Tälle sivulle on koottu suomalaiset podcastit. Lisäykset voi ilmoittaa lomakkeella.
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
Unen sekä unettomuuden ja sen hoidon merkityksestä sekä nuorten että aikuisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Podcastin tarkoitus on tuoda esille tieteellista unitutkimusta eri alueilta suomenkielisenä. Aiheet liikkuvat lääketieteen, filosofian ja muun muassa kulttuurin alueella. Podcastit löytyvät sivustolta www.uniresepti.fi.
Jaksot
Yhteensä 82 jaksoa, joista ensimmäinen julkaistu 1.1.1970.
Uniajatuksia ajattelijoilta ja kirjailijoilta
Kollaasinomaisesti nukkumisesta ja unista eräiden tunnettujen ajattelijoiden ja kirjailijoiden teksteissä. Annan tekstin puhua puolestaan, en tee tulkintoja. Filosofi Platon ei arvosta hirveästi nukkumista, sillä hänelle nukkuva ja kuollut henkilö ovat yhtä arvokkaita, toisin sanoen hyödyttömiä. Samantapaisesti ajattelee myös toinen filosofi. Kirjailijoista Delillon romaanihenkilöt pelkäävät kuolemaa, eikä ilman valkoista kohinaa, joka peittää kuolemanpelon, elämästä tulisi … Continue reading "Uniajatuksia ajattelijoilta ja kirjailijoilta"
Esseisti painajaisista
Unet ja niiden alalaji painajaiset ovat kiinnostaneet ihmisiä epäilemättä pidempään kuin mihin historiallinen lähdeaineisto yltää. Voisiko unia tarkastella samoin kriteerein kuin kaunokirjallisia tuotoksia? Kirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttui esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa uniin. Hän pohtii, ovatko unet olleet aina fabulointia, keksimistä, sepittämistä ja satuilua. Hän pitää mahdollisena, että parantelemme unia ja jatkamme parantelua … Continue reading "Esseisti painajaisista"
COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen
Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä. COVID-19-pandemian hillitsemiseksi suunniteltiin rajoituksia, joiden toteutukset poikkesivat toisistaan maasta riippuen. Kansainvälisesti mahdollisesti kovimpana näistä oli vaatimus kotiin eristäytymisestä (confinement). Myös kouluja ja leikkikenttiä … Continue reading "COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen"
Kriisit osa 4: painajaisunien sisällöstä
Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle. Muuttujina lähteenä käyttämässäni Kennedyn ym. tutkimuksessa ovat COVID-19-tartuntoihin liittyvä stressi, huonontunut uni ja unessa pysymisen vaikeus. Artikkeli on julkaistu kesällä 2021. Aineisto on kerätty amerikkalaisten unista, … Continue reading "Kriisit osa 4: painajaisunien sisällöstä"
COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu
Tuoreessa kansainvälisessä COVID-19-unitutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia muutoksia unien, mielialaoireiden ja elämänlaadun suhteen. Tutkimukseen osallistui 544 henkilöä, jotka ilmoittivat sairastaneensa COVID-19-taudin ja joita verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään. Kysely suoritettiin nettialustalla, ja alaikärajaksi valikoitui 18 vuotta. Osallistujat olivat neljästätoista maasta (ml. Suomi) ja alueesta (Hong Kong ja Kiinasta Jilin maakunta). Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2022. Molempia ryhmiä tarkasteltiin yksilötasolla … Continue reading "COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu"
COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus
COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta. Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä … Continue reading "COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus"
COVID-19 osa 1: unettomuus ja mielenterveyden häiriöt
COVID-19-pandemian aikana unettomuus, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. COVID-19-pandemia levisi nopeasti eri puolille maailmaa. Useat maat ovat asettaneet rajoituksia, joiden tavoitteena on hillitä viruksen leviämistä. Rajoitusten kääntöpuolena kielteiset seuraukset työllisyyteen, päivittäisiin rutiineihin ja uni–valverytmiin jatkuvat edelleen. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat … Continue reading "COVID-19 osa 1: unettomuus ja mielenterveyden häiriöt"
Unettomuus toiminnallisena häiriönä 2
Toiminnallinen unettomuus on yleisin pitkittyneen unettomuuden laji. Ensimmäisessä osassa esittelin toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja tässä osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin. Yleisin unettomuuden laji on toiminnallinen eli psykofysiologinen unettomuus. Sen synnyn taustalla olevista tekijöistä ollaan varsin yksimielisiä. Soili Kajasteen ja Juha Markkulan mukaan ”sen otaksutaan kehittyvän jännittyneisyyden ja ahdistuneisuuden sekä nukkumista ehkäisevien ehdollistumien … Continue reading "Unettomuus toiminnallisena häiriönä 2"
Unettomuus toiminnallisena häiriönä 1
Lyhytkestoinen unettomuus on tavallinen ilmiö, jolla on usein jokin osoitettavissa oleva alkusyy ja joka menee ohi itsestään. Mikäli syyn poistumisesta ei seuraa unettomuuden poistuminen, pitkäkestoisen unettomuuden kehittyminen on mahdollista. Yleisin pitkittyneen unettomuuden laji on toiminnallinen unettomuus. Ensimmäisessä osassa esittelen toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja toisessa osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin. Toiminnallisten oireiden ja … Continue reading "Unettomuus toiminnallisena häiriönä 1"
Unesta ja valveesta lajeilla osa 2
Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus. Toisaalta, olisiko filosofialla annettavaa tähän? Unessa olemisen kuvaamista voisi etsiä yhtäläisten piirteiden kautta perheyhtäläisyyden käsitettä hyödyntäen. Siirryn tässä aihepiirissä nyt toiseen vaiheeseen. Ludwig Wittgenstein, jonka käsialaa … Continue reading "Unesta ja valveesta lajeilla osa 2"
Unesta ja valveesta lajeilla osa 1
Lajien kehityshistorian näkökulmasta lepotila tai uni vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä ulkoisesti passiivisessa tilassa ollessa ei voi suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Koska lepotila ja uni ovat tästä huolimatta säilyneet lajien ominaisuuksina aina tähän päivään saakka, vastakkainasettelu lienee virheellinen. Voiko unen ja valveen määrittely auttaa ymmärtämään mahdollisesti näennäistä … Continue reading "Unesta ja valveesta lajeilla osa 1"
Häiritseekö korvamato untasi?
Musiikkia kuunnellaan pitkin päivää, näin tekevät erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tarttuva melodia tai kappaleen sanat voivat jäädä soimaan mieleen ja niistä eroon pääseminen voi muodostua vaikeaksi. Voiko korvamato häiritä unta? Wikipedia kertoo korvamadon tarkoittavan musiikkikappaletta tai sävelmää, joka toistuu mielessä vastoin tahtoa, pakonomaisesti ja jota on vaikeaa lakata ajattelemasta. Ilmiö tunnetaan yleisemmin nimellä … Continue reading "Häiritseekö korvamato untasi?"
