Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Tiedekulma podcast
Tutkittua tietoa ja puntaroitua puhetta. Tiedekulman podcastit tarjoavat toimitettuja keskusteluohjelmia ja tutkijoiden puheenvuoroja Helsingin yliopiston olohuoneesta.
Jaksot
Yhteensä 92 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 13.3.2019.
Antibioottiresistenssi – aikamme suurin ongelma? | Marko Virta
Antibiootit ovat ihmelääke, joka mullisti ihmisten elämän vain yksi sukupolvi sitten. Nyt ne uhkaavat lakata toimimasta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta kertoo artikkelissaan antibioottiresistenssin syistä ja ratkaisuista. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Marko Virran teksti Antibioottiresistenssi – aikamme suurin ongelma? on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.
Jätevedet terveystiedon lähteenä | Tarja Pitkänen & Teemu Gunnar
Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdollisuuksista terveystiedon lähteenä. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tarja Pitkäsen ja Teemu Gunnarin teksti Jätevedet terveystiedon lähteenä on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): https://www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.
Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen jälkeen lukioita laitetaan perinteisesti mediassa paremmuusjärjestykseen ja tuoreiden ylioppilaiden huippusuoritukset nostetaan esille. Tänä vuonna tulokset lähetettiin lukioille 17.5. Samana päivänä Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa tarkasteltiin, miltä suomalainen koulutus näyttää tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Millainen vaikutus perhetaustalla ja alueella on koulussa ja opinnoissa menestymiseen? Kenellä on mahdollisuus päätyä korkeakoulutukseen? Mitkä tekijät vaikuttavat koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen Suomessa? Miten lasten ja nuorten koulutuspolut määräytyvät? Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.5.2022.
Saadaanko ilmasto kuntoon metsien avulla? | Jaana Bäck
Metsillä on tehokkaina hiilen sitojina keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Professori Jaana Bäck avaa tekstissään, millä tavalla ilmastonmuutos näkyy metsissä ja miten hiilinieluista ja -varastoista pidetään huolta. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Jaana Bäckin teksti Saadaanko ilmasto kuntoon metsien avulla? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682 Tekstin lukija on Anu Vilhunen.
Kuinka ihmiskunta ravitaan kestävästi? | Juha Helenius
Monet ihmiskunnan tulevaisuuden huolista liittyvät ruokaan. Miten kasvavalle väestölle tuotetaan ruokaa ympäristön kannalta kestävästi, kysyy agroekologian professori Juha Helenius tekstissään. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Juha Heleniuksen teksti Kuinka ihmiskunta ravitaan kestävästi? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.
Pelastetaan antibiootit – Mitä antibioottiresistenssi on ja miksi sen hillitseminen on tärkeää?
Antibiootit mahdollistavat nykyisenlaisen elämäntyylimme. Jos ne lakkaavat toimimasta, esimerkiksi matkailusta voi tulla hengenvaarallista ja pienikin haava olla kohtalokas. Uusi hiipivä pandemia on jo täällä: antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat tappavat jopa miljoonia ihmisiä vuosittain. Antibioottiresistenssi on monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii globaaleja ratkaisuja. Niitä ovat Tiedekulmassa pohtimassa Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius sekä infektiosairauksien professori Anu Kantele ja mikrobiologian professori Marko Virta Helsingin yliopistosta. Etähaastattelussa Intiasta käsin osallistuu Helsingin yliopiston akatemiatutkija Salla Sariola. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Katso keskustelu videona: https://youtu.be/eym-4TXlbD0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.4.2022.
Pandemian anatomia – Mitä menneet pandemiat opettavat meille ja kuinka kohtaamme seuraavan?
Mitä menneet pandemiat ja epidemiat opettavat meille ja kuinka kohtaamme seuraavan? Tässä keskustelussa hypätään sivuun päivittäisen koronatilanteen seurannasta ja katsotaan pandemioita pidemmällä aikaperspektiivillä ja koko maailman näkökulmasta. Mikä on globaali koronatilanne viiden vuoden päästä? Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat tarkastelemassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate, historian väitöskirjatutkija Elina Maaniitty, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Juontajana Jari Hanska. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/-Q5aMw3riKg
Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistiin 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan tulevaisuudessa? Ilmastoraportista ja Suomen ilmastotoimista ovat keskustelemassa agroekologian professori Juha Helenius, soveltavan kaupunkimeteorologian apulaisprofessori Leena Järvi ja Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä. Juontajana on Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/QUhlNJnlm34 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022.
Rajaton terveys – Kuinka ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys kietoutuvat yhteen?
Viimeistään koronapandemia on herättänyt meidät huomaamaan, että ihmisten, eläinten ja koko ekosysteemin terveyttä ei voi käsitellä toisistaan erillisinä asioina. Virukset eivät tunne valtioiden eivätkä eliölajien rajoja. Maapallon elämä on verkosto, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tiedekulman Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjan avauskeskustelussa ruoditaan terveyteen vaikuttavia yllättäviäkin kytköksiä ja pohditaan, millaista rajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkominen jatkossa vaatii. Keskustelemassa ovat Planetary Health -lääkäri Hanna Haveri, immunologian professori Seppo Meri ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. Tapahtuman juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5E-ogNMUWq8 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.3.2022.
Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Unkarin vaalien asetelmista ja taustoista ovat keskustelemassa ovat itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius. Vetäjänä on ulkomaantoimittaja Sara Vainio Helsingin Sanomista. Videoyhteydellä mukana Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/MB_LDc4_eP4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.3.2022.
Kahdeksan kuplan Suomi – Millainen on Suomen yhteinen tarina?
Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää? Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maaseudun asukkaiden tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästään ja yhteiskunnasta? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita? Gaudeamuksen julkaiseman Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (https://www.gaudeamus.fi/teos/kahdeksan-kuplan-suomi/) pohjalta keskustelemassa sosiologi Sanna Aaltonen, sosiologi Lotta Junnilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen. Mukana myös yrittäjä Nurer Zaman Bhuiyan, Laboren johtaja Mika Maliranta ja politiikan tutkija Pauliina Patana. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Mika Malirannan diaesitys: https://drive.google.com/file/d/1MGeSvWPlCuRc01Qxuwg1OA9Y9eODO2Ug/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/cQ_N_zDalkQ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.3.2022
Polarisaatio? Dialogi! – Miten ymmärtäisimme toisiamme paremmin?
Mikä ajaa meitä entistä tiiviimpiin heimoihin? Miten ryhmien väliset jännitteet syntyvät? Millainen rooli sosiaalisella medialla on polarisaatiossa? Polarisaatiosta ja dialogin parantamisesta ovat keskustelemassa yliopistotutkija Antti Gronow, yliopistonlehtori Anniina Leiviskä ja yliopistonlehtori Teemu Pauha. Etähaastattelussa tutkija Katri Saarikivi ja videoinsertissä yliopistonlehtori Janne Matikainen. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/V5673pPajiM Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 10.2.2022.
