Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Metsä
UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasiantuntija Johanna Haapala keskustelevat metsästä, ruohonjuuritasolta korkeimman puun huipulle. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
Jaksot
Yhteensä 33 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 18.9.2019.
Metsäpatruunat olivat aikansa taidemesenaatteja – UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö esittäytyy
Metsäteollisuus on ollut aikansa merkittävimpiä taiteen tukijoita. Myös UPM:n edeltäjäyhtiöiden tehtaille ja patruunoiden edustustiloihin on hankittu upeaa taidetta ja nyt näistä kokoelmista pitää huolta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. Mitä tuo taide kertoo mennen ajan metsäteollisuudesta ja patruunoista? Entä miten metsä tänä päivänä näkyy suomalaisessa taiteessa? Podcastissa metsän ja taiteen suhteesta keskustelevat UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Tanja Saarto, UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasiantuntija Johanna Haapala.
Miksi lobbausta pidetään paheellisena? Metsälobbari vastaa
Oletko viettänyt unettomia öitä miettien, millaista viestiä lobbarit vievät Suomen metsistä maailmalle? Onko lobbaus salaperäistä omien etujen ajamista kabineteissa poliitikkojen korviin kuiskien vai arkista paperinmakuista aherrusta? Suomalaisten metsäteollisuusyritysten etuja valvovan Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi valottaa metsäedunvalvojan arkea niin Suomessa kuin Brysselissä tässä Metsä-podcastissa. Podcastin juontavat UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasiantuntija Johanna Haapala.
Ihminen inhimillistää luontoa, ja se ei ole ongelmatonta
Ihminen inhimillistää ja idealisoi luontoa peilaten siihen omia odotuksiaan, arvojaan ja ihanteitaan. Voiko luonnon ylistäminen johtaa sen kaltoinkohteluun vai tuoko luonnon inhimillistäminen ihmiselle kipeästi kaivattua lohtua elämään? Entä onko ihminen, ja sitä kautta kaikki ihmisen luoma osa luontoa, vai olemmeko siitä irrallaan? Näistä aiheista Metsä-podcastissa on keskustelemassa kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi Riikka Kaihovaara. Metsä-podcastin juontavat UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasiantuntija Johanna Haapala.
Motolla muurahaispesän ympäri ja muita käytännön vastuullisuustekoja
Metsäkoneenkuljettaja eli motokuski on talousmetsien sankari ja paljon vartija, joka pitää metsänomistajan tyytyväisenä ja varmistaa, että metsäyhtiön vastuullisuuslupaukset toteutuvat myös käytännössä. Metsä-podcastin vieraat motokuskit Risto Ikäheimo ja Juho Kuru avaavat kuskien arkea ja kertovat, mikä on ollut suurin muutos heidän työssään viime vuosina. Metsä-podcastin vetävät UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasioista vastaava Johanna Haapala.
Korpikuusen kyyneleitä, kantoja ja kuohujuomaa – Metsä vastaa yleisökysymyksiin
Niin Metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Vappuaattona äänitetyssä jaksossa UPM:n Metsä-podcastin juontajat Johanna Haapala ja Inka Musta vastaavat kuulijakysymyksiin. Jaksossa pureudutaan muun muassa metsäojitusten vesistövaikutuksiin, pohditaan kantojen korjuuta ympäristönäkökulmasta ja selvitellään, millaista ekologista tietoa metsäalalla tarvittaisiin lisää. Jaksossa selviää myös, miten pontikan keittäminen liittyy arvokkaisiin elinympäristöihin ja millä tavoin metsä näkyy vapunvietossa. Jakson lopuksi nostetaan malja keväälle.
Milloin riita äityy ympäristökonfliktiksi?
Menikö metsien käyttö tunteisiin, syntyikö riita ja vajositko poteroon? Ei hätää, et ole ainoa. Metsä on osa kansalaisten ja metsäammattilaisten identiteettiä, ja siksi moni suhtautuu metsätalouteen ja toisaalta metsätalouden kritisointiin henkilökohtaisella palolla. Milloin riita äityy konfliktiksi ja miten metsiä saa käyttää? Muun muassa näihin kysymyksiin UPM:n Metsä-podcastissa vastaa Akordi Oy:n perustaja ja Itä-Suomen yliopiston ympäristökonfliktien ratkaisun professori Lasse Peltonen. Podcastin juontavat UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava inka Musta ja ympäristöasioista vastaava Johanna Haapala.