Unettomuuden yksilölliset profiilit
Voiko unettomuuden hoito olla yksilöllistä sanan tarkassa merkityksessä? Vastaus on toisaalta kyllä, toisaalta ei. Toisistaan eroavien unettomuuden haitta-asteen profiilien määrä on niin suuri, ettei hoidon yksilöiminen ole mitenkään mahdollista. Silti asia ei nousse esteeksi unettomuuden onnistuneelle hoidolle. Unettomuuden haitta-asteen arvioinnissa käytetään tyypillisesti samannimistä Charles Morinin kehittämää kaavaketta (eng. Insomnia Severity Scale; ISI). Pisteytettyjen kysymysten … Continue reading "Unettomuuden yksilölliset profiilit"
Avaimia hyvään uneen
Unettomuuden lääkkeettömistä hoitokeinoista ja samalla unilääkkeiden käytön vähentämisestä tai lopettamisesta kirjoitetaan eri julkaisuissa, mutta ongelmasta kärsivän näkökulmasta katsoen usein valitettavasti vain viitteellisesti. Silti onni onnettomuudessa: se on jättänyt tilaa kompaktille oppaalle, joka sisältää systemaattisen ja käytännössä toimivaksi osoittautuneen ohjelman. Unettomuuden itsehoito-oppaan hoitokeinot pohjautuvat kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, joita Heli Järnefelt on muokannut sovellettaviksi juuri unettomuudesta … Continue reading "Avaimia hyvään uneen"
Kehittynyt unettomuuden hoito 2
Syynä pitkäkestoisen unettomuuden kehittymiseen pidetään ylivireystilojen syntyä. Unettomuudesta kärsivällä esiintyy ahdistusta nukkumisen onnistumista kohtaan, mikä pahentaa univaikeuksia entisestään. Vähitellen syntyneisiin unettomuutta ylläpitäviin ajatusmalleihin voidaan puuttua kognitiivisten menetelmien avulla. Kirjoitin aiemmin haitallisista nukkumistottumuksista. Tällä kertaa käsittelen haitallisia ajatusmalleja, ja sitä, miten unettomuuden kognitiivisissa hoitometodeissa niihin voidaan pureutua. Aluksi esitän hieman teoriaa ja lopuksi esimerkkejä ajastusmalleista … Continue reading "Kehittynyt unettomuuden hoito 2"
Kehittynyt unettomuuden hoito 1
Pitkittyneessä unettomuudessa unenhuolto-ohjeisiin voi tuskastua, sillä vaikka ne ovat hyödyllisiä ensiaskelina, tarve voi olla tehokkaammille keinoille. Pitkäkestoista unettomuutta ylläpitää käyttäytymisteoreettisten mallien mukaisesti kaksi tekijää: 1. Nukkumisen lisäksi nukkumaanmenoaika, makuuhuone ja vuode ovat yhdistyneet vireyttä ylläpitäviin toimintoihin, sekä 2. Unettomuudesta kärsivät ovat pidentäneet vuoteessaoloaikaansa ja heidän uni–valverytminsä on muuttunut epäsäännölliseksi.1 Vastauksen näihin pulmiin tarjoaa unettomuuden … Continue reading "Kehittynyt unettomuuden hoito 1"
Haitalliset nukkumistottumukset
Univaikeuksien helpottamiseksi voi muodostua tapoja, joista päinvastoin syntyy vähitellen univaikeuksia ylläpitäviä tekijöitä. Univaikeuksiin liittyy usein haitallisia nukkumistottumuksia. Niitä ovat tyypillisesti heikko sänky–uni-assosiaatio, liiallinen vuoteessaoloaika, epäsäännöllinen unirytmi, pitkät päiväunet ja rauhoittumiskeinojen puute. Ne voivat esiintyä yksittäin tai usean haitallisen tottumuksen ryppäänä. Heikolla sänky–uni-assosiaatiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa sängystä on tullut paikka, jossa tehdään nukkumisen lisäksi kaikkea … Continue reading "Haitalliset nukkumistottumukset"
Huolihetki eli päivän paketoiminen
Nukkumaanmenoajan lähestyessä mieli saattaa alkaa askarrella keskeneräisten asioiden tai murheiden tai itse nukkumisen parissa niin, että unen saaminen muuttuu vaikeaksi. Huolihetken pitäminen voi tuoda tähän helpotuksen. Eräs unettomuuden hoidon kognitiivisista menetelmistä on niin sanottu huolihetki, myös päivän paketoiminen on kuvaava ilmaisu. Tavoitteena on päivän tapahtumien ja huolien aiheuttaman ylivireyden purkaminen. Mieltä voi kuormittaa ylikorostunut … Continue reading "Huolihetki eli päivän paketoiminen"
Päiväunet ja unipaineen lasku
Nukahtaminen on tavallisesti niin itsestään selvä asia, ettei sitä tule edes miettineeksi. Se vaatii kuitenkin oikea-aikaisen väsymystilan sekä mielen ja kehon levollisuuden. Päiväunet voivat häiritä nukahtamista myöhemmin illalla. Unettomuudesta kärsivien määrä on viimeisten kymmenien vuosien aikana lisääntynyt ainakin kehittyneissä maissa, joihin unitutkimus keskittyy. Kulttuuri- ja elinympäristömme muutokset tarjoavat yhden näkökulman tarkastella ongelmaa. Katson tällä … Continue reading "Päiväunet ja unipaineen lasku"
Nuoren unettomuus – koko perheen asia
Unihäiriöt ovat yleisiä nuoruusiässä, mutta vanhempien antaman tuen avulla nukkuminen voi kehittyä paremmaksi. Vanhempien omilla nukkumistavoillaan antamalla mallilla on myös iso merkitys, samoin kodin sisäisellä ilmapiirillä. Nuoret kokevat merkittäviä muutoksia nukkumisessaan ikävaiheeseen kuuluvan biologisen kehityksen ja sosiaalisten ympäristöjen muutosten vuoksi. Tavallisia seurauksia 12–18-vuotiailla ovat unen riittämättömyys, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja unen heikompi laatu. Nämä haitat … Continue reading "Nuoren unettomuus – koko perheen asia"
Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman 23.9.2020 audio
Esittelyjaksoa lukuun ottamatta yhtenäinen audiotallenne Kuopion esitelmästäni Nuorten unen erityispiirteet, uneton nuori. Sisällysluettelo: Unen ja valveen säätely Yleisimmät unen muutokset Yleisimmistä univaikeuksista Poikkeuksia Unettomuuden seurauksia Nuoruusikäisen unta suojaavia ja haittaavia tekijöitä Kliininen näyttö Lopuksi Toivottavasti löydät tästä mielenkiintoista asiaa!