Velkaa, velkaa! – Mistä puhumme kun puhumme velasta?
Mitä julkinen velka tarkoittaa ja missä vaiheessa siitä tulee ongelma? Kuinka paljon valtiolla voi olla velkaa? Milloin pitäisi alkaa puhumaan inflaatiosta? Ovatko talouspolitiikan perusteet ja suhde velkaan lopullisesti muuttunut? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman. Keskustelun juontaa Katri Makkonen. Videokommenteissa Jussi Ahokas, Martti Hetemäki ja Anni Marttinen. Keskustelun aikana näytetyt grafiikat: Suomen valtionvelka ja BKT: https://drive.google.com/file/d/179zePa653DxoE7Fmc4AkbOg_ct0zzA-J/view?usp=sharing Suomen budjetin korkokulut: https://drive.google.com/file/d/16BlM6b_6dUa67AQRZNfiZ4YceRzxP_a5/view?usp=sharing EU-maiden julkinen velka vuonna 2020: https://drive.google.com/file/d/1M6ymcY1psrHjukpYIhZAFWvCNbJ_e50j/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/0Se1rGXs14Q Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 9.2.2022
Kuuleeko toinen polvi? – Keskustelua sukupolvista ja vallasta
Suuremmat ikäluokat tekevät usein päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien elämään – ilmastonmuutoksesta eläkkeisiin. Miten voisimme toteuttaa ylisukupolvista demokratiaa? Kuinka suorat kansalaisvaikuttamisen ja -tottelemattomuuden tavat sekä sosiaalinen media muuttavat poliittista osallistumista? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? Keskustelemassa yliopistonlehtori Simo Kyllönen, sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki. Etähaastatteluissa Mikko Salasuo ja Louna Yli-Hemminki. Juontajana on Reetta Räty. Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/8RM6NbGiOnM Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 3.2.2022
Haloo, politiikka! – Miten politiikka on muuttunut ja miten siitä tulisi parempaa?
Ihmisten tunteita herättävät ja mielipiteitä repivät teemat näyttävät määrittelevän poliittisen kentän agendat ja keskustelun julkisuudessa. Onko politiikka yksinkertaistunut? Miten puolueet ovat reagoineet politiikan julkisuuden muutokseen? Miksi puolueet eivät saa kansaa liikkeelle? Entä haikailevatko jotkut paluusta menneeseen? Haloo, politiikka! -keskustelussa politiikan muutosta ja aluevaaleja analysoivat väitöskirjatutkija Veikko Isotalo, toimittaja Marko Junkkari ja yliopistotutkija Jenni Karimäki. Juontajana on Jari Hanska. Ohjelmassa esiintyvä Ehdokkaat arvokartalla -grafiikka löytyy täältä: https://drive.google.com/file/d/1HVhQC92kOuDB069BN8ltShd05USvK29N/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/ZAS3DKvyH40 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.2.2022.
Elonkirjon säilyttäminen ihmiskunnan haasteena | Pasi Sihvonen
Miksi ärsyttävät hyttysetkin ovat tärkeitä ja minkä vuoksi jokaisen lajin katoamisesta pitäisi olla huolissaan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvosen teksti Elonkirjon säilyttäminen ihmiskunnan haasteena on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.
Maapallon ympäristökriisien pitkä historia | Maija Heikkilä
Lyhytjännitteinen ihmislaji on saanut aikaan ilmastokriisin ja kiihtyvän luontokadon. Millaisena toimintamme näyttäytyy, kun sen laittaa maapallon aikaperspektiiviin? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Akatemiatutkija Maija Heikkilän teksti Maapallon ympäristökriisien pitkä historia on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.
Ympäristöuhkat ja arki globaalissa etelässä | Anja Nygren
Monet ympäristöongelmien ydinalueet ovat myös yhteiskunnallisen turvattomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ydinalueita. Millaista on köyhien ja huono-osaisten ihmisten elämä yleistyvien sään ääri-ilmiöiden keskellä? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin teksti Ympäristöuhkat ja arki globaalissa etelässä on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.
Ruokavalintojen viidakossa | Maijaliisa Erkkola
Miten yksilölliset ominaisuutemme ja elinympäristömme ohjaavat ruokavalintojamme? Miten yksilöä voidaan tukea terveyden ja ympäristön kannalta kestäviin ruokavalintoihin koko elämänkaaren ajan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan teksti Monipuolinen ravinto – elämänkaarellinen ruokailoa on alun perin ilmestynyt Terve elämä! -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/terve-elama-/2702366 Tekstin lukija on Anniina Piiparinen.
Älylaitteet ja lasten hyvinvointi | Silja Martikainen & Katri Saarikivi
Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutkija Katri Saarikiven teksti Älylaitteet ja lasten hyvinvointi on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.
Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä | Minna Huotilainen
Tietotyössä eli asiantuntijatyössä aivoilta vaaditaan paljon, sillä työ on jatkuvaa tiedonkäsittelyä. Miten työn kognitiivista ergonomiaa voidaan kohentaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen teksti Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.
Algoritmien aakkoset | Anna-Mari Rusanen
Mitä on algoritmien lukutaito? Millaisia eettisiä kysymyksiä tekoälyn käyttöön ja kehitykseen liittyy? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Yliopistonlehtori Anna-Mari Rusasen teksti Algoritmien aakkoset on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.
Datatalouden valta ja eettinen käänne | Minna Ruckenstein
Millaista valtaa digitaalisten aineistojen käyttö tuottaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Apulaisprofessori Minna Ruckensteinin teksti Datatalouden valta ja eettinen käänne on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.
Syrjään jäävät naapurustot | Venla Bernelius
Miten hyvinvointi ja elämänmahdollisuudet jäsentyvät maailmassa, jossa sosiaalisten etäisyyksien ylittämisestä on tullut jopa vaikeampaa kuin maantieteellisten etäisyyksien? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliuksen teksti Valta muuttaa kaupunkia: syrjään jäävät naapurustot ja segregaation paradoksit on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.
Hintalappu luonnolle – Kuinka luontokatoa torjutaan talouden ja sääntelyn avulla?
Mikä on luontokadon hinta? Luonnonvarojen vastikkeeton käyttö on suistamassa maapallon epätasapainoon. Luonnolle asetellaankin nyt hintalappua, joka pakottaisi miettimään jatkossa tarkemmin, onko luonnon tuhoaminen kannattavaa esimerkiksi rakennushankkeissa. Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla ovat keskustelemassa ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/gAjNlvKZXms Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.11.2021
Takaisin luontoon – Kuinka ajattelumme pitää muuttua, jotta ratkaisemme ympäristökriisit?