Sinäkin voit tuoda ekokatastrofin kengänpohjissasi Suomeen
Versosurma ja havununna kuulostavat hevibändeiltä, mutta kyse on jostain paljon rankemmasta. Versosurma on kasvitauti ja havununna on perhonen. Kumpaakin yhdistää se, että ne saavat vapaasti levitessään aikaan merkittäviä metsätuhoja. Metsätuhoja voidaan pitää paikallisina ympäristökatastrofeina, ja ne saattavat pahimmillaan kaataa jopa kansantalouksia. Metsätuhoista ja -tuholaisista UPM:n Metsä-podcastissa keskustelevat Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian tutkija Anna Poimala, UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasioista vastaava Johanna Haapala.
Voiko yksilö pelastaa maailman?
Ihminen, tässä sinulle ilosanoma: yksilö voi kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi omien pienten ja suurten arjen valintojensa avulla. Mutta voiko luomutuotteita ostamalla pelastaa maailman ja vaaditaanko yksilöiltä ehdotonta suhtautumista kestäviin valintoihin? Mikä on ekosyntien hinta ja kuuluuko armo vastuuttomalle? Yksilön vastuullisuudesta keskustelemassa on ekologisesta elämäntavastaan tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, kaupunginvaltuutettu ja Third Rock Oy:n toimitusjohtaja Leo Stranius. Studiossa keskustelua vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasiantuntija Johanna Haapala.
Miksi yritysten pitäisi välittää ihmisistä?
Ei kipuu, ei hyötyy? Yritykset puhuvat pehmeistä arvoista ja välittämisestä paljon, mutta näkyvätkö puheet myös käytännössä. Entä mitä ovat keinot, joilla yritykset pitävät huolta ihmisistä? Yritysten sosiaalisesta vastuusta keskustelevat työ- ja elinkeinoministeriön yritysvastuuasiantuntija Linda Piirto, UPM:n sosiaalisen vastuullisuuden johtaja Nina Norjama ja UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta.
Onko yrityksellä varaa olla vastuuton?
Money talks, bullshit walks? Nykyään paine vastuullisuuteen tulee yhä enemmän myös rahoittajilta ja sijoittajilta, mikä saa yrityksiin liikettä. Onko yrityksillä ylipäätään varaa olla vastuuttomia ja mistä aidosti vastuullisen yrityksen tunnistaa? Muun muassa näitä kysymyksiä UPM:n Metsä-podcastissa pohtivat Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin -kirjan kirjoittaja, Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvola, UPM:n yritysvastuuraportoinnin asiantuntija Tuomas Niemi ja UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta.
Ministeri kannustaa yhteistyöhön ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin selättämiseksi
Tässä jaksossa keskustellaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa haasteista, mutta toisaalta myös rohkaisevista kehityskuluista ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon hillitsemiseksi. Jaksossa kuullaan, mitä ministerin mielestä näiden keskeisten kriisien ratkaiseminen vaatii. Keskustelua käydään myös siitä, millaista yhteistyötä paitsi eri hallinnonalojen, myös esimerkiksi yritysten kanssa tarvitaan. Ministeri antaa toisaalta tunnustusta suomalaiselle elinkeinoelämälle, mutta myös haastaa metsäteollisuutta edelleen kehittämään toimintaansa yhä ympäristöystävällisemmäksi. Jaksossa kuulemme myös, mikä uhanalainen laji on määrännyt ministerin perheen aikataulut usean kesän ajan. Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava Timo Lehesvirta.