Vuorotyöläisen unen ongelmakohdat
Vuorotyötä tekevän on huolehdittava virkeydestään epäsäännöllisen työn kuormituksessa, mutta toisinaan virkeyden vastapuoli, väsymyksen hallinta nukkumalla, jää vähemmälle huomiolle. Kofeiini, alkoholi ja päiväunet ohittavat unenhuollon. Töihin keskellä yötä tai aamuyöllä muutamaksi tunniksi, kuten lehdenjakajat. Töihin tänään aamuvuoroon, huomenna iltavuoroon, sitten taas aamuvuoroon, yövuoroon ja niin edelleen. Vuodesta toiseen. Suomalaisista työllisistä lähes neljännes teki vuorotyötä vuonna … Continue reading "Vuorotyöläisen unen ongelmakohdat"
Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla
Riittämättömän unen on todettu aiheuttavan haitallisia mielialan muutoksia aiemmin oireettomissa murros- ja nuoruusikäisissä. Varhaisessa ikävaiheessa ilmaantuneesta mielialahäiriöstä voi tulla toistuva terveysongelma myöhemmin elämässä. Unen vähäisyys on riskitekijä, johon on kuitenkin mahdollista puuttua. Ikäkaudet 10–19 vuoteen ovat erityisen haavoittuvainen ajanjakso, mikä luo pohjan esimerkiksi mielialahäiriön puhkeamiselle. Mielialaan vaikuttavien kausaalisten tekijöiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä … Continue reading "Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla"
En halua maitoa, haluan nukkua!
Unettomuus ja muut uniongelmat ovat paitsi lukuisia yksilöitä koskeva ongelma myös yhteiskunnallinen ongelma, sillä unettomuuteen liittyvä henkinen ja fyysinen uupumus ja mahdolliset muut sairaudet kuormittavat ainakin epäsuoraan meitä jokaista. Tästä huolimatta — tai ehkä juuri tästä syystä — unettomuus saa mediassa samankaltaisen käsittelyn kuin huono ravitsemus ja vähäinen liikunta:kyse on yksilön itsensä virheellisistä tavoista ja … Continue reading "En halua maitoa, haluan nukkua!"
Tulevaisuuden nukkumisesta vuonna MMCCCXIX
Millaista nukkumisemme on 300 vuoden kuluttua vuonna 2319? Kenties nukkumista voidaan aidosti pitää hukkaan heitettynä aikana, kuten monissa eri aikakausien teksteissä on aiemmin satunnaisesti ehdotettu, sillä tiede on löytänyt lähteen, josta ammentamalla riittävän ja hyvälaatuisen unen saamisesta ei tarvitse olla huolissaan. Blogi täyttää tällä viikolla 5 vuotta. ”Tunsin lisääntyvää väsymystä, olinhan valvonut jo 64 tuntia … Continue reading "Tulevaisuuden nukkumisesta vuonna MMCCCXIX"
Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (exploding head syndrome) 2
(Päivitetty omakohtaiset kokemukset 28.6.2017) Päänsisäinen voimakas ääniaistimus -oireyhtymästä (eng. exploding head syndrome) on julkaistu niukasti tutkimuksia edellisen kirjoitukseni jälkeen. Yhtenä selityksenä tähän on tarjottu oireyhtymän hyvänlaatuisuutta ja hyvää ennustetta.1 Kahdessa vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa oireiden alkusyytä pyrittiin selvittämään. Feketeova ym. tarkastelevat tapausselosteen kautta, onko oireyhtymässä kyse harvinaisesta unenaikaisesta erityishäiriöstä vai pikemmin dissosiatiivisesta häiriöstä.2 Frese … Continue reading "Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (exploding head syndrome) 2"
Uni-inertia 2
Kirjoitin viimeksi, ettei lyhyiden torkkujen yhteydessä esiinny uni-inertiaa, koska herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheesta. Oma kokemus kertoo toisinaan kuitenkin päinvastaista. Hilditchin ym. katsausartikkelissa, joka ilmestyi tammikuussa, uni-inertian ja torkkujen keston välistä yhteyttä tarkastellaan tuoreen tutkimustiedon valossa. Samalla voidaan havaita yksi tieteelliseen tutkimukseen olennaisesti kuuluva elementti. Miksi uni-inertialla on merkitystä? Lyhyesti sanottuna, mikäli tavoitteena on, että … Continue reading "Uni-inertia 2"
Uni-inertia (sleep inertia)
(Päivitetty 7.11.2019) Heräätkö yöunen tai torkkujen jälkeen pirteänä vai tunnetko olosi pöpperöiseksi, ajan ja paikan tajun kadottaneeksi, ärtyneeksi, ettet ole kunnolla herännyt tai ikään kuin halolla päähän lyödyksi? Heräämisen jälkeen etenkin aistien toiminta, ajattelukyky ja tarkkaavaisuus sekä motorinen toiminta ovat tilapäisesti heikentyneet verrattuna nukahtamista edeltäneeseen tasoon. Ilmiö tunnetaan uni-inertiana, ja myös kuvauksia unenpöpperöinen tai unenhorteinen … Continue reading "Uni-inertia (sleep inertia)"
Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä
Unenhuolto, fyysinen aktiivisuus sekä vanhempien määrittämä nukkumaanmenoaika ja ruutuajan rajoitus liittyvät nuoruusikäisten varhaisempaan nukkumaanmenoon ja pidempään yöuneen. Bartelin ym. meta-analyysi käsitti 41 tutkimusta vuosilta 2003—2014. Meta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusta aikaisemmista samaa aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista. Tavoitteena on tuottaa luotettavampaa tietoa kuin yksittäiset, mahdollisesti jopa keskenään ristiriitaiset tutkimukset voivat antaa. Seuraavassa lyhyesti keskeisiä havaintoja sekä seikoista, jotka … Continue reading "Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä"
Kohinaa unen laadun parantamiseen?
Otetaan mielivaltainen joukko perusterveitä aikuisia, sinä, minä, naapurin Kalle ja niin edelleen. He kuuntelevat yön ajan nukkuessaan kaiuttimista vaaleanpunaista kohinaa. Aamulla 75 prosenttia arvioi, että kohinalla oli unen laatua parantava vaikutus. Mistä on kyse? Junhong Zhoun tutkimusryhmän hypoteesi koskee vaaleanpunaisen kohinan vaikutusta aivoaaltoihin.1 Koska aivoaallot ovat kompleksisia ja kaoottisia, onko mahdollista, että kohina, jolla … Continue reading "Kohinaa unen laadun parantamiseen?"
