohditaan myös, voiko lupia hankkia scripteillä automaattisesti. Tällaisesta ei ole näyttöä, mutta Haarala ei sulje pois mahdollisuutta, että joku voisi sellaisen rakentaa. Haarala muistuttaa myös, ettei heti kannata luovuttaa, jos lupa ei heti varauspäivän alussa onnistu. Puolen tunnin odottelu voi tehdä ihmeitä. Jakso on äänitetty 3.4.2025 Teams-palaverina.
121. Henna Lindroos tietää, että ahven voi olla uppiniskainen vastus
Henna Lindroos on Vuoden vapaa-ajankalastaja 2025. Hän kalastaa ympäri vuoden ja julkaisee Instagramissa hienoja kalastuskuvia. Tämän lisäksi hän on kunnostautunut muun muassa Mimmit kalastaa -hankkeessa ja vaikuttaa myös Vapaa-ajan kalastajien aikuislautakunnassa. Nyt hän kertoo pilkkimisen yhteydessä, mistä Vuoden vapaa-ajan kalastaja erityisesti tykkää.
120. Metsästäjäliiton pj. Petteri Lampinen: Metsästysseurassa on paljon sotajoukon elementtejä
Puolustusvoimissa nelisenkymmentä vuotta työskennellyt Petteri Lampinen on Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja. Hän kertoo jaksossa, miten liittoa voidaan kehittää, millaisia ongelmia metsästyksen jatkuvuudella on. Hän muistuttaa, että metsästysseuroissa on paljon sotilajoukkoelementtejä. Metsästystaustan omaava nuori pärjää intissä todennäköisemmin paremmin kuin luontoa tuntematon kaupunkilainen.
119. Sorsaputkiguru Veli-Matti Pekkarinen kehottaa katsomaan peiliin
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarisen viesti on lyhyt. Karulle järvelle ei sorsaputkea kannata laittaa. Sorsapesiä pitää tehdä sinne, missä vesilinnut ovat luontaisesti oppineet pesimään. Ennen kaikkea sorsaputkilla saadaan lisää tuottavuutta, sillä niihin eivät minkki ja supi pääse tekemään tuhojaan. Putki suojaa myös varislinnuilta. Pekkarinen avaa jaksossa, miksi vesilinnut nykyisin tarvitsevat ihmisten apuja. Metsästäjilläkin olisi syytä katsoa peiliin. Jakso on äänitetty Mikkelissä 3.3.2025.
118. Heikki Henttonen on nylkenyt yli 20 kiloa painaneen mäyrän
Nisäkästutkija, emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo mäyrästä, joka on introverttiluonteinen klaanieläin. Suomessa mesästetään noin 10 000 mäyrää vuosittain, mutta tuntevatko metsästäjät, millaista kiipeilijää he metsästävät. Äänitetty Espoossa 19.2.2025
117. Huippusitoja Timo Tuuha luottaa riistakarvoista tehtyihin perhoihin
Sallalainen Timo Tuuha on ansioitunut perhonsitoja, perhokalastaja ja eräopas. Hän kertoo jaksossa, miten hän hyödyntää perhoissaan metsästyksen ohessa saatuja karvoja ja sulkia. Eräoppaana hän avaa myös Suomen tuoreimman kansallispuiston olemusta. Sallan kansallispuisto virallistettiin vuonna 2022.
116. Jussi Kauma vei ensimmäisen suomalaisretkikunnan Pohjoisnavalle jo vuonna 1984
Jussi Kauma on suomalaisen retkikuntahistorian ehkä merkittävin vaeltaja. Hän vei 7-henkisen retkikuntansa Pohjoisnavalle reilut 40 vuotta sitten, keväällä 1984. Kauma muistelee tässä jaksossa koettelemuksiaan jäälakeuksilla. Hänen retkikunnassaan on muun muassa ammuttu leiriä uhannut jääkarhu. Matka Pohjoisnavalle kesti 77 vuorokautta, eikä Kauma käynyt sinä aikana kertaakaan suihkussa.
115. Hannu Toivanen on Hiitolanjoen jokisoturi
Änkilän kalastusosakaskunnan puheenjohtaja Hannu Toivanen on ollut mukana viime vuostiuhannelta saakka tekemässä Hiitolanjoen ihmettä. Laatokan järvilohi ei jää enää Kangaskosken patoihin, ja pian järvitaimenet voivat nousta jo Torsanjärvelle saakka. Tämä kaikki on vaatinut Hiitolanjoen lohisotureilta kärsivällistä työtä alkuperäisen vaelluskalakulttuurin elvyttämiseksi. Nauhoitus tehtiin marraskuussa 2024 Hiitolanjoen Kangaskosken äärellä.
114. Jukka Viitala: Euroopan parhaana pidetty lohijoki on nyt voimalaitosten johtokanava
Lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala on huolissaan vaelluskalavesien, erityisesti kemijoen, katkokäytöstä. Porssisähkön lisääntyesssä patojen suluttaminen on lisääntynyt. Ne haittaavat vaelluskalojen elinoloja Viitalan mukaan enemmän kuin kehnoiksi haukutut kalatiet. Nauhoitus tehtiin Kemijoen Tervolan latvavesillä 28.9.2024.
113. Aake Kallialan eräretkiltä komiikkaa ei ole puuttunut
Näyttelijä Aake Kalliala seurasi isäänsä erälle jo pikkupoikana. Hetken koittaessa tuli metsästyskortin suorittamisen vuoro, mitä seurasi itsenäisesti suoritettua metsästystä, kunnes haavoittunut jänis kävi Aaken luonnolle niin paljon, että metsästys jäi. Vuosia myöhemmin hän suoritti metsästyskorttikokeen uudestaan. Sen jälkeen haulikko on pysynyt hyvin kädessä. Myös kalastus on aina ollut miehen sydäntä lähellä. Erällä on riittänyt niin tapahtumia kuin humoristisia tilanteita muutenkin. Äänitys on tehty Mikkelissä 10. syyskuuta 2024.
112. Sudet ottivat hengiltä Jan Ylhäiseltä jo toisen metsästyskoiran isänpäivänä
Jan Ylhäinen on menettänyt susille kaksi metsästyskoiraa. Nyt hän kertoo, millaisen koiran sudet raatelivat hengiltä isänpäivänä Miehikkälässä. Kymmeniä villisikoja sekä hirviä ja karhuja saanut Kara oli kuollessaan kuusivuotias. Ylhäinen kertoo jaksossa, mitä suomalaiselle susitilanteelle pitäisi tehdä. Jakso on taltioitu Miehikkälässä 11.11.2024.
111. Ilvesmies Jussi Ristonmaa suhtautuu lajin metsästykseen ymmärryksellä
Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää. Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten. Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun. Tallenne on tehty Vaajakoskella 30.8.2024.
110. Jari Hovikorpi "metsästää" harppuunalla veden alla
Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.
109. Marika Hanninen vetää jahtiseuraa Pohjois-Kouvolassa
Kun Marika Hänninen 1990-luvulla haki rinnakkaislupaa metsästysaseille, hänen piti neuvotella asiasta nimismiehen kanssa erikseen. Metsästysasenteet ovat sittemmin muuttuneet, ja Hännisen johtamassa Nuolniemen Metsästysyhdistyksessä on naisia enemmänkin. Livekeskustelu äänitetty 31.8.2024 Nuolniemen metsästysmajalla.
108. Eravalvontapäällikko Henri Pelkonen kertoo, mita erätarkastajat voivat tehda
Erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen kertoo, miten erätarkastajat Suomessa toimivat. Metsähallituksella on 12 miljoonaa hehtaaria, mutta vain yksitoista vakituista erävalvojaa. Pelkonen kertoo, mitkä on eränkävijöiden eniten huomautuksia aiheuttavia rikkeitä.
107. Tuomo Heikkinen paljastaa majavanpyyntitapansa
Kuhmoolainen Tuomo Heikkinen vie Saappaat jalassa -toimittajan majavanpyyntiin. Luodikot käsissä käydään läpi, miten majavaa pyydetään niin syksyllä kuin keväällä. Heikkinen kertoo myös, miten hän metsästää kanalintuja syyssoitimilta ilman koiraa. Äänitys tehtiin Kuhmon selkosilla 30.8.2024.
106. Erikoistutkija Andreas Lindén: myyräsyklit, sää ja pedot rokottavat kanalintuja Suomessa
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindèn kertoo seikkaperäisesti, miten kanalintujakannat Suomessa lasketaan. Metsästys verottaa metsäkanalintuja paikallisesti, mutta isompi ongelma kantojen säilymiselle ovat sää, pesimämenestys, myyräsyklit ja pedot. Lindén kiittelee metsästäjien panosta globaalistikin ainutlaatuisen riistakantalaskennan onnistumisesta - vuodesta toiseen. Äänite tallennettiin Helsingin Lauttasaaressa 21.8.2024.
105. Erikoistutkija Markus Piha: Lahnakin voi vaikeuttaa vesilinnun elämää
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha selvittelee syitä, miksi vesilintukannat Suomessa taantuvat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne kurjistuu. Merkittävin uhka on vesistöjen rehevöityminen. Jopa särkikalat lahna mukaan lukien voivat vaikeuttaa sorsalintujen elämää. Myös pienpedot ovat lisääntynyt uhka, ja niiden pyytäjille Piha antaa runsaasti kiitosta. Taltiointi tehtiin 14.8. Teams-palaverina.