Tervetuloa kohtuuden aikakauteen. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat valtavan mittaluokan kriisejä, joiden taustavaikuttajana on jatkuvaan kasvuun ja luonnovarojen pidäkkeettömään käyttöön perustuva kulttuuri. Takaisin luontoon -ohjelmassa keskustellaan siitä, minkälaista maailmankuvan muutosta ympäristökriisien torjuminen meiltä vaatii. Kuinka ajattelumme pitää muuttua, jotta selviydymme tulevaisuudessa? Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HpJL8c8QgwI Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.11.2021
Luontokadon perusteet – Mitä jokaisen pitäisi tietää luontokadosta?
Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on kuolemassa sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Massasukupuuttoja on ollut maapallon historiassa aiemminkin, mutta nykyisen luontokadon vauhti on ihmisen toiminnan takia ennenkuulumaton. Lajien katoaminen voi johtaa ennakoimattomiin ketjureaktioihin, joita emme pysty enää hallitsemaan. Tiedekulman Luontokadon ratkaisijat -sarjan avauskeskustelussa kerrataan luontokadon perusteet: mitä jokaisen pitäisi siitä tietää ja miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulm... Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HqufKc87THU Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.11.2021
Löytävätkö maat yhteisen linjan Glasgow'n ilmastokokouksessa?
Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ja analysoidaan käynnissä olevaa YK:n ilmastokokousta, joka järjestetään Skotlannin Glasgow’ssa 31.10.–12.11. Kokouksen tavoitteena on saada maat vauhdittamaan konkreettisia ilmastotoimiaan samalla kun maapallon keskilämpötilan nousu jatkuu ja vaa'ankielenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja lähestyy. Kuluvan vuosikymmenen ilmastotoimia pidetään erityisen merkittävinä lämpenemisen rajoittamisessa. Neuvotteluiden ytimeen nousevat erityisesti päästövähennystavoitteet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kehittyvien maiden ilmastotavoitteiden tukeminen rahoituksen keinoin ja niin sanotun Pariisin sääntökirjan viimeistely. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja onko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen. Syksyn 2021 Pinnalla-ohjelmat tehdään yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 10.11.2021.
Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ajankohtaisia luontokadon kysymyksiä ja pureudutaan luonnon monimuotoisuutta käsitteleviin kansainvälisiin neuvotteluihin. Mitä luontokato tarkoittaa, mitä sille nyt yritetään tehdä ja miksi sitä ei jo ole onnistuttu pysäyttämään? Keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 19.10.2021.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Tekoälyä ei tällä hetkellä koske mikään oma lainsäädäntö Suomessa tai Euroopan unionissa. Nyt EU on tehnyt ehdotuksen tekoälyn sääntelyn toteuttamiseksi – toteutuessaan sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia koko yhteiskuntaamme. Mitä on se tekoäly, jota yritämme säännellä? Millaisia käyttötarkoituksia tekoälyllä saa olla? Miten sääntely vaikuttaa tulevien teknologioiden kehitykseen? Mikä on Euroopan ja eurooppalaisten arvojen rooli Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä, kun tekoälylle asetetaan rajoja? Aiheesta keskustelevat tietojenkäsittelytieteen professori, Suomen tekoälykeskus FCAI:n varajohtaja Petri Myllymäki, johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä ja eurooppaoikeuden dosentti, Legal Tech Labin tutkimuskoordinaattori Suvi Sankari. Etäyhteydellä haastattelussa on europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin tekoälyvaliokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (SDP, S&D). Insertissä julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo. Ohjelman juontaa Elina Lappalainen. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.9.2021.
Tekoälyn avulla automaattiliikennettä kaupunkeihin
Miksi automaattiliikenne on ratkaisu kestäviin kaupunkeihin? Miten tekoäly mahdollistaa automaattiliikenteen? Spatiotemporaalisen data-analyysin apulaisprofessori Laura Ruotsalainen puhui automaattiliikenteestä, tekoälystä ja kestävistä kaupungeista Tiedekulman Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee? -tapahtumassa 28.9.2021. Tapahtuma on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly/mita-tulevaisuuden-tekoaly-tekee Katso puheenvuoro tekstitettynä videona Youtubesta: https://youtu.be/RskON1z8poE
Millaiseen dataan voimme luottaa?
Maailmamme on täynnä dataa ja algoritmeja – terveyssovelluksista asuntolainahakemuksiin. Mutta millaiseen dataan voimme luottaa? Minkälaista tietoa data tarjoaa päätöksenteon tueksi? Ja millaisia väärinymmärryksiä, vinoumia ja myyttejä dataan liittyyn? Datasta ja datalukutaidosta Tiedekulman Puhutko dataa? -tapahtumassa keskustelevat Saidot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Meeri Haataja, apulaisprofessori Antti Honkela, sosiologian yliopistonlehtori Karoliina Snell ja tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2021. Katso keskustelun tekstitetty video ja alussa esiintyvät grafiikat Youtubessa: https://youtu.be/CsVZ0q4xk4E
Kenen ehdoilla tekoälyä kehitetään?
Ajetaanko kissan vai mummun yli? Ei kummankaan, sillä tässä tekoälyn etiikkaa ja politiikkaa käsittelevässä keskustelussa päästään tästä kysymyksestä pidemmälle. Tutkija Matti Nelimarkka, kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos pureutuvat Kenen tekoäly? -tapahtumassa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Ohjelman juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Katso keskustelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/TfVJJRjVRR4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.9.2021.
Valta vaihtuu Saksassa – mikä muuttuu Euroopassa?
Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.9.2021. Katso tekstitetty video YouTubessa: https://youtu.be/YiB0ctoN1HU
Pormestaritentti | Kohti parempaa Helsinkiä
Tiedekulman pormestaritentissä pohdittiin, millainen on parempi Helsinki asumisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Tentissä käsiteltiin lähiympäristön ja asumisen laatua, koulujen eriytymistä sekä osaamisen ja tutkimuksen merkitystä Helsingin elinvoimalle. Mukana ovat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Tutkittua tietoa ja näkökulmia paremmasta Helsingistä ovat antamassa vararehtori Hanna Snellman, kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen ja kaupunkimaatieteen professori Mari Vaattovaara. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.6.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/rcyzMkifQEU
Tiedekulma Live | Urheilun eettinen kisakunto
Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epävakaa poliittinen tilanne ja ihmisoikeuskysymykset nousivat otsikoihin. Samaan aikaan valmistellaan Qatarin jalkapallon MM-turnausta ja Pekingin talviolympialaisia vuodelle 2022. Ihmisoikeudet ovat usein jääneet valtapelien ja kaupallisten intressien varjoon urheilutapahtumien kulisseissa. Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Etähaastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana on Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.4.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/ILUXU0jcB48
Tiedekulma Live | Mistä apu nuorten pahoinvointiin?