Virheitä unen arvioinnissa
De minimis non curat eli pikkuseikat eivät minua kiinnosta, toteaa tri Sipe tyttärensä miehelle, kun hän yrittää kertoa unihäiriöstä, joka on johtanut aviokriisiin, David Foster Wallacen novellissa Unohdus. Kaunokirjallisen tarinan pääosassa voi olla unihäiriö tai jopa useita. Nyt yksi niistä on valeunettomuus. David Foster Wallacen juuri suomeksi ilmestyneessä novellissa Unohdus1 käsitellään avioparin nukkumista ja … Continue reading "Virheitä unen arvioinnissa"
Yötyö ja nukkuminen
Sosiaali- ja terveysalalla työskenteli vuoden 2013 tietojen mukaan hieman alle 400 000 henkilöä, joka on noin 15 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta.1 Valtaosa alalla työskentelevistä tekee vuorotyötä, ja etenkin yötyö on liitetty moniin terveysriskeihin ja sairauksiin. Esittelen tutkimuksen, jonka mukaan unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet olivat hoitoalan ammattilaisten kohdalla hyvin yleisiä. Unen määrä oli ajoittain jopa … Continue reading "Yötyö ja nukkuminen"
Univinkit nuorille
Keskeiset univinkit nuorille: Melatoniini eli ns. pimeähormoni tekee henkilöstä uneliaan. Valo pysäyttää melatoniinin vapautumisen. Tilan, jossa oleskelee, on siis oltava hämärä tai pimeä, jotta uneliaisuus alkaa lisääntyä. Vuorokausirytmi on tärkeä, sillä siihen sisältyy elimistön luonnollinen rytmi nukkumiselle. Arvosta säännöllistä rytmiä ja nouse ylös samaan aikaan joka aamu. Päiväunet koulun jälkeen laskevat unipainetta. Unipaineen on oltava … Continue reading "Univinkit nuorille"
Työkyvyn onneton triadi
Suomalainen tutkimusryhmä selvitti laaja-alaisen kivun esiintymistä samanaikaisesti unettomuuden ja masennusoireiden kanssa ja näiden yhteyttä työkyvyn heikkenemiseen. Olen käsitellyt kivun, masennuksen ja unettomuuden keskinäistä suhdetta näissä teksteissä. Kivun, ja etenkin kroonisen kivun, yhteys unettomuuteen on havaittu merkittäväksi. Esimerkiksi Sivertsenin ym. mukaan unettomuudella ja kroonisella kivulla on synergistinen eli toisiaan kasvattava vuorovaikutus.1 Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa … Continue reading "Työkyvyn onneton triadi"
Perustietoa melusta ja sen vaikutuksesta uneen
Mikä vaikutus melulla on uneemme ja nukkumiseemme? Entä voiko meluun tottua siinä määrin, ettei se häiritse? Kaupunkirakenteen tiivistyessä nämä kysymykset tulevat eteen yhä useammalle. Melun kannalta keskeinen nukkuvaa ihmistä koskeva huomio on, ettei kuuloaisti sulkeudu unen ajaksi, vaan vastaanotamme ja tulkitsemme ulkopuolelta tulevaa informaatiota taukoamatta. Tästä syystä erityisesti unen kevyemmissä vaiheissa riittävän voimakkaat tai … Continue reading "Perustietoa melusta ja sen vaikutuksesta uneen"
Meluntorjunnan arkea ja tulevaisuutta unen kannalta?
Äänisaasteen ja melun häiritsevää vaikutusta ihmiselle voidaan vähentää yksinkertaisimmillaan joko puuttumalla äänilähteeseen tai reittiin, jota pitkin äänisignaali saapuu kuuloaistimelle. Käytössä on myös elektronisia keinoja kuten vastamelu ja peittoääni. Jeffrey Ellenbogen puolestaan on pohtinut, voisiko melun vaikutusta uneen heikentää aivotoimintaa säätämällä. Yksittäisen ääniärsykkeen tulkinta häiritseväksi on sidoksissa kontekstiin, jossa se esiintyy. Esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni ei … Continue reading "Meluntorjunnan arkea ja tulevaisuutta unen kannalta?"
REM- ja NREM-unista
Usein unien näkeminen yhdistetään yksinomaan REM-univaiheeseen. Silti unet, unenkaltaiset kuvat tai ajatukset ovat monille tuttuja myös nukahtamisen tai heräämisen yhteydessä. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että unia nähdään rauhallisen tai syvän unen aikana. Eri vaiheissa nähdyt unet poikkeavat toisistaan yllättävällä tavalla. *** UNIVAIHEISTA *** Unitila jakautuu kahteen päävaiheeseen: perusuneen (NREM) ja vilkeuneen (REM). NREM-uni on … Continue reading "REM- ja NREM-unista"
Kipuherkkyys ja unettomuus
Kroonisesta kivusta kärsivillä on usein myös erilaisia univaikeuksia, mutta tarkkaa lääketieteellistä syytä siihen ei tiedetä. Toisaalta unettomuuden on havaittu lisäävän sekä kliinisesti merkittävän kivun todennäköisyyttä että sen vaikeusastetta. Sivertsenin, Lallukan ym. tuore tutkimus*, jota nyt tarkastelen, on kaksiosainen. Aluksi selvitettiin kipuherkkyyden suhdetta yöunen kestoon, nukahtamisviipeeseen, unettomuuden vaikeusasteeseen ja sen esiintymistiheyteen. Toiseksi haluttiin tietää, onko … Continue reading "Kipuherkkyys ja unettomuus"
Kofeiini 2: kofeiinipitoisten tuotteiden käyttö nuoruusikäisillä ja niiden vaikutus nukkumiseen
Kofeiini on maailman laajimmin käytetty piriste ja sitä sisältävien tuotteiden valikoima on laajentunut mielestäni yllättävillekin alueille, esimerkkinä vaikkapa perunalastut. Kofeiinilla on erilaisia terveysvaikutuksia, myönteisiä ja haitallisia, mutta olen nyt kiinnostunut yksinomaan siitä, miten nuoret käyttävät kofeiinia ja mitä vaikutuksia sillä voi olla heidän nukkumisensa kannalta. Kahvin lisäksi kofeiinia sisältävät erityisesti eräät nuorten suosiossa olevat … Continue reading "Kofeiini 2: kofeiinipitoisten tuotteiden käyttö nuoruusikäisillä ja niiden vaikutus nukkumiseen"
Kofeiini 1: kofeiinin vaikutus uneen aikuisilla
Unenhuolto-ohjeissa suositellaan välttämään kahvin ym. kofeiinipitoisten aineiden nauttimista ennen nukkumaanmenoa. Mihin kellonaikaan mennessä kofeiinin käyttö sitten pitäisi lopettaa ja mitä merkitystä asialla on unen kannalta? Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on tiedetty kauan. Vähemmän tiedetään siitä, kuinka kauan kofeiinin unta häiritsevä vaikutus kestää. Cristopher Drake ym. ovat tutkineet asiaa. Koehenkilöiksi valittiin 12 perustervettä aikuista, jotka … Continue reading "Kofeiini 1: kofeiinin vaikutus uneen aikuisilla"
Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (Exploding Head Syndrome)
Tunnetuimman unihäiriön eli unettomuuden lisäksi on olemassa suuri joukko muita uneen liittyviä häiriöitä. Niistä parasomnioilla tarkoitetaan unenaikaisia erityishäiriöitä, joista osa on hyvinkin tavallisia, osa taas harvinaisia. Tavallisia ovat mm. unissapuhuminen tai -kävely, painajaiset, hampaiden narskuttelu. Harvinaisia ovat mm. unikauhuhäiriö, REM-unikäyttäytymishäiriö ja päänsisäinen voimakas ääniaistimus -oireyhtymä (eng. exploding head syndrome, suom. räjähtävän pään oireyhtymä), jota … Continue reading "Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (Exploding Head Syndrome)"
5+10 suositusta lasten ja nuorten koteihin