104. Harri Piispan hyljesafari päätyi Suursaaren vesille
Hylkeenpyytäjä Harri Piispa, 70, vie Saappaat jalassa -podcastin aivan Suursaaren pohjoispuolella olevalle Eteläletolle, jossa kahta matalalla ollutta hyljettä väijytään pari tuntia aivan Venäjän aluevesirajan tuntumassa. Suursaareen on matkaa letolta vain kymmenisen kilometriä. Kumpi osoittautuukaan viekkaammaksi, metsästäjä vai hylje? Nuorena Piispa pystyi metsästämään hylkeitä vielä jäiltä, mutta ilmastonmuutoksen myötä metsästystapa on muuttunut. Nyt Suomenlahden viekasta harmaahyljettä ammutaan veneestä luodolle tai veteen. Hyljesafari Suursaaren kupeelta taltioitiin 14.5.2024, eikä aluevesiloukkauksia tehty. Seuraava jakso ilmestyy syystuotantokauden alkaessa elo-syyskuussa 2024.
103. Jaska Salonen hehkuttaa suomalaista eräkirjallisuutta
Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen on eräkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän avasi Facebookiin ryhmän eräkijrallisuudelle, jossa vaihdetaan tietoa alan kuulumisista. Vanhoja kirjoja kierrätetään ja niitä avataan omien lukukokemusten kautta. Pienestä pitäen pyssyn varressa viihtynyt Salonen lukee eräkirjoja välillä karttasovelluksenkin kanssa. Hyvät spotit kannattaa merkitä itselle muistiin... Äänitys tehtiin Kotkan pääkirjastossa eräkirjojen äärellä 5.4.2024.
102. Kalastusopas Kari Lossi kertoo, miten meritaimen otetaan
Vuoden 2014 kalastusopas Kari Lossi puhuu meritaimenkannoista Suomenlahdella, ja miten niitä keväisin vapavälinein kalastetaan. Hän pohtii suomalaisten vapaa-ajan kalastajien kalastuskulttuuria. Hän epäilee, jättävätkö passiivisten pyydysten käyttäjät meritaimenen luonnonkannat mereen, vai kulkeutuvatko ne kuitenkin muiden kalojen joukossa ruokapöytiin. Luonnonkanta Suomenlahdessa on lisääntynyt istutusten vähentyessä, mutta tästäkin kannasta suurin osa tulee Lossin epäilyksen mukaan Virosta, jossa nousupurot kukoistavat suomalaisjokiin verrattuna. Nauhoitus tehtiin 10.4.2024 Porvoossa.
101. Mikko Malin: Ilmastonmuutos huolestuttaa Kymijoen lohestajaa
Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024
100. Jere Hietala saattaa olla pian salametsästäjien jäljillä myös Suomessa
Valokuvaaja Jere Hietala on tehnyt salametsästyksen vastaista työtä Afrikassa noin 10 vuotta. Nyt hän kaavailee salametsästäjien vastaiseen toimintaan yksikköä myös Suomessa. Tässä jaksossa Hietala kertoo työstään Afrikassa ja pohtii, miten salametsästys voitaisiin saada kuriin vapaaehtoistoiminnan avulla myös Suomessa. Äänitys tehtiin 21.3.2024 käytöstä poistetussa viljasiilossa Kotkassa.
99. CIC-mies Mikael Antell: Susi ei ole uhanalainen laji missään
Talousneuvos Mikael Antell, 76, vaikuttaa CIC:n ytimessä. Kansainvälisessä riistansuojeluneuvostossa CIC:ssä on 1800 jäsentä mukaan lukien myös 27 valtiojäsentä. Antellin mukaan järjestö perustelee luonnonsuojelua faktoilla, eikä tunteilla. Esimerkiksi sudet ovat Euroopassa vahvasti lisääntyneet, pelkästään Saksan Branderburgin osavaltiossa on tätä nykyä 800 sutta. Äänitys tehtiin 29.2.2024 Antellin kotona, Tjusterbyn kartanon mailla Loviisassa.
98. Ministeri Sari Essayah puolustaa suurpetojen metsästystä tiukasti
Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee paljon mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseen. Työtä sen eteen tehdään nyt myös EU:ssa, vaikka Essayah korostaa, ettei asiassa voi jäädä pelkästään sen varaan. Suurpetoasiaa pitää edistää määrätietoisesti myös kotimaassa. Haastattelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ministerin työhuoneessa ystävänpäivänä 14.2.2024.
97. Osmo Pirisen kaveri sai mateen, jolla oli känny mahassa
Kotkan Kalamiesten puheenjohtaja Osmo Pirinen kertoo, miten pilkkiessä onnistuu. Hän puhuu vieheistä, vavoista, varusteista ja onnistumisen kokemuksista. Huumori on vahvasti mukana, ja huimat kalajutut kuuluvat tietysti kalamiehen pakkiin. Äänite tehtiin 6.2.2024 Kotkan Keisarinsatamassa pilkkireikien äärellä.
96. Henrik Reims hiihti Pohjoisnavalle - toista kertaa hän ei siihen suostuisi
Pohjoisnavalle on ilman ulkopuolista tukea hiihtänyt viitisenkymmentä ihmistä. Näistä 7 pääsi perille huhtikuussa 2006, kun Laskuvarjojääkärikilta onnistui yli 50 vuorokauden hiihtämisen jälkeen pääsemään perille - tuntia ennen määräaikaa. Retkikunnan johtajana toiminut Henrik Reims muistelee historiallisen retkikunnan vaiherikasta matkantekoa. Äänite tehtiin 10.1.2024 Espoossa.
95. Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan karhukantaa pitää rajoittaa
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kaikilla neljällä Suomen suurpedolla menee hyvin. Kannat ovat nousussa niin ilveksellä, ahmalla, karhulla kuin sudellakin. Ilveksiä Suomessa on enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä. Kojolan mukaan kasvava karhukanta vaatii karsintaa, muuten nykyinen karhukanta Suomessa kaksinkertaistuu alla kymmenessä vuodessa.
94. Mikko Lindqvist onkii satakiloisia marliineja rannalta
Korialta kotoisin oleva Mikko Lindqvist on asunut Sydneyssä toistakymmentä vuotta. Jo Kymijoella aikanaan tunnetuksi tullut kalamies narraa nykyisin isompia kaloja Australian rantakallioilta. Hän on saanut elävien syöttien avulla useita marliineja, joista suurin painoi 110 kiloa. Nykyisin Sydneyssäkin tunnettu kalamies kertoo, miten Australiassa kalastetaan rannalta. Dronetkin ovat tulleet kalastajien rantakuvaan mukaan. Ja merestä nostetaan todella isoja kaloja. Teams-palaverina pidetty jutustelu käytiin 22.11.2023.
93. Nahkuri Sanna Pekkanen kertoo, miten riistanahkaa parkitaan
Nahruri Sanna Pekkanen kertoo, miten riistanahka kannattaa käsitellä ennen nahkurille toimittamista. Suolaa ei ole koskaan liikaa, ja suola pitää välillä vaihtaa. Nahkoja voi käsitellä itsekin, jolloin voi käyttää varmasti luonnonmukaisia aineita, jotka eivät allergisoi. Suomen perinnenahkurit ry järjestää tarvittaessa kursseja nahkojen parkitsemisesta. Netistä perinnenahkurit löytää seuraavasta osoitteesta: https://perinnenahkurithal.wixsite.com/perinnenahkurit Tallenne on äänitetty 21.11.2023
92. Pekka Harju kuiskii passissa, miten hirven ajoketjumetsästyksessä toimitaan
Pekka Harju ampui ensimmäisen hirvensä 51 vuotta sitten. Nyt hän kertoo ääniesseen muotoon tehdyssä podcastissa, mitä kaikkea ajoketjumetsästyksessä tapahtuu. Vinkkejä ja kokemustietoa satelee niin Suomen kuin Kanadankin selkosilta. Enimmäkseen Pekka kuiskii nauhoitteessa, sillä kaikki tehtiin litka-ajojen yhteydessä Kannuskosken metsästysseuran lokakuisessa hirvenajossa 22.10.2023.
91. Riistakeskuksen Sauli Härkönen vääntää rautalangasta KHO:n karhupäätöstaustat
Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo, mitä korkeimman hallinto-oikeuden tekemästä karhupäätöksestä Suomessa seuraa. Hän ei nostaisi käsiään vielä pystyyn, vaikka maa- ja metsätalousministeriössä todetaan kannanhoidollisen karhunmetsästyksen nykymuodossaan olevan ohi. Härkösen mukaan on selvää, että esimerkiksi karhun ja ilveksen kannat nousevat jatkossa, ja niitä pitää tavalla tai toisella rajoittaa. Nauhoite tehtiin atk-välitteisenä 2.11.2023.
90. Näyttelijä Tommi Korpela onkii rottinkivavalla Töölönlahdella
Näyttelijä Tommi Korpela tunnetaan myös kalavesiansioistaan. Tässä jaksossa hän onkii kilpaa toimittaja Matti Tieahon kanssa Töölönlahdella. Rottinkivavat notkuvat, kun Korpela kertaa henkeäsalpaavia kalastusmuistojaan. Joskus on tarvittu myös meripelastajia tilanteesta selviämiseen... Leikkimielinen onkikilvoittelu äänitettiin 19.10.2023 Helsingin Töölönlahdella.