Korona-ajan rajoitukset osuvat erityisen kovaa nuoriin. Jaksossa puhutaan siitä, miten yli vuoden jatkunut poikkeustilanne näkyy nuorissa ja miksi osa nuorista oli uupuneita jo ennen pandemia-aikaa. Miten yhteiskunnan pitäisi reagoida nuorten tilanteeseen? Keskustelemassa ovat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Tuoreen Nuorisobarometrin tuloksista kertomassa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Juontajana on Tuija Siltamäki Ylioppilaslehdestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 31.3.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/xRlDrr4__FE
Tiedekulma Live | Vaalit pandemian keskellä
Pandemia-ajan kuntavaalit testaavat suomalaisen demokratian kestävyyttä ja yhdenvertaisen osallistuminen toteutumista. Jaksossa pohditaan muun muassa kuntavaalien siirtoa, digitaalista vaalikampanjointia ja vaalihäirintää sekä suomalaisen äänestämiskäyttäytymisen muutosta. Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.3.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/TSWdiUq59So
Tiedekulma Live | Miten rokotteet toimivat?
Miten erilaiset rokotteet toimivat ja mihin niiden teho perustuu? Millaisia vaiheita rokotteiden kehittämiseen kuuluu? Miten on mahdollista, että koronarokotteita on kehitetty niin nopeasti? Perus- ja täsmätietoa rokotteista ovat antamassa ylilääkäri ja infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen. Lähetyksen toisessa osassa virologian professori Kalle Saksela kertoo koronarokotteesta, jota hän kehittää yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. Keskustelua juontaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 3.3.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/pz78-CjmYMg Keskustelu on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa: https://tutkittutieto.fi/
Tiedekulma Live | Kuka vaikuttaa päätöksentekoon?
Lobbaus, viestintätoimistot ja konsulttien rooli julkisella sektorilla nousevat aika ajoin puheenaiheeksi. Vaikka päätöksentekoon vaikuttamista pidetään normaalina osana demokratiaa ja osallistumista, se saattaa asettaa resursseiltaan erilaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Kenen tuottama tieto saavuttaa päättäjät ja kenen tavoitteet näkyvät tehdyssä politiikassa? Miten lobbaus toimii ja millaista sääntelyä se tarvitsee? Keskustelemassa ovat yliopistonlehtori Matti Ylönen ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Helsingin yliopiston dosentti Emilia Korkea-aho. Juontajana on Olli Seuri. Videokommentissa Rud Pedersenin Esa Suominen. Suomisen puheenvuoron toinen osa vastasi kysymykseen "Miten edistäisit vaikuttajien ja viestintätoimistojen toiminnan läpinäkyvyyttä?". Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.2.2021. Voit katsoa keskustelun myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/wUBbsppiNJg
Tiedekulma Live | Suuri tutkimusmatka
Arktinen alue on avain ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen, ja siksi sen tutkiminen on nyt elintärkeää. Lokakuussa päättyi kaikkien aikojen laajin pohjoisen napaseudun tutkimusretki, johon osallistui satoja tutkijoita 20 eri maasta. Jäänmurtaja Polarstern ajelehti vuoden ajan Pohjoisella jäämerellä luonnon armoilla mukanaan myös suomalaistutkijoita. Millaista oli työskennellä jääkarhujen keskellä, eristyksessä ja ääriolosuhteissa kuukausien ajan? Kokemuksistaan ja tutkimusmatkan tuloksista kertovat tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta. Keskustelun juontaa Nuppu Stenros. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 2.12.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/7HtdAEqHTbE
Tiedekulma Live | Mistä radikalisoituminen johtuu?
Julkinen puhe väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriliikkeiden toiminnasta on usein pintapuolista. Keskustelussa tarkastellaan harvoin laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja olosuhteita, jolloin syiden monimuotoisuus jää huomioimatta. Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Miten väkivaltaisten asenteiden omaksumista ja väkivaltaiseen toimintaan ryhtymistä voidaan ennaltaehkäistä? Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Videokommentissa ylikomisario, ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen Helsingin poliisista. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.11.2020.
Tiedekulma Live | Tietoturva ja yksityisyys digiaikakaudella
Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisaatio tarkoittaa myös uusia haasteita tietoturvalle ja yksityisyydensuojalle. Lokakuussa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto järkytti suomalaisia ja herätti samalla keskustelun lakimuutosten ja tarkemman sääntelyn tarpeesta. Millaisia tietoturvauhkia tulemme kohtaamaan seuraavaksi ja kuinka niihin pitäisi varautua? Tietoturvasta ja -suojasta keskustelevat julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi Helsingin yliopistosta, juontajana Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 18.11.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/o-XedPBder0
Tiedekulma Live | Energiamurroksen aika
Suomen energiasta 40 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, ja tätä osuutta pitäisi pienentää vauhdilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka koko energiajärjestelmä saadaan remontoitua muutamissa vuosissa? Onko ydinvoima sittenkin osa ratkaisua ja tuleeko meistä kaikista kohta energian tuottajia? Tulevaisuuden energiantuotannosta ja -kulutuksesta keskustelevat Helsingin yliopiston kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sekä Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 11.11.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/Z3pn-1_y3Pk
Tiedekulma Live erikoislähetys | Yhdysvaltain presidentinvaalit
Yhdysvaltain presidentinvaalit huipentuivat vaalipäivään 3.11.2020. Tiedekulma Liven erikoislähetyksessä analysoitiin tuoreeltaan vaalien tilannetta, jakolinjoja ja merkitystä sekä tähyttiin Yhdysvaltain demokratian tulevaisuudennäkymiin. Keskustelemassa dosentti Rani-Henrik Andersson, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sekä asiantuntija ja tietokirjailija Anu Partanen, juontajana Ville Blåfield. Vaalipäivän tunnelmia Yhdysvalloista kommentoi Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 4.11.2020 klo 12-13.
Tiedekulma Live | Kuinka ilmasto muuttaa pohjoista luontoa?
Suomen luonnossa näkyy jo ilmaston lämpenemisen merkkejä: esimerkiksi lintujen pesintä on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut. Vaikutukset ovat suuria varsinkin arktisella alueella, jossa lämpötila kohoaa muuta maapalloa nopeammin. Mitä tutkimus kertoo pohjoisen luonnon muutoksista? Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? Jari Hanskan kanssa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ovat keskustelemassa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ja tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopistosta. Terveiset keskusteluun kenttätyön parista lähettävät tutkija Pekka Niittynen sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.10.2020. Voit katsoa jakson myös videona: https://youtu.be/8WRt-g4Fnxs
Tiedekulma Live | Mikä liikuttaa kansaa Venäjällä?
