Suomalaiset podcastit

Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.


Poliittinen talous

Podcast politiikasta, taloudesta ja poliittisesta taloudesta. Vakiopuhujina Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa. A podcast on politics and the economy by Timo Harjuniemi & Lauri Holappa. Mostly in Finnish but some episodes in English too.

Tilaa podcast: RSS-syöte, iTunes tai Windows Phone. (ohjeet)

Jaksot

Yhteensä 17 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 13.1.2018.

Jakso 17: Kohti keskuspankkikapitalismia (feat. Jussi Ahokas)

Julkaistu 23.8.2019

Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen. Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin. Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan? Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta? Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa? Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia". https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/ Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

Episode 16: Economics, politics and the limits of consensus in economic thought (feat. Sheila Dow)

Julkaistu 19.6.2019

(See further below for an English introduction.) Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana. Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia? https://sorsafoundation.fi/fi/ Kuva: Jussi Ahokas -------------------------------------------------------- This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government. The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation. https://sorsafoundation.fi/en/ Picture by: Jussi Ahokas

Jakso 15: Antti Rinteen hallitus ja talouspolitiikan isot linjat (feat. Patrizio Lainà)

Julkaistu 7.6.2019

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Antti Rinteen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Valtiotieteiden tohtori, hallitusneuvotteluihin vasemmistoliiton edustajana osallistunut ekonomisti Patrizio Lainà keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, minkälaista talouspoliittista suunnanmuutosta Antti Rinteen hallitus edustaa. Haastaako Rinteen hallitus suomalaista talouspolitiikkaa pitkään hallinneen talouskurilinjan, jota on leimannut ajatus kestävyysvajeen torjumisen ensisijaisuudesta? Jaksossa keskustellaan lisäksi Rinteen hallituksen talouspolitiikan Eurooppa-ulottuvuudesta. Lähteekö Rinteen hallitus haastamaan talouskurin hegemoniaa myös euroalueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä? Minkälaisia rajoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia globaalin talouden pelisääntöjen muutos tuo muassaan? Finanssi- ja eurokriisi ovat pakottaneet keskuspankit - ja eritoten Euroopan keskuspankin EKP:n - omaksumaan vahvan poliittisen roolin maailmantalouden vakauden ja kasvun takaajina. Markkinoista on tullut entistä riippuvaisempia aktiivisista keskuspankeista. EKP:n aktiivinen toiminta eurokriisin aikana on tuonut euromaille lisää talouspoliittista liikkumavaraa ja nakertanut samalla "markkinakuria". EKP:n ansiosta ajatus siitä, että euroalueen jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumatilaa sääntelisivät "vastuuttomasta" politiikasta rankaisevat rahoitusmarkkinat, on entistä heikommissa kantimissa. Patrizio Lainà Twitterissä: https://twitter.com/PatrizioLaina Ensimmäinen Poliittinen talous -livepodcast järjestetään Tiedekulmassa Helsingissä perjantaina 14.6. Lisätietoa: https://www.facebook.com/events/301283177426418/

Jakso 14: Uusliberalismi, demokratia ja globalismi (feat. Laura Nordström)

Julkaistu 10.5.2019

Mikä on uusliberalismin suhde demokratiaan, kansallisvaltioon ja kansainvälisyyteen? Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan uusliberalismia 1900-luvulla vahvistuneen demokratiakehityksen kautta: kun siirtomaaimperiumit purkautuivat ja demokratia vahvistui, oli liberaali järjestys suojattava massademokratian riskeiltä, kuten taloudelliselta protektionismilta ja talousnationalismilta. Uusliberaaleille vastaus ongelmaan piili kansainvälisyydessä: talous oli epäpolitisoitava ja siirrettävä kansallisen demokratian ulottumattomiin erilaisin kansainvälisin sopimuksin ja organisaatioin. Podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Laura Nordström, joka analysoi mm. uusliberalismin suhdetta Euroopan unioniin ja kauppajärjestö WTO:hon. Keskustelussa haastetaan lisäksi käsitys siitä, että uusliberalismi olisi ensisijaisesti taloustieteeseen nojaava poliittinen ideologia. Mikä oli uusliberaalien vaikuttamisstrategia toisen maailmansodan jälkeen, kun globaalitaloudessa puhalsivat keynesiläiset suunnittelutalouden ja talousdemokratian tuulet? Entä miten rakentaa poliittinen legitimiteetti globaalille talousjärjestelmälle, joka pyrkii karttamaan demokraattista keskustelua? Voiko vastaus löytyä uusliberalismin liitosta kansallismielisen oikeistopopulismin kanssa? Keskustelun pohjana toimii Harvardin yliopiston tutkijan, historioitsija Quinn Slobodianin kirja "Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism", jonka Nordström on arvioinut Politiikka-lehdelle. Laura Nordström Twitterissä: https://twitter.com/LauraNord You & EU -hanke: https://twitter.com/LauraNord Nordströmin arvio Slobodianin kirjasta: https://journal.fi/politiikka/article/view/77703 Quinn Slobodian: Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism: http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674979529