Asiaa vanhemmille, lapsille ja nuorille itselleen sekä heidän parissaan työskenteleville. MLL:n sivuston uniosion päivityksestä. Lopuksi vinkkejä parempaan uneen. LeBourgeois ym. esittävät vanhempien parissa työskenteleville kasvattajille, hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille viisi suositusta lasten ja nuorten paremman nukkumisen edistämiseksi: Asioiden laittaminen kodeissa tärkeysjärjestykseen: puhu perheille unen tärkeydestä ja kerro, millaisia vaikutuksia hyvällä unella on. Kannusta noudattamaan nukkumaanmenoa … Continue reading "5+10 suositusta lasten ja nuorten koteihin"
7 univinkkiä loman päättyessä
Kesäloman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Aikaa sopeutumiselle tulisi varata noin viikko. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen. *** HERÄÄMISAJANKOHTA *** Muutos uuteen unirytmiin alkaa säännöllisen heräämisajankohdan määrittämisellä. Miksi unirytmin korjaaminen aloitetaan heräämisestä eikä nukahtamisesta? Siihen on olemassa käytännön perusteet: Ensinnäkin useimmilla töiden tai koulun alkamisajankohta … Continue reading "7 univinkkiä loman päättyessä"
Aliarvostetuin terveystottumuksemme
Mitä menestymiseen vaaditaan kovassa kilpailussa, unen määrästä nipistämistä? Arianna Huffington perustelee kirjassaan tämän näkemyksen haittapuolet ja tarjoaa vaihtoehtoisen tavan elämänlaadun parantamiseen. Elämme kenties unikriisin aikaa, mutta näköpiirissä väikkyy muutos riittävän yöunen arvostamiseen. Arianna Huffington, joka tunnetaan erityisesti The Huffington Post -lehden toisena perustajana ja päätoimittajana, on viime vuosina keskittynyt unen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt … Continue reading "Aliarvostetuin terveystottumuksemme"
Epäsäännöllinen työaika ja ankkuroitu uni
Epäsäännöllistä työaikaa tekevillä esiintyy tutkimusten mukaan runsaasti univaikeuksia, eikä työn, riittävän levon ja arvokkaan vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistu ilman kompromisseja. Ankkuroitu uni on hyvä keino tuoda säännöllisyyttä muuttuvien työ- ja vapaa-aikojen keskelle. Kärjistäen ilmaistuna ainoa ja paras keino alentaa epäsäännöllisistä työajoista seuraavia monia haittoja ja riskejä – terveydellisiä, sosiaalisia ja niin edelleen – on siinä, … Continue reading "Epäsäännöllinen työaika ja ankkuroitu uni"
HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus 12.3.2018 (osa 1)
Nuorten unettomuus: hoidon keinot nuorisopsykiatriassa 2 -koulutustapahtumaan osallistui lähes 170 henkilöä. Tämänkeväinen HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus herätti ennakoimattoman suurta mielenkiintoa, ja paikat varattiin nopeasti. Videoyhteys mahdollisti lisäsalin käytön, mutta valitettavasti emme silti kyenneet vastaamaan kysyntään riittävästi. Julkaisen raportin koulutuksesta kahdessa osassa, tässä siis ensimmäinen. ∗∗∗ Iltapäivän ensimmäinen jakso koostui seuraavista esityksistä: Poimin muutamia kohtia kustakin … Continue reading "HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus 12.3.2018 (osa 1)"
HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus 12.3.2018 (osa 2)
Nuorten unettomuus: hoidon keinot nuorisopsykiatriassa 2 -koulutustapahtuman raportin jälkimmäinen osa. Iltapäivän toisen jakson ohjelma oli seuraava: ∗∗∗ Marko Kuukasjärvi (Kuukasjarvi) kertoi kevään 2017 unikoulutuksessa Hyvän unen ryhmän perustamisesta. Pian toiminta käynnistyi ensimmäisinä ryhmätapaamisina, ja on jatkunut siitä alkaen. Hyvän unen ryhmää vetävät Kuukasjärven lisäksi fysioterapeutit Annina Lahti, Virpi Vähäkangas ja Maria Seppälä. Tämän kevään … Continue reading "HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus 12.3.2018 (osa 2)"
Ihminen, sopeutumiskykyinen nukkuja
Ihminen on levittäytynyt maapallon eri puolille, suuresti vaihteleviin ja toisistaan poikkeaviin olosuhteisiin. Ihmisen nukkumista eri kulttuureissa tutkineiden mukaan nukkumista kuvaa pikemmin joustavuus ja mukautuvuus muuttuviin ympäristötekijöihin kuin jäykkyys ja lukkiutuminen yhteen malliin, ” ihmiselle normaaliin tapaan nukkua”. Valtaosa ihmistä koskevasta aineistosta unitutkimuksen saralla koskee länsimaista, koulutettua ja vaurasta osaa, jota kutsutaan lyhenteellä WEIRD (western, … Continue reading "Ihminen, sopeutumiskykyinen nukkuja"
Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä
Miksi osa ihmisistä herää aamuvarhain virkeänä, kun taas osa virkistyy vasta iltaa kohden ja haluaa nukkua aamulla pitkään? Entä miksi virkein osa vuorokautta ja toivottu nukkumaanmeno- ja heräämisaika eivät pysy vakiona iästä riippumatta? Antropologit tarkastelevat kronotyyppejä ja ehdottavat niiden kehittyneen luonnonvalinnan seurauksena. Tätä selitystä kutsutaan yövahdin kaltaisen käyttäytymisen tai huonosti nukkuvien isovanhempien otaksumaksi. Otaksuma … Continue reading "Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä"
Keskittymiskyky karkuteillä ja miten lopettaa sählääminen
Tuntuu kuin koko ajan olisi kiire, eikä silti mitään ehdi tehdä saati vietyä loppuun. Pelkästään itseä ei kannata tästä syyttää, sillä keskittymiskyvyttömyys ja sählääminen on koko yhteiskuntaa koskeva häiriötila. Univaikeudet ovat yksi osa tätä ilmiötä. Kun arvostetut aivotutkijat tekevät kirjan keskittymiskyvyn häiriöistä, viesti on syytä ottaa tosissaan. Lääkkeeksi kiireyhteiskunnan ongelmiin ja keskittymiskyvyn katoamiseen on … Continue reading "Keskittymiskyky karkuteillä ja miten lopettaa sählääminen"
Kipu ja jaksoittainen masennus
Eräässä julkaisemattomassa tapausselosteessa kroonista kipua sairastava keski-ikäinen henkilö sai masennuskyselyssä (BDI-21) tulokseksi 6–7 pistettä korkeintaan lieviä kipuja sisältävänä päivänä. Lievien masennusoireiden alaraja on 10 pistettä. Mittaukset toistettiin noin puolen vuoden välein eikä pisteisiin tullut muutoksia. Toiminta- ja työkyky olivat pitkään kestänyt kipu huomioiden kohtuulliset. Päivinä, jolloin kivut olivat erityisen voimakkaita, tarkoittaen subjektiivisesti arvioiden tasoa 8–9 … Continue reading "Kipu ja jaksoittainen masennus"
Kroonista kipua potevien unettomuus
Pitkäaikaista kipua potevilla henkilöillä esiintyy usein samanaikaisesti unettomuutta, mutta myös heidän uniongelmiaan voidaan hoitaa tuloksellisesti. Paremmin nukkuminen auttaa merkittävästi kivun kanssa pärjäämiseen, vireystilaan ja elämänlaatuun. Olen kirjoittanut unettomuuden ja kivun välisestä suhteesta näissä teksteissä, joista yksi käsittelee Helena Mirandan ym. tutkimusta unettomuuden, laaja-alaisen kivun ja masennuksen yhdistelmästä, jota he kutsuvat työkyvyn onnettomaksi triadiksi. Työkyky … Continue reading "Kroonista kipua potevien unettomuus"