Kun Moskova halusi viedä jätteitään yli tuhannen kilometrin päähän Arkangeliin, paikalliset nousivat vastustamaan hanketta. Venäjällä on nähty laajojen ympäristöprotestien lisäksi kansalaisten liikehdintää myös muiden vahvasti ihmisten arkielämää koskettavien paikallisten asioiden, esimerkiksi rakentamisen ja päivähoidon ympärillä. Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäjällä? Nouseeko järjestelmän muutos arjen kysymyksistä ja prostestivalmiista kansasta? Mikä Venäjällä on poliittista? Venäjästä keskustelemassa apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, dosentti Meri Kulmala ja toimittaja Jussi Konttinen. Juontaja on Ville Blåfield. Videokommentissa tutkija Svetlana Erpyleva Public Sociology Laboratorysta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.10.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/Ty3BFCmr1_4
Tiedekulma Live | Global Interest in Africa
As the importance of Africa grows, global interest in the continent is also steadily increasing. The European Union outlined the basis for a new strategy with Africa in the spring, while Finland is currently putting the finishing touches on a related strategic plan of its own. Why is Africa such a hot topic right now? What are the key developments when a continent and its countries are seeking wellbeing, equality and new beginnings? Discussing the topic are State Secretary to the Minister for Foreign Affairs Johanna Sumuvuori, Professor of Sociology Elina Oinas, Professor of International Forest Policy Maria Brockhaus and Researcher Gutu Olana Wayessa. Additionally, pre-recorded address will be heard from EU Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen. The discussion will be hosted by Janne Hopsu. This podcast is part of Tiedekulma Live, a discussion series at the University of Helsinki: https://www.helsinki.fi/en/think-corner/think-corner-live Watch also in YouTube: https://youtu.be/O2AfhPpNjRI
Tiedekulma Live | Korona ja työelämän tulevaisuus
Digitalisaatio kiihtyy, epävarmuus lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus katoaa. Esimerkiksi näin työelämän tulevaisuutta ennustettiin ennen koronapandemiaa ja nyt nuo kehityskulut ovat saaneet viruksesta yllättävän vauhdittajan. Korona myös jakoi työväestön kolmeen kastiin: koteihinsa sulkeutuneet tietotyöläiset, terveytensä mahdollisesti vaarantavat lähityöläiset ja toisaalta työnsä kokonaan menettäneet. Kuinka kriisi muuttaa suomalaista työelämää? Mitä selviytymiskeinoja eri ammattiryhmillä on? Työelämästä ja sen tulevaisuudesta koronakriisin varjossa ovat keskustelemassa dosentti Mira Karjalainen ja sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 7.10.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/EcDJfjev5Ss
Tiedekulma Live | Kenen demokratia?
Kansalaisia osallistetaan erilaisiin päätöksiin enemmän kuin koskaan ja osallistamispuhe on kaikkien huulilla. Samalla esimerkiksi poliittinen osallistuminen on jäänyt yhä enemmän hyvin pärjäävien käsiin, kun koulutetut, hyvätuloiset ja terveet osallistuvat aktiivisesti itselleen tärkeisiin keskusteluihin. Kaventuuko demokratia, kun kaikkien ääni ei kuulu päätöksenteossa? Millaisia ratkaisuja osallistamispolitiikalla ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voidaan saavuttaa? Minkälaista aktiivisuutta valtio odottaa kansalaisiltaan? Osallistumisen eriarvoisuudesta keskustelemassa julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontaja on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/a8B8MzLgnKU
Tiedekulma Live | Koronan jäljet koulussa
Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/lDWl50Pyu-8
Tiedekulma Live | Ovatko suomalaiset samassa veneessä?
Yhteiskunta näyttää monesta näkökulmasta jakautuneen voittajiin ja häviäjiin. Onko suomalaisilla sama suunta, jossa rakennetaan yhteistä hyvää? Vai onko eliitti kasvanut globalisaation myötä erilleen ja köyhät joutuneet sivuun muusta yhteiskunnasta? Vahvistaako koronakriisi jakoa vai saako se ihmiset näkemään hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen? Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiakuiluista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa, juontajana toimittaja Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/x3Ib0Ls55-Q
Tiedekulma Live | Kulutuskulttuurin jälkeen
Koronakriisin myötä kulutus on notkahtanut maailmanlaajuisesti. Pandemia on nostanut päivänvaloon tutun ristiriidan: jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset normaalisti, tarvitsisimme neljä maapalloa – ja jos emme kuluta, Suomen talouskasvu hiipuu. Kuinka pysyvästi korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja voiko kriisi toimia sysäyksenä kestävämpään tulevaisuuteen? Miksi kuluttaminen on niin syvällä kulttuurissamme? Keitä olemme, kun emme enää ole kuluttajia? Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 9.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/_hnrjRFeHj4
Tiedekulma Live | Miten maailma makaa?
Koronapandemia on laittanut maailmankirjat sekaisin ja pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen esimerkiksi globaalia yhteistyötä, taloutta ja ympäristöä. Onko tämä kriisi erilainen kuin aiemmat ja opimmeko siitä jotain? Millaisessa maailmassa elämme, kun pandemia on ohi? Ensimmäisessä Tiedekulma Live -keskustelussa maailman tilaa kriisien keskellä ovat analysoimassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Juontajana on Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 2.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/RNF-ud7ugJ4
Siirtolaisuus ja harmaa talous – tapaus Venäjä
Millaisia ovat siirtolaisuuden ja harmaan talouden yhteydet sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset muutokset Venäjällä? Yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista puhui aiheesta vuoden 2019 Crazy World -ohjelmasarjassa. Puheenvuoro on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.9.2019. Voit katsoa esityksen myös videona YouTubessa: https://youtu.be/VUqAAKDFFys
Poikkeuslinjalla | Kaataako korona Trumpin?
Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla. Koronakriisin myötä maan talouskehitys on ajautunut syöksykierteeseen ja työttömyysaste on lähellä 1930-luvun laman tasoa. Yhdysvaltojen politiikkaa on kuitenkin mahdotonta ymmärtää ottamatta huomioon talouden rinnalla vaikuttavia kulttuurisia kamppailuita. Mistä kaikesta vuoden 2020 presidentinvaaleissa on kyse ja mitkä ovat sen vaikutukset maailmanpolitiikkaan seuraavina vuosina? Kenen johdolla Yhdysvallat nousee koronakriisistä ja millainen suurvalta se tulee olemaan? Vieraina Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Nordic West Officen Amerikan toiminnoista vastaava johtaja Kristiina Helenius ja Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 27.5.2020.
