Suomalaiset podcastit

Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.


Parlatorio

Parlatorio on podcast, joka tuo antiikin perinnön tähän päivään. Se katsoo 2020-luvun maailmaa ikuisen Rooman näköalapaikalta. Podcast vie kuulijansa kuin Villa Lanten keittiöön ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin. Vieraana podcastissa on tieteen, taiteen ja sivistyksen kentän kiinnostavimpia ihmisiä. Parlatorio tarjoaa tietoa antiikista, mutta myös uusia näkökulmia tämän päivän elämään, maailmaan ja suuriin haasteisiin. Podcastia juontaa FT Elina Pyy Suomen Rooman-instituutista.

Tilaa podcast: RSS-syöte, iTunes tai Windows Phone. (ohjeet)

Jaksot

Yhteensä 8 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 28.10.2020.

Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?

Julkaistu 29.3.2021

Millaista elämää antiikin Ostiassa elettiin ja kuinka kulttuurit kohtasivat Ostian kaduilla? Kuinka johdetaan ja koordinoidaan isoa kansainvälistä tutkimusprojektia?  Vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja Arja Karivieri, joka on myös tutkinut antiikin satamakaupungin Ostian kulttuuria. Jaksossa sukelletaan Villa Lanten toimintaan, Arjan johtajakauteen sekä Ostia-projektiin.  Vuonna 1981 Turusta lähtenyt arkeologian opiskelijoiden bussimatka oli Karivieren ensimmäinen kosketus Villa Lanteen ja 35 vuotta myöhemmin hän toi omalle johtajakaudelleen mukanaan mm. Ostiaa tutkivan projektinsa. Ostian kautta Roomaan tuli valtavasti ihmisiä ympäri Välimerta. He omaksuivat roomalaisuuden, mutta toivat mukanaan myös omia kulttuurisia piirteitään. mm. juutalaiset ja kreikankielisiä yhteisöt näyttäytyivät vahvasti niin esineistössä kuin kaupungin arkkitehtuurissakin. 

Valtaa ja väkivaltaa - kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?

Julkaistu 8.3.2021

Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Millaisia seksuaalisia ja sukupuolellisia rooleja antiikin ihmisellä oli mahdollista olla? Oliko antiikin ihmisellä mahdollisuutta omaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen? Millaisen viestin antiikin myyttien seksuaalinen kuvasto pyrki välittämään?  Tässä jaksossa keskustelemassa Elina Pyyn kanssa on historian ja kulttuuriperinnön väitöskirjatutkija Ville Hakanen. Hän on tutkinut eroottisten myyttien kuvastoa Rooman seinämaalauksissa. Aihe on myös tärkeä Elinalle, joka on itse tutkinut sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa antiikissa.  Antiikin ihmiselle nykypäivän yksilön seksuaalisuus, sukupuoli ja niihin liittyvät identiteettikäsitykset olisivat tuntuneet vieraalta. Ihmisen identiteetti rakentui yksilön asemasta yhteisön silmissä, mikä itsessään vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi seksuaalinen väkivalta koettiin. 

Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?

Julkaistu 17.2.2021

Kuinka antiikin ihminen suhtautui orjuuteen? Kuinka orjaksi päädyttiin ja mitä orjuus tarkoitti antiikin ihmiselle?  Parlatoriossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija ja erityisesti antiikin sosiaalihistoriaa tutkinut Ville Vuolanto. Hän on tutkimuksessaan suuntautunut lasten- ja perhesuhteiden historiaan ja aihetta tutkittaessa orjuus tulee väistämättä aina vastaan. Antiikin Roomassa orjuus jakautui myös hyvin eri arvoisiin ryhmiin: aina kaltoin kohdelluista kaivoksissa työskentelevistä lapsiorjista arvostettuihin ja jopa rakastettuihin imettäjäorjiin. Orjuuden ajateltiin olevan toimivan yhteiskunnan yksi ratas, vaikka se samalla nähtiin ihmisluonnon vastaisena. 

Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?

Julkaistu 26.1.2021

Kuinka luonnontieteet ja lääketiede näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia vaikutti luonnontieteellisiin käsityksiin?  Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin.  Antiikissa oli myös verrataen paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin. 

Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?

Julkaistu 5.1.2021

Millaista oli kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus ristiretkien repimässä sydänkeskiajan Euroopassa? Millaisia sterotyyppejä islamiin kohdistui, ketkä niitä levittivät, miten ja miksi?  Parlatorion neljäs jakso valottaa ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä. Elina Pyyn kanssa keskustelee Suomen Rooman-instituutin post doc -stipendiaatti FT Miikka Tamminen, joka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa ristiretkien historiaan ja keskiaikaiseen saarnamateriaaliin, sekä siihen kuinka vihapuhe niissä näyttäytyi. Jo keskiajalta asti on toistettu Islaminvastaisessa vihapuheessa väitettä, että kyseinen uskonto olisi väkivallan ja himon uskonto. Samaa stereotyyppeihin ja disinformaatioon pohjautuvaa argumenttia käytetään netin keskustelupalstoilta yhä tänä päivänä. 

Valon juhlasta jouluksi - Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?

Julkaistu 15.12.2020

Miten roomalaisesta valon juhlasta siirryttiin joulun viettoon? Millaisia kerrostumia historiasta voimme nähdä kalenterissa tänään? Parlatoriossa puhutaan tällä kertaa kalentereista ja niiden muuttamisesta - antiikissa, keskiajalla ja tänä päivänä. Kalenteri vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, ja siksi vallanpitäjät ovat aina halunneet rukata kalenteria juhlapyhineen mieleisekseen. Se näkyy jo antiikin Rooman varhaisissa kalentereissa. Parlatorio-podcastin jaksossa Elina Pyyn vieraana keskiajan tutkija, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, kuinka kalenterit ovat aina tiivistelmä ajan arvoista, arvostuksista ja identiteetistä.

Ylimystön ihmeraaka-aine sahrami – kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa?

Julkaistu 23.11.2020

Helposti ajatellaan että nykyaika olisi erityisen ruokakeskeistä. Renessanssin ajan Italiassa ruoka oli kuitenkin tärkeä osa identiteettiä ja sen kautta rakennettiin myös omaa valta-asemaa. Tuolloin nähtiin niin keittokirjabuumi, vegetarismia kuin satokausikalentereitakin. Mutta mitä ihmettä olivat liikkuvat ruuat?  Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastissä Elina Pyyn vieraana on väitöskirjatutkija Anna Repo. Yhdessä he pureutuvat ruokaan ja ruokakulttuuriin Italian renessanssissa.

Onko USA uusi Rooma - miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?

Julkaistu 28.10.2020

Kuinka Rooman tasavalta ja toisaalta keisarikausi näyttäytyvät Yhdysvaltain poliittisessa kulttuurissa?  Parlatorion ensimmäisessä jaksossa on vieraana tutkijatohtori Samuli Simelius, joka kertoo muunmuuassa siitä miten antiikin Rooma on vaikuttanut Yhdysvaltain syntyyn, ja miten Yhdysvaltain kulttuurissa näyttäytyy tasavaltalaisen ajattelun lisäksi myös imperialistisuus esimerkiksi presidentin suurissa valtaoikeuksissa sekä arkkitehtuurissa. Mutta kuinka tietoisesti vallan rakennusten arkkitehtuurissa on performoitu Rooman keisarikautta? Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast ja sitä juontaa instituutin tutkija Elina Pyy. 

Takaisin podcastien listaan