Lasten ja nuorten ylipainosta ja univajeesta
Ylipainoisten lasten ja nuorten lukumäärä lisääntyy etenkin vauraissa länsimaissa huolestuttavasti. Ylipainon suhde univajeeseen vaikuttaa olevan kaksisuuntainen: toisaalta liian vähäinen uni tai huonosti nukkuminen altistaa syömään liikaa tai syömään energiatiheitä elintarvikkeita, toisaalta ylipaino ja haitalliset ravitsemustottumukset altistavat univaikeuksille. Myös liian vähäisellä fyysisellä aktivisuudella on merkitystä. Jo lyhytaikainen unen puute muuttaa glukoosin säätelyyn osallistuvien hormonien, kuten … Continue reading "Lasten ja nuorten ylipainosta ja univajeesta"
Loppujen lopuksi onnistunut popularisointi
Amerikassa työskentelevän unitutkija Matthew Walkerin teos Miksi nukumme on ollut myyntimenestys useassa maassa. Eikä syyttä, sillä kirja on monipuolinen ja uusinta tutkimustietoa sisältävä tietoteos. Valitettavasti tietokirjan suomennoksessa on eräitä virheitä. Miksi nukumme jakautuu neljään pääosaan. Ensimmäinen käsittelee nukkumista ilmiönä, muun muassa miten nukkuminen muuttuu elämänkaaren aikana, mitä melatoniini on ja millaisia haittavaikutuksia on kofeiinilla. … Continue reading "Loppujen lopuksi onnistunut popularisointi"
Mielenterveyden häiriöt ja joustavuus nuoruusikäisen nukkumisessa
Nuoruusikäisten nukkumisessa on elementtejä, jotka erottavat sen nukkumisesta toisina ikäkausina. Ikävaiheelle ominainen biologinen kehitys on toisaalta merkittävä tekijä muutosten taustalla, mutta toisaalta se ei sanele, miten ne ilmenevät arjessa. Ihmislajille tyypillinen piirre on joustavuus nukkumisessa. Eräiden mielenterveyden häiriöiden yhteydessä tästä piirteestä vaikuttaisi olevan haittaa. Yleisimmät unen muutokset, kun lapsuudesta siirrytään nuoruusikään, ovat unen saamisen … Continue reading "Mielenterveyden häiriöt ja joustavuus nuoruusikäisen nukkumisessa"
Mielialan häiriöt ja arkirytmi
(Päivitetty kaavio sirkadiaanisista rytmeistä 29.1.2020.) Vakavan masennuksen ja muiden mielialahäiriöiden hoidon ei tarvitse tapahtua yksinomaan lääkkeiden muodossa, sillä lääkkeettömät hoitokeinot voivat tuoda tärkeän lisän. Mielialahäiriöihin liittyy usein unettomuus, joka on seurausta elimistön vuorokautisia rytmejä säätelevien mekanismien epätasapainosta. Yksi kronoterapian periaatteista on arkeen kuuluvien rytmien säännöllistäminen. Ihmiselle on kehittynyt elimistön vuorokautisia, biologisia toimintoja sääteleviä kelloja, … Continue reading "Mielialan häiriöt ja arkirytmi"
Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali
Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta. Miten tulee käymään esimerkiksi vuorokausirytmin ja koulunkäynnin, sillä 24/7-yhteiskunnassa mikään ei ole aikaan tai paikkaan sidottua; onko itseohjautuva, vuorokausirytmitön elämä pian uusi normaali? Entä eristäytyminen ja syrjäytyminen … Continue reading "Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali"
Nukkumatti kohtaa päällikkökellon
Unipitoisia lastenkirjoja on ilmestynyt viime vuosina niin maailmalla kuin Suomessa. Niitä yhdistää huomion kiinnittäminen sekä tekstisisältöön että kuvitukseen. Silmu kohtaa matkallaan illasta aamuun monenmoisia eläimiä ja tutustuu niiden nukkumiseen. Yksi Silmun kohtaamista eläimistä on karhu, joka Silmukin tahtoisi olla, sillä kurahousut voisi jättää pois ja karkkia saisi syödä mahan täydeltä koko kesän ajan! Matkan … Continue reading "Nukkumatti kohtaa päällikkökellon"
Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet
Tutkijoiden parissa ei vallitse yksimielisyyttä, miten nettiriippuvuus tulisi määritellä. Myös sellaisia puheenvuoroja kuuluu, joissa nettiriippuvuudeksi kutsuttu ilmiö kyseenalaistetaan. Tässä tekstissä pohdin, miksi mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, potevat nuoret käyttävät nettiä runsain mitoin. Kysymys siitä kumpi oli ensin, masennus vai ylenpalttinen netissä oleminen, saattaa olla väärin asetettu. Univaikeudet ovat osa yhtälöä. Masennukseen olennaisesti liittyvään eristäytymiseen … Continue reading "Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet"
Opit palautumiseen
Kiireestä eroon pääsemisestä on viime vuosina kirjoitettu useita kirjoja, mikä kuvannee kiinnostusta aiheeseen nykyhetkessä. Lääkkeeksi on tarjottu niin meditaatiota, luonnon seuraamista ja liikuntaa kuin itämaisia uskontoja ja kirjavaa valikoimaa uskomushoitoja. Toisaalta mielenrauhan löytäminen on puhututtanut jo ennen ajanlaskun alkua muun muassa Epikuroksen teksteissä ja antiikin Rooman ajalla Ciceron teoksissa. Ajat vaihtuvat, mutta emme elä … Continue reading "Opit palautumiseen"
Osittain unessa ja osittain valveilla
Ajatus, että uni ja valve ovat toisilleen vastakkaiset olotilat siten, että ihminen on joko unessa tai valveilla, on asetettu kyseenalaiseksi. Vaihtoehtoista ajattelua edustaa näkemys, että uni ja valve muodostavat janan, jossa on ääripäiden lisäksi välimuotoja. Oletettavasti tilanne on vielä monimutkaisempi ja enemmän arkiajattelua haastava, sillä näyttää sille, että uni on toisinaan vain paikallinen tila … Continue reading "Osittain unessa ja osittain valveilla"
Ota kantaa kellojen siirtelyyn
Suomalaiset voivat kahden tulevan viikon aikana ilmaista näkemyksensä kiistelyssä talviajan ja kesäajan välillä. Tavoitteena on, että vuonna 2019 jokainen EU-maa on siirtynyt haluamaansa aikavyöhykkeeseen. Euroopan komissio on ehdottanut, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellojen viisareiden siirtelystä luovutaan EU:ssa. EU-maat voivat valita itse aikavyöhykkeen, johon haluavat pysyvästi siirtyä. Kesä- tai talviajan lisäksi myös muut ehdotukset ovat … Continue reading "Ota kantaa kellojen siirtelyyn"
Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita
Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan. Ennen kokeellista haastattelututkimusta, jossa Sandman selvitti painajaisten yleisyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin, hän oli asettanut työlleen tieteen- ja mielenfilosofiset kriteerit. Koen suurta mielenkiintoa kirjoittaa näistä aiheista, joten pidelkää kiinni, mielenfilosofinen matka alkaa! ∗∗∗ Aluksi muutama sana ympäröivästä maailmasta. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, … Continue reading "Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita"
Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?
