Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
Joka sadas
Suomalaisista noin joka sadas sairastaa epilepsiaa. Tässä podcastissa puhutaan suoraan ja henkilökohtaisesti elämästä epilepsian kanssa: Millaista on käydä koulua, kun sairastaa epilepsiaa? Onko työelämässä erilaista? Mitä tehdä, kun epilepsia pelottaa itseä ja läheisiä? Ippi Arjanne tapaa jokaisessa jaksossa ihmisiä, joiden elämään epilepsia tavalla tai toisella vaikuttaa. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
Jaksot
Yhteensä 18 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 8.1.2021.
Vertaistuen ihmeellinen voima
Lapsen epilepsia muutti hetkessä Sarin ja Katrin perheiden elämän. Vuosien jälkeen elämä epilepsian kanssa ei vieläkään ole tasaista, mutta voimaa molemmille äideille ovat antaneet erilaiset vertaistuen muodot. Milloin on hyvä hetki lähteä mukaan vaikkapa kurssille tai perheleirille? Mitä jos oikeanlaista vertaistukea ei tunnu löytyvän?
Rajoittaako elämää epilepsia vai ennakkoluulot?
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan epilepsiaan liittyvä syrjintä on vakavuudeltaan jopa suurempi ongelma epilepsiaa sairastaville kuin itse sairauden aiheuttamat oireet. Nina Teerimäki on tottunut elämään vaikean epilepsiansa kanssa, ja on nyt aikaisempaa vahvempi kohdatessaan ennakkoluuloja tai väärintulkintoja. Mitä jos omista oikeuksista ei tarvitsisi taistella? Miten ennakkoluuloista voi päästä eroon typistämättä epilepsian moninaisuutta? Syrjinnän laajuutta ja rakenteita on pohtimassa myös oikeustieteen tohtori Kaijus Ervasti.
Aikuisena ketogeenisellä
Parikymppisen Tuomaksen glukoositransportterihäiriötä on hoidettu ketogeenisellä ruokavaliolla jo yli viiden vuoden ajan. Töissä on mukana omat eväät ja ketogeeniseen on arjessa tottunut. Helppoa se ei kuitenkaan ole Tuomakselle ollut eikä ole aina edelleenkään, kun ympäristö on täynnä herkullisia, mutta itseltä kiellettyjä ruokia. Ketogeeniselle ruokavaliolle ei tule lähteä ilman, että siitä on sovittu hoitomuotona hoitavan lääkärin kanssa. Ruokavaliohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se vaatii moniammatillista yhteistyötä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Nutricia Medical Oy kanssa. Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
Ketogeeninen ruokavalio lautasella
Jotta ketoosi saavutetaan, ateriat väistämättä yksipuolistuvat. Ketogeeninen ruokavaliohoito ei siis ole ravitsemussuositusten mukainen tapa syödä, näin muistuttavat ravitsemusterapeutti Minna Similä ja lastenneurologi Henna Jonsson. Mitä lautaselle siis jää - ja mitä muun perheen lautaselle laitetaan, jos yhdellä on tarkka dieetti? Onko ketoosi menetetty, jos kerran syö korvapuustin? Ketogeeniselle ruokavaliolle ei tule lähteä ilman, että siitä on sovittu hoitomuotona hoitavan lääkärin kanssa. Ruokavaliohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se vaatii moniammatillista yhteistyötä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Nutricia Medical Oy kanssa. Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
Ketogeeninen ruokavaliohoito - näin se toimii
Ketogeenistä ruokavaliohoitoa tai mukailtua ketogeenistä ruokavaliota voidaan harkita vaikean epilepsian hoidossa, jos epilepsialääkkeillä ei saada riittävää vastetta, haittavaikutuksia esiintyy runsaasti, eikä kirurginen hoito ole mahdollista. Miksi ketogeeninen voi auttaa, miten se toteutuu, miten sitä seurataan? Hoitomuodon plussia ja miinuksia ja yleisiä harhaluuloja ovat purkamassa lastenneurologi Henna Jonsson sekä ravitsemusterapeutti Minna Similä. Ketogeeniselle ruokavaliolle ei tule lähteä ilman, että siitä on sovittu hoitomuotona hoitavan lääkärin kanssa. Ruokavaliohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se vaatii moniammatillista yhteistyötä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Nutricia Medical Oy kanssa. Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
Lapsiperhearkea ketogeenisellä ruokavaliolla
Teijan 11-vuotiaan Tatu-pojan epilepsiaa hoidetaan modifioidulla ketogeenisellä ruokavaliolla. Teija ja anoppi Marianne kertovat ruokien suunnittelusta, kokkaamisesta, kaverisynttäreistä ja punnitsemisesta. Pyöriikö perheen arki ruoan ympärillä? Ketogeenisessä ruokavaliossa hiilihydraattien saantia rajoitetaan, ja energia saadaan pääasiassa rasvoista, jolloin aivot käyttävät energialähteenä glukoosin sijaan ketoaineita. Ruokavaliohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Ruokavalion toteuttaminen on aikaa vievää ja vaatii tiivistä moniammatillista yhteistyötä hoitotahon kanssa. Jakso on toteutettu yhteistyössä Nutricia Medical Oy kanssa. Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
Miten epilepsian voi hyväksyä, kun kiusaajat haukkuvat?