89. Esa Heinäjärvi ja jännittävä pystykorvasafari Vintilätunturissa
Savukoskelainen Esa Heinäjärvi,59, on vannoutunut pystykorvametsästäjä. Hän vie toimittajan kanalintusafarille Savukosken Vintiläntunturille. Samalla puhutaan lajista, Lapin oloista, metsästyskulttuurista ja ennen kaikkea, kuinka suomenpystykorvalla ja luodikolla toimitaan niin, että haukkuun ajettu lintu saadaan eräksi. Nauhoituksessa kuullaan puheen lisäksi huohotusta, varovaisia askelia, kuiskauksia ja koirahaukkua. Safari äänitettiin Savukosken selkosilla 3.-4.10.2023.
88. Riistapäällikkö Ohto Salo näkee metsästyksen tulevaisuudessa myös uhkia
Kaakkois-Suomen riistapäällikkönä elokuussa 2023 aloittanut Ohto Salo hoitelee alueellisten tehtäviensä lisäksi myös valtakunnallisia poikkeuslupia. Hänen mielestään karhunkaato on Suomessa edelleen asiaankuuluvaa riistanhoitoa, johon lainsäädännöstä löytyy pätevät perusteet. Itävallassakin aikanaan ammattimetsästäjänä toiminut Salo pitää suomalaista metsästyskulttuuria hyvänä, joskin ukkoutuminen ja maapalstojen pirstaloituminen luovat uhkaa kulttuurin jatkumiselle tulevaisuudessa. Äänite taltioitiin Mikkelissä 8.9.2023.
87. Ville Viljaranta hakee hirvet itäsiperianlaikalla
Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry:n puheenjohtaja päätyi reilut 7 vuotta sitten koiravalinnassaan itäsiperianlaikaan. Kyseessä on varsinainen monitoimikoira, jota voi käyttää jopa linnun puusta haukkumiseen. Varsinkin länninsiperanlaikaa on käytetty myös linnustuksessa, mutta Viljarannan itäsiperianlaika on erikoistunut hirvi- ja karhujahteihin. Tallenne on äänitetty Kouvolassa 9.8.2023
86. Pauli Kärkkäinen Tukesista kertoo, kuinka lyijyhaulikielto vaikuttaa maalintujen metsästykseen
Tukesin ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen kertoo, miten lyijyhaulikiellon voimaan tulon jälkeen on varminta liikkua ampumaradoilla ja erämaissa. Euroopan komission lyijyhaulikielto tuli voimaan helmikuussa 2023. Syksyn metsästyskauden alla on tärkeää tietää, missä lyijyhauleilla voi vielä ampua. Kärkkäinen antaa siihen selkeät ohjeet. Keskustelu on taltioitu elokuussa 2023.
85. Luonnonsuojeluliitto Tapiolan pj. Leena Iivonen haluaa metsästykseen oikeuden tulkintaa
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen kertoo, miten entisestä autourheiluharrastajasta tuli Tapiolan puheenjohtaja. Tapiola muistetaan muun muassa siitä, että se teki yli sata valitusta karhun kaatoluvista vuonna 2022. Iivonen kertoo, että Tapiolan missio on valittaa metsästysluvista, jotta lupamyöntöjen perusteluihin saataisiin selkeä oikeuden tulkinta.
84. Japo Jussila kertoo, missä järjestyksessä ravut mertaan tulevat
Rapubiologi Japo Jussila on työskennellyt rapujen parissa 1980-luvun puolivälistä alkaen niin Suomessa kuin ulkomailla. Tässä jaksossa käydään läpi lähes kaikki: mistä ja miten rapua pyydetään, miten se kannattaa valmistaa, mitä rapumertaan pannaan ja miten rapurutto ehkäistään. Jokiravun lisäksi puhutaan myös täpläravusta, jolla on kiusallinen tapa ajaa jokirapu ahtaalle, vaikka ei rapuruttoa levittäisikään. Verkkokeskustelu käytiin 8.5.2023. Heinolan Ristijärveltä äänitetty lintuambienssi on lisätty äänitteeseen myöhemmin toukokuussa.
83. Ilpo Suoknuuti on huolissaan karhustajien oikeusturvasta
Miehikkäläläinen Ilpo Suoknuuti on kokenut karhunmetsästäjä. Hän on huolissaan karhustajien oikeusturvasta. Viime syksynä hallinto-oikeus epäsi karhulupia Pohjois-Karjalassa, ja kausi jäi kokonaan väliin. Kouvolassa puolestaan alettiin tutkia, oliko karhunmetsästyksessä hyödynnetty alueella olevia ruokintapaikkoja. Tapaus on syyteharkinnassa. Suoknuutin mukaan tulkinnat uhkaavat nyt metsästäjien oikeusturvaa. Karhutilanne voi äityä Suomessa pahaksi, jos karhumetsästykseen ei saada selkeitä toimintaohjeita.
82. Jaakko Ojanperä on Pohjoismaiden kovin trofeemetsästäjä
Vuonna 1939 syntynyt Jaakko Ojanperä on Pohjoismaiden kovin trofeemetsästäjä. 1960-luvun alussa Ojanperä muutti Pohjois-Amerikkaan, jossa hän kierteli yksin muun muassa Karhujen perässä. Seuraavalla vuosikymmenellä hän otti haltuun afrikkalaisen suurriistan. Tiukkoja tilanteita on riittänyt, mutta Suomen Metsästysmuseossa on salillinen Ojanperän ampumia trofeita. Haastattelu tehtiin eräneuvoksen Munkkiniemen kodissa 26.1.2023
81: Mikko Vermas huiputti Mount Everestin ja hiihti molemmille navoille
Mikko Vermas on yhdeksäs ihminen, joka on hiihtänyt sekä etelä- että pohjoisnavoille ja huiputtanut Mount Everestin. Lisähapen avulla tehtyä huiputusta keväällä 2010 hän ei pidä lainkaan yhtä rajuna suorituksena kuin napahiihtoja. Etelänavalle hän hiihti Tero Teelahden kanssa 17. tammikuuta 2023. Sitäkin kovempana suorituksena Vermas pitää Laskuvarjojääkärikillan 7-henkisen ryhmän hiihtoa Pohjoisnavalle vuonna 2006. Vermas kertoi kokemuksistaan Vantaalla 27.3.2023.
80. Veikko Karinkanta: perhojen teko ei ole kengännauhan solmimista kummempaa
Kaakkois-Suomen kalastuspiirin puheenjohtaja Veikko Karinkanta, 78, kävi ensimmäisen kerran kalassa vuonna 1949. Lahden Perhokalastajien puheenjohtaja ja Vapaa-ajankalastajien liiton kalastusohjaaja kertoo perhomaeriaaleista, perhovälineistä ja kalastuskulttuurin muutoksesta. Äänitys tehtiin Kouvolan Voikkaalla 20.3.2023.
79. Pilkkimisen maailmanmestari Toni Stenberg esittelee taktiikkaansa Jaalan Pyhäjärvellä
Voikkaalainen Toni Stenberg on Suomen ensimmäinen pilkkimisen maailmanmestari vuodelta 2013. Jaalan Pyhäjärven jäällä mestari kertoo tavastaan pilkkiä. Kilpapilkinnässä lähes kaiken kokenut taitaja tietää senkin, miltä tuntuu pudota Lapin erämaassa suksineen jäihin. Taltiointi tehtiin pilkkireiällä 13.3.2023
78. Metsästystubettaja Mikko Urhovaara panee näätäloukkuun heijastinteippiä
Haminalainen Mikko Urhovaara tekee metsästyksestä Youtube-videoita, joissa mennään eikä meinata. Monipuolisesti metsästystä harrastava Urhovaara vei toimittajan talviselle loukkupyyntikierrokselle. Näätää ei saatu, mutta talvisen näädänpyynnin resepti tuli selväksi. Havunoksat ja heijastinteipit kuuluvat Urhovaaran rutiineihin... Äänitys tehtiin 27.1.2023 Miehikkälän metsissä Venäjän rajan tuntumassa.
77. Luontokuvaaja Eija Kujansuu: Jänis on älykäs, viisas ja rohkea eläin
Luontokuvaaja Eija Kujansuu on seurannut läheltä metsäjäniksen elämää lähes 10 vuotta. Tämän perusteella hän kuvailee jänistä viisaaksi ja rohkeaksi eläimeksi, jonka yhteisössä jänikset pelaavat nerokkaasti yhteen. Jäniksen metsästyksen aloittamisaikaa hän siirtäisi sydäntalvea kohti. Syyskuussa metsästäjä voi nitistää emon, jolloin jäniksenpoika ei selviydy syksystä ja talvesta. Äänitys tehtiin verkkopalaverina 10.2.2023
76. Metsästysmuseo talviriistan kimpussa - Jouni Partanen kertoo...
Metsästäjä ja Metsästysmuseon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen valottaa, millaista on suomalainen metsästys lumen aikaan. Metsästysmuseon talviriista-näyttely keskittyy etupäässä nykyaikaan, mutta podcast-jaksossa päästään myös sadan vuoden takaisiin meininkeihin. Nauhoitus tehtiin Suomen Metsästysmuseon esinevarastossa 16.1.2023
75. Eräkirjailija Juha Jormanainen kertoo, mitä latvalinnustukseen tarvitaan
Suomen tuotteliain tietokirjailija eräkirjallisuuden saralla on Juha Jormanainen, jonka intohimo on latvalinnustus, jota hän kuvailee metsästyksen kuninkuusluokaksi. Kovissa oloissa tarvitaan hyvän fysiikan ja mielenlaadun lisäksi paljon muuta, joista Jormanainen puhuu Saappaat jalassa -podcastin 9. tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa. Puhelinsessio taltioitiin 9.1.2023.