Kirjoitin edellä objektiivisen, meistä riippumattoman todellisuuden subjektiivisesta luonteesta tietoisuudellemme. Ennen kuin käsittelen painajaisia, kirjoitussarjan pääaihetta, on tuotava esille, millaisia vaikeuksia niiden tutkimiseen liittyy. Tämän takia on kirjoitettava siitä, miltä oleminen tuntuu, ja vaatimuksista, joita tietoisena oleminen edellyttää. Aistimusten, ajatusten ja tunteiden tavoin myös unet ovat subjektiivisia kokemuksia. Seurauksena on, että – tieteellisestä näkökulmasta katsottuna … Continue reading "Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?"
Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen
Tässä osassa käsitellään tarkennuksia, joita painajaisunia koskeviin tutkimuskyselyihin olisi tehtävä, jotta painajaisista saataisiin nykyistä suurempi ymmärrys. Tarkennuksia voi hyödyntää myös päivittäisessä kliinisessä työssä. Lisäksi käsitellään painajaisten yleisyyttä sekä traumaperäisen stressihäiriön ja painajaisten välistä suhdetta. Lähteenä on edelleen Nils Sandmanin työ vuodelta 2017. Jennifer Windt määrittelee unet kokonaisvaltaisiksi kokemuksiksi, jotka eivät ole peräisin ulkoisesta todellisuudesta, … Continue reading "Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen"
Painajaiset 4: FINRISKI-tutkimuksen aineisto
Viimeisessä painajaisia käsittelevässä osassa tarkastellaan painajaisten yleisyyttä ja riskitekijöitä, joita edustavat erityisesti unettomuus ja masennus. Painajaisunia voi pitää tarkemmin määrittelemättömänä merkkinä psykologisesta stressistä tai yleisestä pahoinvoinnista. Lähteenä on Nils Sandmanin väitöstyö vuodelta 2017. Sandmanin keskeisiä tuloksia: Noin 4 prosenttia suomalaisista aikuisista näki painajaisia toistuvasti. Naisilla painajaisia esiintyy miehiä useammin, kunnes 55 ikävuoden jälkeen ero … Continue reading "Painajaiset 4: FINRISKI-tutkimuksen aineisto"
Parhaat univinkit loman loppuessa
Kesäloman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Aikaa sopeutumiselle tulisi varata noin viikko. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen. *** HERÄÄMISAJANKOHTA *** Muutos uuteen unirytmiin alkaa säännöllisen heräämisajankohdan määrittämisellä. Miksi unirytmin korjaaminen aloitetaan heräämisestä eikä nukahtamisesta? Siihen on olemassa käytännön perusteet: Ensinnäkin useimmilla töiden tai koulun alkamisajankohta on … Continue reading "Parhaat univinkit loman loppuessa"
Pätevä tieto- ja itseapukirja unesta
Omaa unta on syytä arvostaa, sillä se muodostaa kolmanneksen hyvinvointimme tukipilareista. Kaksi muuta ovat liikunta ja ravitsemus, kuten pitkään on ajateltu. Arkisten rytmien toisteisuus tarkoittaa samalla säännöllisyyttä, josta elimistömme pitää. Hyvinvoinnista huolehtiminen tarkoittaa myös sairauksien ennaltaehkäisyä. Aiheena on Henri Tuomilehdon ja Jouni Vornasen Nukkumalla menestykseen. Ensimmäinen ja tärkein nukkumista parantava seikka, jonka Nukkumalla menestykseen … Continue reading "Pätevä tieto- ja itseapukirja unesta"
Päätelmiä nuorten eräistä univaikeuksista: kontekstuaalisuus
Psykiatrisella vuodeosastolla nuoruusikäisen univaikeudet ja unettomuushäiriö voivat näyttäytyä yllättävässä valossa ja yleisiä näkemyksiä haastaen. Sekä lääkkeellisten että lääkkeettömien hoitokeinojen valikoimassa on huomioitava kontekstuaalisuuden merkitys. Esittelin näitä huomioita HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutuksessa maaliskuussa. Tiedämme entuudestaan, että yksi syy nuoruusikäisen vaikeuteen nukahtaa saattaa johtua iänmukaiseen kehitysvaiheeseen kuuluvista hormonaalisista muutoksista. Tähän vaiheeseen voi sisältyä myös tunne, että on jatkuvasti … Continue reading "Päätelmiä nuorten eräistä univaikeuksista: kontekstuaalisuus"
Teknologian peto selättää unen
Olemme hyötyneet digitalisaation tuomasta taloudellisesta ja teknologisesta kehityksestä ympäri maapallon. Esimerkiksi Afrikassa, jossa asukkaita on n. 1,2 miljardia, matkapuhelinliittymiä on noin miljardin verran. Silti samanaikaisesti valtaosa maailman köyhimmistä valtioista on juuri Afrikassa. On kiinnostavaa pohtia, mitä digitalisaatio on tehnyt meille ihmisinä, kulttuurisina olentoina, ja tietenkin, onko se vaikuttanut nukkumiseemme. Käsittelen nukkumista tekstin loppupuolella. ∗∗∗ … Continue reading "Teknologian peto selättää unen"
Unen palvontaa ja estetisointia
Uni ja nukkumisen ongelmat kiinnostavat nykyään kaikkia, ainakin mikäli asiaa arvioidaan valtamediassa päivittäisten unta koskevien tekstien ja jopa erillisten julkaisujen lukumäärällä. Saman havainnon voi tehdä unen mittaamiseen tarkoitettujen välineiden ja ohjelmien suosiolla. Terveyden palvonnan uusin suuntaus on unen palvonta. Vaikka pidän tätä uniaiheista blogia ja luennoin unen ja nukkumisen merkityksestä, en voi suhtautua aiheeseeni … Continue reading "Unen palvontaa ja estetisointia"
Unen pieni ensyklopedia
Suomenkielisiä unta ja nukkumista käsitteleviä kirjoja on itse asiassa varsin vähän, ja vielä vähemmän on laadukkaita kirjoja, jotka kestävät aikaa. Anja Portinin Uni – aamuun on aikaa, koko maailma nukkuu ilmestyi jo vuonna 2005, mutta on toistaiseksi lajissaan ainutlaatuinen suomenkielinen tietokirja unesta ja nukkumisesta. ∗∗∗ Erinomaisia tietokirjoja unesta on ilmestynyt aivan viime vuosina – … Continue reading "Unen pieni ensyklopedia"
Unet kohinakerroksina
Miksi näkemämme unet ovat usein sirpaleisia ja sekavia, mutta toisinaan selkeitä ja helpommin liitettävissä oman elämämme asioihin ja tapahtumiin? Mahdollisesti kyse on unikerroksista, ei vain yhdestä unesta, tai ehkä kyse ei ole unista lainkaan. Yritämme silti muodostaa unestamme tarinan muille kerrottavaksi, mutta mistä tämä tapa on lähtöisin? Käsittelen lyhyesti kokemusten epätarkkuutta, aivokuvantamista, narratiivin käsitettä … Continue reading "Unet kohinakerroksina"
Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?