Luonnon monimuotoisuus suojaa ilmastonmuutokselta – mutta on myös vaarassa
Yksi monista asioista, joissa ilmastonmuutos näkyy, on luonnon monimuotoisuus. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa esimerkiksi lajistoon jo nyt ja vaikutukset vain kasvavat sitä myötä, kun lämpeneminen kiihtyy. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus SYKEstä keskustelee Inka Mustan ja Timo Lehesvirran kanssa siitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella tulee olemaan luonnon monimuotoisuuteen. Missä muutokset näkyvät Suomessa ensimmäisenä? Millainen urakka on ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen? Onko mielekästä verrata luonnon monimuotoisuuden tilaa viime vuosisadan lähtökohtiin, jos lämpötilan nousu on peruuttamaton? Ja miten tasapainoilla maailmanlopusta varoittamisen ja toivon herättämisen välillä?
On melko varmaa, että mielikuvasi metsäalasta ovat vääriä
Millaista on metsäalalla tarvittava osaaminen ja millaisia ovat siellä työskentelevät ihmiset? Koulutuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta Metsäteollisuus ry:stä pilkkoo Inka Mustan ja Timo Lehesvirran kanssa alaan liittyviä väärinkäsityksiä: metsäala työllistää vain maaseudulla, metsäalalla pärjäävät vain miehet, metsäalan työ on kaikki samanlaista; työntekijät eivät ole korkeakoulutettuja; metsäala on ristiriidassa ympäristön kanssa.
Suomalaisia metsäsuhteita - kun tunteet ja tieto kohtaavat
Tässä jaksossa vieraana on metsäsuhdetutkija Tuulikki Halla Itä-Suomen yliopistosta. Hänen kanssaan keskustellaan metsän herättämistä tunteista ja siitä, miten ne vaikuttavat metsäkäsitykseemme. Lisäksi pohditaan, millaisia tuntemuksia metsäammattilaisilla on metsiä kohtaan ja miten tunteet vaikuttavat heidän työhönsä. Monelle metsäammattilaiselle syy hakeutua alalle on syvä suhde luontoon, mutta esimerkiksi julkista keskustelua metsistä käydään valtaosin tiedon pohjalta. Millainen paikka tunteilla on metsäkeskustelussa? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Mustikkamaitoa ja maailmanluokan innovaatioita
Tässä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen kanssa vastuullisuudesta metsäteollisuudessa sekä mm. UPM:n metsälupauksesta. Puulla on materiaalina valtava mahdollisuus korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä – siksi vastuullisuuden tulee olla tärkeä kulmakivi liiketoiminnalle. Mistä kaikkialta paine vastuulliseen liiketoimintaan tulee, ja miksi se on niin tärkeää? Entä millainen on toimitusjohtajan oma metsäsuhde? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Millaista on moderni metsänomistus?
Ketkä omistavat Suomen metsät? Millaisia metsän omistamisen muotoja on? Tässä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat metsänomistuksesta MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissisen kanssa. Keskustelua käydään mm. metsänomistajien arvoista, trendeistä, kompensaatioista ja biotaloudesta. Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Miten turvataan kestävä metsien käyttö?
Miten metsien suojelua ohjataan? Milloin vapaaehtoisuus riittää kestävässä metsien käytössä ja milloin tarvitaan pakkokeinoja? Tässä jaksossa puhutaan metsien kestävän käytön ohjauskeinoista sekä metsien suojelukeinoista. Podcastin ensimmäisenä vieraana on Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen kestävän käytön lehtori Panu Halme. Kuinka paljon haluumme suojella luontoa vaikuttaa luontosuhteemme ja se mitä pidämme luonnossa arvokkaana? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Kuinka yhteistyöhankkeilla voidaan edistää luonnonsuojelua?
Kuinka taloudesta lähtöisin olevat toimijat voivat suojella luontoa? Millainen merkitys yhteistyöhankkeita on luonnonsuojelun kannalta? Tässä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat luonnonsuojelusta sekä yhteistyöhankkeista. Elinympäristöhankkeet ja lajistohankkeet tuovat lisää tietoa eri toimijoille – mitä esimerkiksi palomiehet voivat oppia paloalueiden ekosysteemistä? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Miksi luonto on meille niin tärkeä?
Millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnolla voi olla ihmiselle? Näin koronaepidemian aikana luonnosta on tullut tärkeä osa ihmisten palautumista sekä irtipäästämistä arjesta. Tässä etänä äänitetyssä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat luontosuhteen merkityksestä. Millainen luonto antaa voimaa ja saako lähiluonnosta saman mitä metsästä? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Kenellä on lupa suojella luontoa?