Episode 13: Modern Monetary Theory (feat. Bill Mitchell)

Julkaistu 7.3.2019

Recently, Modern Monetary Theory (MMT) has gained public attraction especially in the US. The rise of the heterodox economic theory is, partly, due to the fact that it has been associated with the Green New Deal, a state-led public investment program meant to transfer the US economy and tackle the climate crisis. MMT has provided progressive politicians with the means to answer the obvious question: how to pay for the GND? Timo Harjuniemi and Lauri Holappa are joined by one of the most influential MMT scholars, Bill Mitchell. Bill Mitchell is a professor of economics at the University of Newcastle, Australia. Mitchell talks with us about the foundations and history of MMT and addresses the criticisms hurled at it by mainstream economists. Moreover, we discuss how the crisis of the neoliberal era and mainstream economic thought relates to the rise of MMT. And what about the future? What does it hold for MMT? See Bill’s blog: http://bilbo.economicoutlook.net/blog/ See also the new MMT textbook by Bill Mitchell, Randy Wray and Martin Watts: http://bilbo.economicoutlook.net/blog/?page_id=33139 Bill's Twitter: https://twitter.com/billy_blog

Jakso 12: Ilmastopolitiikka ja konsensuksen rajat (feat. Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen)

Julkaistu 23.1.2019

Ilmastonmuutoskeskustelussa on viimeistään hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin myötä saavutettu konsensus, jossa kaikki vastuulliset tahot poliitikoista tutkijoihin ja suuryrityksiin ovat samaa mieltä ilmaston lämpenemistä hillitsevien toimien tarpeellisuudesta. Konsensukseen pyrkivän ilmastopolitiikan rajat tulevat kuitenkin nopeasti vastaan.Tämän on huomannut muiden muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka päätös korottaa polttoaineiden verotusta laukaisi laajat keltaliiviprotestit. Macronin talouskurista ja ranskalaisen yhteiskunnan pitkään jatkuneesta eriarvoistumisesta sytykkeitä ammentava keltaliiviliike osoittaa, että ilmastopolitiikassa on väistämättä luokkaulottuvuutensa. Macronilaisen ilmastopolitiikan maksajia ovat ennen kaikkea alempi keskiluokka ja työväenluokka, joiden elämisen edellytyksiä on jo muutoinkin nakerrettu leikkauksilla ja rakenteellisilla uudistuksilla. Poliittinen talous -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Bios-tutkimusyksikön tutkijat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu miettivät toisenlaisen ilmastopolitiikan mahdollisuuksia. Miten kytkeä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjaon kysymyksiin? Olisiko amerikkalaisen politiikan supertähden Alexandria Ocasio-Cortezin visioimasta "Green New Dealista" apua? Minkälaista voisi olla nykyistä populistisempi ilmastopolitiikka, joka ei väistäisi poliittisia vastakkainasetteluja vaan päinvastoin hyödyntäisi niitä? Miten talouden kysymykset pitäisi tällöin ajatella uudelleen? Entä miten välttää syvä ilmastoahdistus ja kuvitella nautinnollisia elämisen mahdollisuuksia, kun halvan energian ylettömään käyttöön perustuva fossiilikapitalismi on kriisiytymässä? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei voi perustua yksilöllisiin ratkaisuihin ja silkkaan moralistiseen pidättäytymiseen, mutta samalla materiaaliset kysymykset pakottavat meidät miettimään uudelleen, mitä hyvä ja mielekäs elämä voisi olla. https://twitter.com/TTToivanen http://bios.fi/ https://wiseproject.fi/