Voisiko lyhytkestoinen unettomuus olla täysin normaali reaktio todelliseen tai koettuun, mutta kuvitteelliseen uhkaan? Entä mikä tekee unettomuudesta pitkäkestoisen? Unettomuudessa saattaa olla kyse selviytymismekanismista pelkotilaa vastaan, ja selviytymismekanismi on säilynyt koko evoluution ajan. Biopsykososiaalisen mallin mukaan monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat henkilön sairauteen ja hänen kokemukseensa tilanteesta. “Elämme unettomuuden kanssa, koska jossain vaiheessa evoluutiohistoriassamme … Continue reading "Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?"
Uni ja kaksisuuntainen mielialahäiriö
Unen ongelmat ovat hyvin yleisiä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Elimistön vuorokausirytmin häiriöt voivat laukaista sairauden, ja erityisesti manian esioireiden ilmetessä riittävästä unen saannista ja säännöllisestä uni–valverytmistä huolehtiminen on olennaista vakavan sairastumisen ehkäisemisessä. Pitkäkestoisia uniongelmia esiintyy myös sairausjaksojen välissä. Kirjoituksen lopussa esitellään hoitokeinoja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö, aik. maanis-depressiivinen häiriö) määritellään Terveyskirjastossa toisiaan vaihtelevin välein seuraavien masennus- … Continue reading "Uni ja kaksisuuntainen mielialahäiriö"
Unihäiriö kivun ennustajana
On varsin tavallista, että huonosti nukutun yön jälkeen voi ilmetä kipua esimerkiksi päänsäryn muodossa. Pitkäaikaista kipua sairastavilla puolestaan on todettu kipuherkkyyden lisääntyvän vastaavassa tilanteessa. Mikä sitten on kivun ja unen suhde? Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu, että vaikka molemmat häiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti, unihäiriö pikemmin edeltää kivun syntyä tai pahenemista kuin kipu unihäiriön. Jatkan … Continue reading "Unihäiriö kivun ennustajana"
Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat
Elio Lugaresi (1926–2015) on yksi unilääketieteen syntyyn vaikuttaneista avainhahmoista. Muistelmateoksessaan Uni – sikeydet ja vaikeudet hän kuvaa uuden tutkimusalan syntyä ja kehittymistä. Elio Lugaresi, italialainen lääkäri ja neurotieteilijä, Bolognan yliopiston neurologian professori, osallistui yli 50 vuoden ajan neurologian ja unitutkimuksen kehittämiseen ja julkaisi yli 500 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Muistelmissaan Lugaresi ei korosta omaa … Continue reading "Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat"
Unitilan määrittelyn ongelmista
Evoluution näkökulmasta unen tarpeen tyydyttäminen nukkumisella vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä nukkuessa ei voi enää suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Koska uni ja nukkuminen ovat tästä huolimatta säilyneet lajien kehityshistoriassa aina tähän päivään saakka, vastakkainasettelu lienee virheellinen. Voiko unen ja valveen tarkka määrittely auttaa ymmärtämään näennäistä ristiriitaa niiden … Continue reading "Unitilan määrittelyn ongelmista"
Uni–valverytmin vaikutus mielialaan
Vuorokautisen rytmin epäsäännöllisyys vaikuttaa kielteisesti mielialaan, ja erityisesti vuorotyötä tekevillä on korkea sairastumisriski masennukseen, sillä oma luontainen rytmi ja työn vaatima rytmi voivat olla epätahdissa. Riittävä unen määrä itselle ominaiseen aikaan toimii ennaltaehkäisevästi. Aamu- ja iltavirkkujen välisistä eroista sairastavuudessa ilmestyi vuonna 2015 suomalaistutkimus. Iltavirkkujen havaittiin olevan alttiimpia muun muassa univaikeuksille, hengitystieoireille, masennukselle, sydän- ja … Continue reading "Uni–valverytmin vaikutus mielialaan"
Vaikuttava kirja unesta
Unesta ja terveydestä on ilmestynyt kirja, joka paitsi nojaa uusimpiin tutkimustuloksiin, tuo rinnalle kokemuksellisen tiedon unihäiriöiden hyvästä ja tehokkaasta hoidosta. Painotus on lääkkeettömässä hoidossa ja medikalisaation vaarojen huomioimisessa. Teos on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille, niin alalla työskenteleville kuin maallikoillekin. Markku Partinen, Anne Huutoniemi: Uniterveyskirja. Nuku hyvin, voi hyvin Docendo 2018, 288 sivua. Yli kolmekymmentä … Continue reading "Vaikuttava kirja unesta"
Ystävät hämärän jälkeen
Uuden digitaalisen teknologian ja sosiaalisen median lukuisten sovellusten nopea kehittyminen on muuttanut arvaamattomalla tavalla käyttäjiensä elämän rytmiä. Tämä näkyy kielteisesti erityisesti lasten ja nuorten nukkumisessa ja hyvinvoinnissa. Muutosten ripeä vauhti ylittää vanhempien, kasvattajien ja ammattihenkilöstön ymmärryksen. Kädessä pidettävät älypuhelimet, tabletit ja pelikonsolit siirtyvät lasten ja nuorten mukana vuoteeseen, ja niitä myös käytetään vuoteessa olon aikana, … Continue reading "Ystävät hämärän jälkeen"
Yö ulkona palkitsee
Ulkona nukkuminen ei ole vain kesäajan ilo ja harrastus, vaan oikeilla välineillä ympärivuotinen. Kun yhtälöön lisää retkeilyn, kokemus luonnosta voi muodostua kokonaisvaltaiseksi. Tuttu ja kaivattu, mutta valosaasteen vuoksi niin vieras, tähtitaivas näkyy paremmin kuin kotiparvekkeelta. Liisa Louhelan Sata yötä ulkona on reportaasi ja matkakertomus sadan yön ajalta, jotka hän vietti ulkona nukkuen. Se on myös … Continue reading "Yö ulkona palkitsee"