74. Teemu Suikkanen muistaa satojen teerien parvet Kaakkois-Suomen aapasoilta
Haminalainen Teemu Suikkanen on Kaakkois-Suomen vanhimman yhä toimivan metsästyseuran kunniapuheenjohtaja. Välirauhan aikana metsästyksen kunnolla aloittanut Suikkanen täyttää joulukuun lopulla 90 vuotta. Hän muistaa hyvin ajat, jolloin Kaakkois-Suomen aapasoilla oli jopa 200 teeren parvia. Ensimmäisen metsonsa hän ampui vuona 1948. Äänitys taltioitiin Luumäellä metsästysyhdistys Tuliluikun metsästyskämpän tulilla.
73. Tangokuningatar Aino Niemi ei ehdi metsästää niin paljon kuin haluaisi
Kouvolalainen, vuoden 2017 tangokuningatar Aino Niemi tunnetaan myös kymenlaaksolaisissa metsästyspiireissä. Vuonna 2015 hänet valittiin Kymenlaakson eränuoreksi. Metso-leireillä ohjaajana toiminut Niemi haluaisi metsästää enemmänkin, mutta laulajan keikat ja lääkärinopinnot vievä aikaa hyvältä harrastukselta. Tallenne äänitettiin Anjalassa 18.10.2022
72. Jukka Bisi lopettaisi aikaistetun hirvenpyynnin Lapissa
Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi teki aikanaan väitöskirjansa susikonfliktista. Hän on edelleen sitä mieltä, että konflikti on ratkaisematon. Ruotsissa susiasiassa on Suoma parempi konsensus susikeskustelussa. Bisi kannattaa ajatusta, että Lapissa voitaisiin palata takaisin käytäntöön, jossa sikäläiset eräoppaat saisivat metsäkanalintujahteihin oman kiintiön. Tähän tarvittaisiin lakimuutos. Bisin henkilökohtainen mielipide on sekin, että aikaistettu hirvenpyynti Lapissa lopetettaisiin. Keskustelu äänitettiin Evon metsästysmajalla 24.10.2022.
71. Asko Hämäläinen on nähnyt, miten vaarallinen on kiimassa oleva hirvisonni
Kouvolalainen Asko Hämäläinen on kuvannut hirviä yli 40 vuotta. Hän on päässyt läheltä seuraamaan, miten tutuiksi tulleet hirvet luonnossa toimivat. Hämäläinen tietää, mistä hirvet löytyvät. Hän on todistanut myös sen, miten vaarallinen voi olla kiimainen hirvisonni toiselle. Joskus on käynyt huonosti myös lehmälle. Äänite taltioitiin Kymijoen länsirannalla Ahviossa 12.10.2022.
70. Jouni Tompuri kertoo, miten veneellä napataan tyrskytaimenia
Haminalainen Jouni Tompuri tietää, miten tyrskytaimen syksyllä napataan. Syksyisessä kelissä ei paljon taivasankkuria käytetä, kun aallot heittelevät venettä matalissa luotovesissä. Vedenalaisia kosketuksiakin on riittänyt, sillä merenkäynti ulkosaaristossa on syksyisin rajua. Pahimmillaan Tompuri on kalastanut kelissä, jossa tuuli yli 20 metriä sekunnissa... Keskustelu syystaimenen pyynnistä käytiin 10.10.2022.
69. Eränkävijä Marjo Kämäräisen seinällä on 17-piikkinen hirvitrofee
Television Eränkävijöistä tuttu kuusamolainen Marjo Kämäräinen kertoo, miten "sipsikaljavegaanista" tuli riistaruuan syöjä ja metsästäjä. Teollisesti tuotettua lihakarjaa ei Kämäräisen kotona syödä eettisistä syistä. Riistalihan syöntiin Kämäräinen ei näe mitään estettä. Jutustelu suoritettiin Kuusamon Kiveskosken partaalla 11.9.2022.
68. Kari Kilpimaan Vintilän-safarilla selviää, mistä kanalintu löytyy
Metsästäjä, poromies ja Savukosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Kilpimaa kertoo metsässä, miten kanalintu seisovalla koiralla löydetään, ja mistä lintuja ylipäätään pitää hakea. Äänisafari kestää peräti 2,5 tuntia. Sen jälkeen Kilpimaa kertoo nuotiolla, miten savukoskelaiset kokevat sen, kun etelän väki vie hirvet aikaistetun hirvenmetsästyksen yhteydessä häiriten porotaloutta. Kemijokikin on jo kahlittu. Lähes 4-tuntinen erikoisjakso äänitettiin Savukosken Vintilässä 15.9.2022
67. Mika Vornanen - kalastusopas pötkäleen ja haukikoiran takana
Mika Vornanen on Suomen tunnetuimpia kalastusoppaita. Haukikoirastaan tunnettu monitaituri kertoo oikeista heittokalastustekniikoista ja kalastuspolustustaan lapsesta aikamieheksi. Tekijämiehellekin on uran aikana sattunut tapaturmia, joten turvallisuusvarotoimistakin puhutaan. Jakso on äänitetty 29.8.2022.
66. Metsästäjä ja kokki Janne Halonen syö raakaa riistalihaa
Riistateoksistaan tunnettu Janne Halonen on intohimoinen metsästäjä, joka syö 200-300 riista-annosta vuodessa. Tässä jaksossa puhutaan riistanpyynnin etiikasta ja riistalihan laitttamisesta. Janne Halonen voi syödä riistalihaa myös paistamatta eli raakana. Hän kertoo tapoja, joilla itse on tottunut tekemään erityisesti hirvieläimistä ruokaa. Jakso äänitettiin Vesilahdella 29.8.2022.
65. Ratamestari Janne Hokkanen kertoo, miten haulikolla ammutaan
Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksen ratamestari Janne Hokkanen kertoo, miten haulikolla ammutaan oikein. Haulikko on aivan toisenlainen ase kuin kivääri. Hokkanen kertoo myös, millainen haulikko kannattaa ostaa. Kahdeksannen tuotantokauden ensimmäinen jakso taltioitiin livenä Riihimeän kansainvälisillä erämessuilla 11.6.2022, ulkoareenalla.
64. Retkeilijä Olli Järvenkylä ei unohda, kun laavu repesi ja kirveenvarsi katkesi
Olli Järvenkylä sanoo, että reilut 30 vuotta sitten usko Lapissa oli koetuksella, kun retkellä meni monta asiaa pieleen. Palo luontoon jäi kuitenkin vahvaksi. Nyt retkeilyn monitoimimies Olli Järvenkylä kertoo, millaista elämä suomalaisissa kansallispuistoissa on. Siellä vaihdetaan tietoja, ihaillaan luonnon monimuotoisuutta ja voimistutaan luonnon läsnäolosta. Livesessio pidettiin Kouvolan Niivermäessä 16.5.2022. Tämä oli 7. tuotantokauden viimeinen jakso. Uusia jaksoja tulossa kesän jälkeen elokuussa.
63. Aki Perälä valottaa, miten metsäkauriin kevätjahti onnistuu
Aki Perälä kertoo, millä eri tavoin touko-kesäkuun aikainen metsäkaurisjahti saadaan onnistuneeseen lopputulokseen. Kyttäys, hiipiminen tai houkuttelu - Aki tietää niksit. Etäyhteyksin vapun alla (25.4.2022) tehty äänite on rikastettu keväisellä lintuäänitteellä Heinolan Lusin kylästä.
62. Tapani Niemi uskoo, että etelän avulla lohikala palaa Kemijokeen
Rovaniemeläinen toimittaja-tietokirjailija Tapai Niemi tunnetaan muun ohella palkitusta Lohen surma -radiodokumentistään. Hän uskoo, että lohi, taimen ja siika saadaan takaisin Kemijokeen. Niemi on nähnyt, miten padottu joki on vaikuttanut jokivartelaisten mielentilaan. Hänen mukaansa on mahdollista, että lohikala saadaan jokeen takaisin. Siihen tarvitaan kuitekin koko maan vaikutusvaltaa. Pelkästään Lapin miesten voimin muutosta ei tapahdu. Etäkeskustelu käytiin 1.2.2022.
61. Tomas Sjögren neuvoo, miten hauki, ahven ja taimen keväällä otetaan
Urheilukalastaja Tomas Sjögren kertoo, miten avokauden ensimmäiset saaliit otetaan. Hän kertoo kokemuksistaan keväisen hauen, ahvenen ja taimenen pyynnistä. Kaakkois-Suomen kalastuspiireissä jopa myyttisiä piirteitä saanut Sjögren on kajakkikalastuksen erikoismies, joka on käynyt kumartamassa palkintoja Kiinaa myöten. Jutustelu käytiin naamakkain Kotkassa 9.4.2022.