Poikkeuslinjalla | Kansallisvaltion korona
Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Interventioissa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sekä Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja ja Faktabaarin perustaja Mikko Salo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 20.5.2020.
Poikkeuslinjalla | Iskeekö korona ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass. Intervention tekee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ohjelma on osa Helsingin yliopiston #siksitiede-kampanjaa ja siinä keskustellaan myös tieteestä osana Suomen ja maailman kriisinkestävyyttä. Miksi tiedettä tarvitaan – ja voidaanko tieteellä ratkaista ilmastonmuutos? Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 13.5.2020.
Poikkeuslinjalla | Mitä korona-exit saa maksaa?
Koronakriisin puhjettua presidentti Niinistö totesi, että talous on vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Kriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida. Voiko koronakriisin hoidossa ylipäänsä soveltaa tavanomaista kustannusten ja hyötyjen arvioinnin logiikkaa? Miten hillitsemistoimien tai niistä luopumisen suorat ja välilliset kustannukset voidaan laskea? Työelämäprofessori Pekka Saurin vieraina THL:n tutkimusprofessori, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.4.2020
Poikkeuslinjalla | Millainen on koronasukupolven tulevaisuus?
Tuleeko koronasta avainkokemus? Onko meille syntymässä oma koronasukupolvi? Sen tulevaisuus näyttää usvaiselta etenkin koulutuksen osalta, kun osa joutuu päättämään peruskoulun etäopiskelijoina ja toisia taas painaa epätietoisuus korkeakoulujen pääsykokeiden suhteen. Suomi paistattelee mielellään koulutuksen mallimaana, mutta riittävätkö meillä rahkeet taata aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet samalla kun globaali koulutuspolitiikka asettaa uudenlaisia paineita myös suomalaiselle koulutukselle? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat vararehtori, yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom ja valtiosihteeri, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 22.4.2020
Poikkeuslinjalla | Hajoaako pää? Etätyö ja digiähky
Koronakriisi on haastanut ja pakottanut monet meistä oppimaan todella nopeasti uusia taitoja ja sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen. Omasta jaksamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa? Mikä meitä tukee nopeassa muutoksessa? Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista keskustelevat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja digitaalisen yhteiskuntatieteen professori Krista Lagus.
Poikkeuslinjalla | Talouden äkkipysähdys
Koronakriisin seuraukset maailmantaloudelle ovat valtavat: globaalit tuotantoketjut katkeavat, palvelualat kärsivät, työttömyys kasvaa ja pörssit romahtelevat. Valtiot ja keskuspankit ovat vastanneet ennennäkemättömillä elvytyspaketeilla. Vaikka talouden äkkipysähdys on äärimmäinen, onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin? Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa vieraina ovat maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ja taloustieteen professori Antti Ripatti, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 8.4.2020
Poikkeuslinjalla | Pandemia, perusoikeudet ja tottelemattomuus
Pyyhkiikö valmiuslaki perusoikeudet? Onko poikkeustilassa tilaa kansalaistottelemattomuudelle? Miten eriarvoisuus nousee esille koronakriisin aikana? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.4.2020. Lue lisää Poikkeuslinjalla-ohjelmasta: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/poikkeuslinjalla
Poikkeuslinjalla | Elämmekö suuren käänteen aikaa?
Pekka Sauri palaa poikkeuksellisena aikana linjoille. Osallistavaa puhetta, monipuolisia näkökulmia ja vaikeiden kysymysten asiantuntijoita Helsingin yliopistosta. Pyrkimys saada koronavirus ja sen seuraukset hallintaan muuttaa koko maailmaa. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan entiseen, eteen avautuu mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan koko kylän aivot käyttöön. Ensimmäisen Poikkeuslinjalla-lähetyksen vieraina ovat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Keskustelunaiheina mm. demokratian tulevaisuus koronakriisin jälkeen, voima- ja valtasuhteiden uudelleenjako, solidaarisuus ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyys. Moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
Terveys ja tekoäly
Miten tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia ovat tekoälyyn ja lääketieteeseen liittyvät eettiset kysymykset? Aiheesta keskustelemassa professori Sampsa Hautaniemi, lääkäri ja kokeellisen neurologian dosentti Hanna Renvall sekä lääkäri ja molekyylilääketieteen dosentti Nina Linder. Tilaisuuden juontaa Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu 30.1.2020 Tiedekulman Terveys ja tekoäly -tapahtumassa, joka on osa Helsinki Health Week -ohjelmasarjaa.
Trumpin haastajat
Tiedekulmassa Yhdysvaltain vaaleista, politiikan taustoista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista ovat keskustelemassa professori Mikko Saikku ja yliopistonlehtori Ari Helo. Keskustelua vetää Anu Partanen. Löytyykö demokraateilta vahva vastaehdokas Trumpille? Kuinka Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut? Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 18.2.2020.
Koulujen joulujuhlat
Miksi koulujen joulujuhlaa ei saa juhlia kirkossa, vai saako? Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua. Onko joulujuhlan viettäminen kirkossa automaattisesti tunnustuksellista vai osa suomalaista kulttuuriperinnettä? Missä menee raja tunnustuksellisen ja perinteisiin nojaavan juhlinnan välillä, ja millaiset yhteiset juhlat sopivat kaikille yhteiseen lukukauden päätökseen? Tiedekulman Pinnalla- tapahtumassa joulusta kouluissa keskustelevat uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko. Keskustelua vetää Jari Hanska. Tapahtuma on tallennettu Tiedekulmassa 12.12.2019.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century. With interviews gathered from a longitudinal study with former East German activists, from a new Finnish non-fiction book on everyday life in East Germany, to a discussion of lives lost at the Berlin Wall, this event will explore the significance of the fall of the Berlin Wall three decades later. The speakers are Professor Pertti Ahonen, University of Jyväskylä, Professor Molly Andrews, Helsinki Collegium for Advanced Studies and Kati Koivikko, journalist, photographer, nonfiction writer. The event is hosted by Kaisa Kaakinen, Helsinki Collegium for Advanced Studies and it's recorded on the 14th of November 2019.
