Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Entä jos...?
Aalto-yliopiston Entä jos -podcast uskoo fiksumpaan tulevaisuuteen ja tutkittuun tietoon. Joka jaksossa tutkijamme saa keskustelukumppaniksi yrityksen tai yhteisön edustajan pohtimaan tieteen, taiteen ja teknologian mahdollisuuksia. Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä? Tai entä jos taivaalla onkin pian sata suomalaissatelliittia? Keskustelua luotsaavat toimittajat Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto.
Jaksot
Yhteensä 10 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 13.2.2019.
Saako mistä tahansa pinnasta jatkossa älykkään?
Aalto-yliopistossa alkunsa saanut materiaalifirma Canatu valmistaa läpinäkyviä, sähköä johtavia, taipuvia ja venyviä nanohiilikalvoja. Niiden avulla saadaan aikaan esimerkiksi kolmiulotteisia kosketuspintoja, joista autoteollisuus on innostunut. Ovatko nanonuppujen mahdollisuudet rajattomat? Vieraana jaksossa ovat professori Esko I. Kauppinen Aalto-yliopistosta sekä toimitusjohtaja Juha Kokkonen Canatulta.
Entä jos kierrätys tekee akuista ikuisia?
Sähköllä toimivien laitteiden, isojen ja pienten, määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Niistä jokainen tarvitsee akun, jonka valmistamiseen puolestaan tarvitaan harvinaisia maametalleja – mutta onko ne pakko kaivaa esiin maasta vai voisimmeko hankkia raaka-aineet kierrättämällä vanhoja akkuja? Aallon professori Ari Jokilaakso ja Outotecilla akkumetalleista vastaava teknologiapäällikkö Tuomas Van Der Meer kertovat, miten tällainen tulevaisuus on saavutettavissa.
Mitä meidän pitäisi ymmärtää ruokahävikistä?
Eräs tehokkaimmista tavoista vähentää ruuantuotannon ilmastokuormitusta on pienentää ruokahävikkiä. Miten se saadaan tapahtumaan? Siitä keskustelevat apulaisprofessori Henri Weijo Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja Sauli Böhm hävikkiruokaa välittävästä ResQ Clubista.
Kun 5G tulee, miltä näyttää tulevaisuuden tehdas?
5G ei ole vain entistä nopeampi langaton laajakaista, vaan sen ympärille syntyy aivan uutta liiketoimintaa ja palveluita. Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri on arvioinut, että 5G-teknologia voi kasvattaa Yhdysvaltojen tuottavuutta 30-35 prosenttia. Tuleeko Suomesta tuottavampi, miltä näyttää 5G:tä hyödyntävä tulevaisuuden tehdas, ja millaisia ovat ensimmäiset 5G:tä käyttävät laitteet kuluttajille? Vieraina ovat professori Raimo Kantola Nokialta sekä sisäinen konsultti Matti Keskinen Nokialta.
Entä jos Espoo lämpenisi ilman hiiltä?
Hiilettömyys tulee olemaan iso haaste pääkaupunkiseudu kunnille. Miten Espoo lämpenee, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan, ja onko tavoite lopulta kovin kaukana? Tässä Entä jos -podcastissa vieraina ovat professori Armi Temmes ja Fortumin kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Mikael Lemström.
Entä jos syömme tulevaisuudessa suomalaista puuta?
Aallossa kehitetty valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Tulevaisuudessa se voi esimerkiksi terästää rehua ja keventää ruokavaliota laihduttajan avuksi. Vieraana jaksossa ovat Aallon professori Olli Dahl sekä Kari Vanhatalo Andtritzista, joka vie teknologiaa globaaleille markkinoille.
Entä jos vaateteollisuuden tulevaisuus löytyy suomalaisesta metsästä?
Selluloosasta kehrättävä Ioncell on ympäristöystävällinen vaihtoehto puuvillalle ja keinokuiduille ja sen raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä. Aallon työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen sekä Marimekon design- ja tuotekehitysjohtaja Minna Kemell-Kutvonen pohtivat, mitä Ioncell voi tarkoittaa tekstiiliteollisuudelle ja Suomelle, mitä kuluttajat haluavat vaatteilta ja materiaaleilta tulevaisuudessa, ja voiko maailman parantaminen olla vaateteollisuudelle myös hyvä bisnes.
Entä jos Suomi olisi menestyvä avaruusvaltio?
Voisiko Suomi olla avaruuden pieni suurvalta? Suomella on hyvät edellytykset menestyä avaruusbuumissa. Apulaisprofessori Jaan Praks ja Iceyen toimitusjohtaja Pekka Laurila kertovat, miksi yritysten kannattaa ottaa viimeistään nyt avaruus tosissaan.
Entä jos tekoäly antaisi liikkujalle supervoimia?
Entä jos tekoäly antaisi liikkujalle supervoimia?
Entä jos vanhukset voisivat elää palvelutalojen sijaan moderneissa mummonmökeissä?
Entä jos vanhukset voisivat elää palvelutalojen sijaan moderneissa mummonmökeissä?