60. Mikko Toivola: hetitappavista raudoista ei kannata luopua
Metsähallituksen Helmi-projektipäällikkö Mikko Toivolan mukaan Suomi ei pääse minkeistä eroon ilman hetitappavia rautoja. Tammikuussa 2022 kansalaisaloite rautapyynnin lopettamiseksi sai yli 50 000 ääntä, eli se pääsee eduskuntakäsittelyyn. Toivola sanoo, etteivät elävänä pyytävät loukut ole tarpeeksi tehokkaita minkkikannan kurissapitämiseen. Toivola on huolissaan myös puheista, jotka vaativat luolakoirapyynnin kieltämistä. Luolapyynti on tehokas tapa hoitaa supikoirakantaa Suomessa, jossa viime vuonna käynnistettiin yli 4 miljoonan euron hanke supikoirien ja minkkien poistamiseksi arvokkailta lintukosteikoilta. Haastattelu tehtiin 18.2.2022
59. Antti Venho tietää, miten luolaan juuttunut koira pelastetaan
Luolakoirapyyntiin erikoistunut Antti Venho kertoo, mitä kaikkea luolaan juuttuneen koiran pelastaminen vaatii. Usein luolaan joutuu joku muu kuin varsinainen luolakoira. Jos luolasta kuuluu haukkua, ei kannata hätäillä. Antti Venho tietää tapauksia, joissa koiran saaminen luolasta on kestänyt useita vuorokausia. Etähaastattelu tehtiin 24.2.2022.
58. Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro: kyttyrälohien määrä kasvaa dramaattisesti
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro kertoo, että kyttyrälohen leviäminen on nostanut Suomessa monta kysymysmerkkiä. Ensimmäisen kerran kyttyrälohia havaittiin Tenojoella vuonna 2017, ja sen jälkeen kanta on kasvanut räjähdysmäisesti. Norja tasistelee aggressiivista kyttyrälohta vastaan toimeliaasti. Venäjällä suhtautuminen on toisenlaista. Erkinaro uskoo, että Kymijoesta tavataan rajusti leviävää kyttyrälohta viimeistään vuonna 2025. Mahdotonta ei ole, että kyttyrälohia tavaittaisin Etelä-Suomen joissa jo ensi vuonna. Haastattelu tehtiin etäyhteyksin 15.2.2022
57. Salttikalastaja Niko Ritvanen virvelöi eksoottisia kaloja tropiikissa
Salttikalastaja Niko Ritvanen viihtyy etelän vesillä. Hän on viehtynyt erityisesti Intian valtameren eksoottisiin kalalajeihin, joiden väsyttämiseen voi mennä jopa kolme tuntia. Ritvanen kutsuu salttikalastusta urheilukalastukseksi, jossa kalastajalle tulee hiki. Hän on vuosien saatossa tartuttanut poppereihinsa muun muassa riuttahaita, purjekalaa, keltaevätonnikalaa, doradoa, GT:tä ja Amber Jackia ja Ruby Snapperia. Etäjutustelu käytiin 26.1.2022.
56. Löytöretkeilijä Pata Degerman voiteli Etelämantereella kitalakensa aurinkorasvalla
Suomen ainoa löytöretkeilijä Patrick "Pata" Degerman on seikkailut eri puolilla maailmaa kolmisenkymmentä vuotta. Etelämantereella useissa retkikunnissa vieraillut konkari kertoo, millaisia lainalaisuuksia vaelluksilla pitää huomioida. Hän antaa hyviksi koettuja vinkkejä myös Suomessa tehtäville talvivaelluksille. Haastattelu tehtiin etänä 17.1.2022.
55. Juha Ojaharjun mateen posket eivät mahtuneet pilkkireikään
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju Suomen Vapaa-ajankalastajista on oppinut kantapään kautta, että madetta pilkkiessä pitää olla riittävän iso reikä. Tässä jaksossa Ojaharju antaa vinkkejä, miten ja mistä madetta kannattaa pilkkiä. Eniten matikkaa pilkitään sydäntalvella, mutta sitä voi narrata pohjaongella myös syksyllä, kun vedet kylmenevät. Saappaat jalassa -podcastin 7. tuotantokauden ensimmäinen haastattelu tehtiin etäyhteyksin 10.1.2022. Toimittajana Matti Tieaho.
54. Eläintentäyttäjä Alf Cederlundin mieluisin kohde on viekas kettu
Pyhtääläinen eläintentäyttäjä Alf Cederlund on tehnyt trofeita 40 vuotta. Hän kertoo jaksossa, mitä kaikkea trofeeta tehdessä pitää huomioida. Hyvä trofee vaatii riistan oikeanlaista käsittelyä jo metsässä. Monta hyvää trofeeta on menetetty huonoon armonlaukaukseen. Haastattelu tehtiin Pyhtäällä 2.12.2021
53. Jan Ylhäinen on kaatanut lähes sata villisikaa
MIehikkälässä asuvaa Jan Ylhäistä pidetään yhtenä ansioituneimmista villisian metsästäjistä Pohjoismaissa. Hän itse korostaa koiransa osuutta. Jämtlanninpystykorva Neiti sai jo nuorena villisian torahampaasta "osuman konehuoneeseen" mutta traumoja ei tullut. Sen sijaan yksi toinen Ylhäisen koirista menetti henkensä, kun sudet yllättivät sen Miehikkälän maastossa. 10 karhua pyytänyt Ylhäinen kertoo lopussa jäätävän tarinansa siitä, mitä käy, kun ensimmäinen luoti ei olekaan tappava. Jutustelu käytiin Miehikkälän Hyhmävuorella 15.11.2021
52. Kari Karhula tietää, miten minkit ja supikoirat saadaan kuriin Suomessa
Projektipäällikkö Kari Karhula vetää Riistakeskuksen puolella Helmi-vieraspetohanketta, jolla pyritään saamaan kuriin kasvavat minkki- ja supikoirapopulaatiot erityisesti vesilinnustoalueilla. Karhula antaa vinkkejä pienpetopyyntiin ja kertoo, miten hankkeeseen pääsee mukaan. Pienpetoryhmään kuulumisesta saa myös korvausta. Haastattelu tehtiin Haminassa 15.20.2021. Helmi-hankkeelle on turvattu rahoitus vuoden 2023 loppuun saakka. Hankkeelle on myönnetty rahaa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa (podcastissä puhutaan 3,6 miljoonasta)
51. Ministeri Jari Leppä uskoo, että susia metsästetään jo tammikuussa 2022
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) haluaa aloittaa susien kannanhoidollisen metsästyksen tammikuussa 2022. Hän muistuttaa, että susikannan koko ei ole pelkästään geneettisesti perusteltava asia. Kansalaisten turvallisuus pitää turvata. Ministeri ei ymmärrä sitäkään, että vaikka valkoposkikannat ovat moninkertaistuneet, lajia ei saada metsästettävän riistan piiriin. Poikkeusluvalla metsästettäviä valkoposkihanhia ei saa edes syödä, mitä Leppä pitää käsittämättömänä tilanteena. Haastattelu tehtiin maa- ja metsästalousministeriössä 22.10.2021
50. Jarkko Repo ei usko, että metsästyskoira pelastuu susilta suojaliiveillä
Kuopiolainen Jarkko Repo ei usko, että metsästyskoirat pelastetaan susihyökkäyksiltä mekaanisilla suojaliiveillä. Susivaara lisääntyy jatkuvasti susien lukumäärän kasvaessa. Suurimman uhan alla ovat kaukaa hakevat hirvikoirat. Karhujahdeissa koirat ovat paremmin kytkettynä. Kolme karhua kaatanut Repo kertoo, miten ovela jälkiensä peittäjä karhu on. Haastattelu on tehty 10.9.2021.
49. Juho Oikarinen nylkee välillä hirven suolistamatta sitä ensin
Heinolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juho Oikarinen on omassa seurassaan toinen lihanleikkaaja-ammattilainen. Hän korostaa riistan pistämisen tärkeyttä. Lihanleikkuussa pitkät vedot ovat lyhyitä nylkytysviiltoja parempi vaihtoehto. Jos hirviporukan hirvi saadaan tunnin sisällä kaadosta lahtivajalle, Oikarinen teurastaa saaliin suolistamattomana. Haastattelu on tehty 28.8.2021 Vierumäellä.
48. Hannu Hautala, suomalaisen luontokuvauksen tienraivaaja
Kuusamolainen Hannu Hautala on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen luontokuvaaja. Tässä jaksossa Hautala, 80, kertoo, miten hän innostui linnuista ja raivasi tiensä luontokuvauksen maailmankartalle. Haastattelu tehtiin 11.11.2021, jolloin Hautalasta julkaistiin kaksi kirjaa: Hannu Hautala - Sata parasta (Juha Kauppinen) ja Hannu Hautala - Legendan perintö (Juha Metso ja Anna-Stina Nykänen)
47. Eläinlääkäri Suvi Kapiainen muistuttaa, että metsästyskoira on huippu-urheilija
Eläinlääkäri Suvi Kapiainen puhuu metsästyskoiran terveydestä. Metsästyskoira on huippu-urheilija, joka vaatii myös lepoa. Liika juoksutus voi tappaa koiran innostuksen lajiin. Koira voi myös loukkaantua maastossa. Pelkästään hengityselimiiin joutuva havu voi vaatia ison terveysoperaation.