Elsalla ja Jarmillalla on kouluajoilta kipeitä muistoja. Jarmillaa on estetty epilepsian takia osallistumasta esimerkiksi liikuntatunneille ja hänet on jätetty välitunneilla ulkopuolelle. Elsaa on haukuttu, potkittu ja lyöty. Molemmat ovat ajatelleet tulleensa nähdyiksi vain epilepsian kautta. Vaikka kiusaaminen lopulta loppui, siitä toipuminen on kestänyt vuosia. Miten itsensä oppii hyväksymään kokonaisena ja luottamaan ihmisiin? Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
Omillaan epilepsian kanssa - miten itsenäisesti pitää pärjätä?
Omilleen muutto, opiskelu ja työ- nämä itsenäisen elämän askeleet eivät ole itsestäänselviä epilepsian kanssa. Anna-Lotan, Elli-Nooran ja Lotan arjessa kohtauksia tulee säännöllisen epäsäännöllisesti ja siksi tukiverkon on hyvä olla lähellä. Miten vanhemmat saisi luottamaan enemmän ja huolehtimaan vähemmän? Entä miten uskaltaa muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, jos omat kohtaukset pelottavat? Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
Itsenäinen lapsi - miten sellainen kasvatetaan?
Hannan tyttärellä on etenevä epilepsia, Sadun pojalla kohtaukset loppuivat leikkaukseen pari vuotta sitten, mutta molemmat lapset ovat kasvaneet elämään epilepsian kanssa pienestä asti. Pienokaisista on kasvanut jo nuoria aikuisia. Miten olla vanhempana tukemassa ja huolehtimassa, mutta ei liikaa? Missä vaiheessa uskaltaa luottaa, että kyllä ne omat siivet kantavat? Viisaita kasvatusneuvoja ja vielä ratkaisemattomia kysymyksiä puimassa äidit Hanna ja Satu.
Epilepsia ja ihmissuhteet - kuka tukee ja ketä?
Epilepsia ujuttautuu ihmissuhteisiin monin eri tavoin. 24-vuotiaan Oton ja 46-vuotiaan Katin epilepsiat ja myös elämäntilanteet ovat hyvin erilaiset: Katilla on jo kaksi aikuista lasta, puoliso ja ystäviä, mutta työelämästä poisjääminen vei ison siivun sosiaalisesta elämästä. Otto taas on juuri päässyt työelämään, ja kavereita on nykyään monista eri ympyröistä. Kun oman elämän suuntaa ja terveyttä on joutunut epilepsian takia miettimään toisella vakavuusasteella ja melko nuorena, vaikuttaako se ystävyyssuhteisiin? Miten läheisten huoleen pitäisi suhtautua? Voiko kukaan muu kuin vertainen todella ymmärtää?
Työelämän kynnykseltä alanvaihtoon
Parikymppiset Karri ja Joonas ehtivät juuri päästä työelämään käsiksi, kun epilepsia puhkesi ja laittoi heidät takaisin lähtöruutuun. Nykyiset hommat eivät enää epilepsian kanssa sopineet yhteen, joten edessä oli uusi alanvalinta ja onnistunut kouluun haku: Karri opiskelee nyt bio- ja kemiantekniikkaa, Joonas sosionomin tutkintoa. Millainen mullistus on joutua kääntämään työelämän suuntaa jo nuorena oman terveyden takia? Millaisia ammatillisia suunnitelmia uskaltaa tehdä tai kuinka luottavaisin mielin työelämään suhtautua, kun epilepsia on aina jossain määrin arvaamaton?