Kuuluuko luonnonsuojelu metsäalalle? Voiko metsäteollisuuden parissa työskentelevä olla luonnonsuojelija? Tässä etänä äänitetyssä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat ympäristön suojelusta ja ympäristöjärjestöistä, sekä siitä kenellä on mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa ympäristön suojeluun. Voiko metsäyhtiössä jopa vaikuttaa paremmin konkreettisiin puoliin ympäristön hyväksi kuin ympäristöjärjestössä? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Näin koronakevät on vaikuttanut työelämään
Miltä näyttää työnteko, kun koronaviruspandemia on eristänyt ihmiset toisistaan? Inka ja Timo pohtivat etänä äänitetyssä jaksossa, missä määrin muuttunut tilanne on lisännyt ihmisten välistä empatiaa ja vähentänyt keskeytyksiä. Muuttuuko työn tuloksellisuuden mittaaminen ja itsensä johtaminen pysyvästi? Miten yritykset reagoivat poikkeukselliseen tilanteeseen? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
Miten metsäalan tulisi valmistautua tulevaisuuteen?
Mitä näkökulmia pitää huomioida nyt istutettavien puiden kohdalla, jotta ne menestyisivät vuonna 2100? Mitä tapahtuu jokamiehenoikeudelle? Miten ilmastonmuutos näyttäytyy metsissä ja voiko se luoda jopa mahdollisuuksia suomalaisille metsille? UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta keskustelevat tulevan vuosisadan metsävisiostaan ja metsäalan tulevaisuudesta.
Miten monimuotoisuus ja tasa-arvo toteutuvat metsäalalla?
Miten metsäalan tasa-arvoisuus on muuttunut vuosien varrella ja mikä sen suunta on tulevaisuudessa? Minkälainen merkitys on tiimin diversiteetillä, sillä onko tiimissä eri sukupuolia, eri ikäisiä tai eri koulutustaustoja edustettuna? UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta keskustelevat tasa-arvon ja monimuotoisuuden näyttäytymisestä metsäalan työympäristössä.
Vaurastuminen kutsuu metsänomistajaa
Metsänomistajat ovat yllättävän kiinnostuneita sijoittamisesta. Yli 70 prosenttia ilmoittaa sijoittamisen joko houkuttelevan tai olevan jo osa omaa arkea. Tulokset selviävät Taloustutkimuksen viime vuonna valmistuneesta Metsänomistaja sijoittajana -tutkimuksesta. Teksti: Heli SatuliLukija: Riikka Viljakainen
Kortelammin yhteismetsä on etäomistajien toimiva ratkaisu
Kortelammin yhteismetsä perustettiin, jotta suvun metsät säilyisivät kokonaisuutena, hoito olisi vaivatonta ja tuotto turvallista, vaikka omistajat asuvat kauempana. Metsänomistajareportaasi Heinolasta kertoo yhteismetsän omistamisesta. Teksti: Päivi StenroosLukija: Tuomas Kara
Ekosysteemipalvelut paljastavat metsän arvon
Mitä tapahtuisi, jos alkaisimme määritellä metsien arvon ekosysteemipalveluina? Miten määriteltäisiin ja laskettaisiin kaikki erilaiset hyödyt, joita metsät tuottavat – hengitysilmasta hyötykasveihin? Timo Lehesvirta ja Johanna Haapala miettivät myös, kuinka päätetään se, kuka saa hyötyä kaikista palveluiden rahanarvoisista osista. Timo vastaa kestävän metsätalouden kehityksestä UPM:llä ja Johanna työskentelee UPM:llä ympäristöasiantuntijana. Ekosysteemipalveluiden määritelmiin voi tutustua Wikipediassa.