46. Pauli Korelin on 12-vuotiaana ampunut jo vaikka mitä riistaa
Pyhtääläinen Pauli Korelin, 12, suoritti vuosi sitten metsästyskortin. Yhden kalenterivuoden aikana hän on ampunut jo suuren hirviuroksen, peuroja, jäniksen, kyyhkyjä, supia ja villisian. Sorsastuskauden alkaessa kaatoluetteloon tuli myös sorsa. Metsästyksestä puhuttiin 20.8.2021 heti ensimmäisen sorsastuspäivän tauolla. Pauli Korelin osaa paitsi ampua myös kertoa. Metsästystilanteet ovat jääneet hyvin nuorukaisen mieleen.
45. Susisurmista kirjan tehneen Jouni Tikkasen mukaan EU teki sudesta olkinuken
Jouni Tikkanen selvitti Lauma-kirjassaan, miten Turun seudulla lapsia 1880-luvulla surmanneet sudet liikkuivat. Biologina Tikkanen on sitä mieltä, että Suomessa susikannan kokoa säätelee ihmisten sietokyky. Luonnon kantokyky sallisi enemmänkin susia. Haastattelu tehtiin Viikin arboretumissa 10.5.2021. Tämä on kevätkauden 2021 viimeinen jakso. Saappaat jalassa -podcast jatkuu syyskuussa 2021.
44. Fongari Juha Salonen voi onkia kaloja, jotka eivät paina grammaakaan
Juha Salonen on mister Fongaus. Hän on Suomen ehkä tunnetuin fongaaja eli kalapisteiden kerääjä. Viime vuonna hän sai kalastettua lähes 60 eri kalalajia Suomesta. Jaksossa esitellään lajin kummallisuuksia ja erikoisuuksia. Keskustelu käytiin 10.5.2021 Helsingin Jakomäessä.
43. Toni Valkonen pani hauen kutemaan - haukitehtaita tarvitaan muuallakin
Kotkalainen perhokalastaja Toni Valkonen tuntee hauen. Kotkaan haukitehtaan perustanut kalamies kertoo, milloin keväthauki on otillaan. Kevään jälkeen on lohikalojen vuoro. Syksyllä Valkonen palaa taas merialueelle isoa haukea narraamaan. Haastattelu tehtiin Mussalon haukitehtaan kupeella 26.4.2021.
42. Kalastusneuvos Markku Myllylä on juksannut Norjan rannikolla 42 kesänä
Kalastusneuvos ja tietokirjailija Markku Myllylä, kirjoitti kirjan Norjan merikalastuksesta. Materiaalia tekstiin on hankittu yli 40 vuoden ajalta. Myllylä esittelee kirjassaan lukuisia kalastuskohteita 1300 kilometrin matkalta. Ruijanpaltaan lisäksi kerrotaan sekin, miten kuningasrapu juksataan. Virtuaalihaastattelu tehtiin 12.4.2021. Pahoittelen paikoittain heikkoa äänenlaatua.
41. Jani Salonen antaa linnuista kiinnostuneille parhaat lintumuuttovinkit
Lintuharrastaja Jani Salonen kertoo, miten lintujen tarkkailussa pääsee alkuun. Hän antaa vihjeitä, miten lintujen kevätmuuttoa kannattaa seurata. Haastattelu tehtiin 22.3.2021 Korian pioneeripuistossa.
40. Vesa Kuusela paljastaa, että MM-tasolla pilkkimisessä on shakinpeluun piirteitä
Kuusankoskelainen Vesa Kuusela on pilkkinyt maailmanmestaruustasolla jo vuosikausia. Suomen morrimaajoukkueeseen kuuluva Kuusela kertoo, millaista pilkkiminen maailman huippujen kanssa on. Oma suoritus ei riitä, pitää seurata myös muita - ja hämäykset ovat osa strategista kilpailua. Kuusela haastateltiin 16.3.2021 Kuusanlammen jäällä Kouvolassa.
39. Rami Hietaniemi yllätti karhun kolmesta metristä - väistöliikkeessä tehty laukaus meni ohi
Maailmanluokan painija Rami Hietaniemi toteutti viime syksynä unelmansa ja ampui karhun. Seitsemän vuotta aikaisemmin hän huomasi seisovansa kolmen metrin päässä ojaan maastoutuneesta karhusta. Väistön aikana tapahtunut heittolaukaus meni ohi. Ex-painija viestittää eränkäynnin sanomaa nykyisin omalla ommalla Youtube-kanavallaan. Äänitetty 15. helmikuuta 2021.
38. Niko Lehtola nosti itse tekemällään uistimella ruijanpaltaan, joka painoi yli sata kiloa
Kalastusopas Niko Lehtola teki kaverilleen uistimen Jäämerelle. Kaimaani-uistimesta tuli käsite, mutta Lehtola itse pääsi kokeilemaan uistinta vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin. Heti nappasi! Lehtola nosti veneeseen yli sata kiloa painaneen ruijanpaltaan. Äänitetty 8.2.2021
37. Arktinen vaellusguru Kari "Vaiska" Vainio: Amerikkalainen jäätyy kun kokis jäätyy...
Kouvolainen sissikouluttaja (evp.) Kari "Vaiska" Vainio on johtanut useita retkikuntia vaativissa arktisissa oloissa. Hän on vienyt retkikunnan Denalin huipulle, vaeltanut Kadanassa, Alaskassa ja Huippuvuorilla. Meriittilistalta löytyy myös onnistunut hiihto Grönlannin läpi ja kahden kuukauden reissu magneettisella pohjoisnavalla. Nauhoitettu 18.1.2021.
36. Oskari Reinman harrastaa retkeilykalastusta
Oskari Reinman syttyi kalastukselle alakoululaisena saatuaan taimenen. Nykyisin hän harrastaa retkeilykalastusta. On ihan toisenlaista saada iso kala tuntemattomilta vesiltä kuin moneen kertaan kalastetusta tutusta paikasta. Jotta tuntemattomia kalastuspaikkoja löytyy, pitää retkeillä. Reinmanin suosikkikohteet löytyvä Lapista ja Pohjoiskalotilta.
35. Anna Haapio: Saksanseisoja pystyy metsästyksessä moneen
Virolahdella asuva Anna Haapio pitää karkkarista. Hänen mukaansa karkeakarvainen saksanseisoja pystyy moneen: pintapyyntiin, kanalintumetsästykseen, kyyhky- ja sorsajahtiin... vaikka mihin. Hyväluontoinen saksanseisoja on kotona rauhallinen mutta metsällä virkeä kaveri, joka isosta koostaan huolimatta voi mennä jopa supikoiraluolastoon- Tämän on Anna Haapio monesti kokenut. Haastattelu tehtiin Virolahden Klamilassa lokakuun lopulla 2020.
34. Metsästäjäliiton Jaakko Silpola haluaa susitilanteeseen nopeita ratkaisuja
Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola haluaa susien kannanhoidollisen metsästyksen käyttöönottoa niin nopeasti kuin mahdollista. Hänen mukaansa susi pitää opettaa siihen, ettei se voi hakea ihmisten luota ruokaa tai syödä metsästyskoiria. Silpola muistuttaa myös, että metsästäjät eivät voi millään tavoin ulkoistaa metsästyksen turvallisuutta. Vastuu metsässä on aina metsästäjällä.
33. Teemu Tast kertoo, millaisia ominaisuuksia on pyytävässä verkossa
Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtajan tehtävät vuoden 2020 lopulla jättävä Teemu Tast kertoo seisovien pyydysten käytöstä. Esimerkiksi siika on varovainen kala, joka peruuttaa verkosta, jos se on liian tiukalla. Katiska ei pyydä madetta, jos se on pari metriä väärässä kohdassa. Pitkänsiiman käyttö itäisellä Suomenlahdella on käynyt harvinaiseksi lisääntyneiden hylkeiden vuoksi... Haastattelu tehtiin lokakuun puolivälissä 2020.
32. Jahtipäällikkö Jari Kivikko pitää kaurista hirveä maukkaampana
Jahtipäällikkö Jari Kivikko johtaa Korven ja Kaukasuon Metsästys ry:n hirviseuruetta Anjalassa. Kivikko kertoo jaksossa, miten hommat heidän porukassaan hoidetaan. Pääosin metsästys tapahtuu pääosin hirvitorneista peltoaukeilla. Hirvikiintiö ei ole suuri, mutta joskus hirviä on jahdattu vielä joulun jälkeenkin. Jakso on äänitetty 13.10.2020.
31. Jasper Pääkkönen perhosteli lordien lohijoella - suomalaisjoille karu arvio
Näyttelijä Jasper Pääkkönen pääsi kesällä 2020 tarunhohtoiselle Alta-joelle kalaan. Perhokalastus tehtiin veneestä, jossa oli kaksi ylpeää soutajaa. Saalistakin tuli, mutta vaelluskalojen tulevaisuudesta huolestunut Pääkkönen kertoo Saappaat jalassa -jaksossa, mitä Suomessa pitäisi lohikalojen paremman tulevaisuuden vuoksi tehdä. Jakso on äänitetty 1.9.2020.