Jakso 11: Tiede, politiikka ja arvot (feat. Ville-Pekka Sorsa)

Julkaistu 13.12.2018

Tiede ja politiikka halutaan pitää visusti erillään. Tieteen ja politiikan välillä vaikuttaisi vallitsevan selkeä työnjako: politiikka on ennen kaikkea arvokamppailua ja tiede tarjoaa parhaat mahdolliset työkalut valittujen päämäärien tai arvojen saavuttamiseksi. Toisaalta tietyt kysymykset, kuten talouden "tosiasiat", halutaan usein rajata poliittisten erimielisyyksien ulkopuolelle. Politiikan ja eritoten yhteiskuntatieteiden suhde on kuitenkin rutkasti tätä mutkikkaampi. Poliittiset ideologiat eivät ole kehittyneet irrallaan tieteellisistä teorioista, vaan - päinvastoin - yhtä jalkaa niiden kanssa. Poliittinen vasemmisto ponnistaa marxilaisesta yhteiskuntatieteestä, ja liberaalin oikeiston historia niveltyy taloustieteen historiaan. Toisaalta tieteet ovat kehittyneet reaktioina poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin: esimerkiksi tilastotiede kehittyi rinnan modernin valtion ja massayhteiskuntien kanssa ja tarjosi valtaapitäville ja kehittyville byrokraattisille organisaatioille tieteellisiä työkaluja väestön hallinnointiin ja sen ominaisuuksien mittaamiseen. Dosentti, Hankenin apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa tieteen ja politiikan välistä suhdetta. Mikä on tieteen poliittinen rooli, ja minkälaisia poliittisia kamppailuja tieteen kentällä käydään? Entä millaista on taloustieteellisen tiedon poliittinen valta? Missä vaiheessa politiikka tyhjeni tosiasioista ja latistui arvopuheeksi? Voiko tiede tarjota vastauksia poliittisiin ongelmiin? Ville-Pekka Sorsa on kirjoittanut ideoiden poliittisesta vallasta. Hän on lisäksi tutkinut muun muassa ekonomistien roolia yhteiskuntaa ohjaavan tiedon tuottajina. Sorsa päätoimittaa Poliittinen talous -lehteä. http://www.poliittinentalous.fi/lehti/ https://twitter.com/vpsorsa

Jakso 10: Brasilia, liberalismi ja autoritarismi (feat. Teivo Teivainen)

Julkaistu 3.11.2018

Poliittinen talous -podcast paneutuu Brasilian poliittisiin ja taloudellisiin kiemuroihin sekä maan vastavalittuun presidenttiin Jair Bolsonaroon vielä toisen lähetyksen voimin. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa Brasiliasta ja maan poliittisesta tilanteesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Minkälaisia talouspoliittisia tekijöitä löytyy fasistiseksi luonnehditun Bolsonaron voiton takaa? Minkälaisia äänestäjäryhmiä Bolsonaro sai vaaleissa tuekseen? Mitä Bolsonaro voi tehdä Brasilian nuorelle demokratialle ja oikeusvaltiolle? Entä mitä tapahtuu, kun ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen keskustaoikeiston on tehtävä valinta vasemmiston ja autoritarismin välillä? Teivainen pohtii myös, mitä Bolsonaron voitto kertoo liberalismin ja demokratian suhteesta. Ovatko liberaalit valmiita tarvittaessa rajoittamaan demokratiaa vaikka sitten diktaruurilla, jotta talousliberalismin periaatteet eivät vaarantuisi? Vai onko tällöin enää mielekästä puhua mistään liber-alkuisesta ismistä? https://twitter.com/TeivoTeivainen Kuuntele myös podcastin edellinen lähetys, jossa Timo Harjuniemi keskustelee tutkija Leo Custódion kanssa Brasilian tilanteesta. https://soundcloud.com/poliittinentalous/episode-9-bolsonaro-and-the-political-dynamics-of-brazil-feat-leonardo-custodio