Taimikon varhaisperkaus kannattaa
Taimikonhoidolla varmistetaan, että uuden metsän perustamiseen sijoitettu raha saadaan aikanaan takaisin, ja moninkertaisena. Metsänomistajan kannattaa tarkastaa keväällä istutettu taimikko jo heti ensimmäisenä syksynä. Taimikonhoito kasvattaa kantorahatuloja vähintään kolmanneksella, mutta jos varhaisperkaus on jäänyt tekemättä, pelkällä taimikonharvennuksella ei päästä enää samaan ainespuun kasvuun. Erityisesti tukkipuuta tulee vähemmän. Teksti: Marianna Salin Lukija: Riikka Viljakainen
Metsästävä maantieteilijä pitää metsän kasvukunnossa
Metsänomistaja Pertti Saarelainen hoitaa metsiään luonnonystävän huolellisuudella ja uskoo vastuulliseen metsätalouteen. Metsänomistajareportaasi Enosta kertoo vastuullisesta metsänhoidosta. Teksti: Jaska Poikonen Lukija: Tuomas Kara
Miten yritysvastuu näkyy metsäyhtiössä?
Kenen on vastuu yrityksen toiminnasta? Voiko se pohjimmiltaan edes olla kenenkään muun kuin työntekijöiden eli ihmisten käsissä? Voiko vastuullisuutta verrata vaikkapa turvallisuuden kulttuurin merkitykseen yrityksessä – koskaan ei toimita niin, että ihmisiä loukkaantuu, joten koskaan ei toimita vastuuttomasti? Timo Lehesvirta ja Johanna Haapala pohtivat teemaa myös sitä kautta, mikä on taloudellisen kannattavuuden sekä vastuullisuuden suhde ja miten vastuu jakautuu yritysten sekä viranomaisten välillä. Timo vastaa kestävän metsätalouden kehityksestä UPM:llä ja Johanna työskentelee UPM:llä ympäristöasiantuntijana.
Metsiään hoitavat ilmastosankarit
Yksien keskustellessa ilmastonmuutoksesta toiset tekevät tänäänkin vertaansa vailla olevia ilmastotekoja perkaamalla, harventamalla ja uudistamalla metsiään. Näitä ilmastosankareita ei pidä syyttää metsänielujen tuhoamisesta vaan kiittää nielujen kestävästä kasvattamisesta. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen kirjoitus metsänomistajien työstä ilmaston eteen. Teksti: Jussi PesonenLukija: Tuomas Kara
Ilman biodiversiteettiä meillä ei olisi mitään
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus eli on asia, johon ei kiinnitetä vielä tarpeeksi huomiota. Johtuuko se siitä, että elonkirjon määrää on vaikea ohjailla yhtä suoraviivaisesti kuin vaikkapa suojeltujen metsäalojen pinta-aloja? Millaisia ovat aiemmin tehtyjen päätösten seuraukset ja miten nopeasti voidaan olettaa tilanteen muuttuvan, jos toimintatapoja vaihdetaan nyt? Timo Lehesvirta ja Johanna Haapala pohtivat podcastissa myös sitä, miksi kaikkien – myös muiden kuin metsän parissa työskentelevien ihmisten – pitäisi ymmärtää biodiversiteetin tärkeys. Ja miten saavutetaan UPM:n ympäristövastuun tavoitteet vuodelle 2030? Timo vastaa kestävän metsätalouden kehityksestä UPM:llä ja Johanna työskentelee UPM:llä ympäristöasiantuntijana.
Hyvä metsänhoito on hyväksi ilmastolle
Kestävyys ajatusmallina soveltuu hyvin metsätalouteen, sillä metsien hoitoon on perinteisestikin liitetty ylisukupolvinen ajattelu. Metsänomistajan näkökulmasta olennaisin tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on metsän elinvoimasta huolehtiminen. Artikkeli on julkaistu Metsän henki -lehdessä 1/2019. Teksti: Tuomas FreundlichLukija: Riikka Viljakainen
Miten metsästä pitäisi puhua?
Timo Lehesvirta ja Johanna Haapala miettivät UPM:n uuden podcastin ensimmäisessä jaksossa sitä, miksi metsästä pitäisi puhua ja miten siitä puhutaan. Miten metsänkäytöstä keskustellaan? Miten tasapainotetaan se, mihin tarkoituksiin metsää käytetään ja kuka saa äänensä kuuluviin? Timo vastaa kestävän metsätalouden kehityksestä UPM:llä ja Johanna työskentelee UPM:llä ympäristöasiantuntijana.