30. Eetun völjyssä -kanavalla on parhaimmillaan satojatuhansia katsojia
Eetu Kemppanen toimittaa Youtubeen Eetun völjyssä -kanavaa, jolla on lähes 20 000 tilaajaa. Erämaassa tehdyt videot keräävät parhaimmillaan yli 200 000 katselukertaa. Eetu kertoo podcastissä, miten hänestä tuli Youtube-tähti, ja mitä kaikkea videon tekeminen erämaassa vaatii. Haastattelu tehtiin Lapissa, Perttausjoen äärellä, halkoliiterissä sadetta pidellen 16.9.2020.
29. Suurpetoyhteyshenkilö Juha Toikka kummastelee oudosti käyttäytyviä susia
Haminalainen SRVA-yhteyshenkilö Juha Toikka kertoo, miten 2000-luvun alussa kehitetty suurriistan virka-apu käytännössä toimii. Toikka on myös suurpetoyhteyshenkilö, ja jaksossa pohditaan muun muassa villisian, karhun ja suden kohtaloa ihmisasutusten liepeillä. Toikka kummastelee jaksossa myös kookkaita susiksi sanottuja eläimiä, joita on viime vuosina tavattu keväisin taajamien rajoilla. "Mistä ne tulevat", Toikka pohtii.
28. Raine Komulainen paljastaa, miten ruijanpallas napataan
Ristiinalainen Raine Komulainen tunnetaan suomalaisissa kalastuspiireissä Norjan merikalastuksen erikoismiehenä, joka kävi kalastamassa Norjan merillä ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Tässä jaksossa Komulainen kertoo, miten isoja kaloja kannattaa Pohjois-Norjan vesiltä yrittää.
27. Kai Korpi pitää kyyhkyä yhtenä vaativimmista riistalajeista
Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdityksen puheenjohtaja Kai Korpi pitää kyyhkynmetsästystä vaativana lajina. Kyyhky on älykäs lintu ja nopea käänteissään. Skeettiä maajoukkuringissäkin ampunut Korpi antaa kyyhkyjahdin ohessa päteviä ohjeita haulikolla ampumiseen. Harjoittelu on tässäkin lajissa avain menestykseen.
26. Riistapäällikkö Henri Mutanen on kettumiehiä
Henri Mutanen aloitti riistapäällikkönä Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen alueella huhtikuussa 2020. Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva metsämies tunnustaa pitävänsä erityisesti ketunajosta. Kaakkois-Suomi on hänen mielestään monipuolinen riista-alue, jonka erikoisuudet ovat itäisen Suomenlahden hylkeet ja itärajan yli levinnyt villisikakanta. Saappaat jalassa -podcast jää kesätauolle. Neljäs tuotantokausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa!
25. Manu Soininmäen näätälinjaan on kytketty 70 loukkupuhelinta
Vesilahden Narvan kylässä asuva Manu Soininmäki tunnetaan televisiosta. Eränkävijät-ohjelmasta tuttu metsästäjä-biologi tutkii, selviytyykö jänis lumettomista talvista. Juttua riittää myös lukuisista keksinnöistä, joilla Soininmäki on tehnyt metsästystä helpommaksi. Näätäpuhelimen toiminto selvitetään juurta jaksain.
24. Näyttelijä Kari Hietalahden suurin karannut lohi on "Lakselvan kaupunginjohtaja".
Näyttelijä Kari Hietalahti on innokas perhokalastaja. Hän muistaa monta hienoa saalista, mutta Pohjois-Norjan Lakselvassa karannut suurlohi kaivaa yhä mieltä. "Me sanomme sitä Lakselvan kaupunginjohtajaksi. Jos se kaupunginjohtaja vielä kerran tulee minulle, niin annan sille turpaan." Hietalahti ja Tommi Korpela julkaisivat huhtikuussa 2020 Perhokalastuksen jäljillä -kirjan, jonka ensimmäinen painos myytiin heti loppuun.
23. Lauri Luukkosella on myös verta imeviä perhosia
Perhosharrastaja Lauri Luukkosella on yli 50 000 perhosen kokoelma. 1970-luvulla harrastuksensa aloittanut Luukkonen on seurannut, miten ilmastonmuutos on varsinkin 2000-luvulla vaikuttanut Suomen perhoskantaan. Suomeen on levittäytynyt myös verta imevä perhonen. Sen sijaan menettyjen lajien joukkoon kuuluu Suomen suurin perhonen Apollo, joka lähimmillään löytyy Suomenlahdella olevasta Suursaaresta.
22. Jani Paananen hehkuttaa Kymijoen erämaa-aluetta
Kymenlaakson kalastuksenvalvojat ry:n puheenjohtaja Jani Paananen koki Kymijoella suurimman kalastuselämyksensä, kun hän sai syötävän meritaimenen Anjalan padon alapuolelta rannasta heittäen. Paanasen suosikkialueet löytyvät vähän alempaa, eli Kymijoen erämaa-alueelta, Martinkosken tuntumasta. Ahvenkosken alueelta saa peruskalojen lisäksi harjusta ja kookkaita toutaimia.
21. Minna Simonen pyytää pienpetoja haulikolla ja revolverilla
Minna Simonen ja Juha-Pekka Notkonen ovat metsästäneet vuosikausia pienpetoja luolastoista ja latojen alta. Tässä jaksossa seurataan, miten homma kentällä toimii. Puheen lisäksi luvassa dynaamista äänikuvaa: haulikon pauketta, revelverilaukauksia ja rautakangen sekä lapion jyminää routamaata vasten.
20. Vaellusseikkailija Timo Polari selvisi lumikuopasta, johon kaksi kaveria paleltui
Timo Polari on suomalaisen naparetkeilyvaelluksen suuria hahmoja. Hän on nähnyt myös retkeilyn surullisemman puolen. Keväällä 1997 hän lähti kahden kaverinsa kanssa ylittämään Grönlantia hiihtäen. Retki sai dramaattisen käänteen viisi päivää lähdön jälkeen. Molemmat Polarin retkikuntakaverit paleltuivat myrskyssä kuoliaaksi. Vuonna 2002 Polari saavutti hiihtäen toisena suomalaisena etelänavan.
19. Riistapäällikkö Erkki Kiukas: metsään kuollut villisika olisi katastrofi
Erkki Kiukas on työskennellyt Kaakkois-Suomen riistanpäällikkönä vuodesta 1994 lähtien. Erityisesti suurempi riista on lisääntynyt alueella voimakkaasti. Ahmastakin on tehty havaintoja viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ajan silloin tällöin. Metsäkauris oli 1990-luvulla poikkeus, nyt niitä on joka paikassa. Myös Suomeen levittäytynyt villisika huolestuttaa Kiukasta. Hirvestysaikaan metsästä löytynyt villisika olisi katastrofi, jos paljastuisi, että kuolema johtuisi villisikarutosta.
18. Ajokoiralegenda Jukka Junnola: Suomenajokoira on ykkönen, on ollut ja tulee olemaan
Valkealan Oravalassa asuva ajokoiralegenda Jukka Junnola kertoo laavutulilla, millainen on maailman paras jäniskoira. Se on suomenajokoira, jonka luonteen Junnola oppi tuntemaan jo 1940-luvulla Karjalan Säkkijärvellä, kun kirkkoherra lahjoitti pikkupojalle koiran. Junnola on kasvattanut kymmeniä suomenajokoiria, eikä hänellä ole siitä kuin hyvää sanottavaa. Tulilla puhutaan tietenkin myös jäniksistä.
17. Luontotoimittaja Minna Pyykkö sai vedenalaisen ihailijan - rupikonnan
Viime vuonna Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi promotoitu luontotoimittaja Minna Pyykkö suhtautuu rauhallisesti lauhaan alkutalveen. Jos Etelä-Suomeen ei saada lumipeitettä, kannattaa mennä metsään katsomaan sammalia. Helmikuussa Pyykkö julkaisee Suomen kirjan Kuulin allien laulavan. Teoksessa on toista sataa hänen maalaamaansa luontokuvaa. Mukana on muun muassa rupikonnia ja alleja.
16. Tomi Nevalainen hajustaa minkkiloukun minkillä
Haminalainen Tomi Nevalainen paljastaa omat toimintatapansa pienpetopyynnissä. Supikoiraa hän pyytää pintapyyntinä, eli haaskojen ja "mykkien" koirien avulla. Supikoiria löytyy myös hämärästä hämärään voimakkaiden lamppujen avulla pelloilta, etenkin puintikauden jälkeen. Minkki sen sijaan ei tule haaskalle. Se pitää loukuttaa. Paras loukkuansahoukutin saadaan minkistä itsestään. Tomi Nevalaista jututtaa Saappaat jalassa -podcastin kolmannen tuotantokauden aluksi vakioisäntä, toimittaja Matti Tieaho.