Episode 9: Bolsonaro and the Political Dynamics of Brazil (feat. Leonardo Custódio)

Julkaistu 31.10.2018

After sparking outrage with outright fascist rhetoric, Jair Bolsonaro was elected president of Brazil on October 28. The obvious questions are: How did Brazil get here, and what is going to happen? In a special English episode of the podcast, Research Fellow Leonardo Custódio from the University of Tampere explains how history, class, race and the media are interwoven in Brazilian politics. Instead of resorting to simplistic narratives, it is necessary to take all these elements into account if we wish to make any sense of the turbulent situation. Moreover, Custódio talks about Bolsonaro's chances of advancing his agenda in the political system of Brazil, and the future of left politics in Brazil. Leo Custódio is being interviewed by Timo Harjuniemi. Leo Custódio's work deals with social movements and activism, and you can follow Leo's work via his Twitter: https://twitter.com/_LeoCustodio_ Also, check out the work he is doing with the Anti-Racism Media Activism Alliance "Arma": https://twitter.com/ARMA_Alliance

Jakso 8: Talous ja sukupuoli (feat. Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo)

Julkaistu 4.10.2018

Talous on sukupuolittunut ilmiö. Talouden hierarkiassa miehiseksi mielletty palkkatyö nostetaan yli palkattoman hoivatyön, joka on perinteisesti jäänyt naisten kontolle. Poliittisen talouden tutkijat Anna Elomäki Tampereen yliopistosta ja Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta avaavat Poliittinen talous -podcastissa talouden, sukupuolen ja vallan yhteenkietoutuneisuutta. Lähetyksessä pohditaan muun muassa tasa-arvon käsitettä ja sen ongelmallisuutta - sitä, miten tasa-arvo valjastetaan usein epätasa-arvoa tuottavan politiikan ajuriksi. Esimerkistä käy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiminta. Entä minkälainen on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän politiikan tila, kun suomalaista ja eurooppalaista talouspolitiikkaa ohjaavat ajatukset julkisen sektorin menokurista ja vientiteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä? Jättävätkö valtiovarainministeriön määrittämät menokehykset tilaa nostaa lastentarhanopettajien palkkoja? Lähetyksessä pohditaan sitäkin, miten feminismi saattaa kulkea käsikynkkää uusliberalismin kanssa. Jos feminismi unohtaa luokan käsitteen ja poliittisen talouden analyysin, vaarana on, että kriittinen ideologia hukkaa teränsä ja taantuu etuoikeutettujen käsikassaraksi. Feminismin uusliberalisoituminen tylsistää feminismin keskusteluksi pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolijakaumasta. Lisäksi Elomäki ja Ylöstalo tiivistävät lähetyksessä feminististen taloustieteen perusajatukset. Mikä on feminististen taloustieteen suhde valtavirtaiseen taloustieteeseen? Anna Elomäki Twitterissä: https://twitter.com/annaelomaki?lang=fi Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna?lang=fi Anna Elomäen raportti "Feministisempää talouspolitiikkaa": http://sorsafoundation.fi/fi/anna-elomaki-feministisempaa-talouspolitiikkaa/ Elomäen ja Ylöstalon toimittama "Tasa-arvoa talousarvioon" -raportti: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161000

Jakso 7: Finanssikriisi 10 v. - Kriisi, taloustiede ja talouspolitiikka(feat. Jussi Ahokas)