Aivojen elvytysilta
Tahmaavatko aivosi? Karkaako käsi älypuhelimelle, kun pitäisi lukea kirjaa? Keskittymiskyvyn heikkeneminen ja aivojen ylikuormittuminen ovat nykyajan vitsauksia, mutta tilanne ei ole peruuttamaton. Tapahtumassa Helsingin yliopiston aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala sekä Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski kertovat, miten aivomme selviävät älylaitteiden, avotoimistojen ja multitaskaamisen aikakaudella. Keskustelua vetää Ville Blåfield. Videotallenteen tapahtumasta voit katsoa täältä: https://youtu.be/eA0hTAUIiYM Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel
Tulevaisuus tehdään koulussa
Koulussa luodaan tulevaisuuden Suomea – ja siitä tulevaisuudesta on monta eri näkemystä. Millainen maailmankuva koulun ja opetussuunnitelman taustalla on nyt ja miten se eroaa aiemmista? Onko koulun tehtävä heijastella valtavirran arvoja vai seistä etujoukoissa muuttamassa yhteiskuntaa? Pitäisikö esimerkiksi ennustettuun ekokriisiin varautua kouluissa nykyistä radikaalimmin? Tämän päivän koulusta ja huomisen Suomesta ovat keskustelemassa dosentit Hannele Cantell ja Jari Salminen Helsingin yliopistosta sekä filosofian ja psykologian opettaja Arno Kotro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel Videotallenteen tapahtumasta voit katsoa täältä: https://youtu.be/NbehOfqt7MI
Tekoäly päättää
Algoritmeja käytetään EU:ssa jo monin tavoin päätöksenteon apuna. Suomessa tekoäly on laitettu muun muassa ennustamaan, onko nuori syrjäytymisvaarassa. Mitä haasteita tulee vastaan, kun koneelle annetaan valta pisteyttää ihmisiä ja päättää esimerkiksi vakuutuksista ja Kela-korvauksista? Miten saadaan algoritmien pohjalla olevasta datasta reilua ja oikeudenmukaista ja päätösten perusteista läpinäkyviä? Helsingin yliopiston apulaisprofessorit Minna Ruckenstein ja Teemu Roos sekä tohtorikoulutettava Jenni Hakkarainen keskustelevat Jari Hanskan johdolla siitä, miten tietokoneavusteinen päätöksenteko vaikuttaa elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel Voit katsoa keskustelun myös videotallenteena: https://www.youtube.com/watch?v=g_p3ojqrEfw
Mainokset mediassa
Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Medioiden mainostamisen vastuullisuudesta ja journalismista keskustelevat viestinnän professori Esa Väliverronen ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson. Keskustelua vetää toimittaja Linda Pelkonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 29.10.2019.
Kaipuu vanhaan hyvään Eurooppaan: uusoikeisto aatteellis-uskonnollisena virtauksena | Risto Saarinen
Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen valottaa esityksessään uusoikeiston ja oikeistopopulismin eurooppalaisia ja aatteellisia juuria. Saarinen johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä Järki ja uskonnollinen hyväksyminen. Podcast on nauhoitettu 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa, joka osa Crazy World -sarjaa.
Talouden uusjako
Talouden, työllisyyden ja väestörakenteen ennusteet ja mittarit hallitsevat suomalaista talouskeskustelua. Samalla ilmastonmuutos ja digitalisaatio ravistelevat työn, yritystoiminnan ja kaupankäynnin rakenteita perusteellisesti. Miten työn yhteiskunnallinen rooli, toimeentulon tavat ja kulutus muuttuvat? Kuka voittaa, kuka häviää? Talouden uudesta jaosta ovat puhumassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, professori Juha Siltala ja apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta sekä BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde. Haastattelijana toimii Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Talouden uusjako -tapahtumassa 26.9.2019. Tapahtuma on osa Crazy World -sarjaa, katso koko ohjelma: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Take Back Control
Brexitin kaltaiset kehityskulut kuuluttavat valtioiden ja ihmisten oman määräysvallan kaipuuta. Onko valta vielä valtiolla, ja määritteleekö se oman suuntansa? Vieläkö maailmassa pelataan yhteisten pelisääntöjen mukaan? Voiko demokratia toteutua kansainvälisessä yhteistyössä? Valtioiden itsemääräämisoikeutta globaalissa maailmassa ruotivat Timo Miettinen, Jaakko Husa, Heikki Patomäki ja Johanna Rainio-Niemi. Keskustelua vetää Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.9.2019. Tapahtuma on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa.
Yhteisöllisyyden merkitys rakenteellisen väkivallan vastarinnassa | Julian Honkasalo
Suomen Akatemian tutkijatohtori Julian Honkasalo puhui esityksessään transihmisten kokemasta rakenteellisesta väkivallasta ja yhteisöllisyyden merkityksestä tämän rakenteellisen väkivallan vastarinnassa. Podcast on nauhoitettu 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa, joka osa Crazy World -sarjaa. Katso koko ohjelma: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Divided City: Global South
The urban inequality of large cities and the accumulation of disadvantage present a problem all across the globe. People from similar backgrounds occupy the same areas, resulting in the division of urban space and city districts, among other factors, by ethnicity, income level, religion and language. Why is this and how can this trend be influenced? Florencia Quesada Avendaño, Filip de Boeck and Anja Nygren talk about cities in Latin America and Africa. The event is hosted by Reetta Räty. Podcast is recorded in Divided City event at Think Corner on 19 September 2019. Event is part of the Crazy World event series in Think Corner. See the programme: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Jakautunut kaupunki: Helsinki
Suurten kaupunkien urbaani eriarvoisuus ja huono-osaisuuden kasaantuminen ovat ongelma kaikkialla maailmassa. Ihmiset samanlaisista taustoista elävät samoilla alueilla, kaupunkitilat jakautuvat ja asuinalueet eriytyvät muun muassa etnisyyden, tulojen, uskonnon ja kielen mukaan. Mistä tämä johtuu ja miten kehityskulkuun voidaan vaikuttaa? Keskustelussa apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista ja tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä tarkastelevat Helsingin alueellista eriytymistä. Tilaisuuden juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu 18.9.2019 Tiedekulman Jakautunut kaupunki -tapahtumassa. Keskustelu on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Musliminuorten moninaiset identiteetit | Teemu Pauha
Helsingin yliopiston Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Teemu Pauha johdattelee kuuntelijat identiteettien moninaisiin kysymyksiin sekä kertoo musliminuorten identiteettejä käsittelevästä tutkimuksestaan. Podcast on nauhoitettu 17.9.2019 Tiedekulman Yli rajojen -tapahtumassa. Tapahtuma on osa Crazy World -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Me ja ne