15. Luontokuvaaja Mika Honkalinna paljastaa piilokojunsa salat Kymenlaaksossa
Vuoden 2015 Vuoden luontokirjan (Korppiretki, Maahenki 2015), tehnyt luontokuvaaja Mika Honkalinna puhuu piilokojussaan luontokuvaajan arjesta. Hän pohtii hyvän luontokuvan salaisuutta ja paljastaa, miten tuntikaudet piilokojussa sujuvat. Honkalinna päättää Matti Tieahon toimittaman Saappaat jalassa -podcastin syystuotantokauden 2019.
14. Juha Hirvi ei ammu hirveä, jos osumaprosentti on "vain" 95
Suomen kaikkien aikojen paras kivääriampuja Juha Hirvi ampui maailman huipputasolla 20 vuotta. Jo ennen kilpauraansa metsästyksen aloittanut Hirvi kertoo Saappaa jalassa -podcastissä, miten hän käyttäytyy kiväärien kanssa metsässä. Ajattelemisen aihetta antaa se, että Hirvi jättää riistalaukauksen väliin, jos ohimenoon on viiden prosentin todennäköisyys.
13. Erkki Pentinniemi: Haavoitettu villisika on karhuakin vaarallisempi
Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi on nähnyt, miten joukko villisikoja työnsi koiran suohon. Hän tietää, että haavoitettu villisika on karhuakin vaarallisempi. Se tulee heti päälle. Suurin Suomessa kaadettu villisika painoin 260 kiloa, joten se kuuluu riistalajistomme suurimpiin. Pentinniemi kertoo Saappaat jalassa -jaksossa, miten villisikaa Suomessa nykyisin kaadetaan. Parhaat olot metsästykseen löytyvät Kaakkois-Suomesta.
12. Janika Mankki ajaa hirviä nyt omalla koiralla
Kouvolalainen Janika Mankki, 19, on suvussaan jo kolmannen polven metsästäjä. Ensimmäisen kyyhkynsä hän ampui 12-vuotiaana. 4-piikkisen sonnin hän kaatoi 16-vuotiaana. Lokakuussa hänellä oli mukana itse koulutettu jämtlanninpystykorva, joka saartoi hirvipesueen seisontahaukkuun. Janika Mankki myöntää, että hirvikaato on aina hieno kokemus. Vielä hienommaksi se muuttuu, kun hirvi kaatuu itse koulutetun koiran ajoon. Matti Tieaho jututtaa Mankkia hirvenmetsästyksestä Saappaat jalassa -podcastissä.
11. Kalastusopas Mika Palm: On paskapuhetta väittää, että hauen saa vaikka punaisella puukengällä
Kotkalainen kalastusopas Mika Palm on kalastanut vapavälineillä itäisellä Suomenlahdella viime vuosituhannen puolelta. Tässä jaksossa hän puhuu vapakalastuksesta itäisellä Suomenlahdella ja Pohjois-Norjassa. Palmin mukaan kalastuspaine Suomenlahdella on lisääntynyt ja kalat vähentyneet: ammattikalastajien pyydykset, merimetsot, hylkeet ja kalastuksenharrastajat tukaloittavat tilannetta.
10. Jouni Röntysen Humppa-koira hakee kanalinnut Lapista
Rautalammilainen Jouni Röntynen on käynyt Lapissa metsäkanalintujahdissa 1990-luvun lopulta lähtien. Nykyisin hän käyttää suomenpystykorvaa, joka isäntänsä mukaan on leppoisa kaveri Lapin rämeillä ja metsissä. Röntynen on kasvattanut monta eri koirarotua, ja hän on lopettanut kaikki koiransa itse. Saappaat jalassa -podcastin isäntä Matti Tieaho haastattelee Röntystä tervastulien äärellä Lapissa.
9. Retkeilijä Merja Simpanen nukkuu makuupussissa pipo päässä
Merja Simpanen antaa vinkkejä siitä, miten päiväretkelle tai vaellukselle varustaudutaan. Lähes kaikki mahdollinen käydään läpi sukista pipoon, jota Simpanen suosittelee lämpimästi makuupussiuniin. Simpasen vastuulla on Kouvolan ladun nuorten, lasten ja lapsiperheiden ohjaus. Mielikohde löytyy Repoveden kansallispuistosta.
8. Madventures-seikkailija Riku Rantala on sissi, joka rakastaa suomalaista luontoa
Reppureissaajille suomalaiset kasvot antanut Madventures-seikkailija Riku Rantala kertoo suhteestaan suomalaiseen luontoon. Samalla muistellaan Madventures-seikkailuja ja kerrotaan tekeillä olevasta uudesta Madventures-tuotantokaudesta, joka esittelee Suomea. Ohjelma ilmestyy televisioon vuonna 2020.
7. Perhokalastaja Markus Männistö on koukussa isoon haukeen
Suomen maineikkaimpiin haukiperhostajiin lukeutuva Markus Männistö antaa Saappaat jalassa -podcastissä tällä kertaa poikkeuksellisen hyviä kalastusvihjeitä siihen, miten ja mistä saadaan isoja haukia. "Idea on siinä, että perhon ei tarvitse olla elävä. Perhon luoman hahmon täytyy olla eloisa, Männistö sanoo. Neljäkymmentä vuotta perhokalastusta harrastanut Männistö on saanut useita yli kymmenkiloisia haukia perholla. Nykyisin hän perhostaa myös isoja ahvenia.
6. Kilpaonkija Marko Ekroth paljastaa huippuonkijoiden niksejä
Myllykoskelainen Marko Ekroth edustaa maajoukkueessa Suomea, kun Serbiassa järjestetään MM-kilpaonginnat syyskuun alussa. Runsaasti onkikilpailuja kiertävä Ekroth tietää, että Euroopassa kalat ovat vaativampia kuin Suomessa. Ekroth kertoo podcastissä, millaista Suomeen 1980-luvun alussa rantautunut kilpaonginta on. Joukkuekilpailuissa kyse on ennen kaikkea ryhmätyöstä. Kaveri auttaa kilpaonkijaa ”vakoilemalla” toisia kilpailijoita. Kaikki huomioidaan: syötit, syötin uintisyvyys, syönti ja ottivälineet. Voit ottaa kantaa Saappaat jalassa -podcastiin lähettämällä ääniviestin Whatsapp-sovelluksella numeroon 0405190439.
5. Hylkeenpyytäjä Jari Kolmela epäilee, että merikotkat raatelevat hylkeenpoikasia kevätjäillä
Haminalainen hylkeenpyytäjä ja kalastaja Jari Kolmela epäilee, että itäisen Suomenlahden hylkeillä on ihmisten lisäksi ainakin yksi uhka: merikotka. Asiasta ei ole selviä todisteita, mutta kevätjäiltä on löydetty hylkeenpoikasia, joista löytyy ilkeitä raatelujälkiä. Tässä podcastissä Kolmela kertoo, miten hylkeitä nykyisin kevätjäiltä pyydetään. Saappat jalassa -podcastissä Kolmelaa haastattelee Matti Tieaho, jolle voi lähettää aiheesta kommentteja whatsapp-ääniviestinä numeroon 0405190439.
4. Vertikaalijigaaja Mikko Honkanen tietää, miltä ison hauen nykäisy tuntuu
Kouvolalainen urheilukalastaja Mikko Honkanen hakee Kymijoesta isoa kalaa: haukea tai kuhaa. Hän harrastaa niin sanottua täsmävertikaalijigausta. Siinä kalastaja hakee kalan kaikuluotaimen keilaan, laskee raskaan ja kookkaan jigin kalan yläpuolelle ja nostaa kalan ylös - jos onnistaa. Keskeisintä vertikaalijigauksessa on kalan löytäminen, veneen käsittely ja kaikuluotaimen lukeminen.
3. Heidi Ahosen mielestä myssypingviini on Antarktiksen Puuha-Pete
Myssypingviini on kuin Puuha-Pete. Näin toteaa meribiologi Heidi Ahonen, joka tutki myssypingviinejä kolme kuukautta Antarktiksella. Deception-saarelta maaliskuussa palannut Ahonen kertoo Saappaat jalassa -podcastissä, millaista tutkijan arki syvällä etelässä oli. Hän kuului tutkimusryhmään, joka tutki pingviinien syömisrutiineja kolmessa eri pisteessä aivan Etelämantereen tuntumassa.
2. Metsänkaatokliimaksi huolestuttaa lintumieslegenda Urpo Koposta
Saappaat jalassa -podcastin toisessa jaksossa kotkalainen lintumieslegenda Urpo Koponen kertoo työstään lintujen parissa. Harrastus alkoi 1950-luvulla. 1960-luvun lopulla Koponen todisti, miten avohakkuut ja soiden ojittamiset vaikeuttivat lintujen pesintää. Koponen on rakentanut kuudella eri vuosikymmenellä yhteensä tuhansia linnunpönttöjä. Haastattelijana Kouvolan Sanomien toimittaja Matti Tieaho.
1. Kilimanjaron rinteellä kengät kuivataan sukilla, sanoo kirjailija Jari Järvelä
Saappaat jalassa -podcastin ensimmäisessä jaksossa kirjailija Jari Järvelä kertoo Kilimanjarosta ja vuorikiipeilystä yleensä. Andeilla, Himalajalla ja Euroopan vuorilla kiipeillyt kirjailija vaikuttui Afrikan katolla. Haastattelijana Kouvolan Sanomien toimittaja Matti Tieaho.