Julkaistu 4.9.2018

Tänä syksynä juhlitaan globaalin finanssikriisin 10-vuotissyntymäpäiviä. Kriisin poliittiset vaikutukset olivat huomattavat: kriisi ja sen seuraukset - eritoten rankka talouskuripolitiikka - runtelivat poliittista keskustaa ja raivasivat tietä ääriliikkeiden nousulle. Poliittinen talous -podcast syventyy pohtimaan finanssikriisin talouspoliittisia ja -tieteellisiä seurauksia. Minkälaisia taloustieteellisiä ajatuksia löytyy kriisin taustalta? Vavisuttiko kriisi valtavirtaisen taloustieteen konsensusta, vai seilasiko taloustiede myrskyn silmästä turvaan vahingoittumattomana. Kriisin puhjettua puhuttiin paljon Keynesin uudesta tulemisesta, mutta eliitit vaihtoivat kuitenkin nopeasti talouskurivaihteen silmään. Miksi näin? Entä millaista suomalainen talouspolitiikka on ollut kriisin jälkimainingeissa? Lisäksi lähetyksessä pohditaan rahapolitiikan kasvanutta roolia. Keskuspankkiirit eivät enää ole neutraaleja teknokraatteja, vaan kapitalismia koossa pitävä, ilmeisen poliittinen voima. Kuinka pitkään kaikkivoipat keskuspankit voivat pitää bileet käynnissä? Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas - aktiivinen talouskeskustelija - on tuttu Lauri Holapan kanssa perustamastaan Raha ja talous -blogista. https://twitter.com/ahokasjaj?lang=fi https://rahajatalous.wordpress.com/

Jakso 6: Liberalismi ja demokratian rajat

Julkaistu 29.6.2018

Liberalismin ja demokratian katsotaan usein kulkevan käsi kädessä. Trumpin valinta, Brexit ja autoritaarisuuden nousu kertovat siitä, että uhattuna on nimenomaan liberaali demokratia. Liberalismin suhde demokratiaan ja politiikkaan on kuitenkin aina ollut hankala. Vaikka liberalismi pyrkii vapauttamaan ihmisiä demokratian piiriin ja lisäämään näiden autonomiaa, saattaa demokratia liian pitkälle mennessään uhata liberaalia järjestystä. Lisääntyvät poliittiset oikeudet ovat perinteisesti tuottaneet ongelmia liberalismille: monet liberaalit ajattelijat ovat syyttäneet esimerkiksi historian syvistä talouskriiseistä demokraattista politiikkaa, jonka on katsottu tuottaneen "järjettömiä" lopputulemia. Liberalismi joutuu näin alati painimaan oman demokraattisen dilemmansa kansa: mitä sitten, kun demokratia tuottaa ei-liberaalia politiikkaa? Liberaalissa ajattelussa tähän on usein vastattu sulkemalla osa politiikasta demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen debatin ulkopuolelle. Näin on tehty esimerkiksi Euroopassa, missä EU ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMU taloussääntöineen ovat lukinneet ison osan talouspolitiikasta demokratian ulottumattomiin liberaalin talousjärjestyksen nimissä. Poliittinen talous -podcastin ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa mietitään liberalismin ja demokratian historiallisesti kitkaista suhdetta. Miten liberaalissa ajattelussa on suhtauduttu demokratiaan ja politiikkaan? Mikä itse asiassa on se paljon puhuttu sääntöperustainen liberaali järjestys, joka on nyt uhattuna? Tuottaako liberalismi omat poliittiset kriisinsä vuorenraskaalla historiallisella vääjäämättömyydellä? Entä miten Barack Obama ja drone-iskut liittyvät tähän kaikkeen?

Jakso 5: Talous ja journalismi

Julkaistu 21.5.2018

Millä tavalla journalismi rakentaa arkipäiväisiä ja -järkisiä käsityksiämme taloudesta ja talouspolitiikasta? Miksi talousjournalismia hallitsevat vaatimukset vaalia kansallista kilpailukykyä, ja miksi ekonomistit pääsevät päivittäin uutisiin vaatimaan "rakenteellisia uudistuksia"? Esiintyykö talous journalismissa omalakisena alueena, joka rajaa politiikan mahdollisuuksia ja jolle politiikan pitäisi alistua? Miten eliitit määrittävät talouspoliittisen keskustelun agendan? Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa pohtivat Poliittinen talous -podcastin viidennessä jaksossa taloustieteen ja journalismin suhdetta samoin kuin sitä, miksi taloustieteellisestä asiantuntijuudesta on journalismissa tullut tärkein maailman selittämisen tapa. Jaksossa pohditaan sitäkin, miten vaihtoehtoiset talousasiantuntijuuden muodot jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle.