Läksyjä, kokeita ja hälinää - miten epilepsian kanssa pärjää koulussa?
Veeran poissaolokohtaukset jäivät 12-vuotiaana leikkauspöydälle, mutta hahmotus- ja oppimishäiriöt ovat olleet pulpetissa, ylioppilaskokeissa ja luentosaleissa mukana ensimmäiseltä (eli käyttäisin yleiskieltä, joka kaikille lukijoille selkeä) luokalta lähtien. Veeran koulutiellä haasteita aiheutti läksyjen määrän lisäksi epäselvä tulevaisuus. Mihin pystyn, mistä voin haaveilla? Millaista tukea epilepsiaa sairastava oppilas tarvitsee – ja mistä? Nyt 27-vuotiaan Veeran kouluaikoja muistelemassa myös hänen isänsä Ilkka.
Päiväkodissamme oli Onni, ei epilepsia
7-vuotiaan Onnin epilepsiakohtaukset olivat lyhyitä itku- tai naurukohtauksia, joita saattoi tulla päivässä jopa kolmekymmentä. Ranskassa tehdyn hoito-operaation jälkeen kohtaukset pikkuhiljaa vähenivät ja loppuivat. Ippi Arjanteen vieraina ovat Onnin isä sekä päiväkodin työntekijä Anna. Miten hänen epilepsiansa vaikutti päiväkotiarkeen ja kaverisuhteisiin? Mikä on paras tapa jakaa tietoa ja kokemuksia päiväkodin ja kodin välillä? Minkälaisia jälkiä kohtaukset ja iso operaatio jättävät lapseen ja miten niitä voi käsitellä?
Lapsen epilepsia käänsi myös isän elämän kurssin
Tyttären epilepsia ja kehitysvamma saivat Juha Takasen kyseenalaistamaan omat mielikuvansa vanhemmuudesta ja oikeastaan koko elämästä. Tyttären diagnoosista alkoi aika täynnä surua, toivoa, kontrollointia, erilaisia hoitoja - ja Juhan kohdalla myös käännös kohti uutta ammattia. Kun kaikki ei olekaan enää mahdollista ja elämä muuttuu, miten suhtautua uuteen ilman katkeruutta? Mistä haaveista on hyvä pitää kiinni ja mitkä mielikuvat taas ovat jopa haitallisia?
Epilepsia työpaikalla - arkinen juttu vai elefantti kahvihuoneessa?
Olenko enää yhtä arvokas työntekijä, kun minulla on epilepsia? Mitä jos kohtaukset stressaavat työkavereita? Epilepsia hiipii myös ammatti-identiteettiin ja kahviautomaatille, sen tietävät Eija Uusitalo ja Marika Raitanen. Eija ja Marika työskentelevät molemmat lasten parissa, ja molemmilla on myös epilepsia. Eija tekee vuorotyötä, jossa epilepsia muodostui haasteeksi. Marika taas uudelleenkouluttautui diagnoosin saatuaan, mutta palasi samoihin tehtäviin. Miten oppia arvostamaan itseään ja tuntemaan omat rajansa?
Elämää pelon kanssa, ei sen varjossa
Mari Sydänmaanlakka kuvailee pelkoa maadoittavaksi tunteeksi tajuttomuus-kouristuskohtauksen jälkeen. Hänen epilepsiansa todettiin lukioikäisenä, vaikka poissaolokohtauksia oli jo lapsena. Pelko on tarpeellinen tunne, joka suojaa vaaralta, mutta joka voi ottaa niskalenkin elämästä. Miten pelon kanssa tullaan kavereiksi? Entä mitä jos läheisen huoli pahentaa omaa pelkoa?
Kaatumatauti-sana on historiaa, mutta ennakkoluulot eivät
Pirkko Sysimetsällä ja Katja Seppisellä on pitkä kokemus epilepsiaan liittyvistä ennakkoluuloista: Pirkko sairastui epilepsiaan pienenä lapsena 1940-luvun lopussa, Katja lukiolaisena vuonna 1996. Muutamia kymmeniä vuosia sitten epilepsiaa hoidettiin mielisairaalassa eikä epilepsiaa sairastava saanut perustaa perhettä. Kuinka pitkälle näistä ajoista on tultu ja miten ennakkoluulot vaikuttavat yhä elämään?
Joka sadas alkaa pian!
Tammikuussa alkava Epilepsialiiton podcast nostaa esiin epilepsiaa sairastavat ihmiset läheisineen ja heidän äänensä.