Maailmat etääntyvät ja eriytyvät. Eri näkökulmien ymmärtäminen ja aito keskustelu tuntuvat olevan entistä vaikeampia. Epäinhimillistäminen ja viholliskuvat syventävät vastakkainasettelua, jossa tärkeintä on ”toisen” vaatimusten kyseenalaistaminen. Miten vastakkainasettelusta on tullut arkipäivää? Kuuluuko erilaisten ihmisten ääni polarisoituneessa ja pirstoutuneessa julkisuudessa? Tiedekulmassa sukellettiin jakautuneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa ja maailmalla. Tapahtumassa ovat keskustelemassa Risto Kunelius, Emilia Palonen ja Juha Herkman. Keskustelua vetää Robert Sundman. Inserteissä Turkin polarisaatiosta kertoo Halil Gürhanlı, Puolasta Rūta Kazlauskaitė ja Romaniasta Laura Sibinescu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.9.2019. Keskustelu on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Eriarvoisuus, politiikka, tutkimus
Eriarvoisuudesta puhuttiin paljon kevään eduskuntavaaleissa. Uusi hallitus lupaa ohjelmassaan, että eriarvoisuuden vähentäminen ohjaa kaikkea päätöksentekoa. Mitä eriarvoisuus politiikassa voi tarkoittaa? Mihin se liittyy ja mikä sitä määrittää? Mikä on tutkijoiden rooli? Helsingin yliopiston monitieteinen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tutkimusaloite (INEQ) kutsui joukon tutkijoita ja vaikuttajia keskustelemaan eriarvoisuudesta. Keskustelemassa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), professori Antti Kauppinen (Helsingin yliopisto), yliopistonlehtori Lauri Kokkinen (Tampereen yliopisto) ja apulaisprofessori Sonja Kosunen (Helsingin yliopisto). Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.8.2019. Video on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world
Geenit, elintavat, ruoka
Apulaisprofessori Ville Hietakangas ja laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkija Tiina Jääskeläinen keskustelevat ruoasta ja lihomisesta geenien ja elintapojen näkökulmasta. Tilaisuuden juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.1.2019. Tilaisuus on osa Helsinki Health Week -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…-health-week-2019
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Missä asioissa europarlamentti käyttää valtaa? Mitkä asiat vaikuttavat yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuuksiin? Tiedekulman Pinnalla-tilaisuudessa EU-tutkijat antoivat ohjenuoria valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle. Keskustelemassa väitöskirjatutkijat Laura Nordström ja Johannes Lehtinen. Keskustelua vetää yliopistonlehtori, Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Leena Malkki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-sarjan tapahtumassa 21.5.2019. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa. Tilaisuuden videotallenne YouTubessa: https://youtu.be/MxzhusSvtGk
Luomua, prosessoitua, vegaanista
Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola ja ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen keskustelevat Reetta Rädyn kanssa ruoan terveellisyydestä ja ruokaan liittyvistä uskomuksista. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.1.2019. Tilaisuus on osa Helsinki Health Week -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/helsinki-health-week-2019
Uusi maatalous
Ilmastonmuutos haastaa Suomen maatalouden. Viljelyolosuhteet muuttuvat eikä tuontiruokaa ehkä ole jatkossa saatavilla nykyiseen tapaan. Tulevaisuuden maatila saattaakin tuottaa oman energiansa ja valjastaa peltonsa hiilensidontaan. Miten ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon päästään? Tulevaisuuden maataloutta pohtivat tutkija-maanviljelijä Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius sekä e2 Tutkimuksen tutkija Kaisa Karttunen. Hanna Nikkasen vetämä keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe
Vaalien jälkeen
Miltä vuoden 2019 vaalit näyttivät ehdokkaan näkökulmasta? Mitä näistä vaaleista jää elämään niin kampanjoiden kuin politiikan sisältöjen osalta? Keskustelemassa kaksi Helsingin yliopiston professoria, Jaana Hallamaa ja Jukka Kekkonen, joilla molemmilla on kokemusta erilaisista vaaleista sekä politiikan tarkkailijan että ehdokkaan näkökulmasta. Keskustelua moderoi yleisen valtio-opin professori ja Suomen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-sarjan tapahtumassa 15.4.2019. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa.
Sopeudu suomalainen
Ilmasto muuttaa meidänkin arkemme, mutta millaiseksi? Elämmekö vuonna 2035 tuhotulvien, pakolaisaaltojen vai aurinkopaneelien keskellä ja tuleeko ruoan kasvattamisesta tärkeä kansalaistaito? Joutuuko demokratia taipumaan jatkuvien kriisitilanteiden edessä? Kaikkiin näihin skenaarioihin viranomaiset ja tutkijat ovat jo varautuneet. Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja tutkija Paavo Järvensivu pohtivat, millainen on tulevaisuuden Suomi ja tulevaisuuden suomalaisten hiilineutraali arki. Yle Kioskin ilmastotoimittaja Timo “Wilderness” Korpi kertoo, millaista on elää sellaista arkea jo nyt. Tapahtumassa katsotaan Timo Korven Ilmastouutiset -sarjan ensimmäinen jakso, jonka löydät täältä: https://areena.yle.fi/1-50007698 Tiedekulmassa 27.3.2019 nauhoitetun keskustelun vetää Ville Blåfield. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe
Epäreilu ilmasto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe
Kuudes sukupuutto
Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin. Miksi kuudennesta sukupuuttoaallosta pitää olla huolissaan ja mitä asialle voi tehdä? Monimuotoisuuden säilyttämisen keinoista keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtaja Leif Schulman, SYKE:n tutkimusjohtaja Eeva Primmer ja WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. Tilaisuuden juontaa Minna Pyykkö. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 20.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe
Ilmastovaalit
Tiedekulman vaali-illassa Helsingin yliopiston tutkijat ja neljän suurimman puolueen poliitikot keskustelevat siitä, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi tehdä juuri nyt. Teemoina ovat mm. energiapolitiikka, metsäpolitiikka ja globaali ilmastopolitiikka. Mukana keskustelussa ovat ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen, kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren sekä poliitikot Miapetra Kumpula-Natri (sd), Oras Tynkkynen (vihr), Kimmo Tiilikainen (kesk) ja Juhana Vartiainen (kok). Tapahtuman avaa Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ja juontajana toimii Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/hope-for-globe
Miten brexitin käy?
Vaikka maaliskuun lopun aikaraja lähenee, taistelu brexitistä ei ole päättynyt. Lähteekö Britannia EU:sta ilman sopimusta? Nähdäänkö vielä uusi kansanäänestys? Mitä seurauksia eri skenaarioilla on EU:lle ja Britannialle? Brexit-kysymyksistä keskustelevat yliopistotutkija Timo Miettinen ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa myös Iso-Britannian Suomen-suurlähettiläs Tom Dodd. Juontajana toimittaja Linda Pelkonen Yle Puheen Politiikkaradiosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 12.3.2019.
Mitä Venezuelassa tapahtuu?
Venezuelan kriisi on jatkunut jo pitkään eikä loppua näy. Jopa yli kolmen miljoonan venezualalaisen on arvioitu jättäneen ruoka- ja lääkepulasta kärsivän maan vuoden 2015 jälkeen. Mitkä ovat kriisin taustat ja mihin suuntaan se kehittyy? Tutkijatohtori Virpi Salojärvi ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen keskustelivat tilanteesta toimittaja Janne Hopsun kanssa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 19.2.2019.