Jakso 4 - Vasemmistopopulismi

Julkaistu 15.4.2018

Länsimaihin on ilmestynyt finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa useita suosittuja vasemmistopopulistisia liikkeitä ja puolueita - esimerkiksi Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Myös Yhdysvaltain demokraattipuolueen vasenta laitaa edustavaa Bernie Sandersia samoin kuin Ison-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on kuvailtu vasemmistopopulisteiksi. Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi pohtivat, mistä vasemmistopopulististen liikkeiden ja poliitikkojen suosio kertoo. Millainen on vasemmistopopulistinen pelikirja, ja miten vasemmistopopulistit suhtautuvat mediaan? Lähetyksessä pohditaan, onko vasemmistoliitto populistinen puolue ja millainen potentiaali Suomessa ylipäänsä on vasemmistopopulismille. Entä onko vasemmistopopulismin pakko olla nationalistista eli kansakunnan ajatukseen nojaavaa?

Jakso 3 - Uusliberalismi (feat. Timo Miettinen)

Julkaistu 15.3.2018

Uusliberalismista on keskusteltu kiivaasti viimeiset vuosikymmenet. Kriittiset äänet ovat liittäneet uusliberalismin muun muassa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittisiin projekteihin, joissa hyökättiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja hyvinvointivaltioita vastaan. Toiset taas ovat kiistäneet koko uusliberalismin olemassaolon. Uusliberalismin juuret ulottuvat kuitenkin syvemmälle, aina 1900-luvun alkuun. Tällöin liberalismin periaatteita oli mietittävä uudelleen vastauksena laissez-faire-liberalismin epäonnistumisen seurauksiin: fasismin ja reaalisosialismin nousuun. Mistä uusliberalismissa oikeastaan on kyse? Mikä on uusliberalismin suhde klassiseen liberalismiin? Entä taloustieteeseen? Minkä vuoksi uusliberalismista puhuminen tuntuu edelleen olevan niin hankalaa? Miten uusliberalismi ilmenee 2010-luvun Euroopassa ja Suomessa. Kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tuttuun tyyliin mukana myös Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi. Timo Miettinen johtaa Helsingin yliopistolla tutkimushanketta Between Law and Politics, jossa tutkaillaan eurooppalaisen talouskonstituution perusteita ja niiden yhteyttä saksalaiseen ordoliberaaliin ajatusperinteeseen. https://twitter.com/TimoMiettinen https://blogs.helsinki.fi/betweenlawandpolitics/

Jakso 2 - Ajatuspajat ja ideologinen vaikuttaminen (feat. Maiju Wuokko)

Julkaistu 8.2.2018

Ajatuspajat tuottavat poliittisia ideoita julkisuuteen ja pyrkivät vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Mikä tekee ajatuspajasta ideologisesti tehokkaan? Mikä on markkinaliberaalin Libera-ajatuspajan menestyksen salaisuus? Miksi vasemmisto on ulalla ideologisista kamppailuista? Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta vastaavat myös kuulijakysymykseen siitä, voiko liberaalien edistysmielisten pelikirjaa (katso jakso 1) käyttää vastahegemonisiin tarkoituksiin. Lisäksi Poliittinen talous -podcast haastattelee historioitsija Maiju Wuokkoa, joka on tutkinut Suomen tunnetuimman ajatuspajan - Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) - historiaa. Mitä tarvetta varten Eva vuonna 1974 perustettiin, ja miten Eva on vaikuttanut Suomessa käytävään talouspoliittiseen keskusteluun? Maiju Wuokon haastattelu alkaa äänitteen kohdassa 38.20. twitter.com/MaijuWuokko www.ennenjanyt.net/2016/10/maiju-w…sa-lectio-prae/ Kuva: Eva/Mauri Ratilainen

Jakso 1 - Liberaalit edistysmieliset

Julkaistu 13.1.2018

Emmanuel Macronin kaltaisia liberaaleja edistysmielisiä juhlitaan järjen majakoina Trumpin, Brexitin, populismin ja barbarian aikakaudella. Mistä näiden teknokraattien tenho kumpuaa? Entä kuka on Suomen johtava liberaali edistysmielinen ajattelija? Miten Atte Jääskeläinen liittyy tähän kaikkeen? Poliittinen talous -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa tutkijat Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Takaisin podcastien listaan